Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Xiqimita 2013

Loytti Qoppidi Woossido Woosaappe Tamaariyoobaa

Loytti Qoppidi Woossido Woosaappe Tamaariyoobaa

“Bonchchettida Xoossaa sunttaa sabbite.”—NAH. 9:5.

1. Nuuni Xoossaa asay shiiqido ay shiiquwaabaa pilgganee, qassi woygiya oyshata loytti qoppana koshshii?

“DENDDI eqqidi, merinaappe merinau de7iya GODAA intte Xoossaa galatite!” Leewati galatanau denttettiyaabaa yootidi, Xoossaa asay issippe shiiqidi Yihoowakko woossanaadan shoobbidosona. Hagee Geeshsha Maxaafan xaafettida adussaa woosaappe issuwaa. (Nah. 9:4, 5) He asay Yerusalaamen 455n K.K., Tishri giyo Ayhudatu laappuntta aginan, 24tta gallassan shiiqiis. He dumma gallassaappe kase hanidabaa nuuni pilggiyo wode, hagaadan gaada nena oycha: ‘He shiiqoy loˈˈo hanotan polettanaadan maaddida loˈˈo meezee aybee? Loytti qoppidi woossido ha woosaappe ay tamaarana danddayiyaanaa?’—Maz. 141:2.

DUMMA AGINAA

2. Yerusalaame dirssaa gimbbiyaa zaaretti gimbbi simmidi shiiqida Israaˈeelati nuussi aybin loˈˈo leemiso gidiyoonaa?

2 Qommoora odettida shiiquwaappe issi aginaa kasetidi, Ayhudati Yerusalaame dirssaa gimbbiyaa zaaretti gimbbidi wurssidosona. (Nah. 6:15) Xoossaa asay he oosuwaa mexi 52 gallassan poliis; yaatidi eti banttau ayyaanaaban koshshiyaabaa wozanan wottidosona. Yaatiyo gishshau, Tishri giyo kaalliya aginan koyro gallassi, Izirinne hara Leewati qaalaa xoqqissidi Xoossaa Higgiyaa nabbabi simmidi, birshshidi qonccissiyoogaa siyanau asay dabaaban shiiqiis. “Akeekanau danddayiya” asa ubbaa gujjin, ubba keettaa asay “maalladoppe gallassa seetai gakkanaashin” eqqidi siyiis. He Israaˈeelati ha wodiyan injjetiya Kawotettaa Addaraashan shiiqiya nuuyyo keehi loˈˈo leemiso! SHin, hegaa mala shiiqotun neessi issi issitoo qofay shaahettin keehi maaddennabaa qoppiyoogaa doommay? Yaatiyaaba gidikko, ezggidi siyiyoogaa xalla gidennan, siyidobaa  bantta wozanan wottidi, he deree Xoossaa Higgiyau azazettibeennaagaa akeekido gishshau yeekkida he Israaˈeelatu leemisuwaa zaarettada qoppa.—Nah. 8:1-9.

3. Israaˈeelati azazettido higgee awugee?

3 SHin, hegee asay nagaraa paaxiyo wode gidenna. Hegee baala gallassa gidiyo gishshau, Yihoowau ufayttidi goynniyo wode. (Qoo. 29:1) Yaatiyo gishshau, Nahimee asaassi hagaadan giis: “Biite, modhdhuwaa miite; mal77iyaabaakka uyite; qassi bainnaageetussikka intteegaappe shaakkidi immite. Aissi giikko, hachchi gallassai nu GODAASSI geeshsha gallassa. GODAA ufaissai intteyyo wolqqa gidiyo gishshau azzanoppite.” Asay azazettiis; qassi he gallassi keehi ‘ufayttiis.’—Nah. 8:10-12.

