Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hidaare 2013

Henttanchatoo, Heemmiya Gitaa Leemisuwaa Kaallite

Henttanchatoo, Heemmiya Gitaa Leemisuwaa Kaallite

“Kiristtoosi intteyyo waayettiis; intte a kaallana mala, intteyyo leemiso gidiis.”—1 PHE. 2:21.

1, 2. (a) Loytti heemmiyo wode dorssay waanii? (b) Yesuusi saˈan deˈiyo wode daro asay henttanchay baynna dorssa mala gididoy aybissee?

HENTTANCHAY ba wudiyaa loytti heemmiyo wode dorssay orddees. Dorssaa dichiyoogaabaa yootiya issi maxaafan “issi uri dorssaa kaalli xeellennan coo heemmiyo sohuwaa yeddikko, amarida layttaa giddon daro dorssay sahettananne shusharana” danddayiyoogee odettiis. Gidoppe attin, wudiyaa maara heemmikko, dorssa ubbay payya gideesinne orddees.

2 Henttanchati bantta heemmiyo Xoossaa dorssaa wudiyaa huuphiyan huuphiyan kaalli xeelliyoogee gubaaˈee ayyaanaaban payya gidanaadan maaddana danddayees. Yesuusi “heemmiya asi bainna dorssadan asai hirggiyo gishshaunne asaa maaddiyaabi bainna gishshau” etau qarettidoogaa hassayennan aggakka. (Maa. 9:36) Eta hegaa mala azzanttiyaabay gakkidoy aybissee? Xoossaa Higgiyaa eta tamaarissanau aawatettay imettidoogeeti meqettaa iita, aynne oottin ufayttennaageetanne loˈˈo milatiya iita gidiyo gishshataassa. Beni Israaˈeelan ayyaanaaban asaa kaalettiyaageeti bantta wudiyaa maaddiyoogaanne naagiyoogaa aggidi, eta “deexxiya toohuwaa” toossidosona.—Maa. 23:4.

3. Gubaaˈe cimati ayyaanaaban heemmiyo wode ay akeekana koshshii?

3 Ha wodiyan deˈiya sunttettida cimatussi gita aawatettay deˈees. Eti heemmiyo wudiyan deˈiya dorssati Yihoowageetanne, “Taani dorssaa loitta heemmiyaagaa” yaagida Yesuusaageeta. (Yoh. 10:11) Yesuusi he dorssata ba ‘alˈˈo suuttaa’ “waagan shammiis.” (1 PHe. 1:18, 19; 1 Qor. 6:20) I dorssata keehi siiqiyo gishshau, ba shemppuwaa eta gishshau aatti immiis. Cimati banttassi huuphe gididaagee “dorssaa heemmiya gitaa,”  Xoossaa Naˈaa, Yesuus Kiristtoosa gidiyoogaa ubbatoo hassayana bessees.—Ibr. 13:20.

4. Ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

4 Yaatin, cimati dorssaa waati naagana koshshii? Gubaaˈiyan deˈiyaageeti ‘banttana kaalettiyaageetuyyo azazettanaadan’ zoree imettiis. Hara baggaara qassi, Xoossaa dorssaa wudiyaa ‘wolqqan haarennaadan’ cimatuyyo zoree imettiis. (Ibr. 13:17; 1 PHeexiroosa 5:2, 3 nabbaba.) Yaatin, cimati wolqqan haarennan aggidi, waatidi sintta xeera gididi oottana danddayiyoonaa? Woykko, cimati Xoossay banttau immido maatan dorssatussi koshshiyaabaa waati bessiyaagaadan kunttana danddayiyoonaa?

“BA KIYUWAN IDIMMANA”

5. Isiyaasa 40:11⁠n odettida leemisoy Yihoowabaa ay qonccissii?

5 Hananabaa yootiya Isiyaasi, “I ba wudiyaa henttanchchaadan mizees; ba dorssa maratakka ba qesiyan shiishshidi, ba kiyuwan idimmana. Xanttiyaageetakka loddaara kaalettana” yaagidi, Yihoowabaa yootiis. (Isi. 40:11) Ha leemisoy Yihooway gubaaˈiyan deˈiya daafuranchatussinne sohuwaara qohettiyaageetussi qoppiyoogaa qonccissees. Henttanchay ba wudiyan deˈiya dorssa ubbau koshshiyaabaa akeekiyoogaadaaninne hegaa kunttiyoogaadan, Yihooway gubaaˈiyan deˈiyaageetuyyo koshshiyaabaa erees; qassi hegaa kunttiyoogee a ufayssees. Henttanchay mati yelettida dorssa maraa idimmiyoogaadan, ‘maarotettaa Aawa’ gidida Yihooway metiya wodiyan nuna maaddees. Nuna wolqqaama paacee woy gita metoy gakkiyo wode i minttettana.—2 Qor. 1:3, 4.

