Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Masqqala 2013

Loˈˈobaa Kuuya

Loˈˈobaa Kuuya

“Ne polo wozanan GODAA ammanetta; ne akeekan zemppoppa.”—LEE. 3:5.

1, 2. Issibaa kuuyanau dosay, qassi neeni kuuyido issi issibaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?

NUUNI ubba gallassi darobaa kuuyana koshshees. Kuuyiyoogaa xeelliyaagan neessi aybi siyettii? Issi issi asay ubbabaa ba huuphe kuuyanau koyees. Eti banttabaa ubbaa kuuyiyo maatay banttassa giidi qoppoosona; qassi hara uri banttau kuuyanaadan mule koyokkona. Gidoppe attin, bantta deˈuwan meezetidobaappe harabaa kuuyanau yayyiyaageeti deˈoosona. Issoti issoti banttau koshshees giidi qoppiyo zoriyaa demmanau daro miishshaa wurssoosona, zoriyaa maxaafaa nabbaboosona woy zoriyaageeta oychoosona.

2 Nuuni kuuyana bessenna issi issibay deˈikkonne, nuuni kuuyana danddayiyo darobay deˈiyoogaa nuuppe daroti eroos. (Gal. 6:5) SHin, nuuni kuuyiyo ubbabay loˈˈoba woy maaddiyaaba gidennaagaa akeekoos.

3. Nuuni issibaa kuuyiyo wode nuuyyo kaaleto gidiyaabay aybee, shin metana danddayiyaabay aybee?

3 Nuuni Yihoowa ashkkarata gidiyo gishshau, nu deˈuwan keehi koshshiya daroban i qoncce kaaletuwaa immiyoogee nuna ufayssees. Nuuni he kaaletuwaa kaallikko, Yihoowa ufayssiyaabaa, qassi nunakka maaddiyaabaa kuuyanaagaa eroos. Gidikkokka, Geeshsha Maxaafan meto ubbau woy hanota ubbau kaaletoy deˈenna. Yaatin, ay oottana koshshiyaakko waatidi kuuyiyoo? Leemisuwau, nuuni wuuqqana bessennaagaa eroos. (Efi. 4:28) SHin issibay keehi alˈˈo gidana xayikko, woy hegee baassi keehi koshshikko, issi uri hegaa wuuqqiyoogee ubbatoo bala gidenna giidi issi issi asay yootees. Issoti issoti qoncce kaaletoy baynnabadan qoppiyoobaa xeelliyaagan waatidi kuuyiyoo? Nuuni kuuyanaadan maaddiyaabi aybee?

SUUREBAA QOPPADA KUUYA

4. Nuuni issibaa kuuyana koshshiyo wode asay issi issitoo woygidi zorii?

4 Nuuni keehi koshshiya issibaa kuuyana haniyoogaa nu mala Kiristtaaniyaassi yootiyo wode, suurebaa  qoppidi kuuyanaadan i nuussi yootana danddayees. Hegee loˈˈo zore. Geeshsha Maxaafay, “Eesotiya ubbai hiyyeesana” yaagidi, nuuni issibaa kuuyanau dirbbennaadan zorees. (Lee. 21:5) SHin, suurebaa qoppiyoogaa giyoogee woygiyoogee? Hegee he allaalliyaabaa bessiyaagaadan qoppiiddi guuttaa takkiyoogaanne yiggi xeelliyoogaa giyoogee? Ha ubbabaykka loˈˈobaa kuuyanau maaddees; shin suurebaa qoppanau hegaappe harabaakka oottana koshshees.—Roo. 12:3; 1 PHe. 4:7.

