“Nu Xoossaa sabbiyoogee lo77ottennee.”—MAZ. 147:1.

1, 2. (a) Siiqiyo uraabaa qoppiyoogeenne haasayiyoogee ay demissana danddayii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Nuuni woygiya oyshata pilgganee?

SIIQIYO uraabaa qoppiyoogeenne yootiyoogee nuuyyo he uraara deˈiya dabbotaa minttana danddayees. Nuuyyo Xoossaa Yihoowaara deˈiya dabbotaara gayttidaagankka hanotay hegaa mala. Daawiti dorssaa heemmiyo wode, daro qammi saluwan deˈiya xoolinttiyaa xeelleesinne eta Medhida, aara laggetiyaabi baynnaagaabaa wotti denttidi qoppees. I hagaadan giidi xaafiis: “Neeni ne biradhdhetun medhdhido ne salota, sohuwan sohuwan neeni wottido aginaanne xoolintteta taani be7iyo wode, neeni asabaa qoppanau asi aibee? Woi neeni ayyo hirgganau i aibee?” (Maz. 8:3, 4) Qassi kiitettida PHauloosi, Yihooway ayyaana Israaˈeelatuura gayttidaagan halchidobay maalaalissiya ogiyan waanidi polettidaakko yooti simmidi, “Xoossaa duretettai ai keena daroo? A hayyoinne a eratettai ai keena xoqqee?” yaagiis.—Roo. 11:17-26, 33.

2 Nuuni haggaaziyo wode, Yihoowabaa qoppoosinne haasayoos. Hegee nuuyyo aara deˈiya dabbotaa minttees. Daro aqinyeti Kawotettaabaa daro saatiyau yootiyo gishshau, eti Xoossaa keehippe siiqiyoogaa akeekidosona. Neeni kumetta wodiyaa haggaazaydda deˈiyaaba woy qassi haggaazanau halcha uttidaba gidin, kumetta wode haggaazoy neeyyo Yihoowaara deˈiya dabbotaa waati minttana danddayiyaakko qoppa. Neeni aqinye gidikko, ‘Ha ufayssiya haggaazuwaa aggennan haggaazanau tana aybi maaddanee?’ gaada nena oycha. Neeni aqinye gidana xayikko, ‘Taani aqinye gidanau ay giigissana koshshii?’ gaada nena oycha. Kumetta wode haggaazoy nuuyyo Xoossaara deˈiya dabbotaa waati minttana danddayiyaakko ane beˈoos.

 KUMETTA WODIYAA HAGGAAZUWAANNE NUUYYO XOOSSAARA DEˈIYA DABBOTAA

3. Haggaazuwan Xoossaa Kawotettay sinttappe ehaana anjjuwaabaa yootiyoogee nuna waati maaddii?

3 Xoossaa Kawotettay sinttappe ehaana anjjuwaabaa haratuyyo yootiyoogee nuuni Yihoowakko keehi shiiqanaadan oottees. Neeni sooppe soo baada haggaaziyo wode goˈettanau dosiyo xiqisee awugee? Mazamure 37:10, 11, Daaneela 2:44y, Yohaannisa 5:28, 29⁠y woy Ajjuutaa 21:3, 4⁠y neeni dosiyo xiqise gidana danddayees. Ubbatoo nuuni he hidootaabaa haratuura tobbiyoogee, nu keha Xoossay ‘loˈˈo imo ubbaanne kumetta woyto ubbaa’ immiyaagaa gidiyoogaa nuna hassayissees. Hegee nuuni akko kaseegaappe aaruwan shiiqanaadan oottees.—Yaaq. 1:17.