4. Aawatu halaqati ay oottidonaa, qassi Daase Baalaa wode Leewati hachi hachi ay oottidonaa?

4 Wonttetta gallassi, aawatu halaqati deree Xoossaa Higgiyaa waati loytti azazettana danddayiyaakko shaakki eranau shiiqidosona. Eti Higgiyaa xannaˈidi, Tishri giyo laappuntta aginan, 15tta gallassaappe doommidi 22tta gallassa gakkanaassi Daase Baalaa bonchananne wurssettan geeshsha yaaˈaa shiiqana koshshiyoogaa akeekido gishshau, giigettiyoogaa doommidosona. He baalay Yaasu wodiyaappe haa simmin bonchido Daase Baalaa ubbaappe aadhees; qassi asay keehi ‘ufayttiis.’ “Baalai doomettoosappe biidi wurana gakkanaashin, hachchi hachchi” Leewati Xoossaa Higgiyaa asaassi nabbaboosona.—Nah. 8:13-18.

NAGARAA PAAXIYO GALLASSAA

5. Leewati eta gishshau Yihoowakko woossanaappe kase Xoossaa asay ay oottidee?

5 Naaˈˈu gallassaappe simmin, Israaˈeela asay Xoossaa Higgiyaa azazettibeenna gishshau bantta nagaraa paaxidosona. Hegee eti mi uyidi ufayttiyo gallassa gidenna. Xoossaa asay azzanidoogaa bessanau xoomiisinne waaruwaa maayiis. He wodekka, Xoossaa Higgiyaa Leewati asau maallado heezzu saate gidiyaagaa nabbabidosona. Saateppe guyyiyan, asay “bantta nagaraa paaxiiddinne GODAASSI, bantta Xoossaassi, goinniiddi gam77idosona.” Leewati asaa ubbaa gishshau woossiyoogaa doommidoy he wode. —Nah. 9:1-4.

6. Leewati loˈˈo woosaa woossanaadan maaddiday aybee, qassi nuuni hegaappe ay tamaariyoo?

6 Leewati he loˈˈo woosaa woossanaadan maaddiday, eti Xoossaa Higgiyaa ubbatoo nabbabiyoogaa gidiyoogee qoncce. He woosaa doomettan deˈiya qofay Yihooway oottidobaanne a eeshshaa loytti qonccissees. He woosan deˈiya hara qofan Xoossaa ‘daro maarotettaynne’ Israaˈeelati Xoossay hegaadan kehana bessiyoogeeta gidennay aybissakko darotoo qoncciis. (Nah. 9:19, 27, 28, 31) Nuuni adussa woosaa woossanaappe kase, he Leewatuugaadan Xoossaa Qaalaa galla galla wotti dentti qoppidi Yihooway nuna haasayissanaadan eeno giyaaba gidikko,  nu woosaykka Yihoowa ufayssees.—Maz. 1:1, 2.

7. Leewati Xoossay ay oottanaadan oychidonaa, qassi hegaappe nuuni ay tamaariyoo?

7 Leewati bantta woosan issi guuttabaa xallaa oychidosona. Eti oychidobay kaallidi deˈiya paydo 32 wurssettaa heeran deˈees: “Nu Xoossau, gita, wolqqaamanne yayettida Xoossau, ne aggenna siiquwaa maachchaa naagiyaagoo, nu bollan gakkida metoi ne sinttan laafabaa milatoppo. Beni Asoore kawotu wodiyaappe doommidi, hachchi gakkanaashin, nu bollan, nu kawotu bollan, nu halaqatu bollan, nu qeesetu bollan, nu hananabaa yootiyaageetu bollan, nu maizza aawatu bollaaninne ne asa ubbaa bollan gita metoi gakkiis.” Yaatiyo gishshau, Yihoowakko woossiyo wode nuna qofissidabaa oychanaappe kase a sabbiyoogaaninne galatiyoogan, Leewati nuussi loˈˈo leemiso gidoosona.

BONCHETTIDA XOOSSAA SUNTTAA SABBIYOOGAA

8, 9. (a) Leewati bantta huuphiyaa kaushshidi woosaa woygi doommidonaa? (b) Leewati saluwaa meretata giidoy aybee, qassi saluwaa olanchata giidoogeeti oonee?

8 Leewati loytti qoppidi woossikkonne, eti banttana kaushshidi, Yihoowayyo bessiyaagaa keenaa bantta doonan a loytti sabbana danddayennaagaa yootidosona. Yaatiyo gishshau, woosaa doomettan eti, “Galata ubbaappenne saba ubbaappe bollaara xoqqu xoqqu giidanne bonchchettida Xoossaa sunttaa sabbite” yaagidi, Xoossaa asaa gishshau woossidosona.—Nah. 9:5.

