Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Masqqala 2013

Yihooway Yootiyoobay Ammanettiyaagaa

Yihooway Yootiyoobay Ammanettiyaagaa

“GODAI yootiyoogee ammanettiyaagaa; akeekai paccidoogeetussi eratettaa immees.”—MAZ. 19:7.

1. Xoossaa asay darotoo xannaˈiyo issi issibay aybee, qassi hegee nuna goˈˈiyoy ayba ogiyaanee?

MATAN xannaˈana Wochiyo Keelaa giigettaydda ‘Ha yohuwaa hagaappe kase xannaˈibookkoo?’ ga eray? Neeni gubaaˈe yara gidoosappe guuttaa takkidaba gidikko, issi issibaa darotoo xannaˈiyoogaa akeekennan aggakka. Xoossaa Kawotettaabaa, wozuwaabaa, erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaabaa, siiquwaanne ammanuwaa mala eeshshatubaa xannaˈiyoogee nuuni ayyaanaaban darotoo miyoobaappe amaridaagaa. Hegeeta zaarettiyoogee nuuni ammanuwan payya gididi deˈanaadan, qassi ‘Xoossaa qaalaa sissa xallaa siyiyoogaappe oosuwan’ peeshshanaadan maaddees.—Yaaq. 1:22.

2. (a) Xoossay yootiyoobaa darotoo geetettidabay aybee? (b) Xoossay yootiyoobay asaagaappe dummatiyoy ayba ogiyaanee?

2 Xoossay ba asaayyo odiyo higgee, azazoynne wogay Geeshsha Maxaafan darotoo xaafettido Ibraysxxe qaalay “yootiyoobaa” geetettidi birshshettiis. Darotoo laamettana koshshiya asa higgiyaappe dumma ogiyan, Yihoowa higgeenne wogay ubbatoo ammanettiyaagaa. Hegeetuppe issoti issoti amarida wodiyau woy hanotau maaddanaadan imettidaageeta gidikkonne, etan awudenne bali woy wottiyoobi baawa. Mazamuraawee, “Neeni yootidobai merinaukka xillo” yaagiis.—Maz. 119:144.

3, 4. (a) Yihooway yootiyo issi issibay aybee? (b) Israaˈeelati i yootidobaa oosuwan peeshshikko, waani goˈettanee?

3 Yihooway yootiyooban issi issitoo seeraykka deˈiyoogaa akeekennan aggakka. Xoossay hananabaa yootiyaageetu baggaara Israaˈeela deriyaa darotoo seeriis. Leemisuwau, Israaˈeelati Hidootaa Biittaa gelana haniyo wode, Muusee eta, “Intte wozanai balin wora simmidi, intte hara xoossatussi oottennaadaaninne etau goinnennaadan naagettite. Hegee xayikko, GODAA hanqqoi intte bolli eexxi kiyana” yaagiis. (Zaa. 11:16, 17) Xoossay maaddiya darobaa ba asaa hassayissidoogaa Geeshsha Maxaafay qonccissees.

 4 Hara daro wodetun, Yihooway Israaˈeelati baassi yayyanaadan, i yootiyoobaa siyanaadaaninne a sunttaa bonchanaadan zoriis. (Zaa. 4:29-31; 5:28, 29) I yootidobaa eti oosuwan peeshshikko, daro anjjuwaa demmanaagee erettidaagaa.—Wog. 26:3-6; Zaa. 28:1-4.

XOOSSAY YOOTIN ISRAAˈEELATI AY OOTTIDONAA?

5. Yihooway Kawuwaa Hizqqiyaasa gishshau olettidoy aybissee?

5 Israaˈeelati woppaa xayido wode ubban, Xoossay qaalaa gelidobaa poliis. Leemisuwau, Asoore Kawuwaa Sanaakireebi Yihudaa biittaa olidi Kawuwaa Hizqqiyaasa araataappe wottanau yashissido wode, Yihooway kelttiyaa gelidi issi kiitanchaa kiittiis. Issi qammi, Xoossaa kiitanchay Asoore “olanchchata ubbata, gadaawatanne halaqata” xayssido gishshau, Sanaakireebi kawuyyidi ba biitti simmiis. (2 Odiya 32:21; 2 Kaw. 19:35) Xoossay Kawuwaa Hizqqiyaasa gishshau olettidoy aybissee? ‘Hizqqiyaasi GODAA baxuuxido’ gishshataassa. I “GODAA kaalliyoogaa aggibeenna.”—2 Kaw. 18:1, 5, 6.