5. Nuuni suurebaa xallaa qoppiyaageeta gididi yelettibeennay aybissee?

5 Nuuni suureba xallaa qoppiyaageeta gididi yelettibeennaagaa akeekana bessees. Hegaadan hanidoy aybissee? Nuuni nagarancha gididi yelettido gishshataassanne hegaappe denddidaagan muleera suurebaa qoppiyaageetanne wottiyoobi baynna tilla bollaara deˈiyaageeta gidenna gishshataassa. (Maz. 51:5; Roo. 3:23) Hegaa bollikka, nuuppe daroti kase Seexaanay nu qofaa jallissidoogeeta; qassi nuuni kase Yihoowanne i xillotettau kessido maaraa erennaageeta. (2 Qor. 4:4; Tii. 3:3) Yaatiyo gishshau, nuuni loˈˈo giidi qoppiyoobaa xallaa baaso oottidi kuuyikko, he allaalliyaabaa ay keena qoppikkonne nurkka nuna cimmana danddayoos.—Lee. 14:12.

6. Nuuni suurebaa qoppanaadan aybi maaddana danddayii?

6 Nu qofaynne nu asatettay wottiyoobi baynnaagaa gidana xayikkonne, Saluwan deˈiya nu Aaway, Yihooway ubbaban wottiyoobi baynnaagaa. (Zaa. 32:4) Nuuni nu qofaa muumeera dummayanaadaaninne suurebaa qoppanaadan maaddiyaabaa i giigissidoogee ufayssiyaaba. (2 Ximootiyoosa 1:7, NW nabbaba. *) Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshau, bessiyaagaadan qoppanaunne hegaara maayettiyaabaa oottanau koyoos. Nuuni nu qofaa naagidi Yihoowagaadan qoppananne oottana bessees.

7, 8. SHemppuwaa diggiyaabay woy metiyaabay deˈishinkka suurebaa kuuyana danddayiyoogaa bessiya leemisuwaa yoota.

7 Ane issi leemisuwaa qoppa. Asa biittan deˈiya issoti issoti he biittan oottiiddi takkana mala, naˈa yelikko bantta dabboti dichanaadan bantta biitti yeddiyo meezee deˈees. Asa biittan deˈiya issi maccaasiyaa keehi loˈˈiyaa attuma naˈaa yelaasu. He wode, Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommada ayyaanaaban keehi diccaasu. I laggetinne i dabboti a ba azinaa aayeekko ba biitti naˈaa yeddanaadan onne i azinaa shemppuwaa diggidosona. * SHin, maccaasiyaa aayo gidiyo gishshau, ba naˈaa dichanaadan Xoossay baayyo aawatettaa immidoogaa Geeshsha Maxaafaa xinaatiyan akeekaasu. (Maz. 127:3; Efi. 6:4) Daroti bessiyaabadan xeelliyo meeziyaa a kaallana koshshii? Woy qassi guutta miishshan keettaa ayssanaagee metiyaabanne asaykka qilliiccana danddayiyaaba gidikkonne, a Geeshsha Maxaafaappe tamaariyoobaa oosuwan peeshshana koshshii? Hegaa malabay nena gakkiyaakko, waatuutee?

8 He yelaga maccaasiyaa unˈˈettido gishshau, Yihooway kaaletuwaa immanaadan wozanappe akko woossaasu. He hanotaabaa Geeshsha Maxaafaa bana xannaˈissiyaariiranne gubaaˈiyan deˈiya haratuura tobba simmada, hegaa xeelliyaagan Yihoowa qofay aybakko akeekiyoogaa doommaasu. Guutta naati bantta aawaappenne aayeeppe shaahettiyoogee eta waatidi qohana danddayiyaakkokka qoppaasu. A he yohuwaa Geeshsha Maxaafaa qofaara gatta xeellada, naˈaa ba biitti yeddiyoogee likke gidenna gaada kuuyaasu. Gubaaˈiyan  deˈiyaageeti hashetidi waati maaddidaakko, qassi naˈay ay keena ufayttiyaakko i azinay akeekiis. I Geeshsha Maxaafaa xannaˈanau eeno giis; qassi ba maccaaseera gubaaˈiyaa shiiquwan uttiyoogaa doommiis.

