Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Naase 2013

Geeyideta

Geeyideta

“Intte meecettidetanne geeyideta.”—1 QOR. 6:11.

1. Nahimee zaarettidi Yerusalaame biyo wode beˈido azzanttiyaabati aybee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

YERUSALAAMEN deˈiya asay issoy issuwaara haasayees. Keehippe iita allaga asi beeta maqidasiyan deˈees. Leewati bantta oosuwaa aggidosona. Cimati asaa ayyaanaaban kaalettiyoogaa aggidi, Sambbatan zalˈˈoosona. Daro Israaˈeelati Ayhuda gidenna maccaasaa ekkoosona. Nahimee zaarettidi Yerusalaame biyo wode beˈido azzanttiyaabatuppe hageeti amaridaageeta.—Nah. 13:6.

2. Israaˈeelati geeshsha dere gididoy ayba ogiyaanee?

2 Israaˈeelati banttana Xoossau geppida dere. Eti 1513n K.K. Yihoowa sheniyaa polanau qaalaa gelidosona. Eti, “GODAI yootidobaa ubbaa nuuni oottana” yaagidosona. (Kes. 24:3) Yaatiyo gishshau, Xoossay eta geeshshiis woykko baayyo dumma asa oottidi dooriis. Hegee keehi gita maata! Oytamu layttay aadhi simmin, Muusee, “Intte GODAAYYO, intte Xoossaayyo, geeshsha asa. GODAI intte Xoossai inttena baayyo dumma asa oottidi, biittaa bollan de7iya asa ubbaappe dooriis” yaagidi eta hassayissiis.—Zaa. 7:6.

3. Nahimee naaˈˈanttuwaa Yerusalaame biyo wode Ayhudati ayyaanaaban ay mala hanotan deˈiyoonaa?

3 Israaˈeelati geeshsha dere gidiyoogan koyro ufayttido ufayssay daro takkibeennaagee azzanttiyaaba. Xoossaayyo oottida amarida Ayhudati ubba wode deˈikkokka, Ayhudati muleera Xoossaa sheniyaa oottiyoogaappe, geeshsha woy Xoossau aqida asa milatanau koyidosona. Nahimee naaˈˈanttuwaa Yerusalaame biyo wode, ammanettida Ayhudati tumu goynuwaa zaarettidi doommanau Baabilooneppe simmoosappe xeeta gidiya layttay aadhiis. He wode Israaˈeelati ayyaanaaban mishettiyoogaa aggidosona.

4. Nuuni ubba wode geeshsha asa gididi deˈanau maaddiyaabaa ay ay beˈanee?

4 Israaˈeelatuugaadan ha wodiyan deˈiya Yihoowa Markkatakka Xoossay geeshshiis. Ayyaanan tiyettida Kiristtaanetikka “zawai bainna daro” asaykka geeshsha, qassi boncho oosuwau doorettidaageeta. (Ajj. 7:9, 14, 15; 1 Qor. 6:11) Israaˈeelatuppe guyyeppe halidoogaadan,  Xoossaa sinttan geeshsha gidiyo maatay nuuppe halanaadan koyokko. Geeshshanne Yihoowa ufayssiyaageeta gididi deˈanau, hegaa malabay gakkennaadan nuna aybi maaddana danddayii? Ha huuphe yohuwan Nahimiyaa shemppo 13⁠n qonccida oyddubata beˈana: (1) Iita laggetuppe haakkiyoogaa, (2) Xoossay giigissidobaara maayettiyoogaa, (3) ayyaanaabaa kaseyiyoogaanne (4) neeni Kiristtaane gidiyoogaa erissiyaabaa mintta naagiyoogaa. Haˈˈi ane ha qofaa huuphiyan huuphiyan pilggoos.

IITA LAGGETUPPE HAAKKITE

Nahimee Yihoowayyo ammanettidaagaa gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee? (Mentto 5, 6 xeella)

5, 6. Eliyaashibinne Xoobbee oonee, qassi Eliyaashibi Xoobbiyaara laggetidoy aybissa gidana danddayii?

5 Nahimiyaa 13:4-9 nabbaba. Nu yuushuwan tunabay kumido gishshau, ubbatoo geeshsha gididi deˈiyoogee metiyaaba. Eliyaashibanne Xoobbiyaa hanotaa qoppite. Eliyaashibi qeese ubbatu halaqaa; Xoobbee qassi Amoona asa; i Parsse haaruwan Yihudan sunttettida asa gidennan aggenna. Xoobbeenne a laggeti Nahimee Yerusalaame dirssaa gimbbiyaa zaaretti gimbbanau oottiyoobaa eqettidosona. (Nah. 2:10) Amoonati beetamaqidasiyaa gibbiyaa gelennaadan higgee diggees. (Zaa. 23:3) Yaatin qeese ubbatu halaqay beetamaqidasiyan qumaa miyo kifiliyan Xoobbee deˈanaadan oottidoy aybissee?

