Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2013

Heemmanaadan Yihooway Sunttidoogeetussi Azazetta

Heemmanaadan Yihooway Sunttidoogeetussi Azazetta

“Inttena kaalettiyaageetuyyo azazettite; qassi eti azaziyoogaakka oottite. Eti . . . intte shemppuwaa mintti naagoosona.”—IBR. 13:17.

1, 2. Yihooway bana henttanchan leemisidoy aybissee?

YIHOOWAY bana henttanchan leemisiis. (Hiz. 34:11-14) Hagee nuuni Yihooway ay mala Xoossakko eranaadan maaddees. Siiqiya henttanchay ba heemmiyo dorssaa wudee qohettennaadan loyttidi naagees. I eta qooroynne haattay deˈiyo sohuwaa kaalettees (Maz. 23:1, 2); dorssaa qamminne gallassi heemmees (Luq. 2:8); eta doˈaappe naagees (1 Sam. 17:34, 35); mati yelettidaageeta ba kiyuwan idimmees (Isi. 40:11); bayidaageeta koyees; qassi meqqidaageeta koolees.—Hiz. 34:16.

2 Beni wode deˈida Yihoowa asaappe dariya baggay henttanchanne goshshancha gidiyo gishshau, Xoossaa Yihoowa siiqiya henttanchan leemisido qofaa akeekanau metootenna. Eti dorssay orddenne payya gidana mala naagananne xeellana koshshiyoogaa eroosona. Asaassikka ayyaanaaban hegaa malabay koshshees. (Mar. 6:34) Ayyaanaaban loytti naagananne kaalettana xayikko, asay qohettees. Eti ‘henttanchi baynna dorssay laalettiyoogaadan’ sohuwaara qohettoosonanne eta kanddoy moorettees. (1 Kaw. 22:17) SHin, Yihooway ba asaassi koshshiyaabaa siiquwan giigissees.

3. Ha huuphe yohuwan nuuni ay pilgganee?

3 Yihooway henttanchan leemisettiyoy aybissakko nuunikka akeekoos. Yihooway dorssa mala gidida ba asau koshshiyaabaa haˈˈikka kunttees. I ha wodiyan ba dorssaa waati kaalettiyaakkonne etau koshshiyaabaa waati kunttiyaakko ane beˈoos. Yaatidi, Yihooway siiquwan kaalettiyoogan goˈettanau nuuni ay oottana bessiyaakko pilggana.

LOYTTI HEEMMIYAAGEE BANA MAADDANAADAN HARATA SUNTTIIS

4. Yesuusi Yihoowa dorssau koshshiyaabaa waatidi kunttii?

4 Yihooway Yesuusi Kiristtaane gubaaˈiyau Huuphe gidanaadan sunttiis. (Efi. 1:22, 23) Yesuusi ‘dorssaa loytti heemmiyaagaa’ gidiyo gishshau, ba Aaway koyiyoobaa, a halchuwaanne a eeshshaa qonccissees. Yesuusi ubba ‘ba dorssatu gishshau, hayqqiis.’ (Yoh. 10:11, 15) Kiristtoosa wozuwaa yarshshoy asaa naatussi gita anjjuwaa demissees! (Maa. 20:28) Yihooway “[Yesuusa] ammaniya ubbai merinaa de7uwaa ekkanaappe attin, xayenna mala” halchiis.—Yoh. 3:16.

5, 6. (a) Ba dorssaa naaganaadan Yesuusi sunttidoy oonee, qassi i giigissidoban goˈettanau dorssati ay oottana bessii? (b) Nuuni cimatussi haarettanau koyiyo waanna gaasoy ayba gidana koshshii?

5 Loytti heemmiyaagau, Yesuus Kiristtoosau dorssay waani azazettii? Yesuusi, “Ta dorssati ta qaalaa siyoosona; taani eta erais; etikka tana kaalloosona” yaagiis. (Yoh. 10:27) Loytti Heemmiyaagaa qaalaa siyiyoogee ubbaban a kaaletuwaa kaalliyoogaa. Wudiyaa heemmiyoogan bana maaddanaadan i sunttidoogeetussi azazettiyoogee hegaadan oottiyo issi oge. Yesuusi i kiittidoogeetinne a erissiyo ashkkarati i doommido oosuwaa aggennan oottanaagaa yootiis. Eti ‘Yesuusa dorssa marata heemmananne’ ‘tamaarissana’ koshshees. (Yohaannisa 21:15-17 nabbaba; Maa. 28:20) Kawotettaa mishiraachoy darosan odettin erissiyo ashkkaratu qooday gujjiyo wode, Yesuusi gubaaˈiyaa heemmanau kayma Kiristtaaneta sunttiis.—Efi. 4:11, 12.