9 He woosay kaallidi hagaadan gees: “Xoossau, ne xalaalai GODA! Neeni salotanne salotun de7iya meretata ubbaa, sa7aanne a bollan de7iya meretata ubbaanne abbatanne eta giddon de7iya meretata ubbaa medhdhadasa; ubbaassi de7uwaa immadasa. Saluwaa meretati ubbai neeyyo goinnoosona.” (Nah. 9:6) Ee, Xoossaa Yihooway zaway baynna keehi daro xoolintteti woykko “saluwaa meretati” deˈiyo salo gufanttuwaa medhiis. Qassi, i ha loˈˈiya saˈan deˈiya ubbabaa medhidi, saˈaa bolli deˈuwan deˈiya ubbabay yelettiiddi deˈanaadan oottiis. ‘Saluwaa olanchchata’ geetettana danddayiya Xoossaa kiitanchati geeshshati he ubbabay merettiyo wode beˈidosona. (1 Kaw. 22:19; Iyy. 38:4, 7) Hegaa bollikka, kiitanchati banttana kaushshidi, “atotettaa demmana” nagarancha asata maaddiyoogan Xoossaa sheniyaa poloosona. (Ibr. 1:14) Loytti loohida olanchatudan nuuni issippetettan Yihoowau haggaaziyo wode kiitanchati nuussi keehi loˈˈo leemiso!—1 Qor. 14:33, 40.

10. Xoossay Abrahaamau oottidobaappe ay tamaariyoo?

10 Hegaappe kaallidi, Leewati ayyo layttay 99 gidinkka mayne gidida ba machee Saarayippe issi naˈanne yelibeenna Abraamau Xoossay oottidobaa yootidosona. Yihooway “daro kawotettaayyo aawa” giyo birshshettay deˈiyo Abrahaama geetettiya hara sunttaa a sunttidoy he wode. (Doo.  17:1-6,  15, 16) Xoossay Abrahaamayyo a zerettaa Kanaane biittaa laatissanaukka qaalaa geliis. Asay qaalaa gelidobaa darotoo dogees; shin Yihooway dogenna. Leewati Yihooway qaalaa gelidobaa waati polidaakko hagaadan giidosona: “GODAU, neeni Xoossa! Neeni Abraama Uura giyo Kaladaawetu katamaappe doorada kessadasa; a sunttaakka laammada, Abrahaama yaagada sunttadasa. I neeyyo ammanettiya asa gidiyoogaa be7ada, Kanaanetu, . . . biittaa a zaretussi laata biittaa oottada immanau ayyo maachchaa geladasa. Neeni xillo gidiyo gishshau, ne giido qaalaakka poladasa.” (Nah. 9:7, 8) Nuunikka qaalaa gelidobaa polanau ubbatoo baaxetiyoogan nu xillo Xoossaa leemisuwaa kaalliyaageeta gidoos.—Maa. 5:37.

YIHOOWAY OOTTIDOBAA YOOTIYOOGAA

11, 12. Yihoowa sunttaa birshshettaanne hegee i Abrahaamayyoonne a zerettatuyyo oottidoban waani qonccidaakko yoota.

11 Yihoowa giya sunttaa birshshettay “Hananaadan Oottees” giyoogaa. Hegee Xoossay qaalaa gelidobay polettanaadan ubbatoo oottees yaagiyoogaa. Abrahaama zerettati Gibxxen aylle gididi deˈiyo wode Xoossay etau oottidobay hegaa loytti qonccissees. He wode, Israaˈeelati ubbay aylletettaappe kiyidi Hidootaa Biittan deˈanaagee danddayettennaba milatees. SHin Xoossay ba giidobaa polana gakkanaassi koshshiyaabaa ubbatoo oottiiddi takkiis. Yaatiyoogan, Yihoowa giyo gita sunttan xeesettiyoogee bau bessiyaaba gidiyoogaa qonccissiis.

