“Xoossaa taani naagashshana.”—MIK. 7:7.

1. Nuuni danddayancha gidennaadan oottana danddayiyaabay aybee?

MASE KAWOTETTAY 1914⁠n eqqido wode, Seexaanaa alamiyaa wurssetta gallassay doommiis. Saluwan denddida olaa gaasuwan, Yesuusi Dabloosanne daydanttata saˈau duge oliis. (Ajjuutaa 12:7-9 nabbaba.) Seexaanay baayyo “guutta wodee” attidoogaa erees. (Ajj. 12:12) SHin, he “wodee” doommoosappe daro layttay aadhido gishshau, issoti issoti wurssetta gallassay keehi gamˈˈidabadan qoppana danddayoosona. Yihooway Seexaanaa alamiyaa xayssana gakkanaassi danddayan naaganau metootidooshsha?

2. Ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

2 Nuuni danddayan naagana xayikko issibaa dirbban polana danddayiyo gishshau, hegee qohana danddayees. Yaatin, nuuni ubbatoo naagi uttanaadan aybi maaddana danddayii? Ha huuphe yohoy kaallidi deˈiya oyshata zaariyo gishshau, nuuni naagi uttanaadan maaddees. (1) Hananabaa yootiya Mikiyaasi danddayan naagidobaa leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo? (2) Ha alamee xayiyo wodee matidoogaa bessiya hanotati aybee? (3) A danddayaa gishshau Yihoowa galatiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

MIKIYAASABAA LEEMISUWAAPPE AY TAMAARANA DANDDAYIYOO?

3. Mikiyaasa wode Israaˈeela asaa hanotay ay malee?

3 Mikiyaasa 7:2-6 nabbaba. Yihooway kiittin hananabaa yootiya Mikiyaasi Israaˈeelati iita Kawuwaa Akaaza haaruwaa wode Yihoowan ammanettiyoogaa muleera aggana gakkanaassi shuggi shuggi biidoogaa akeekiis. Mikiyaasi ammanettennan ixxida Israaˈeelati “aguntta” malanne “gom77ore” mala gidiyoogaa yootiis. Agunttay  woy gomˈˈoree akeekibeenna oonanne qohiyoogaadan, ayyaanaaban shuggida Israaˈeelati banttanaara gayttiya oonanne qohidosona. Eti ayyaanaaban keehi shuggido gishshau, so asaa dabbotaykka duuxxiis. Mikiyaasi he hanotaa laammana danddayennaagaa akeekidi, wozanappe Yihoowakko woossiis. Woossidi Xoossay oottanabaa danddayan naagiis. Mikiyaasi Yihooway ba keerido wodiyan kelttiyaa gelanaagaa ammanettiis.

4. Nuna ayba metoy gakkii?

4 Mikiyaasaagaadan, nuunikka yaaretiya asaa giddon deˈoos. Daroti “galatennaageeta, geeshshatetti bainnaageeta, siiqoi bainnaageeta.” (2 Xim. 3:2, 3) Nunaara oottiyaageeti, nunaara tamaariyaageetinne nu shooroti banttabaa xallaa qoppiyo wode, nuuni azzanoos. SHin, Xoossaa ashkkaratuppe amaridaageeta hegaappekka keehi metiyaabay gakkees. Yesuusi bana kaalliyaageeta eta soo asay ixxanaagaa yootiis. I yootidobay Mikiyaasa 7:6⁠n deˈiyaagaara issi mala. Yesuusi, “Taani na7aa a aawaappe, na7iyo i aayeeppe, na7aa machchiyookka i bolloteeppe shaakkanau yaas; asassi morkketi a so asata gidana” yaagiis. (Maa. 10:35, 36) Yihoowa Markka gidenna nu soo asay qilliicciyo wodenne ixxiyo wode gencciyoogee keehi deexxiyaaba! Nuna hegaa malabay gakkikko, xoonettana koshshenna. Nuuni ammanettiyaageeta gididi Yihooway metuwaa qaaranaashin danddayan naagiyaageeta gidoos. I maaddanaadan nuuni ubbatoo oychikko, genccanaadan koshshiya minotettaanne eraa i nuussi immana.

5, 6. Mikiyaasa Yihooway waatidi anjjidee; gidikkokka, Mikiyaasi beˈibeennay aybee?

5 Mikiyaasi danddayan naagido gishshau, Yihooway a anjjiis. Kawuwaa Akaazanne a iita haaruwaa wurssettaa Mikiyaasi beˈiis. I Akaaza naˈay loˈˈo Kawuwaa Hizqqiyaasi ba aawaa araataa laattidi, tumu goynoy zaarettidi eqqanaadan oottidoogaa beˈiis. Asooreti Israaˈeele huuphessa kawotettaa woraajjido wode, Yihooway Samaariyaa bolli pirddidobaa Mikiyaasi yootidoogee polettiis.—Mik. 1:6.