6 Kiitettida PHauloosi koyro xeetu layttan Efisoona gubaaˈiyan deˈiya cimata haasayissido wode, geeshsha ayyaanay ‘Xoossaa woosa keettaa naaganaadan’ eta sunttidoogaa yootiis. (Oos. 20:28) Ha wodiyan deˈiya cimati etappe koyettiyaabaa ayyaanaa kaaletuwan xaafettida Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa maaran sunttettido gishshau, eta hanotaykka hegaa mala. Hegaa gishshau, nuuni gubaaˈe cimatussi azazettiyoogee ubbaappe aadhiya naaˈˈu henttanchata, Yihoowanne Yesuusa bonchiyoogaa bessees. (Luq. 10:16) Nuuni cimatussi haarettanau koyiyo waanna gaasoy hagaa gidana koshshees. SHin, hegaadan azazettiyoogee loˈˈo gidido hara gaasoykka deˈees.

7. Yihoowaara neessi deˈiya dabbotaa minttada deˈanau cimati waatidi maaddiyoonaa?

7 Cimati bantta ishanttanne michontta zoriyoobaynne minttettiyoobay Geeshsha Maxaafay yootiyoobaara maayettiyaagaa gidana bessees. Cimati bantta ishantti waanidi deˈanaakko yootanau koyokkona. (2 Qor. 1:24) Eti bantta ishanttinne michontti loˈˈobaa kuuyanaadan maaddanau, qassi gubaaˈee saronne maara deˈana mala Geeshsha Maxaafaappe zoranau koyoosona. (1 Qor. 14:33, 40) Cimati gubaaˈiyan deˈiya ubbay Yihoowaara dabbotaa minttidi deˈanaadan maaddiyoogan “shemppuwaa mintti naagoosona.” Yaatiyo gishshau, eti issi ishay woy michiyaa ‘moorobaa oottana’ haniyoogaa woy oottidoogaa akeekikko, sohuwaara maaddoosona. (Gal. 6:1, 2; Yih. 22) Hageeti ‘kaalettiyaageetuyyo azazettanaadan’ oottiya loˈˈoba.—Ibraawe 13:17 nabbaba.

8. Cimati Xoossaa wudiyaa waati naagiyoonaa?

8 Ayyaanaaban henttancha gidida Kiitettida PHauloosi Qolasiyaasan deˈiya ba ishanttussi hagaadan giis: “Kiristtoosappe gidenna timirttiyan, ha sa7aa haariya ayyaanatu timirttiyaaninne asappe yiida eratettan, qassi mela cimuwan inttena ooninne omooddenna mala naagettite.” (Qol. 2:8) Hagee cimati Geeshsha Maxaafaappe zoriyoobaa siyiyoogee keehippe koshshiyoogaa  bessiya hara loˈˈoba. Eti bantta ishantti bantta ammanuwaa bashshanau koyiya oonanne eqettanaadan maaddiyoogan wudiyaa naagoosona. Kiitettida PHeexiroosi ‘ammanuwan minnibeenna asaa cimmanau’ maliya ‘hananabaa yootiya worddotuppenne’ ‘wordduwaa tamaarissiyaageetuppe’ naagettanaadan yootiis. (2 PHe. 2:1, 14) Koshshiyo wode naagettanaadan ha wodiyan deˈiya cimati hegaadan yootana bessees. Cimati ayyaanaaban kaymidaageeta gidiyo gishshau meezee deˈiyoogeeta. Hegaa bollikka, eti sunttettanaappe kase, Geeshsha Maxaafaa loyttidi eriyoogaanne ammanttiya timirttiyaa tamaarissana danddayiyoogaa bessidosona. (1 Xim. 3:2; Tii. 1:9) Eti ayyaanaaban kaymida yuushshi qoppiyaageetanne Geeshsha Maxaafaa loytti eriyaageeta gidiyoogee wudiyaa maara kaalettanaadan maaddees.