4. Nuuni asay ayyaanaaban azzanttiya hanotan deˈiyoogaa akeekiyo wode Xoossaa loˈˈotettaa loyttidi nashshiyoy aybissee?

4 Nuuni etayyo mishiraachuwaa yootiyo asay ayyaanaaban azzanttiya hanotan deˈiyoogaa akeekiyoogee nuuni tumaa keehippe nashshanaadan oottees. Alamiyan deˈiya asau ufayssiyaanne injje deˈo deˈanau maaddiya ammanttiya kaaletoy baawa. Daro asay sinttanaabau hirggees; qassi eti hidootiyoobi baawa. Eti ufayssiya deˈo deˈanau koyoosona. Haymaanootiyaa mintti kaalliyaageetuppe darotikka Geeshsha Maxaafaabaa eriyoobay he keena. Eti beni wode Nanawe kataman deˈiya asaa mala. (Yoonaasa 4:11 nabbaba.) Nuuni mishiraachuwaa yootiiddi daro saatiyaa aattiyo wode, Yihooway nuussi koshshiyaabaa ay keena kunttiyaakko loytti akeekoos. (Isi. 65:13) Yihooway nuussi ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttiyoogaa xalla gidennan, ubba asay ayyaanaaban woppaanne tumu hidootaa demmanaadan shoobbiyoogee nuuni a loˈˈotettaa hassayanaadan oottees.—Ajj. 22:17.

5. Harata ayyaanaaban maaddiyoogee nu metuwaabaa waati qoppanaadan oottii?

5 Harata ayyaanaaban maaddiyoogee nuuni nu metuwan keehippe unˈˈettennaadan oottees. Trisho giyo kumetta wode aqinyaa i aawaynne aayyiyaa paraman shaahettido wode hegee tuma gidiyoogaa akeekaasu. A, “Hegee ta deˈuwan taani keehi unˈˈettidobaappe issuwaa” yaagaasu. Issi gallassi a keehi azzanido gishshau sooppe kiyanau koyabeennaba gidikkonne, eta son wolqqaama metoy deˈiyo heezzu naata Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanau baasu. Eta aaway eta yeggi aggidi biis; qassi eta bayra ishay etau meqettaa iitees. Trisha hagaadan gaasu: “Ta metoy woy taani azzaniyoobay aybinne etaagaara gattidi xeelliyo wode he keena. Nuuni xannaˈiyo wode eti ufayssaa poocu giidi miiccoosona. He gallassi he naati Yihooway tau immido imota.”

6, 7. (a) Nuuni harata Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaarissiyo wode nu ammanoy waanidi minnii? (b) Geeshsha Maxaafan deˈiya maaraa oosuwan peeshshidi, xinaateti bantta deˈuwaa laammiyoogaa beˈiyo wode, nuuni Xoossaa aadhida eratettaa waatidi nashshiyoo?

6 Geeshsha Maxaafaa tumaa harata tamaarissiyoogee nu ammanuwaa minttees. Kiitettida PHauloosi bantta sabbakiyoobaa oosuwan peeshshenna, ba wode deˈiya amarida Ayhudatubaa, “Neeni harata tamaarissiyaagee nena ne huuphen aissi tamaarissikkii?” yaagiis. (Roo. 2:21) Ha wodiyan deˈiya aqinyeti he asatuppe keehi dumma! Aqinyeti darotoo harata tumaa tamaarissananne Geeshsha Maxaafaa xannaˈissana danddayoosona. Eti loyttidi hegaadan oottanau, xannaˈissanaappe kase ubbatoo giigettananne geella oyshaa zaaranau pilggana koshshees. Jeenino giyo aqinyaa a harata tumaa tamaarissiyo wode ubban, he tumaa kaseegaappe loyttada ammaniyoogaa yootaasu.

7 Geeshsha Maxaafan deˈiya maaraa oosuwan peeshshidi, xinaateti bantta deˈuwaa laammiyoogaa beˈiyoogee nuuni Xoossaa aadhida eraa keehi nashshanaadan oottees. (Isi. 48:17, 18) Hegee qassi, he maaraa nuuni nu deˈuwan muletoo oosuwan peeshshanau kaseegaappe aaruwan murttanaadan maaddees. Ediriyaano giyo hara aqinyaa hagaadan gaasu: “Asay ba akeekan zemppiyo wode, eta deˈoy maaraa xayana danddayees. SHin, eti Yihoowa aadhida eratettan ammanettiyoogaa doommiyo  wode, sohuwaara anjjettoosona.” Hegaadankka Piili, “Banttarkka laamettanau danddayibeenna asata Yihooway waati laammiyaakko akeekaasa” yaagiis.