6 SHin, Mikiyaasi Yihooway ba ayyaanan denttettin hananabaa i odidobay ubbay polettishin beˈibeenna. Leemisuwau, Mikiyaasi hagaadan giis: “Wurssettaa gallassatun GODAA Beeta Maqidasee keexettido deree deretu ubbaappe xoqqidi beettana; kera ubbatuppekka bollaara xoqqu xoqqu gaana. Dere asai akko zulana. Daro kawotettatu asai yiidi, ‘Haayite; GODAA deriyaa, . . . ane pude kiyoos’ . . . yaagana.” (Mik. 4:1, 2) Mikiyaasi he hiraagay polettanaappe daro wodiyaappe kase hayqqiis. Gidoppe attin, a wode deˈiya asay ay oottikkonne, i hayqqana gakkanaashin Yihoowau ammanettidi deˈanau murttiis. Hegaara gayttidaagan, Mikiyaasi, “Asai ubbai ba xoossaa xoossaa sunttan hemettana; shin nuuni GODAA nu Xoossaa sunttan meri merinau hemettana” yaagiis. (Mik. 4:5) Mikiyaasi Yihooway ba gelido qaalaa ubbaa polanaagaa kumetta wozanaappe ammanettido gishshau, metiya wodiyan danddayan naagiis. Mikiyaasi Yihoowan ammanettiis.

7, 8. (a) Nuuni Yihoowan ammanettanaadan oottiyaabay aybee? (b) Wodee eesuwan wuranaadan oottiyaabay aybee?

7 Nuunikka Yihoowan hegaadan ammanettiyoo? Nuuni hegaadan ammanettanaadan oottiya loˈˈobay deˈees. Mikiyaasi yootido hananabay polettiyoogaa nuuni beˈoos. “Wurssettaa gallassatun,” miilooniyan qoodettiya asay zare ubbaappe, qommo ubbaappenne dumma dumma qaala ubbaappe ‘GODAA deriyau, Xoossaa Beeta Maqidasiyau’ zulees. Eti darotoo issoy issuwaara olettiya dere asa gidikkonne, “bantta bisuwaa marasha” kessidosona; qassi “eti muleera olaa timirttiyaa tamaarokkona.” (Mik. 4:3) Saruwan deˈiya Yihoowa asaappe issuwaa gidiyoogee gita maata!

8 Yihooway ha iita alamiyaa mata wode xayssanaadan nuuni koyoos. SHin, nuuni  danddayan naaganau, Yihooway qoppiyoogaadan qoppana koshshees. I “ba doorido” Yesuus Kiristtoosa baggaara asaa bolli pirddana wodiyaa keeri uttiis. (Oos. 17:31) SHin, he wodee gakkanaashin, Xoossay asa ubbay ‘tumatettaa eridi’ eridobaa oosuwan peeshshanaadaaninne attanaadan wodiyaa injjeyiis. Asaa daafabay gakkana haniyoogaa nuuni hassayana koshshees. (1 Ximootiyoosa 2:3, 4 nabbaba.) Nuuni asay Xoossaabaa suure eraa eranaadan maaddiyoogan minnidi oottikko, Yihooway pirddiyo wodee eesuwan gakkana. Ha alamee xayiyo wodee matan yaana. Yiyo wode, nuuni Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa minnidi yootido gishshau keehi ufayttana!

HA ALAMEE XAYIYO WODEE MATIDOOGAA BESSIYA HANOTATI AYBEE?

9-11. Koyro Tasalonqqe 5:3⁠y polettidee? Qonccissa.

9 Koyro Tasalonqqe 5:1-3 nabbaba. Matan, kawotettati, “Ubbabai saro; aibikka hanenna” gaana. Nuuni hegan cimettennaadan “beegottanaunne woga de7anau bessees.” (1 Tas. 5:6) Ayyaanaaban beegottidi deˈanau nuna maaddana mala, he awaajjuwau gaaso gidiya kasetidi hanidabaa ane beˈoos.

10 Alamiyaa olay koyroogeekka naaˈˈanttoogeekka wuri simmin, kawotettati sarotettay yaanaadan keehi koyidosona. Koyro alamiyaa olaappe simmin, asay sarotettaa ehaanau qoppidi Kawotettatu Waattaa Maabaraa essiis. Guyyeppe, naaˈˈantto alamiyaa olaappe simmin, asay Kawotettatu Issippetettay saˈan sarotettaa ehaana giidi hidootiis. Deriyaa kaalettiyaageetinne haymaanootiyaa kaalettiyaageeti he dirijjiteti asaa naatuyyo sarotettaa ehaana giidi qoppidosona. Leemisuwau, Kawotettatu Issippetettay 1986⁠y Alame Yuusho Sarotettaa Layttaa giidi awaajjiis. He laytti, sarotettay yaanaadan deriyaa kaalettiyaanne haymaanootiyaa kaalettiya daroti Kaatolike Woosa Keettaa kaalettiyaagaara issippe woossanau Xaaliyan, Assiisi kataman shiiqidosona.