6. Ayyaanaaban heemmiya cimay Yihoowa leemisuwaa waatidi kaallana danddayii?

6 Ayyaanaaban heemmiya uri saluwan deˈiya nu Aawaappe keehi loˈˈobaa tamaarees! I Yihoowagaadan, dorssatussi koshshiyaabaa akeekana bessees. Issi cimay eta gakkiya metuwaanne etau eesuwaara koshshiyaabaa akeekiyo wode, koshshiyaagaadan eta minttettananne maaddana danddayees. (Lee. 27:23) Issi gubaaˈe cimay wodiyaa bazzidi ba mala Kiristtaanetuura loytti haasayana koshshees. I eta maataa bonchiyaaba gidikkonne, gubaaˈiyan beˈiyoobaanne siyiyoobaa loytti akeekidi, “daafuranchchata” siiquwan maaddees.—Oos. 20:35; 1 Tas. 4:11.

7. (a) Hizqqeela wodenne Ermmaasa wode heemmiyaageeti Xoossaa dorssaa waati oyqqidonaa? (b) Yihooway ammanettibeenna ayyaanaabaa henttanchata hanqqettidoogaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

7 Hizqqeela wodenne Ermmaasa wode Xoossaa asaa heemmiya asatu xeelaa ane qoppa. Ba dorssatussi koshshiyaabaa kunttana bessishin kunttibeenna henttanchata Yihooway keehi hanqqettiis. Dorssaa heemmiyaabi xayin, wudiyaa doˈay miis; qassi wudee laalettiis. He henttanchati dorssaa heemmiyoogaa aggidi, qohidosonanne ‘banttana heemmidosona.’ (Hiz. 34:7-10; Erm. 23:1) Xoossay he henttanchata hanqqettidoogaadan, Kiristtaane giyo haymaanootiyaa kaalettiyaageetakka keehi hanqqettees. SHin, hegee gubaaˈe cimati Yihoowa wudiyaa bessiya ogiyan siiquwan naagiyoogee keehi koshshiyoogaakka qonccissees.

“INTTEYYO LEEMISO GIDAAS”

8. Bala qofaa suurissiyoogan Yesuusi loˈˈo leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

8 Asay nagarancha gidiyo gishshau, Xoossaa dorssatuppe amaridaageeti Yihooway banttappe koyiyoobaa eesuwaara akeekennan aggana danddayoosona. Eti Geeshsha Maxaafaa zoriyaara maayettiyaaba oottennan aggana danddayoosona; woy ayyaanaaban kaymibeennaagaa bessiyaabaa oottana danddayoosona. Cimati waatana koshshii? Yesuusi erissiyo ashkkarati  Xoossaa Kawotettan bantta ubbaappe aadhiyaagee oonakko darotoo oychiyo wode i eta danddayan oyqqido leemisuwaa eti kaallana bessees. Yesuusi ba erissiyo ashkkarata danddayennan aggiyoogaappe, eti bantta huuphiyaa kawushshanaadan muletoo tamaarissiisinne eta siiquwan zoriis. (Luq. 9:46-48; 22:24-27) Yesuusi eta tohuwaa meecciyoogan, gubaaˈiyaa cimati bessana koshshiyo eeshsha gidida bana kawushshiyoogee woygiyoogaakko bessiis.—Yohaannisa 13:12-15 nabbaba; 1 PHe. 2:21.

9. Yesuusi i kiittidoogeeti qoppiyo ay qofaa suurissidee?

9 Ayyaanaabaa henttanchay oottiyoobaa xeelliyaagan Yesuusau deˈiya qofay Yaaqoobinne Yohaannisi issi wode qoppido qofaappe dummatees. He naaˈˈu kiitettidaageeti Xoossaa Kawotettan gita maataa demmanau koyidosona. SHin, Yesuusi hagaadan giidi eta qofaa suurissiis: “Aihuda gidennaageetu halaqatinne hegeeta kaalettiya asati bantta asaa haariyoogaa ereeta. Intte giddon hegaa mala gidenna; shin intte giddon gitatana koyiya ooninne intteyyo ashkkara gidanau bessees.” (Maa. 20:25, 26) He kiitettidaageeti bantta ishantta ‘wolqqan haaranau’ koyiyoogaa woy yaatite giidi etau ubbatoo yootiyoogaa agganau baaxetana koshshees.