9, 10. Suurebaa qoppiyoogaa giyoogee woygiyoogee, qassi waatidi hegaadan oottana danddayiyoo?

9 Hegee issi leemiso xalla; shin suurebaa qoppiyoogaa giyoogee nuuni woy hara asay bessiyaabaa woy maaddiyaabaa giidi qoppiyoobaa kaalliyoogaa giyoogaa gidennaagaa hegee bessees. Wotoy baynnaba gidenna nu qofaynne nu wozanay keehi eesotiya woy keehi guyye attiya saatiyaa mala gidana danddayees. Nu wozanaa qofaa kaalliyoogee nuna keehi qohana danddayees. (Erm. 17:9) Nu qofaanne nu wozanaa Xoossay kessido ammanttiya maaraadan giigissana koshshees.—Isiyaasa 55:8, 9 nabbaba.

10 Geeshsha Maxaafay hagaadan giidi nuna zoriyoogee bessiyaaba: “Ne polo wozanan GODAA ammanetta; ne akeekan zemppoppa. Neeni oottiyo ooso ubban a sinttaya; i nena likke ogiyaa kaalettana.” (Lee. 3:5, 6) “Ne akeekan zemppoppa” yaagiya qofaa akeeka. Hegaappe kaalliya qofay Yihoowa ‘sinttayanaadan’ yootees. Suurebaa xallaa qoppiyay A. Hegaa gishshau, nuuni issibaa kuuyiyo wode awudenne, hegaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay Xoossaa qofaabaa yootiyoobaa akeekanau pilggana koshshees. Yaatidi, hegaara maayettiya ogiyan kuuyana bessees. Hegaadan oottiyoogee suurebaa qoppiyoogaa; hegeekka Yihoowa qofaa kaalliyoogaa.

NE AKEEKAA ABBIYAA LOOHISSA

11. Loˈˈobaa waati kuuyanaakko tamaaranau maaddiya waannabay aybee?

11 Loˈˈobaa kuuyidi hegaa poliyoogaa meezetiyoogee metennaba gidenna. Mata wode Yihoowa Markka gididaageeta woy ayyaanaaban kayma gidanau dichaa biron doommiyaageeta hegee keehi metana danddayees. SHin, Geeshsha Maxaafay ayyaanaaban naata giyo hegaa mala asatikka diccana danddayoosona. Guutta naˈi kunddennan hemettiyoogaa waati tamaariyaakko qoppa. Yaatanau a maaddiya waannabay ubbatoo guuttaa guuttaa tuchiyoogaa. Loˈˈobaa kuuyiyoogaara gayttidaagan,  ayyaanaaban guutta naˈaa hanotaykka hegaa mala. Kiitettida PHauloosi wozannaama asata “iitaa kehaa de7uwaa daruwan” shaakkidaageeta giidoogaa hassaya. Ha xiqisee akeekaa abbiyaa goˈettiyoogan loohissana koshshiyoogaa woykko aggennan baaxetana koshshiyoogaa bessees; mati Yihoowa Markka gididaageeti hegaadan oottana koshshees.—Ibraawe 5:13, 14 nabbaba.

Galla galla oottiyooban loˈˈobaa kuuyiyo wode, nu akeekaa abbiyaa loohissoos (Mentto 11 xeella)