8. Loˈˈo laggetuura haggaaziyoogee nuna waati maaddii?

8 Loˈˈo laggetuura issippe haggaaziyoogee ayyaanaaban nuna minttees. (Lee. 13:20) Daro aqinyeti bantta mala Kiristtaanetuura haggaaziiddi daro wodiyaa aattoosona. Yaatiyoogee issoy haraa minttettiyo daro qaaday deˈanaadan oottees. (Roo. 1:12; Leemiso 27:17 nabbaba.) Liiso giyo aqinyaa hagaadan gaasu: “Ooso sohuwan darotoo asay annaacetteesinne issoy issuwaa qanaatees. Galla galla asay yan issoy issuwaa zigireesinne iitabaa haasayees. Asay issoy issuwaappe aadhanau keehi baaxetees. Kiristtaane maaran deˈiya uraa asay issi issitoo baceessees woy borees. SHin, nu mala Kiristtaanetuura issippe haggaaziyoogee tumuppe minttettiyaaba. Taani keehi daafurikkonne, omarssi soo simmiyo wode keehi ufayttays.”

9. Aqo laggiyaara issippe aqinye gididi haggaaziyoogee heezzu achan dooqettida wodoro mala gidida aqo deˈuwaa waatana danddayii?

9 Aqo laggiyaara issippe aqinye gididi haggaaziyoogee heezzu achan dooqettida wodoro mala gidida aqo deˈuwaa minttees. (Era. 4:12) Ba azinaara issippe aqinye gidada haggaaziya Madilino giyo michiyaa hagaadan gaasu: “Ta azinaynne taani gallassi haggaazido haggaazuwaabaa woy Geeshsha Maxaafaa nabbabidi demmidobaa haggaazuwan waatidi oosuwan peeshshanaakko haasayanau wodiyaa bazzoos. Nuuni aqinye gididi haggaazido laytta ubban kaseegaappe aaruwan laggetettaa minttoos.” Hegaadankka, Trisha hagaadan gaasu: “Nuuni naaˈˈaykka acotennaadan qofaa qachido gishshau, miishshan ooyettokko. Nu naaˈˈaa haggaazuwaa prograamee issi mala gidiyo gishshau, issippe asaa zaarettidi oychoosinne xannaˈissoos; hegee nuuni issoy issuwaara deˈiya dabbotaa keehi minttanaadaaninne kaseegaappe aaruwan Yihoowakko shiiqanaadan maaddees.”

Kumetta wodiyaa haggaazuwaa minnidi haggaaziyoogee deˈuwan ufayttanaadan maaddees (Mentto 9 xeella)

10. Nuuni Kawotettaabaa kaseyidi Xoossay nuna maaddiyoogaa akeekiyoogee Yihoowan ammanettiyoogaara gayttidaagan nuna waati maaddii?

 10 Kawotettaara gayttidabaa kaseyiyo wode, qassi Yihooway maaddiyoogaanne nu woosaa zaariyoogaa beˈiyo wode, Yihoowan kaseegaappe aaruwan ammanettoos. Tumu Kiristtaaneti ubbay Yihoowan ammanettiyoogee tuma. SHin kumetta wodiyaa haggaaziyaageeti Yihoowan ammanettiyoogee eti aggennan aqinye gididi oottanaadan maaddana danddayiyoogaa akeekidosona. (Maatiyoosa 6:30-34 nabbaba.) Aqinye gididi oottiyaanne haraa gishshaa woradaa xomoosiya Kerti ba sooppe naaˈˈu saatee bagga gidiyaagaa manddaridi issi gubaaˈiyaa xomoosanau eeno giis. Aqinye gidida ayyonne a macheeyyo kaamiyan deˈiya nadaajee yaa baanau gidiyaagaa xalla; qassi i damoozaa ekkanay issi saaminttappe guyyiyaana. Kerti, “Taani kuuyidobay waayi likke gidana gaada siriyoogaa doommaas” yaagiis. Eti woossi simmidi, Xoossay banttau koshshiyaabaa kunttanaagaa ammanettidi oychidobaa polanau qofaa qachidosona. Eti baanau kiyana hanishin, issi michiyaa dawalada etau imotaa immana koyiyoogaa yootaasu. Hegee eti manddaridi simmanau etau koshshiya miishshaa keena. Kerti, “Neeni ne deˈuwan hegaa malabaa darotoo beˈiyo wode, Yihooway nena maaddiyoogaa sohuwaara akeekaasa” yaagiis.

