Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2013

Heemmiyaanne Kaalettiya Asati Nuna Waatidi Goˈˈiyoonaa?

Heemmiyaanne Kaalettiya Asati Nuna Waatidi Goˈˈiyoonaa?

“Nuuni asaa heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya asaa [denttana].”—MIK. 5:5.

1. Sooriyaa kawoynne Israaˈeela kawoy maqettidobay polettennan attidoy aybissee?

KIRISTTOOSI yelettanaappe kase hosppuntta xeetu layttan, 762ppenne 759ppe gidduwan deˈiya wodiyan issitoo, Israaˈeela biittaa kawoynne Sooriyaa biittaa kawoy Yihudaa kawotettaa bolli olaa denttidosona. Eta halchoy aybee? Yerusalaame katamaa woraajjidi Kawuwaa Akaaza araataappe wottidi, Kawuwaa Daawita zare gidenna uraa a sohuwan kawoyanaassa gidennan aggenna. (Isi. 7:5, 6) SHin, he halchoy polettana danddayenna. Daawita zeretta gidida uri a araataa merinau laattanaagaa Yihooway yootiis; qassi Xoossay yootidobay polettennan mule attenna.—Yaas. 23:14; 2 Sam. 7:16.

2-4. Isiyaasa 7:14, 16y (a) hosppuntta xeetu layttan K.K. (b) koyro xeetu layttaa M.Ln waanidi polettidaakko qonccissa.

2 Koyro, Sooriyaa kawotettaynne Israaˈeela kawotettay xooniyaaba milatiis. Issi ola xallan, Akaaza mino olanchatuppe 120,000ti hayqqidosona! “Kawuwaa na7aa” Maˈiseeyakka woridosona. (2 Odiya 28:6, 7) SHin, Yihooway hanettiyaabaa beˈiis. I Daawitassi qaalaa gelidobaa hassayido gishshau, hananabaa yootiya Isiyaasi keehi minttettiya kiitaa yootanaadan kiittiis.

3 Isiyaasi hagaadan giis: “Geela7iyaa shahaarada attuma na7aa yelana; a sunttaakka ‘Amaanu7eela’ yaagada sunttana. . . . Na7ai iitaa ixxanaunne lo77uwaa dooranau eranaappe kasetidi, neeni keehi yayyido naa77u kawotu biittati [Sooreenne Israaˈeelee] booddilana.” (Isi. 7:14, 16) He hiraagaa koyro qofay Masiyaa yeletaabaa yootiyoogee tuma. (Maa. 1:23) SHin, ‘naaˈˈu kawoti,’ hegeetikka Sooriyaa kawoynne Israaˈeela kawoy koyro xeetu layttan Yihudaa biittaa bolli denddibeenna gishshau, Amaanuˈeelabaa yootiya hiraagay koyro polettidoy Isiyaasa wode gidana koshshees.

 4 Isiyaasi ha maalaalissiya hiraagaa yooti simmin takkennan, a machiyaa shahaarada Omooduwau-Eesota-Bonqqiyau-Ellella giyo naˈaa yelaasu. Isiyaasi “Amaanu7eela” giidoy ha naˈaa gidana danddayees. * Beni wode, naˈi yeletti simmin issibaa hassayanau ayyo issi sunttaa sunttikkonne, a aaway, a aayyiyaanne a dabboti a hara sunttan xeesana danddayoosona. (2 Sam. 12:24, 25) Yesuusi Amaanuˈeela giyo sunttan xeesettidoogaa bessiyaabi baawa.—Isiyaasa 7:14; 8:3, 4 nabbaba.