12. Loˈˈobaa kuuyiyoogaa waatidi tamaarana danddayiyoo?

12 Kasetidi qonccidaagaadan, galla galla gitabaaranne guuttabaara gayttidaagan darobaa kuuyoos. Nuuni oottiyooban xeetaappe 40 kusheppe dariyaagee kaseti qoppidi gidennan, meeziyan coo oottiyooba gidiyoogaa issi xinaatee bessees. Leemisuwau, neeni guuran ubbatoo maayanabaa kuuyana koshshennan waayi aggana. Neeni hegaa guuttabadan xeellana danddayaasa; qassi eesotikko darin qoppennan coo ekkada maayana danddayaasa. SHin, neeni maayiyoobay Yihoowa ashkkara gidida urau bessiyaabaakkonne qoppiyoogee keehippe koshshiyaaba. (2 Qor. 6:3, 4) Neeni maayuwaa shammiyo wode paashiniyaabaa qoppana danddayaasa; shin he maayoy giigee, qassi a waagay woqqee gaada qoppana koshshennee? Ha allaalletun loˈˈobaa dooriyoogee akeekaa abbiyaa loohissanaadan oottees; hegee gitabankka suurebaa kuuyanau maaddana danddayees.—Luq. 16:10; 1 Qor. 10:31.

LIKKE GIDIDABAA OOTTANAU WOZANAPPE KOYA

13. Nuuni kuuyidobaa oosuwan peeshshanau aybi maaddii?

13 Nuuni loˈˈobaa kuuyiyo wodekka, kuuyidobaa oosuwan peeshshanau issi issitoo metootoos. Leemisuwau, sijaaraa uyiyoogaa agganau koyiya issoti issoti hegaadan oottanau wozanappe koyenna gishshau, aggana danddayokkona. Yaatanau, kuuyidobaa oosuwan peeshshanau murttidi, minnidi baaxetana koshshees. Yaatin, nuuni kuuyidobaa tishshi giidi oosuwan peeshshanau murttanaadan aybi maaddana danddayii? Yihoowan ammanettiyoogee maaddees.—Piliphphisiyuusa 2:13 nabbaba.

14. PHauloosi oottana koshshiyoogaa eriyoobaa oottanau minnidoy aybissee?

14 PHauloosi hegaa ba deˈuwan akeekiis. I issitoo, “Lo77obaa oottiyo amoi tanan de7ikkokka, taani he lo77obaa oottanau danddayikke” yaagiis. I oottanau koyiyoobaa woy oottana koshshiyaabaa eriyaaba gidikkonne, issi issitoo i hegaa oottennaadan diggiyaabay deˈees. I hagaadan giis: “Taani ta wozana giddon Xoossaa higgiyan ufaittais; shin ta bollaa giddon de7iya ta wozanaa qofaa higgiyaara warettiya dumma higgiyaa be7ais; he higgee ta bollaa giddon de7iya nagaraa ootissiya higgiyan tana qashissees.” A hanotay hidootaa qanxxissiyaabee? Akkay. I, “Nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara Xoossau galatai gido” yaagiis. (Roo. 7:18, 22-25) I, “[Xoossay] tau immido wolqqan, ubbabaa oottanau taani danddayais” yaagidikka xaafiis.—Pili. 4:13.

15. Nuuni suurebaa oottanau murttana koshshiyoy aybissee?

15 Nuuni Xoossaa ufayssanau, suurebaa oottanau kuuyidi hegaa polanau murttana koshshees. Eelaasi Baˈaalassi goynniyaageetuyyoonne kaddida Israaˈeelatuyyo Qarmmeloosa Deriyan yootidobaa hassaya. I, “Aude gakkanaashin naa77u qofan buuteetii? GODAI Xoossaa gidikko, a kaallite; gidennan Ba7aala gidikko, ini akka kaallite” yaagiis. (1 Kaw. 18:21) Israaˈeelati ay oottana bessiyaakko eroosona; shin eti kuuyanau mammottidosona. Hegaappe keehi dumma hanotan, hegaappe daro layttaa kasetidi Yaasu Israaˈeelatussi, “GODAASSI goinniyoogee inttena iitikko, . . .  intte goinnanaagaa hachchi doorite. . . . Tananne ta keettaa asaa gidikko, nuuni GODAAYYO goinnana” yaagido wode, loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis. (Yaas. 24:15) I murttidi oottidobay ay demissidee? Yaasunne appe shaahettibeennaageeti “eessainne maattai goggiyo” Hidootaa Biittan deˈiyoogan anjjettidosona.—Yaas. 5:6.