11 Gidikkokka, sarotettaabaa yootido he awaajjoykka hanno gakkanau hegaadan yootido harabaykka 1 Tasalonqqe 5:3⁠n  deˈiya hiraagay polettidoogaa bessenna. Ayssi giikko, kasetidi odettida “qoppennan” yiya bashshay gakkibeenna.

12. “Ubbabai saro; aibikka hanenna” giyo awaajjuwaabaa nuuni eriyoobay aybee?

12 “Ubbabai saro; aibikka hanenna” giidi awaajjanay oonee? Banttana Kiristtaane giya haymaanootetanne hara haymaanooteta kaalettiyaageeti he wode ay oottanee? Dumma dumma kawotettata kaalettiyaageeti he awaajjuwaara gayttidaagan ay oottanee? Geeshsha Maxaafay ha oyshatu zaaruwaa yootenna. He awaajjoy ayba ogiyan odettikkonne woy hegee ay keena ammanttiyaaba milatikkonne, coo mela odo gidiyoogaa eroos. He wodekka ha alamiyaa haaranay Seexaanaa. Ha alamee muleera moorettiis; qassi aynne laamettenna. Nuuni Seexaanaa wordduwaa siyidi polotikan shaalettikko, hegee keehi azzanttiyaaba!

13. Kiitanchati bashshaa carkkuwaa teqqiyoy aybissee?

13 Ajjuutaa 7:1-4 nabbaba. Nuuni 1 Tasalonqqe 5:3⁠y polettanaagaa naagiyo wode, wolqqaama kiitanchati gita waayiyaa bashshaa carkkoy carkkennaadan teqqi uttoosona. Eti aybi hananaashin naagiyoonaa? Kiitettida Yohaannisi issi waannabaa, hegeekka “Nu Xoossaa ashkkaratu” tiyettidaageetu bolli wurssetta maatafay wodhiyoogaa yootiis. * Wurssetta maatafaa wottiyoogee wuri simmin, kiitanchati bashshaa carkkuwaa yeddana. Hegaappe simmin aybi hananee?

14. Gita Baabilooni xayoy matidoogaa bessiyaabay aybee?

14 Worddo haymaanootiyaa xaaxa waaxa oyqqida Gita Baabiloona pirddettidoogaadan xayana. ‘Yarati, daro asati, asa zaretinne dumma dumma biittaa qaalaa haasayiyaageeti’ o maaddana danddayokkona. A matan xayanaagaa malaataa beˈiiddi deˈoos. (Ajj. 16:12; 17:15-18; 18:7, 8, 21) Asay haymaanootiyaanne haymaanootiyaa kaalettiyaageeta televizhiiniyaanne gaazeexaa malabatun toochiyoogee eta kaseegaadan maaddennaagaa qonccissees. Gidoppe attin, Gita Baabiloono kaalettiyaageeti banttana qohiyaabi gakkenna giidi qoppoosona. Eta qofay keehi bala! “Ubbabai saro; aibikka hanenna” giyo awaajjoy odetti simmin, Seexaanaa alamiyaa haariyaageeti sohuwaara worddo haymaanootiyaa mulxxu oottidi xayssana. Gita Baabiloona merinau xayana! Ha wolqqaamabaa beˈanau danddayan naagiyoogee bessiyaaba.—Ajj. 18:8, 10.

A DANDDAYAA GISHSHAU XOOSSAA GALATIYOOGAA WAATIDI BESSANA DANDDAYIYOO?

15. Yihooway dirbban pirddibeennay aybissee?

15 Asay a sunttaa toochishinkka, Yihooway bessiya wodiyan pirddana gakkanaashin danddayan naagees. Yihooway wozanaa suure gidida ooninne xayanaadan koyenna. (2 PHe. 3:9, 10) Nu qofaykka aagaa malee? Yihoowa gallassay yaana gakkanaassi, hagaappe kaallidi deˈiya ogetun a danddayaa gishshau Yihoowa galatana danddayoos.

16, 17. (a) Nuuni ayyaanaaban shuggidaageeta ufayttidi maaddana koshshiyoy aybissee? (b) Ayyaanaaban shuggidaageeti eesuwan Yihoowakko simmana bessiyoy aybissee?