Henttanchay ba wudiyaa naagiyoogaadan, cimati gubaaˈiyan deˈiyaageeta naagoosona (Mentto 8 xeella)

LOYTTI HEEMMIYAAGEE DORSSAA MIZEESINNE NAAGEES

9. Yesuusi ha wodiyan Kiristtaane gubaaˈiyaa waati kaalettii, qassi waati mizii?

9 Alame yuushuwan deˈiya ubba ishanttussi Yihooway ba dirijjitiyaa baggaara ayyaanaabaa qumaa palahissidi giigissees. Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo daro zoriyaa nu xuufetu baggaara demmoos. Hegaa bollikka, dirijjitee issi issitoo dabddaabbiyan woykko xomoosiya ishatu baggaara gubaaˈe cimatussi kaaletuwaa yootees. Hegaa mala ogetun dorssati qoncce kaaletuwaa demmoosona.

10. Ayyaanaaban heemmiyaageeti wudiyaappe bayidaageeta waatana koshshii?

 10 Cimati gubaaˈiyan deˈiyaageeti, ubba qassi ayyaanaaban qohettidaageeti woy sahettidaageeti payya gidanaadan naagoosona, mizoosonanne etau qoppoosona. (Yaaqooba 5:14, 15 nabbaba.) Hegeetuppe issoti issoti wudiyaappe shaahettidinne bayidi, Xoossau haggaaziyoogaa aggidosona. Hegaa mala hanotan, siiqiya cimay bayida dorssa ubbaa koyidi he dorssay wudiyaakko woy gubaaˈiyaakko simmanaadan maaddanau bau danddayettida ubbabaa oottees. Yesuusi, “Saluwan de7iya intte Aawai ha guuttatuppe issoi bayyanaagaakka koyenna” yaagiis.—Maa. 18:12-14.

CIMATU MOORUWAA NUUNI WAATI XEELLANA KOSHSHII?

11. Cimatussi azazettiyoogee issotu issotussi deexxana danddayiyoy aybissee?

11 Yihoowaynne Yesuusi wottiyoobi baynna henttancha. Eti gubaaˈiyaa naaganaadan sunttido heemmiya asati polo gidokkona. Hegee cimatussi azazettiyoogee issotu issotussi deexxanaadan oottana danddayees. Hegaa mala asati, ‘Eti nu mala nagarancha asa. Yaatin nuuni eta zoriyaa aybissi siyiyoo?’ giidi qoppana danddayoosona. Cimati polo asa gidennaagee tuma. Gidikkokka, nuuni cimatu mooruwaanne balaa bessiyaagaadan xeellana koshshees.

12, 13. (a) Xoossay beni sunttido ashkkarati oottido moorobay aybee? (b) Aawatettay imettido asati oottido moorobay Geeshsha Maxaafan xaafetti uttidoy aybissee?

12 Geeshsha Maxaafay Yihooway beni wode ba asaa kaalettanaadan doorido asati oottido moorobaa qoncciyan yootees. Leemisuwau, Daawiti Israaˈeela kaalettanau kawo gididi sunttettiis. SHin, i paaciyan kunddidi shaaramuxiyoogaaninne asa worissiyoogan nagaraa oottiis. (2 Sam. 12:7-9) Kiitettida PHeexiroosabaakka qoppa. Koyro xeetu layttan deˈiya Kiristtaane gubaaˈiyan ayyo gita maatay imettikkonne, i iita mooro mooriis. (Maa. 16:18, 19; Yoh. 13:38; 18:27; Gal. 2:11-14) Addaameppenne Hewaanippe doommidi hanno gakkanaassi, Yesuusappe attin nagaraa ootti erenna hara asi baawa.

13 Yihooway ba sunttido asati oottido mooroy Geeshsha Maxaafan xaafettanaadan oottidoy aybissee? Xoossay hegaa oottido issi gaasoy nagarancha asaa baggaara ba asaa kaalettana danddayiyoogaa bessanaassa. I ubbatoo hegaadan oottiis. Hegaa gishshau, ha wodiyan cimati polo asa gidennaagan gaasoyidi nuuni eta bolli zuuzummana woy eta aawatettaa xaasayi xeellana bessenna. Yihooway nuuni he ishantta bonchanaadaaninne etau azazettanaadan koyees.—Kessaabaa 16:2, 8 nabbaba.