11. Aqinyeti demmiyo issi issi anjjoy aybee?

11 Aqinyeti darotoo, kaseegaappe aaruwan Xoossaakko shiiqiyo wodenne ayyo haggaaziyo wode daro anjjuwaa demmiyoogaa yootoosona. (Zaa. 28:2) Gidikkokka, aqinye gididi oottiyo wode metiyaabay xayenna. Addaamee makkalidoogee ehiido metoy gakkenna Xoossaa ashkkari baawa. Issi issitoo metoy aqinyeti guutta wodiyau bantta haggaazuwaa agganaadan oottana danddayees; shin darotoo metiyaabay giigana danddayees; ubba qassi he metoy gakkennaadan teqqana danddayettees. Aqinyeti he gita maatan aggennan ufayttidi haggaazanaadan aybi maaddana danddayii?

AGGENNAN KUMETTA WODIYAA HAGGAAZIYOOGAA

12, 13. (a) Issi aqinyee haggaazana koshshiyoogaa keena saatiyaa haggaazanau metootikko, waatana koshshii? (b) Xannaˈanau, wotti denttidi qoppanaunne Geeshsha Maxaafaa galla galla nabbabanau wodiyaa bazziyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

12 Daro aqinyeti keehi daro oosoy deˈiyoogeeta. Ubbabaa oottiyoogee wayssana danddayiyo gishshau, oosuwaa darajjayiyoogee keehippe koshshiyaaba. (1 Qor. 14:33, 40) Issi aqinyee haggaazana koshshiyaagaa keena saatiyaa haggaazanau metootikko, i wodiyaa waatidi goˈettiyaakko zaarettidi qorana koshshennan aggenna. (Efi. 5:15, 16) I, ‘Taani allaxxiyoobaaninne wodiyaa aattiyooban ay keena saatiyaa wurssiyaanaa? Kaseegaappe aaruwan ta huuphiyaa seerana koshshii? Ta oosuwaa prograamiyaa laammana danddayiyaanaa?’ yaagidi bana oychana danddayees. Issi uri ba oottiyooban issibaa gujjiyoogee metennaba gidiyoogaa ubba Kiristtaaneti maayoosona; yaatiyo gishshau, kumetta wodiyaa haggaaziyaageeti bantta hanotaa ubbatoo qorananne koshshiyaabaa laammana koshshennan waayi aggana.

13 Xannaˈiyoogee, wotti denttidi qoppiyoogeenne Geeshsha Maxaafaa galla galla nabbabiyoogee issi aqinyee oottana bessiyaaba. Hegaa gishshau, darin koshshennabati ha keehi koshshiyaabau bazzido wodiyaa wurssennaadan issi aqinyee bana seerana koshshees. (Pili. 1:10) Leemisuwau, issi aqinyee haggaaziiddi peˈidi soo simmiyaabadan qoppa. I omarssan shiiquwau giigettanau halchiis. SHin, i koyro, baassi kiittidobaa nabbabees. Hegaappe simmin, komppiyuteriyaa dooyidi imeeliyan baassi kiittidobaa nabbabeesinne hara asau zaaridi xaafees. I Interneettiyaa goˈettiiddi, shammanau koyiyoobaa waagay wodhidaakko beˈanau issi weyb sayttiyaa xeellees. I akeekennan naaˈˈu saate gidiyaagee aadhiis; shin i omarssan xannaˈanau qoppidobaa biron doommiichibeenna. Hegee qoppana koshshiyaaba gididoy aybissee? Ispporttiyan gooba gidida uri daro layttau he ispporttiyaa  oottanau ba bollaa loyttidi naagana koshshees. Hegaara issi mala hanotan, aqinyeti kumetta wodiyaa haggaazuwan genccanau, ubbatoo buzo xinaatiyaa xannaˈana koshshees.—1 Xim. 4:16.

14, 15. (a) Aqinyeti koshshennabaa banttau shiishshana bessennay aybissee? (b) Issi aqinyaa metoy gakkikko, i ay oottana bessii?