10. Yesuusi cimati wudiyaa waati oyqqanaadan koyii, qassi PHauloosi hegaara gayttidaagan leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

10 Yesuusi cimati wudiyaa baagaadan oyqqanaadan koyees. Eti bantta ishanttussi ashkkaradan bantta dosan oottana besseesippe attin, eta bolli goda gidana bessenna. Kiitettida PHauloosi hegaadan bana kaushshiis; ayssi giikko, i Efisoona gubaaˈiyaa cimatussi, “Taani Isiyaa gelido koiro gallassaappe doommin, kaushsha [ubbaara] . . . Godaassi oottaidda . . . inttenaara waanada de7idaakko intte ereeta” yaagiis. PHauloosi he cimati harata maaddanau wozanappe bantta huuphiyaa kawushshanaadan koyiis. I, “Intte hagaadan daafuridi oottiiddi, daafuranchchata [maaddana] . . . bessiyoogaa taani ubban inttena bessaas” yaagiis. (Oos. 20:18, 19, 35) PHauloosi Qoronttoosa Kiristtaaneti ammaniyooban eta godatanau koyennaagaa yootiis. I ba huuphiyaa kaushshidi eta ufayssanau etaara issippe oottiis. (2 Qor. 1:24) PHauloosi ba huuphiyaa kaushshiyoogaaninne minnidi oottiyoogan ha wodiyan deˈiya cimatuyyo loˈˈo leemiso gidiis.

‘AMMANETTIYA QAALAA MINTTI OYQQITE’

11, 12. Issi cimay ba mala Kiristtaanee issibaa kuuyanaadan waati maaddana danddayii?

11 Gubaaˈe cimay “ammanettiya de7oi beettiyo” qaalaa tamaarissiyoogaa mintti oyqqana bessees. (Tii. 1:9) SHin i hegaa “ashkketetta ayyaanan” oottees. (Gal. 6:1) Ayyaanaaban loyttidi heemmiyaagee gubaaˈiyan deˈiyaageeta yaatite giidi wolqqanttiyoogaappe, Yihoowanne a Qaalaa siiqiyoogee denttettin eti banttau qoppidi kuuyanaadan maaddees. Issi cimay issi ishay keehi koshshiyaabaa kuuyana haniyo wode qoppana koshshiya Geeshsha Maxaafaa maaraa qonccissana danddayees. I hegaara gayttidaagan xuufiyan kiyidabaa ayyo yootana danddayees. I kuuyana danddayiyo dumma dummabay ayyo Yihoowaara deˈiya dabbotaa waatanaakko qoppanaadankka he cimay yootana danddayees. Issibaa kuuyanaappe kase Xoossay kaalettanaadan woossiyoogee keehi koshshiyaabaa gidiyoogaa he cimay mintti yootana danddayees. (Lee. 3:5, 6) Issi cimay ba ishaara hegaa malabaa tobbi simmidi, ishay ba huuphe kuuyanaadan aggiigees.—Roo. 14:1-4.

12 Gubaaˈe cimatussi deˈiya aawatettay Geeshsha Maxaafan qonccidaagaa xalla.  Yaatiyo gishshau, eti Geeshsha Maxaafaa loytti goˈettananne an xaafettidabaa mintti kaallana koshshees. Yaatiyoogee cimati bantta maataa bessenna ogiyan goˈettennaadan maaddees. Wudee etabaa gidenna. Wurssettan, gubaaˈiyan deˈiya ubbati Yihoowassinne Yesuusassi bantta kuuyiyoobaa xeelliyaagan zaaruwaa yootana.—Gal. 6:5, 7, 8.

‘LEEMISO GIDITE’

Cimati bantta so asay haggaazuwau giigettanaadan maaddoosona (Mentto 13 xeella)

13, 14. Cimay wudiyau aybin aybin leemiso gidana bessii?

13 PHeexiroosi cimati ‘heemmiyoogeeta wolqqan haarennaadan’ zoriyo wode eti ‘wudiyau leemiso gidanaadankka’ zoriis. (1 PHe. 5:3) Cimay wudiyau waani leemiso gidana danddayii? “Woosa keettaa kaalettiyaagaa gidanau” baaxetiya urappe koyettiya naaˈˈubaa ane qoppa. I “bana naagiyaagaa” qassi “ba keettaa aissanau danddayiyaagaa” gidanau bessees. Issi cimay aqo oyqqidaba gidikko, ba keettaa maara ayssiyaagaa gidana bessees; ayssi giikko, “issi urai ba keettaa aissanau danddayennaagaa gidikko, Xoossaa woosa keettaa waati aissanau danddayii?” (1 Xim. 3:1, 2, 4, 5) Issi uri cima gidanau, Xoossay kessido maaraa loytti akeekananne hegaa ba deˈuwan oosuwan waati peeshshanaakko erana bessees; hegee i bana naagiyaagaa woykko loˈˈobaa qoppiyaagaa gidiyoogaa bessees. I metiya hanotan woppu giyaanne kuuyanaappe kase yuushshi qoppiya asa. Cimatussi hegaa mala eeshshay deˈiyoogaa akeekiyoogee gubaaˈee etan ammanettanaadan oottees.