16 Ayyaanaaban shuggidaageeta maadda. Yesuusi bayida mexi issi dorssay beettiyo wode saluwan deˈiyaageeti ufayttiyoogaa yootiis. (Maa. 18:14; Luq. 15:3-7) Yihoowa sunttaa siiqiya ubbay ha wodiyan ayyo minnidi haggaazana xayikkonne, Yihooway etau wozanappe qoppiyoogee qoncce. Nuuni hegaa mala asati gubaaˈiyau simmanaadan maaddiyo wode, Yihoowanne kiitanchata ufayssiyaabaa oottoos.

17 Neeni Yihoowau mishettada haggaaziyoogaa aggida uree? Neeni gubaaˈiyan  deˈiya uri qohin Yihoowa dirijjitiyaara hashetiyoogaa aggida ura gidana danddayaasa. Yaatada guuttaa takkennan aggakka; hegaa gishshau, hagaadan gaada nena oycha: ‘Ta deˈuwan kaseegaappe aaruwan ufayttiyaanaa? Tana Yihooway lanccissideeyye nagarancha gidida asi lanccissidee? Xoossaa Yihooway tana qohiyaabaa ootti erii?’ I ubbatoo nuna maaddiyaabaa oottees. Nuuni nu huuphiyaa geppidoogaadan deˈana xayikkonne, i immiyo loˈˈobaa nuuni demmanaadan oottees. (Yaaq. 1:16, 17) Yihoowa gallassay mataara yaana. Nuuni saluwan deˈiya nuna siiqiya Aawaakkonne ha wurssetta gallassatun naagettidi attiyoosa gidida gubaaˈiyaakko simmiyo wodee haˈˈa.—Zaa. 33:27; Ibr. 10:24, 25.

Yihoowa asay ayyaanaaban shuggidaageeti Yihoowakko simmanaadan maaddanau banttau danddayettida ubbabaa oottoosona (Mentto 16, 17 xeella)

18. Nuuni sintta xeera gididi kaalettiyaageetuura hashetana koshshiyoy aybissee?

18 Sintta xeera gididi kaalettiyaageetuura ubbatoo hasheta. Yihooway siiqiya Henttancha gidiyo gishshau, nuna kaaletteesinne naagees. I ba Naˈaa wudiyaa heemmiyaageetu Halaqa oottidi sunttiis. (1 PHe. 5:4) Cimati 100,000ppe dariya gubaaˈetun deˈiya Xoossaa dorssata huuphiyan huuphiyan heemmoosona. (Oos. 20:28) Nuuni sintta xeera gididi kaalettiyaageetuura ubbatoo hashetiyo wode, Yihoowaynne Yesuusi nuuyyo oottido ubbabau eta galatiyoogaa bessoos.

19. Nu ishanttukko waati shiiqana danddayiyoo?

19 Ne ishanttukko shiiqa. Hegee woygiyoogee? Keehi loohida wotaaddarati olay denddiyo wode issoy issuwaakko keehi shiiqoosona. Yaatiyoogee, morkkee kanttennaadan teqqees. Seexaanay Xoossaa asaa kaseegaappe aaruwan qohiiddi deˈees. Hagee nu ishanttuura olettiyo wode gidenna. Ha wodee nu ishanttukko shiiqiyo, haratu mooruwaa atto giyoonne Yihoowan ammanettiyo wode.

Hagee Seexaanaanne daydanttata eqettanau nuuni issoy issuwaakko shiiqiyo wode (Mentto 19 xeella)

20. Nuuni ha wodiyan ay oottana koshshii?

20 Nuuni ubbay ayyaanaaban beegotti deˈiyaageetanne naagi uttidaageeta gidoos. “Ubbabai saro; aibikka hanenna” giidi odana wodiyaanne doorettidaageetu bolli wurssetta maatafay wodhana wodiyaa danddayan naagoos. Hegaappe simmin, oyddu kiitanchati bashshaa carkkuwaa yeddana; qassi Gita Baabiloona xayana. Ha wolqqaamabay hananaagaa naagiiddi, Yihoowa dirijjitiyaa kaalettanaadan sunttettidaageeti yootiyoobaa siyoos. Dabloosanne daydanttata eqettanau issoy issuwaakko shiiqoos. Ha wodee mazamuraawee, “Inttenoo, GODAN ufaissaa oottiyaageetoo, minnitenne wozannaamite” yaagidi zoridobaa nuuni oosuwan peeshshiyo wode.—Maz. 31:24.

^ MENT. 13 Tiyettidaageetu bolli koyro maatafaynne wurssetta maatafay wodhiyoogaa dummatettaa akeekanau, Ichashe 1, 2007, Wochiyo Keelaa (Amaarattuwaa) sinttaa 30-31 xeella.