5. Kawuwaa Akaazi oottido eeyyabay aybee?

5 Israaˈeela kawotettaynne Sooriyaa kawotettay Yihudaa olanau denddido wode, hara keehi wolqqaama kawotettay he biittaa haaranau koyees. Hegee alamiyaa wolqqaama kawotetta gidida Asoore kawotettaa. Isiyaasa 8:3, 4y yootiyoogaadan, Asoore kawoy tohossa bagga Yihudaa kawotettaa bolli denddanaappe kase, “Damasqqo duretettaanne Samaariyaa omooduwaa” ekki efaana. Ammanenna Akaazi Xoossay Isiyaasa baggaara yootido qaalan ammanettiyoogaa aggidi, bana qohiya maachaa Asooretuura maacettiis; hegee wurssettan Yihuday naaqqettanaadan oottiis. (2 Kaw. 16:7-10) Akaazi ba biittaa naagana koshshishin naagennan aggiis. Nuuni, ‘Taani issi wolqqaamabaa kuuyiyo wode, Xoossan ammanettiyaanaayye asan ammanettiyaanaa?’ giidi nuna oychana danddayoos.—Lee. 3:5, 6.

OORATTA HENTTANCHAY DUMMATIYAABAA OOTTIIS

6. Akaaza haaruwaanne Hizqqiyaasa haaruwaa geeddarssa.

6 Akaazi 746n K.K. hayqqi simmin, a naˈay Hizqqiyaasi aquwaaban hiyyeesa gididanne ayyaanaaban qohettida Yihudaa kawotettaa laattiis. He yelaga kawoy kawotiyo wode ay kaseyanee? Kasetidi Yihudaa biittay duretanaadan oottanee? CHii. Hizqqiyaasi Xoossau aqida asa gidiyo gishshau, ba deriyaa heemmana bessiya asa. I koyro tumu goynuwaa zaarettidi essiis; qassi Yihoowau azazettennan ixxida asaa aara dabboyanau baaxetiis. Hizqqiyaasi Xoossay baappe koyiyoobaa akeekido wode, hegaa polanau murttiis. Abay nuussi loˈˈo leemiso gidees.—2 Odiya 29:1-19.

7. Ooratta kawoy Leewata maaddanau qaalaa gelidoogee keehi koshshiyaaba gididoy aybissee?

7 Tumu goynuwaa zaarettidi essiyo wode Leewati keehi maaddiyaabaa oottana. Yaatiyo gishshau, Hizqqiyaasi eta shiishshidi eta maaddanau qaalaa geliis. He shiiquwan shiiqida ammanettida Leewata eta kawoy, ‘Intte GODAA sinttan eqqidi, ayyo oottiya oosanchcha gididi doorettidaageeta’ yaagiyo wode siyidi, eti ufayttidi yeekkennan waayi aggana. (2 Odiya 29:11) Tumu Xoossau goynnanaadan asaa maaddana mala Leewatussi qoncce azazoy imettiis!

8. Hizqqiyaasi deriyaa ayyaanaaban minttettanau ay oottidee, qassi hegaappe denddidaagan asay waatidee?

8 Oyttaa Baalaa laappun gallassau bonchanaunne hegaappe simmin Paasikaa Baalaa bonchanau Hizqqiyaasi Yihudaa asaanne Israa7eela asaa ubbaa xeesiis. Asay keehi ufayttido gishshau, baalaa hara laappun gallassaa gujjidi bonchiis. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Daawita na7aa, Israa7eela Kawuwaa Solomona wodiyaasappe doommin, hachchi gakkanaassi, Yerusalaamen hagaa milatiya baali bonchchetti erenna gishshau, Yerusalaamen asai keehippe ufaittiis.” (2 Odiya 30:25, 26) He baalay ubba asaa minttettidoogee qoncce. Baalaappe simmin hanidabaa 2 Hanidabaa Odiya 31:1y hagaadan gees: “Hagee  ubbai polettido wode, . . . eeqaa tuussata kinchcherettidosona; Asheero giyo xoossee misiliyaa qanxxi olidosona; . . . goinniyo xoqqa sohotanne yarshshiyo sohota laalidosona.” Hegaa mala maalaalissiya ogiyan Yihudaa asay Yihoowakko simmiyoogaa doommiis. Yaanau matidabaa qoppiyo wode ayyaanaaban hegaadan geeshshidoogee keehi koshshiyaaba.

KAWOY METO WODIYAU GIIGETTIIS

9. (a) Israaˈeela kawuwaa halchoy waanidi polettennan attidee? (b) Sanaakireeba halchoy Yihudan koyro waani polettidee?