14 Haggaaziyoogan sintta xeera gidiyoogee cimati bantta mala Kiristtaanetussi loˈˈo leemiso gidiyo hara oge. Hegaa xeelliyaagan, Yesuusi cimatussi leemiso gidees. Yesuusi saˈan deˈiyo wode oottido waannabay Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyoogaa. Ba erissiyo ashkkarati ha oosuwaa waati oottanaakko i bessiis. (Mar. 1:38; Luq. 8:1) Ha wodiyan, aassiyaageeti cimatuura issippe haggaaziyoogee, cimati mishettidi he oosuwaa oottiyoogaa beˈiyoogeenne waati tamaarissanaakko cimatuppe tamaariyoogee keehi minttettiyaaba! Cimatussi oosoy darikkonne eti wodiyaa bazzidi mishiraachuwaa minnidi sabbakanau murttiyoogee gubaaˈiyan deˈiya ubbay etaagaadan mishettanaadan oottees. Cimati giigettidi gubaaˈe shiiquwan bantta giigettido qofaa yootiyoogan, qassi Kawotettaa Addaraashaa geeshshiyoogaanne loyttiyoogaa mala oosuwaa oottiyoogankka bantta ishanttussi loˈˈo leemiso gidana danddayoosona.—Efi. 5:15, 16; Ibraawe 13:7 nabbaba.

Haggaaziyoogan cimati leemiso gidoosona (Mentto 14 xeella)

“WOLQQI BAINNAAGEETA MAADDITE”

15. Cimati aassiyaageeta biidi oychiyoy aybissee?

15 Loytti heemmiyaagee issi dorssay qohettiyo wode woy sahettiyo wode sohuwaara maaddees. Hegaadankka, cimati  waayettiyaageeta woy ayyaanaaban maaddana koshshiyoogeeta eesuwan maaddana bessees. Keehi cimidaageetussinne sahettiyaageetussi asatettaaban maadoy koshshennan waayi aggana; shin ayyaanaabaa maadoynne minttettoy etau keehi koshshees. (1 Tas. 5:14) Gubaaˈiyan deˈiya yelagati ‘iita wodallatetta amuwan’ xoonettennaadan baaxetana danddayoosona. (2 Xim. 2:22) Hegaa gishshau, heemmiyoogaa giyoogee gubaaˈiyan deˈiyaageeta gakkiya metuwaa akeekanaunne Geeshsha Maxaafaappe bessiya zoriyaa zoridi eta minttettanau wodiyan wodiyan oychiyoogaa. Hegaa malabaa sohuwaara giigissikko, wolqqaamennan deˈishin daro metuwaa teqqana danddayettees.

16. Gubaaˈiyan deˈiya urau ayyaanaaban maadoy koshshiyo wode, cimati aybin maaddana danddayiyoonaa?

16 Gubaaˈiyan deˈiya ura ayyaanaaban qohiyaabay gakkikko shin? Yaaqoobi hagaadan giis: “Intteppe sahettiya urai ooninne de7ikko, woosa keettaa cimata baakko xeeso; eti Godaa sunttan zaitiyaa a tiyidi, ayyo Xoossaa woossona. Ammanuwan Xoossaa woossido woosai hargganchchaa pattana; Godaikka a harggiyaappe denttana; qassi nagara i oottidobaa gidikkokka Godai ayyo atto gaana.” (Yaaq. 5:14, 15) Ayyaanaaban sahettida uri “woosa keettaa cimata” baakko xeesana xayikkonne, eti a hanotaa erosaara eesuwan a maaddana koshshees. Eti bantta ishanttuura woossiyo wodenne etau woossiyo wode, qassi metiya wodiyan maaddiyo wode, wudiyaa ayyaanaaban maaddoosonanne minttettoosona.—Isiyaasa 32:1, 2 nabbaba.

17. Cimati “dorssaa heemmiya gitaa” leemisuwaa kaalliyoogee gubaaˈiyaa waati maaddii?

17 Ayyaanaaban heemmiyaageeti Yihoowa dirijjitiyan oottiyo ubbaban “dorssaa heemmiya gitaa,” Yesuus Kiristtoosa leemisuwaa kaallanau baaxetoosona. Aawatettay deˈiyo ha asati wudee minnidi deˈanaadaaninne ammanettidi Xoossau ubbatoo haggaazanaadan maaddoosona. Ha ubbabau, nuna Heemmiyaagaa, ubbaappe aadhiya Yihoowa galatoosinne sabboos.