Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2013

 NU TAARIKIYAAPPE

“Ta Keettaa Geeggiyaa Bollaadan Ekkada Yuuyays”

“Ta Keettaa Geeggiyaa Bollaadan Ekkada Yuuyays”

UDDUFUN gallassaa takkida wolqqaama zamachan Naase/Masqqala 1929n, 10,000ppe dariyaageeti Amarkkaa biittan darosan sabbakidosona. Eti 250,000 gidiya maxaafaanne bukleetiyaa asau immidosona. Kawotettaa mishiraachuwaa yootiya hegeetuppe issi shaˈa gidiyaageeti kolpporttereta (ha wodiyan aqinye geetettoosona). Eta qooday keehi dariis! Buletin * giyo xuufee 1927ppe 1929 gakkanaassi aqinyetu qooday heezzu kushe gujjidoogee ‘garamissiyaaba’ gidiyoogaa yootiis.

Miishshaara gayttidaagan, 1929 wurssettaa heeran wolqqaama metoy denddiis. Xiqimita 29, 1929n Blak Tiyusdey giyo gallassi Niyoorkken Akisiyoonee keehi hiraysidoogee alame yuushuwan ikkonoomiyaa keehi qohiis. Bankketi shaˈan qoodettiya miishshaa kasaaridosona. Goyiyoogeenne mehiyaa haariyoogee attiis. Gita paabirkkati gorddettidosona. Miilooniyan qoodettiya asay oosuwaappe yedetettiis. Amarkkan 1933n, galla galla 1,000 keettay haraajiyan bayzettiis.

Kumetta wodiyaa sabbakiyaageeti he metiya wodiyan waanidi genccana danddayiyoonaa? Hegau maaddida issibay keettadan goˈettiyo kaamiyaa. He kaamiyau keraa woy giiraa qanxxana koshshenna gishshau, he kaamee aqinyetuppe daroti daro miishshaa kessennan haggaazanaadan maaddiis. * Gita shiiquwaa wode, he kaamiyaa miishsha qanxxennan hooteele keettaa kifiledan goˈettoosona. Xuntta gidikkonne, haattay, qumaa kattiyo sohoy, qalamˈˈettiya arssaynne meeguwaa teqqanau mayzziyoobay deˈiyo giiga keettaa waati keexxanaakko Buletin giyo xuufee 1934n loytti qonccissiis.

Alame yuushuwan deˈiya qara sabaaketi kaamiyaa keettadan goˈettiyoogaa doommidosona. Vikter Blakwel giyo ishay, “Nohessi markkabiyaa medhiyo meezee baa; taassikka kaamiyaa keettadan giigissiyo eri baa; qassi giigissa erikke” yaagiis. SHin i kaamiyaa keettadan giigissiis.

Hindde biittan monsun giyo carkkoy carkkiyo wodiyan shaafaa pinttana haniyo, keettadan goˈettiyo kaamiyaa

Averii Bristoossinne Loveniya Bristoossi keettadan giigissido kaamee deˈees. Averii, “Ta keettaa geeggiyaa bollaadan ekkada yuuyays” yaagiis. He azinaynne machiyaa shidan meeshido woraqataa mayzzido bantta keettaa ekkidi yuuyiya Harvey Konrowunne An Konrowu giyo azinaaranne macheera aqinye gididi oottidosona. Eti bantta keettaa ekkidi issisaappe harasaa biyo wode ubbatoo woraqatay duuxxi duuxxi wodhees. Averii, “Keettadan giigissido hegaa mala kaamiyaa hegaappe kase gidin hegaappe simmin ooninne beˈi erenna!” yaagiis. SHin Averii, Harvey Konrowunne An Konrowu bantta naaˈˈu attuma naatuura “keehippe ufayttiya keetta asa” gidiyoogaa yootiis. Harvey Konrowu, “Nuuyyo aybinne pacci erenna” yaagiis. Gujjidikka, baayyo haggaaziyo wode Yihooway banttana siiquwan heemmiyo gishshau, woppu giidi deˈidoogaa yootiis. Konrowu keettaa asay oyddaykka guyyeppe Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaridi, misoonaawe gididi Peeru biitti biidosona.