9 Isiyaasi yootidoogaadan, Asooreti Israaˈeela huuphessa kawotettaa xoonidi he biittaa asaa omooddidosona; hegee Israaˈeelati Daawita zare gidenna uraa kawoyanau qoppidoogee polettennaadan oottiis. Yaatin, Asooreti halchidobay waanidee? Eti Yihudaa woraajjanau yiidosona. “Kawoi Hizqqiyaasi kawotido tammanne oiddantto laittan, Asoore Kawoi Sanaakireebi gimbbetti uttida Yihudaa katamata ubbaa olidi oiqqiis.” Sanaakireebi 46 Yihudaa katamata oyqqidoogee odettiis. He wode neeni Yerusalaamen deˈiyaakko, neessi aybi siyettanaakko qoppa. Asoore wotaaddarati Yihudaa katamata oyqqiiddi sinttau boosona.—2 Kaw. 18:13.

10. Mikiyaasa 5:5, 6y Hizqqiyaasa minttettana danddayiyaaba gididoy aybissee?

10 Hizqqiyaasi hirggissiyaabi mati uttidoogaa erees; shin kaddida a aaway Akaazi oottidoogaadan eeqau goynniya kawotettaa maaduwaa oychiyoogaappe, Yihoowan ammanettiis. (2 Odiya 28:20, 21) I ba wode deˈiya hananabaa yootiya Mikiyaasi Asooretubaa hagaadan giidoogaa erennan aggenna: “Asoore biittaa [asatu bolli] . . . nuuni asaa heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya asaa denttidi, etaara olaa gaittana. Eti Asoore biittaa olan xoonana.” (Mik. 5:5, 6) Geeshsha ayyaanay denttettin xaafettida ha qofay Hizqqiyaasa minttettidoogee erettidaagaa; ayssi giikko, Asooretu bolli keehi dumma olanchati denddidi eta xoonanaagaa hegee bessees.

11. Heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya asatubaa yootiya hiraagay waanna polettana wodee awudee?

11 Heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya asatubaa yootiya hiraagay waanna polettana wodee ‘au denddoy beniisappe doommidi gidido, Israa ˈeela asaa haariyaagee’ Yesuusi yeletti simmin daro wodiyaappe guyyiyaana. (Mikiyaasa 5:1, 2 nabbaba.) Ha wodiyaa ‘Asooreti’ woy morkketi Yihoowa ashkkaratu bolli sinttappe denddiyo wode hegee polettana. He yashshiya morkketuura olettanau Yihooway ha wodiyan haariiddi deˈiya ba Naˈaa baggaara kaalettana olanchati awugeetee? Hegaa simmidi beˈana. SHin koyro, morkke gidida Asooreti olanau yiido wode Hizqqiyaasi oottidobaappe nuuni tamaarana danddayiyoobaa ane beˈoos.

HIZQQIYAASI MAADDIYAABAA OOTTIIS

12. Hizqqiyaasinne aara deˈiyaageeti Xoossaa asaa naaganau ay oottidonaa?

12 Nuuni nuuyyo oottana danddayennabaa Yihooway nuussi ubbatoo oottanau koyiyaaba gidikkokka, nuussi danddayettiyaabaa oottanaadan koyees. Hizqqiyaasi “ba oosanchchatanne ba mino asata zoretaa bessiis”; yaatin etaara issippe “katamaappe kareera goggiya pultto haattaa [zeeridosona]; . . . Hegaappe guyyiyan, Hizqqiyaasi minni oottidi, laalettida dirssaa gimbbiyaa ubbaa zaarettidi gimbbiis; yaatidi a bolli adussa gimbbiyaa gimbbiis. He dirssaa gimbbiyaappe kare baggaara hara dirssaa gimbbiyaa gimbbiis; . . . Daro ola miishshaakka gonddalliyaakka medhdhiis.” (2 Odiya 32:3-5) Yihooway mino asatu darotu baggaara, hegeetikka Hizqqiyaasa, a oosanchatanne ayyaanaaban mino gidida hananabaa yootiyaageetu baggaara he wode deˈiya ba asaa naagiisinne heemmiis.