Yihooway yootiyoobay Yoosiyaasi tumu goynuwau maaddiyaabaa oottanaadan denttettiis (Mentto 6 xeella)

6. Kawuwaa Yoosiyaasi Yihoowan ammanettidoy ayba ogiyaanee?

6 Yihoowa azazuwaa azazettida haray Kawuwaa Yoosiyaasa. Yoosiyaasassi layttay hosppuna gidoosappe doommidi, i “GODAA sinttan suurebaa oottiis; ushachchi haddirssi” gibeenna. (2 Odiya 34:1, 2) Yoosiyaasi eeqaa goynuwaappe biittaa geeshshiyoogaaninne tumu goynoy zaarettidi doommanaadan oottiyoogan Yihoowan ammanettiyoogaa bessiis. Yoosiyaasi oottidoban a xalaalay gidennan, kumetta deree anjjettiis.—2 Hanidabaa Odiya 34:31-33 nabbaba.

7. Israaˈeelati Yihooway yootiyoobaa azazettennan ixxido wode, eta aybi gakkidee?

7 SHin, Xoossaa asay Yihooway yootiyooban ubbatoo ammanettibeennaagee azzanttiyaaba. Eti daro layttau, issi wode azazettiiddinne hara wode azazettennan ixxiiddi takkidosona. Eti ammanuwan shuggido wode darotoo, kiitettida PHauloosi giidoogaadan, “beetan yaanne haanne shocettidi, . . . timirtte carkko ubban” sugettidosona. (Efi. 4:13, 14) Qassi kasetidi odettidaagaadan, eti Xoossay yootiyooban ammanettennan aggido wode, eta iitabay gakkiis.—Wog. 26:23-25; Erm. 5:23-25.

8. Israaˈeelatu leemisoy nuna waati goˈˈana danddayii?

8 Israaˈeelatu leemisoy nuna waati goˈˈana danddayii? Ha wodiyan deˈiya Xoossaa ashkkaratussi Israaˈeelatuugaadan zoreenne seeray imettees. (2 PHe. 1:12) Xoossaa Qaalay nuuni a nabbabiyo wode ubban nuna  hassayissana danddayees. Nuuni koyidobaa dooriyo maatay deˈiyoogeeta gidiyoogaadan, Yihoowa kaaletuwaa azazettanau woy nuuyyo loˈˈo milatiyaabaa oottanau doorana danddayoos. (Lee. 14:12) Yihooway yootiyoobaa ammanettana danddayiyo issi issi gaasota, qassi hegaa oosuwan peeshshiyoogan goˈettana danddayiyo ogiyaa ane beˈoos.

XOOSSAU HAARETTADA MERINAU DEˈA

9. Israaˈeelati bazzon deˈiyo wode, Yihooway eta maaddiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?

9 Israaˈeelati 40 layttau ‘yashshiya bazzuwan’ yuuyiyoogaa doommiyo wode, Yihooway eta kaalettiyo, naagiyoonne etau koshshiyaabaa kunttiyo ogiyaabaa kasetidi ubbabaa yootibeenna. Gidoppe attin, eti aaninne a kaaletuwan ammanettana danddayiyoogaa darotoo bessiis. Yihooway Israaˈeelati he bazzuwaara biishin gallassi shaaraa tuussan, qassi qammi tamaa tuussan kaalettiyoogan, i banttana maaddiyoogaa eti hassayanaadan oottiis. (Zaa. 1:19; Kes. 40:36-38) I etau koshshiyaabaakka kunttiis. “Eta maayoi wuribeenna; eta gedeekka kixxibeenna.” Ee, ‘etau koshshiyaabaappe issibinne’ paccibeenna.—Nah. 9:19-21.