Jestto Batinoosinne Vinsenza Batinoos giyo azinaynne machiyaa aqinye gididi haggaazidosona. Eti naˈa yelanaagaa eridi, kase deˈiyo dunkkaaniyaara geeddarssiyo wode “loˈˈo hooteele malatiya” keetta  oottidi bantta kaamiyaa giigissidosona. Eti naˈa yeli simmidikka bantta siiqiyo haggaazuwaa aggibookkona; he wode eti bantta guutta naˈeera Amarkkan deˈiya Xaale biittaa asau markkattoosona.

Mishiraachuwaa daro asay siyiis; shin oosoy baynna hiyyeesa asay xuufiyaa ekkidi darotoo miishshaa immana danddayenna gishshau, hara dumma dummabaa immees. Naaˈˈu aqinyeti xuufiyaa ekkida asay immido 64 dumma dummabaa xaafi wottidosona. He xaafettidabay suuqiyan deˈiyaabaa ubbaa xaafidobaa mala.

Fred Anderseni issi goshshanchaara gayttidi ayyo nu xuufetuppe amaridaagaa immin, bitanee ba aayee manaaxxiriyaa assi immiis. He bitaniyaagaara zawatiya gadiyan issi bitanee nu xuufiyaa ekkanau koyiis; shin, “Nabbabanau tau manaaxxiree baawa” yaagiis. Gidoppe attin, i ba shooruwaa manaaxxiriyaa wottidi maxaafaa loytti nabbabido gishshau, ufayttidi miishshaa immidi manaaxxiriyaanne maxaafaa ekkiis.

Herbert Abooti kuttuwaa wottiyo kirishe malabaa ba kaamiyan ekkidi bees. I xuufiyaa immidi heezzu woy oyddu kuttuwaa ekki simmidi, giyaa efi bayzzidi kaamiyau nadaajjiyaa shammees. I issi issitoo miishshay banttana keehi metiyoogaa yootiis. SHin i, “Hegee nuuni haggaazennaadan diggibeenna. Kaamiyan nadaajjee deˈikko, Yihoowa ammanidinne an ammanettidi sinttau sugoos” yaagiis.

Yihoowa asay an ammanettiyoogeenne wozanappe murttidoogee he metiya wodiyan genccanaadan maaddiis. Issitoo wolqqaama uushoy uushiyo wode, Makswel Luwisinne Emi Luwis giyo azinaynne machiyaa keettadan giigissido bantta kaamiyaappe kiyosaara mittay kunddidi eta kaamiyaa naaˈˈu kessidi shaakkiis. Maksweli hegee banttayyo xube gidibeennaagaa yootiis. I gujjidikka, “Nuuni mule hidootaa qanxxibookko. Oottanau keehi daro oosoy deˈees; qassi nuuni hegaa oottanau halchida” yaagiis. Makswelinne Ema hegan yayyennan, eta siiqiya laggeti maaddin, keettadan goˈettiyo kaamiyaa zaarettidi giigissidosona.

Ha wayssiya wodiyan, mishettidi sabbakiya miilooniyan qoodettiya Yihoowa Markkati hegaadan bantta goˈˈaa aggibayoosona. Yihooway gidiis gaana gakkanaassi, nuunikka he beni aqinyetuugaadan ubbatoo sabbakanau murttida.

^ MENT. 3 Ha wodiyan Nu Kawotetta Haggaazuwaa geetettees.

^ MENT. 5 He wode, daro aqinyetussi oosoy baawa. Eti hara asaagaappe guutta miishshan xuufiyaa ekkidi, asay xuufiyau immiyo miishshaa banttassi koshshiyaabau goˈettoosona.