12 Nahimiyaa maxaafan deˈiya woosay Yihoowabaa hagaadan gees: “Neeni kase nu maizza aawata Gibxxe biittan gakkida tuggaa be7adasa; qassi Zo7o Abbaa giyo abbaa matan de7iiddi eti, ‘Nuna maaddarkkii!’ yaagidi waassido waasuwaakka siyadasa. Gibxxe kawoi, a biittaa halaqatinne he biittaa asai ubbai Israa7eela asaa bollan otorettido gishshau, eta bollan malaataanne maalaalissiyaabaa oottadasa. Hegaappe denddidaagan, hachchi gakkanaashin, ne sunttai bonchchuwan xeegettanaadan oottadasa. Abbaa yaanne haanne shaakkada, gidduwaara ne asaa mela biittaara pinttadasa. SHin shuchchai ciimma haattan olin, xaggaa duge wodhdhiyoogaadan, eta yedettiya morkketa abban mitissada xaissadasa.” Hegaappe simmin, Leewati woossiiddi, Yihooway ba asau oottido harabaa hagaadan giidosona: “He biittan de7iya Kanaane asaa ubbaa eta sinttan neeni kaushshadasa. . . . Qassi eti yuushoi gimbbettido katamatanne aradda biittaa xoonidi ekkidosona; qassikka lo77obai ubbai kumido keettata, bookettida haatta ollata, woiniyaa turaa sohota, wogaratanne hara aifiyaa immiya daro mittata laattidosona. Hegaappe miidi kallidi orddidosona; ne gita kehatettan eti ufaittidosona.”—Nah. 9:9-11, 24, 25.

13. Yihooway Israaˈeelatussi ayyaanaaban koshshiyaabaa waati kunttidee, shin asay ay oottidee?

13 Yihooway qaalaa gelidobaa polanau hara darobaa oottiis. Leemisuwau, Israaˈeelati Gibxxeppe kiyi simmin takkennan, Yihooway etau ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttiis. Leewati kasebaa hassayidi hagaadan giidi Xoossaakko woossidosona: “Neeni saluwaappe wodhdhada, ne asaa Siinaa Deriyaa bollan haasayissadasa. Sitta pirddaanne tuma gidida higgiyaa qassi lo77o wogaanne azazuwaa etayyo immadasa.” (Nah. 9:13) Yihooway ba asaa Hidootaa Biittaa laatissanau eti ba geeshsha sunttan xeesettana bessiyoogeeta gidanaadan tamaarissiis; shin eti tamaarido loˈˈobaa aggibayidosona.—Nahimiyaa 9:16-18 nabbaba.

SEERAY KOSHSHIDO GAASUWAA

14, 15. (a) Yihooway nagarancha gidida ba asau qarettidi waatidee? (b) Xoossay ba doorido asau oottidobaappe ay tamaariyoo?

14 Leewati bantta woosan Israaˈeelati Siinaa Deriyan Xoossaa Higgiyaa naaganau qaalaa gelidi takkennan oottido naaˈˈu nagaraa qonccissidosona. Hegaappe denddidaagan, Israaˈeelati bazzuwan hayqqana koshshees. SHin Leewati woosan Yihoowa  hagaadan giidi sabbidosona: “Ne daro maarotettaa gishshau, neeni eta he biittaa bazzuwan aggabaakka. . . . Oitamu laittaa ubbaa . . . etau koshshiyaabaappe issibaanne xaissabaakka. Eta maayoi wuribeenna; eta gedeekka kixxibeenna.” (Nah. 9:19, 21) Ha wodiyan, Yihooway nuuni ayyo ammanettidi haggaazanau koshshiya ubbabaakka immees. Eta ammanoy laafido gishshaunne eti azazettennan ixxido gishshau bazzuwan hayqqida shaˈan qoodettiya Israaˈeelatu mala gidanau mule koyokko. Hagee “nuna wodiyaa wurssettai gakkana matidoogeeta seeranau xaafettiis.”—1 Qor. 10:1-11.