13. Hizqqiyaasi asay mataara denddana olau giigettanaadan keehi koshshiyaabaa ay oottidee? Qonccissa.

13 Hegaappe simmin Hizqqiyaasi oottidobay haattaa zeeriyoogaappe woy katamaa dirssaa gimbbiyoogaappe keehi maaddiyaaba. Hizqqiyaasi asaa siiqiya henttancha gidiyo gishshau, eta shiishshidi hagaadan giidi ayyaanaaban eta minttettiis: “Asoore kawuwaara de7iyaagaappe nunaara de7iyaagee aadhdhees. Hegaa gishshau, Asoore [kawuwaayyo] . . . yayyoppite! Dagammoppite! Aara asa wolqqi de7ees; shin nunaara GODAI nu Xoossai nuna maaddanaunne nuuyyo olettanau de7ees.” Yihooway ba asaa gishshaa olettanaagaa hegaadan yootidoogee eta ammanuwaa keehi minttiyaaba! Yihudaa asay hegaa siyidi, “Yihudaa Kawoi Hizqqiyaasi haasayidoban . . . minettiis.” Asay “Hizqqiyaasi haasayidoban” minettidoogaa akeeka. I, a oosanchatinne a mino asati, qassi hananabaa yootiya Mikiyaasinne Isiyaasi Yihooway hananabaa yootiyaagaa baggaara kasetidi odidoogaadan loˈˈo henttancha gidiyoogee qoncciis.—2 Odiya 32:7, 8; Mikiyaasa 5:5, 6 nabbaba.

Hizqqiyaasi haasayidoban asay minettiis (Mentto 12, 13 xeella)

14. Ola gadaaway ay oottidee, qassi asay waatidee?

14 Asoore kawoy Yerusalaameppe tohossa baggan arggokko baqqidi deˈiya Laakishan dunkkaaniis. I he sohuwaappe heezzu sunttata kiittidi, katamaa asay bau haarettanaadan azaziis. A kalˈˈatidi haasayiya waannatiya ola gadaaway dumma dumma hiillaa goˈettiis. I asay ishalidi deˈanaadan hara biitti efaana giidi worddobaa odidi, eti kawuwaa kaddidi Asooretussi haarettanaadan Ibraawettuwan yootiis. (2 Kawotu Maxaafaa 18:31, 32 nabbaba.) Hegaappe simmidi, he gadaaway hara biittatu xoossati banttau goynniyaageeta naagibeennaagaadan, Yihooway Ayhudata Asooretu kushiyaappe ashshana danddayenna giidi yootiis. Asay he worddo haasayaunne worddo mootuwau aynne zaaribeenna. Ha wodiyan, Yihoowa ashkkarati darotoo eta leemisuwaa kaalloosona.—2 Kawotu Maxaafaa 18:35, 36 nabbaba.

15. Yerusalaamen deˈiya asaappe koyettidabay aybee, Yihooway he katamaa waatidi ashshidee?

15 Hizqqiyaasi hanqqettidoogee qoncce; shin kare biittaa kawotettati maaddanaadan oychiyoogaappe, hananabaa yootiya Isiyaasakko kiittiis. Isiyaasi Hizqqiyaasau, “Asoore kawoi ha katamaa gelenna woikko  hagan ba wonddafiyaa dukkenna” yaagiis. (2 Kaw. 19:32) Yerusalaamen deˈiya asay xalidi baqatennan naagana koshshees. Yihudaa gishshau Yihooway olettana. Tumukka i etau olettiis. “He gallassi qammi GODAA kiitanchchai kiyidi, Asoore asai dunkkaanidosan issi xeetanne hosppun tammanne ichchashu sha7u attumaasaa woriis.” (2 Kaw. 19:35) Yihudaa asay attidoy, Hizqqiyaasi katamau goggiya haattaa zeerido gishshaassa woy katamaa dirssaa gimbbido gishshaassa gidennan, Xoossay ashshido gishshataassa.

NUUNI TAMAARIYOOBAA

16. (a) Yerusalaamen deˈiya asay (b) ‘Asooreti’ (c) heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya asati ha wodiyan oossi leemisoo?