10. Yihooway ha wodiyan ba asaa kaalettiyoy ayba ogiyaanee?

10 Ha wodiyan Xoossaa asay xilloti deˈana ooratta alamiyaa gelanau mati uttiis. Matan yaana ‘iita waayiyaappe’ attanau nuussi koshshiyaabaa Yihooway kunttiyoogaa ammanettiyoo? (Maa. 24:21, 22; Maz. 119:40, 41) Yihooway shaaraa tuussan woy tamaa tuussan nuna ooratta alamiyau kaalettennaagee tuma. SHin, nuuni beegottidi deˈanaadan i ba dirijjitiyaa baggaara maaddees. Leemisuwau, Geeshsha Maxaafaa buzo xannaˈiyoogan, So Asaa Goynuwaa omarssan, qassi ubbatoo shiiqiyoogaaninne haggaaziyoogan nuuni ayyaanaaban minnanaadan muletoo odettees. Nuuni ha zoriyaa kaallanau issi issibaa giigissidoo? Yaatiyoogee, bashshaappe attidi ooratta alamiyan merinau deˈanau maaddiya ammanoy nuussi deˈanaadan oottees.

Yihooway yootiyoobaa oosuwan peeshshiyoogee, Kawotettaa Addaraashaa qohiyaabinne metiyaabi baynnaagaa oottidi oyqqanaadan nuna maaddees (Mentto 11 xeella)

11. Xoossay nuussi qoppiyoogaa bessiyoy ayba ogiyaanee?

11 Nuuyyo odettiya kaaletoy ayyaanaaban beegottidi deˈanaadan maaddiyoogaa xalla gidennan, galla galla deˈuwaara gayttidabankka maaddees. Nuuni unˈˈettenna mala aquwaabaa bessiyaagaadan xeelliyaageetanne payya ayfee deˈiyoogeeta gidiyoogee he goˈˈaappe amaridaagaa. Maayiyoobaara, alleeqettiyoobaaranne wodiyaa aattanau loˈˈobaa dooriyoogaara, qassi ay keena tamaarana koshshiyaakko kuuyiyoogaara gayttidaagan imettida kaaletuwankka goˈettida. Keettaara, kaamiyaara, Kawotettaa Addaraashaaranne qoppennan gakkana danddayiya daafabau giigettiyoogaara gayttidaagan nuuni qohettennaadan odettidabaa qoppa. Hegaa mala zoree Xoossay nu sarotettaabaa qoppiyoogaa bessees.

XOOSSAY YOOTIDOBAY BENI KIRISTTAANETI AMMANETTIDI DEˈANAADAN MAADDIIS

12. (a) Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi zaaretti zaarettidi yootidobay aybee? (b) Yesuusi ba huuphiyaa kawushshidi, PHeexiroosi mule dogennabaa ay oottidee, qassi hegan nuuni waani maadettana koshshii?

12 Koyro xeetu layttan, Xoossaa asau darotoo zoree imettiis. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati bantta huuphiyaa kawushshana koshshiyoogaa zaaretti zaarettidi yootiis. SHin, issi uri ba huuphiyaa kawushshiyoogee woygiyoogaakko i ba erissiyo ashkkaratussi yootiyoogaa xalla gidennan, waatidi hegaadan oottanaakkokka bessiis. Yesuusi saˈan deˈido wurssetta gallassi, Paasikaa Baalaa bonchanau ba kiittidoogeeta issippe shiishshiis. Kiitettidaageeti qumaa miishin Yesuusi denddidi eta tohuwaa meecciis; hegee he wode darotoo ashkkari oottiyooba. (Yoh. 13:1-17) I ba huuphiyaa kawushshidi hegaadan oottidobaa eti mule dogokkona. He gallassi qumaa miyo sohuwan deˈiya kiitettida PHeexiroosi, 30 gidiya layttaappe simmin, ba mala Kiristtaaneti banttana  kawushshanaadan zoriis. (1 PHe. 5:5) Yesuusa leemisoy issuwaa issuwaara gattiyaaban nuuni nu huuphiyaa kawushshanaadan denttettana koshshees.—Pili. 2:5-8.