LOˈˈOBAA KUUYADA ANJJETTA

16, 17. Xoossaa sheniyaara maayettiyaabaa kuuyiyoogee demissiyo goˈˈaa leemisuwan yoota.

16 Ha wodiyan hanidabaa qoppa. Aqo oyqqida issi ishay mati xammaqettiis; qassi ayyoonne a macheeyyo heezzu guutta naati deˈoosona. Issi gallassi, aara oottiya issoy daro damoozaa demmiyoonne daroban maadettiyo hara ooso keetti he ishay banaara baanaadan oychiis. Nu ishay hegaa xeelliyaagan loytti qoppidi, Xoossaa woossiis. I Qeeraa gallassinne Woggaa gallassi oosuwaa gelennan aggidi shiiquwan uttanaunne ba soo asaara haggaazanau haˈˈi i oottiyo, au daro damoozaa qanxxenna ooso keettan qaxarettanau dooriis. I he ooratta oosuwaa doommikko, geella guutta wodiyau gidikkonne Qeeraanne Woggaa gallassi oosuwaappe shemppuwaa demmana danddayennaagaa wotti dentti qoppiis. Nena hegaa malabay gakkiyaakko ay oottuutee?

17 Ayyaanaaban demmiyo goˈˈaa daro damoozaappe aatti xeellidi, ishay he oosuwaa aggi bayiis. Ba kuuyidoban i zilˈˈettees gaada qoppay? Aynne zilˈˈettenna. Demmido ayyaanaabaa anjjoy i demmana daro damoozaappe aaruwan anne a soo asaa maaddiyoogaa qoppiis. Layttay tamma gidido eta bayra naˈiyaa ba aawaanne ba aayyiyo, ishanttanne michontta, qassi Yihoowa keehi siiqiyoogaa etau yootido wode, inne a machiyaa keehi ufayttidosona. A ba huuphiyaa Yihoowau geppada xammaqettana koyiyoogaa yootaasu. I aaway ayyaanaabaa kaseyiyoogan loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottidoogee o maaddiis.

Loˈˈobaa kuuyada Xoossaa asaa giddon ufayttada deˈa (Mentto 18 xeella)

18. Galla galla loˈˈobaa kuuyiyoogee nuussi keehippe koshshiyaaba gididoy aybissee?

18 Muusee Israaˈeelata bazzuwan kaalettidoogaadan, Yesuus Kiristtoosikka Seexaanaa alamiyan Xoossaa asaa daro layttau kaalettiiddi takkiis. Seexaanaa alamee mata wode xayana. Yaasu Israaˈeelata kaalettidi Hidootaa Biittaa gelissidoogaadan, Yesuusi bana kaalliyaageeta xillotettay deˈiyo ooratta alamiyaa kaalettidi gelissana. (2 PHe. 3:13) Yaatiyo gishshau, hagee nuuni kase qofaadan, meeziyaadan, wogaadaaninne halchuwaadan deˈanau guyye simmiyo wode gidenna. Hagee Xoossay nuuppe koyiyoobay aybakko kaseegaappe aaruwan shaakki eriyo wode. (Roo. 12:2; 2 Qor. 13:5) Loˈˈobaa dooriyoogaaninne kuuyiyoogan, Yihooway merinau anjjiyo asa gida.—Ibraawe 10:38, 39 nabbaba.

^ MENT. 6 2 Ximootiyoosa 1:7 (NW): “Ayssi giikko, Xoossay nuuyyo wolqqaa, siiquwaanne suure qofaa ayyaanaa immiisippe attin, yashsha ayyaanaa immibeenna.”

^ MENT. 7 Hegaa mala meeziyau hara gaasoy asay ba naatu naata laggetussinne dabbotussi bessiyoogan ceeqettiyoogaa.