16 Heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya asatubaa yootiya hiraagay waanna polettiyo wodee ha wodiyaa. Asooreti beni Yerusalaamen deˈiya asaa bolli denddidosona. Mata wode, Yihoowa asaa muleera xayssanau koyiya ha wodiyaa ‘Asooreti’ naagiyaabi baynnaba milatiya Yihoowa asaa bolli denddana. Geeshsha Maxaafay ‘Asooreti’ denttiyoonne ‘Maagooga biittan deˈiya Googi’ denttiyo olaa ‘huuphessa biittaa kawoy’ denttiyoonne “sa7aa kawoti” denttiyo olaa yaagees. (Hiz. 38:2, 10-13; Dane. 11:40, 44, 45; Ajj. 17:14; 19:19) Hagee dumma dumma olee? Gidennan aggana danddayees. Geeshsha Maxaafay issi olaa dumma dumma sunttan xeesennan waayi aggana. ‘Asooreta’ geetettida meqettaa iita morkketa olanau Yihooway doorana olanchati oonee? “Heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya” asata. Eta olancha giidi qoppanaagee metiyaaba. (Mik. 5:5) Olettoosona giidi qoppenna ha olanchati woykko heemmiyaanne kaalettiyaageeti gubaaˈe cimata. (1 PHe. 5:2) Ha wodiyan, Yihooway ba asay sinttappe ‘Asooreti’ woykko morkketi denttana olau minnana mala, ba alˈˈo dorssata heemmanau ayyaanaaban kaymida daro attumaasata denttiis. Mikiyaasa hiraagay, “Eti Asoore biittaa olan [“bisuwan,” NW] xoonana” yaagees. (Mik. 5:6) Ee, eti ‘olettiyo tooraappe’ issoy “Geeshsha Ayyaanaa bisuwaa” woykko Xoossaa Qaalaa.—2 Qor. 10:4; Efi. 6:17.

17. Nuuni xannaˈidobaappe cimati tamaarana danddayiyo oyddubay aybee?

17 Gubaaˈe cimatoo, nuuni xannaˈidobaappe issi issi maaddiyaabaa tamaarana danddayeeta: (1) Mata wode denddana ‘Asooretu’ olau giigettanau nuuni oottana danddayiyo keehi maaddiyaabay Xoossaa mintti ammaniyoogaanne nu ishanttikka yaatana mala maaddiyoogaa. (2) ‘Asooreti’ olaa denttiyo wode, Yihooway nuna ashshanaagaa cimati wozanappe ammanana koshshees. (3) He wode, Yihoowa dirijjitee nuussi yootiyo shemppo ashshiya kaaletoy asa qofan maaddennaba milatana danddayees. Nuuni ubbaykka maayettiyooba gidin gidana xayin, nuussi odettiya ay kaaletuwaanne azazettanau giigi uttana koshshees; ayssi giikko, hegaa azazettiyoogee nu shemppuwaa ashshees. (4) Timirttiyan, aquwan, woy asa dirijjitiyan ammanettiya uri deˈikko, haˈˈi ba qofaa laammana koshshees. Yihoowan wozanappe ammanettenna uri deˈikko, intte a maaddanau giigi uttidaageeta gidana bessees.

18. Ha taarikiyaa wotti denttidi qoppiyoogee nuna sinttappe waati maaddana danddayii?

18 Hizqqiyaasa wode Yerusalaamen deˈiya asaagaadan, ha wodiyan deˈiya Xoossaa ashkkaratikka naagiyaabi baynnaba milatiyo wodee yaana. He wode, Hizqqiyaasi yootidoban minettiyaageeta gidoos. Nu morkketuura “asa wolqqi de7ees; shin nunaara GODAI nu Xoossai nuna maaddanaunne nuuyyo olettanau de7ees”; hegaa ubbatoo hassayiyaageeta gidoos.—2 Odiya 32:8.

^ MENT. 4 Isiyaasa 7:14n “geela7iyaa” geetettida Ibraysxxe qaalay gelida maccaaseessikka geelaˈeessikka hanana danddayees. Hegaa gishshau, he qaalay Isiyaasa maccaaseessikka Ayhuda asa gidida geelaˈee Mayraamissikka hanana danddayees.