14, 15. Yihooway beni wodiyan ba asaa kaalettido ogiyaappe ay tamaarana danddayiyoo?

14 Cimatussi azazettiyoogee keehippe koshshiyaaba. Yihooway beni metiya wodiyan ba asaa waati kaalettidaakko qoppa. Israaˈeela asay beni Gibxxeppe Israaˈeelati tammantta boshaappe attanau, dumma kahuwaa maanaadaaninne shukkido dorssaa suuttaappe amaridaagaa ekkidi bantta keettaa qosilettaanne qoriyaa tiyanaadan yootido azazuwaa azazettana koshshees. He wode, Xoossay ubba asaa haasayissidee? CHii, asay he azazuwaa Muusee haasayissido cimatuppe siyiis. (Kes. 12:1-7, 21-23, 29) Yihooway yaatiyoogan Muuse baggaaranne cima asatu baggaara asau ba azazuwaa odiis. Ha wodiyan Kiristtaane cimati hegaa mala keehi koshshiyaabaa oottoosona.

15 Yihooway shemppuwaa ashshiya azazuwaa asaa baggaara woy kiitanchatu baggaara yootido Geeshsha Maxaafan deˈiya daro taarikiyaa hassayennan aggakka. Ha ubba taarikiyan, Xoossay ba gishshaa haasayanaadaaninne  metiya wodiyan oottana koshshiyaabaa ba asau yootanaadan haratussi aawatettaa immiis. Yihooway Armmageedoona olaa wode hegaa malabaa oottana giidi qoppiyoogee bessiyaaba. Yihoowa woykko a dirijjitiyaa kalˈˈatiyo aawatettay imettido ay cimaynne ha wodiyan ba aawatettaa bessenna ogiyan goˈettennaadan keehi naagettana koshshees.

‘WUDEE ISSUWAA, HEEMMIYAAGEEKKA ISSUWAA’

16. Nuuni siyana koshshiyo ‘cenggurssay’ awugee?

16 Yihoowa asay ‘issi heemmiyaagee,’ Yesuus Kiristtoosi heemmiyo ‘issi wude.’ (Yoh. 10:16) Yesuusi “wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode” ba erissiyo ashkkaratuura deˈanaagaa yootiis. (Maa. 28:20) I saluwan deˈiya Kawo gidiyoogaadan, Seexaanaa alamiyaa xayssanau yaanaappe kase hananabaa ubbaa bolli assi aawatettay deˈees. Xoossaa wudiyaa giddon woppu giidi issippe deˈanau, awaara bana koshshiyaakko nuuppe “guyyeera” odettiya “cenggurssaa” siyana bessees. Ha ‘cenggurssay’ Yihooway Geeshsha Maxaafan tamaarissiyoobaanne inne Yesuusi sunttido henttanchatu baggaara yootiyoobaa.—Isiyaasa 30:21; Ajjuutaa 3:22 nabbaba.

Cimati aawaa woy aayee xallay deˈiyo keettaa asaa qohiya laggetuppe naaganau koyoosona (Mentto 17, 18 xeella)

17, 18. (a) Wudiyaa qohanau koyiyay oonee, gidikkokka nuuni aybin ammanettana danddayiyoo? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni ay beˈanee?

17 Seexaanay “mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi” hemettees geetettiis. (1 PHe. 5:8) I namisettida doˈaadan, akeekibeennaageeta woy bayidaageeta gaddabbi oottanau naagiiddi wudiyaa geeduwaa kaallees. Hagee nuuni gubaaˈiyaakko, qassi “[nu] shemppuwaa heemmiyaagaakkonne naagiyaagaakko” loytti shiiqidi deˈanaadan oottiya loˈˈo gaaso. (1 PHe. 2:25) Iita waayiyaappe paxa attida asaa xeelliyaagan Ajjuutaa 7:17y, “Dorssai eta heemmana. De7o haattaa pulttuwaakkokka eta kaalettana. Xoossaikka eta aifiyaappe afutta ubbaa quccirggana” yaagees. Hagee keehi maalaalissiya hidoota!

18 Kiristtaane cimati gubaaˈiyaa heemmanaadan imettida aawatettay keehi gita. Ha sunttettida attumaasati Yesuusa dorssata siiquwan heemmiyoogaa waati shaakki erana danddayiyoonaa? Ha oyshaa zaaruwaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.