13. Yesuusi keehi koshshiya ay eeshshay etau deˈana bessiyoogaa ba erissiyo ashkkarata hassayissidee?

13 Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi darotoo yootido harabay etassi mino ammanoy koshshiyoogaa. Issi naˈaappe a oyqqida daydanttaa eti kessanau malidi danddayibeenna wode, erissiyo ashkkarati Yesuusa, “Nuuni xalahiyaa kessanau aissi danddayibookkonii?” yaagidi oychidosona. Yesuusi hagaadan giidi zaariis: “Hegee intte ammanoi guuxxido gishshataassa; taani intteyyo tumaa odais; intteyyo sanaafici giyo qii mittee aifee keena ammanoi de7iyaakko, . . . intte ai oottanaukka danddayana.” (Maa. 17:14-20) Yesuusi saˈan haggaazido wode ubban ammanoy keehi koshshiyaaba gidiyoogaa ba erissiyo ashkkarata tamaarissiis. (Maatiyoosa 21:18-22 nabbaba.) Gita shiiqotuuninne gubaaˈe shiiquwan tamaariyo minttettiyaabaa nu ammanuwaa minttanau loytti goˈettiyoo? He shiiqoti ufayttiyo wode xalla gidennan, nuuni Yihoowan ammanettiyoogaakka bessiyo wode.

14. Ha wodiyan, nuuni Kiristtoosaagaa mala siiquwaa bessiyoogee keehippe koshshiyoy aybissee?

14 Kiristtaane Giriike Geeshsha Maxaafaa Xuufetun nuuni issoy issuwaara siiqettanaadan yootiyaabay daro sohuwan deˈees. Yesuusi ubbaappe aadhiya naaˈˈantto azazoy “ne shooruwaa ne huuphedan” siiqiyoogaa gidiyoogaa yootiis. (Maa. 22:39) Hegaadankka, Yesuusassi aayee naˈa gidida Yaaqoobi he siiquwaa “kawo higgiyaa” yaagiis. (Yaaq. 2:8) Kiitettida Yohaannisi, “Ta ishatoo, taani intteyyo koiroosappe de7iya ceega azazuwaa xaafaisippe attin, ooratta azazo xaafikke” yaagiis. (1 Yoh. 2:7, 8) Yohaannisi “ceega azazuwaa” giidobay aybee? I yootidobay siiqanaadan imettida azazuwaa. Hegee, Yesuusi daro layttaappe kase yootido, “koiroosappe de7iya” azazo gidiyo gishshau “ceega.” SHin, erissiyo ashkkarati oorattabay merettiyo wode geella he siiquwaa bessanau bantta goˈˈaa aggibayana koshshiyo gishshau, hegee “ooratta.” Nuuni Kiristtoosi erissiyo ashkkarata gidiyo gishshau, nu shooruwaa siiqiyoogaa agganaadan oottana danddayiya, ha alamiyan kumida bana siiqiyo ayyaanaappe naagettanaadan odettiyaabaa nashshokkonii?

15. Yesuusi saˈaa yiido waanna gaasoy aybee?

15 Yesuusi asau qoppees. I sahettidaageeta pattidoynne hayqqidaageeta denttidoy asaa siiqiyoonne etau qoppiyo gishshataassa gidiyoogaa akeekoos. SHin, Yesuusi saˈaa yiido waanna gaasoy asaa harggiyaappe pattanaassa gidenna. I sabbakidobaynne tamaarissidobay asaa hegaappekka aaruwan maaddiis. Ayba ogiyan? Leemisuwau,  Yesuusi koyro xeetu layttan sahuwaappe pattidoogeetinne hayquwaappe denttidoogeeti ceeggidi wurssettan hayqqidoogaa eroos; shin i sabbakido Kawotettaa mishiraachuwaa ammanidi ekkidaageeti merinaa deˈuwaa demmana.—Yoh. 11:25, 26.

16. Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyoogeenne erissiyo ashkkara oottiyoogee ha wodiyan ay keena aahuwan oosettidee?