15 Israaˈeeleti Hidootaa Biittaa laatti simmidi, shori baynnabaa oottidinne naata yarshshidi Kanaanetu xoossatussi goynnidoogee azzanttiyaaba. Hegaa gishshau, Yihooway ba doorido asaa shooro biittati huqqunnanaadan oottiis. Eti bantta nagaraappe simmiyo wode, i kehatettan etau atto giidi, eta morkketuppe ashshiis. I ‘zaari zaaridikka’ hegaadan oottiis. (Nahimiyaa 9:26-28, 31 nabbaba.) Leewati, “Daro laittaa eta danddayadasa; hananabaa yootiyaageetu baggaara ne Ayyaanan etau minttada yootadasa; shin eti siyibookkona. Hegaappe denddidaagan Aihuda gidenna kawotettati eta haarana mala, eta kushiyan aatta immadasa” yaagidosona.—Nah. 9:30.

16, 17. (a) Israaˈeelati omooddettidosaappe simmin, eta hanotay eta mayzza aawati Hidootaa Biittaa laattido wodiyaagaappe aybin dummatii? (b) Israaˈeelati woygidonaa, qassi ay oottanau qaalaa gelidonaa?

16 Israaˈeelati omooddettidi biidosaappe simmidikka, azazettibookkona. Hegee ay kaalettidee? Leewati bantta woosan hagaadan giidosona: “Hegaappe denddidaagan, nuuni hachchi aille gidiyoogaa be7a. Qassi hegeekka eti a aifiyaanne i immiyo anjjuwaa ubbaa maana mala, nu maizza aawatussi neeni immido he biittan, nuuni aille gidida. Nu nagaraa gishshau, neeni nu bollan denttido kawoti biittaa anjjuwaa ubbaa eti go77ettoosona. Qassi . . . nuunikka gita metuwaa giddon de7oos.”—Nah. 9:36, 37.

17 Leewati Xoossay ba asaa naaqqiis giidi yootidonaa? Eti hegaadan gibeennaagee qoncce. Eti, “Nuna gakkidaban ubban neeni xillo. Aissi giikko, nuuni nena naaqqikkokka neeni ammanettiyoogaa aggabaakka” yaagidosona. (Nah. 9:33) Yaatidi, eti he loˈˈo woosaa kuuyiiddi hegaappe simmin he deree Xoossaa Higgiyaa azazettana giidi qaalaa gelidosona. (Nahimiyaa 9:38 nabbaba; 10:29) Eti qaalaa gelidobaa 84 Ayhuda halaqati paramido woraqatan xaafidosona.—Nah. 10:1-27.

18, 19. (a) Bashshaappe attidi Xoossaa ooratta alamiyaa gelanau nuuni ay oottana koshshii? (b) Nuuni ay xeelliyaagan woossiyoogaa aggana koshshennee, qassi aybissi?

18 Nuuni bashshaappe attidi xillotettay kumana ooratta alamiyan deˈanau Yihoowa seeray nuussi koshshees. Kiitettida PHauloosi, “Aawai qaxxayenna na7i de7ii?” yaagidi oychiis. (Ibr. 12:7) Nuuni Xoossaayyo ammanettidi haggaaziyoogan gencciyo wodenne a ayyaanay nuna loytti geeshshanaadan eeno giyo wode, nu deˈuwan a kaaletuwaa kaalliyoogaa bessoos. Qassi nuuni wolqqaama nagaraa oottikko, wozanappe nu nagaraappe simmiyaabanne nu huuphiyaa kaushshidi seeraa ekkiyaaba gidikko, Yihooway nuussi atto gaanaagaa ammanettana danddayoos.

19 Mata wode, Yihooway ba sunttay Israaˈeelata Gibxxe aylletettaappe kessido wode bonchettidoogaappe aaruwan bonchettanaadan oottana. (Hiz. 38:23) Qassi beni a asay Hidootaa Biittaa laattidoogaadan, Yihoowayyo ammanettidi goynniyoogan gencciya ubba Kiristtaaneti xillotettay kumido Xoossaa ooratta alamiyan merinaa deˈuwaa laattana. (2 PHe. 3:13) Yaatiyo gishshau, bonchettida Xoossaa sunttay geeyanaadan ubbatoo woossoos. Nuuni ha wodiyaana gidin merinau Xoossaa anjjuwaa demmanau hara woosaarakka maayettiyaabaa oottana koshshees; kaalliya huuphe yohoy he woosaabaa qonccissees.