14 Gooba aqinyeti koshshennabaa banttau shiishshanau koyokkona. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati payya ayfee deˈiyoogeeta gidana mala zoriis. (Maa. 6:22) I qofay shaahettennan haggaazanau, koshshennabaa bau shiishshibeenna. I, “Worakanatussi ollai de7ees; kafotussikka keettai de7ees; shin taani, Asa Na7ai, zin77ada shemppa ekkiyoosikka tau baawa” yaagiis. (Maa. 8:20) Yesuusa leemisuwaappe tamaariya aqinyeti, issi uri daro aquwaa shiishshido payduwan hegaa naaganau, giigissanaunne laammanau darobaa oottana koshshiyoogaa hassayoosona.

15 Aqinyeti banttau deˈiya haggaazo maatay eti dummabaa oottido gishshau demmidobaa gidennaagaa akeekoosona. Nuuyyo geella ayba haggaazo maati deˈikkonne, hegee Xoossay ba aaro kehatettan immidobaa. Hegaa gishshau, aqinyeti ubbay kumetta wodiyaa haggaazuwan aggennan oottanau Yihoowan ammanettana bessees. (Pili. 4:13) Metiyaabaynne paacciyaabay merettanaagee erettidaba. (Maz. 34:19) He wode, aqinyeti kaaletuwaa demmanau Yihooway banttana maaddana mala akko woossana koshsheesippe attin, bantta haggaazo maataa tixxi oottidi aggana koshshenna. (Mazamure 37:5 nabbaba.) Eti Xoossay banttana maaddiyoogaa akeekiyo wode, saluwan deˈiya banttana siiqiya Aawaakko kaseegaappe aaruwan shiiqoosona.—Isi. 41:10.

AQINYE GIDANA DANDDAYAY?

16. Neeni aqinye gidanau koyikko, ay oottana koshshii?

16 Neeni kumetta wodiyaa haggaaziyaageetuugaa mala anjjuwaa demmana koyikko, neeni koyiyoobaa Yihoowau woosan yoota. (1 Yoh. 5:14, 15) Aqinye gididi haggaaziyaageetuura hegaabaa haasaya. Aqinye gidanau maaddiya dumma dummabaa halcha. Kisinne Eriika hegaadan oottidosona. Eti kase gallassa kumettaa oottoosona; qassi aqo oyqqi simmidi sohuwaara, aqo oyqqida bantta laggetuugaadan keettaanne ooratta kaamiyaa shammidosona. Eti, “Hegeeti nuuni ufayttanaadan oottana giidi qoppida shin aynne ufayttibookko” yaagidosona. Kisa oosuwaappe kessi simmin, i kaafiya aqinye gididi haggaaziis. I, “Aqinye gidiyoogee haggaazoy ay keena ufayssiyaabakko taani hassayanaadan oottiis” yaagiis. Eti koshshennabaa shiishshennan aqinye gididi haggaaziyoogee ufayssiyaaba gidiyoogaa akeekanaadan banttana maaddida, aqinye gidida azinaaranne a macheera lagge gididosona. Kisinne Eriika ay oottidonaa? Eti, “Nuuni ayyaanaaban polanau halchidobata xaafidi piriijiyaa bolli wottida; yaatidi polidoogaa bolli malaataa wottida” yaagidosona. Guyyeppe, eti aqinye gididosona.

17. Aqinye gidanau ne prograamiyan woy ne deˈuwan issi issibaa laammiyoogee loˈˈo gidiyoy aybissee?

17 Neeni aqinye gidana danddayay? Neeni haˈˈi danddayennabadan qoppikko, loyttada haggaaziyoogan Yihoowakko kaseegaappe aaruwan shiiqanau neessi danddayettida ubbabaa ootta. Neeni Yihoowakko woossiyaabanne ne hanotaabaa yuushsha qoppiyaaba gidikko, ne deˈuwan issi issibaa laammiyoogee neeni aqinye gidanaadan maaddanaagaa akeekana danddayaasa. Neeni aqinye gidada oottikko, demmana ufayssay neeni agga bayiyoobaappe keehi aadhees. Neessi koshshiyaabaa kaseyiyoogaappe, Xoossaa Kawotettaara gayttidabaa kaseyiyoogan neeni keehi ufayttana. (Maa. 6:33) Haratuyyo immiyoogee neeni keehi ufayttanaadan oottees. Hegaa bollikka, neeni darotoo Yihoowabaa qoppananne haasayana danddayaasa; yaatiyoogee neeni a keehi siiqanaadaaninne ufayssanaadan oottees.