16 Yesuusi koyro xeetu layttan doommido sibikatiyaa oosoy ha wodiyan keehi aahuwan oosettiiddi deˈees. Ee, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata, “Intte biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” yaagidi kiittiis. (Maa. 28:19) Eti he kiitaa polidosona; nuunikka he kiitaa polida gaana danddayoos. Laappun miilooneppe dariya Yihoowa Markkati 230ppe dariya biittan Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa mishettidi sabbakiiddi deˈoosona; eti miilooniyan qoodettiya asaa Geeshsha Maxaafaa muletoo xannaˈissoosona. Hegaadan sabbakettidoogee nuuni deˈiyoy wurssetta wodiyaana gidiyoogau naqaasha.

HA WODIYAN YIHOOWAN AMMANETTA

17. PHauloosinne PHeexiroosi Kiristtaaneta woygidi zoridonaa?

17 Beni Kiristtaaneti ammanuwan minnidi deˈanaadan Yihooway yootidobay maaddidoogee qoncce. Kiitettida PHauloosi Roomen qashetti uttido wode, i Ximootiyoosa “tamaarissido tumu qaalaa leemiso” ootti oyqqanaadan yootidoogan Ximootiyoosi ay keena minettidaakko qoppa. (2 Xim. 1:13) Kiitettida PHeexiroosi ba mala Kiristtaaneti genccanaadan, issoy issuwaa siiqanaadaaninne banttana naaganaadan minttetti simmidi, “Intte ha yohota eriyaabaa gidikkokka, qassi intte oiqqido tuman minnidaageeta gidikkokka, taani inttena ha yohota ubba wode hassayissiyoogaa aggikke” yaagiis.—2 PHe. 1:5-8, 12.

18. Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti banttau odettidabaa waati ekkidonaa?

18 PHauloosinne PHeexiroosi xaafido dabddaabbetun “hananabaa yootiya geeshshati beni yootido qaalaa” qofay deˈees. (2 PHe. 3:2) Koyro xeetu layttan deˈida nu ishantti hegaa mala kaaletoy imettido gishshau lanccidonaa? CHii, lanccibookkona; ayssi giikko, hegee “nu Godaa, nuna ashshiya Yesuus Kiristtoosa aaro kehatettaaninne eratettan” diccanaadan maaddanau Xoossay siiquwan yootidoba.—2 PHe. 3:18.

19, 20. Nuuni Yihooway yootiyooban ammanettana koshshiyoy aybissee, yaatiyoogan nuuni goˈettiyoy ayba ogiyaanee?

19 Nuuni ha wodiyan, Yihooway yootiyoobaa, hegeekka ammanettida a Qaalan, Geeshsha Maxaafan deˈiya qofaa ammanana danddayiyo daro gaasoy deˈees. (Yaasa 23:14 nabbaba.) A giddon deˈiya taarikiyaappe, Xoossay shaˈan qoodettiya layttau nagarancha asaa naata waati oyqqidaakko akeekoos. Ha taarikee nuuni goˈettana mala xaafettiis. (Roo. 15:4; 1 Qor. 10:11) Nuuni Geeshsha Maxaafay yootiyo hiraagay polettiyoogaa beˈida. Hiraagay hassayissanau kasetidi odettidabaa mala. Leemisuwau, “wurssetta gallassatun” hanana geetettidi odettidaagaadan, Yihoowa geeshsha goynuwau miilooniyan qoodettiya asay zuliis. (Isi. 2:2, 3) Alamiyaa hanotay iiti iiti biyoogeekka Geeshsha Maxaafaa hiraagay polettiyoogaa bessees. Qassi, qommoora odettidaagaadan, alame yuushuwan sibikatiyaa zamachay aahuwan oosettiyoogee Yesuusi yootidobay polettiiddi deˈiyoogaa qonccissees.—Maa. 24:14.

20 Nuna Medhidaagee oottidobay nuuni an ammananaadan oottees. Nuuni hegan goˈettiiddi deˈiyoo? Nuuni i yootiyooban ammanettana koshshees. Rosilena oottidoy hegaadaana. A hagaadan gaasu: “Taani Yihoowan wozanappe ammanettiyoogaa doommiyo wode, i tana siiqiyoogaa, maaddiyoogaanne minttettiyoogaa loyttada akeekiyoogaa doommaas.” Nuunikka Yihooway yootiyoobaa ubbatoo naagiyoogan hegaadan goˈettiyaageeta gidoos.