6 Xoobbee Eliyaashibau mata lagge. Xoobbeenne a naˈaa Yahohanaani Ayhuda maccaasa ekkidosona; qassi daro Ayhudati Xoobbiyaa nashshoosona. (Nah. 6:17-19) Eliyaashiba naˈaa naatuppe issoy Samaariyaa biittaa ayssiya Sanbbalaaxa naˈiyo ekkiis; qassi Sanbbalaaxi Xoobbiyau mata laggetuppe issuwaa. (Nah. 13:28) Yihoowa ammanenna, qassi a oosuwaa eqettiya bitanee oottiyoobaa Qeese Ubbatu Halaqaa Eliyaashibi coˈˈu giidoy he laggetaa gishshataassa gidennan aggenna. SHin, Nahimee Xoobbiyaa miishshaa ubbaa qumaa miyo kifiliyaappe kare kessidi oliyoogan Yihoowau ammanettiyoogaa bessiis.

7. Cimatinne harati Yihoowa sinttan banttana tunissiyaabaappe haakkiyoy ayba ogiyaanee?

7 Nu huuphiyaa Xoossau geppidaageeta gidiyoogaadan, nuuni ubbatoo ammanettidaageeta gidana bessiyoy Yihoowassa. Nuuni i kessido geeshsha maaraa mintti kaallana xayikko, a sinttan geeshsha gididi deˈana danddayokko. So asaa dabbotay nuuni Geeshsha Maxaafaa maaraa kaallennaadan diggana mala paqqadana bessenna. Gubaaˈe cimati bantta qofaa gidennan, Yihoowa qofaa kaalloosona. (1 Xim. 5:21) Cimati banttau Xoossaara deˈiya dabbotaa moorana danddayiya aybippenne haakkoosona.—1 Xim. 2:8.

8. Bantta huuphiyaa geppida Yihoowa ashkkarati ubbay laggeta xeelliyaagan ay hassayana koshshii?

8 “Iita laggetettai lo77o hanotettaa” mooriyoogaa nuuni hassayana bessees. (1 Qor. 15:33) Nu dabbotuppe issoti issoti nuuni loˈˈobaa oottanaadan minttettennaageeta gidana danddayoosona. Nahimee Yerusalaame dirssaa gimbbiyaa zaarettidi gimbbiyoogaa Eliyaashibi kumetta wozanaappe maaddiyoogan haratuyyo loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis. (Nah. 3:1) Gidoppe attin, guyyeppe Xoobbeenne harati oottiyo bessennabay Eliyaashibi Yihoowa sinttan bana tunissiyaabaa oottanaadan gaaso gididaba milatees. Loˈˈo laggeti nuuni Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaa, gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyoogaanne haggaaziyoogaa mala ayyaanaaban goˈˈiyaabaa oottanaadan minttettoosona. Nuuni suurebaa oottanaadan minttettiya so asaa siiqoosinne nashshoos.

XOOSSAY GIIGISSIDOBAARA MAAYETTITE

9. Beetamaqidasiyan oosettiyaabay polettennan attidoy aybissee, qassi hegaayyo Nahimee oona hanqqettidee?

9 Nahimiyaa 13:10-13 nabbaba. Nahimee Yerusalaame simmiyo wode asay beetamaqidasiyau miishshaa immiyoogaa aggidaba milatees. He imotay baynna gishshau, Leewati  bantta oosuwaa aggidi goshshau guyye biidosona. Nahimee he hanotaa gishshau halaqata hanqqettiis. Eti bantta oosuwaa aggibayidaba milatees. Eti azazettidoogaadan asaappe asirataa shiishshibookkona, woy shiishshidi beetamaqidasiyaa kiittibookkona. (Nah. 12:44) Yaatiyo gishshau, Nahimee asiratay shiiqanaadan oottiis. I beetamaqidasiyan miishshaa wottidi guyyeppe hegaa Leewatussi immiyo oosuwaa kaalliya ammanettiya asata sunttiis.

10, 11. Xoossaa asay tumu goynuwaara gayttidaagan maaddiyaabaa ay oottiyo maataa demmidee?

10 Hegaappe nuuni tamaariyoobi deˈii? Ee, deˈees; ayssi giikko, nuuyyo deˈiyaaban Yihoowa bonchanaadan odettiis. (Lee. 3:9) Nuuni Yihoowa oosuwaa maaddanau nuuyyo deˈiyaabaa immiyo wode, i nuuyyo immidobaa zaarettidi immoos. (1 Odiya 29:14-16) Nuuyyo immanau darobi deˈennabadan qoppana danddayoos; shin immanau koyiyaabaa gidikko, immiyoobay nu ubbau deˈees.—2 Qor. 8:12.

11 Hosppun naati deˈiyo issi keettaa asay, saaminttan saaminttan issitoo banttanaara qumaa maanaadan dumma aqinye gidida cima azinaanne machiyo daro layttau shoobbidosona. Aayyiyaa darotoo, tammu asaagaa bolli naaˈˈu asau gujji kattiyoogee metiyaaba gidennaagaa yootawusu. Saaminttan issitoo shoobbiyoogee gitaba milatennan aggana danddayees; shin banttana imatuwaa mokkidoogau he aqinyeti keehippe galatidosona! Imatuwaa mokkidaageetikka eta gaasuwan anjjettidosona. He aqinyeti bantta deˈuwan beˈidobaanne hara minttettiyaabaa yootiyoogee he keettaa naati ayyaanaaban diccanaadan maaddiis. Guyyeppe eti ubbay kumetta wode haggaaziyaageeta gididosona.

12. Gubaaˈiyan sunttettida attumaageeti loˈˈo leemiso gidiyaabaa ay oottiyoonaa?

12 Nuuni tamaariyo harabay kaallidi deˈiyaagaa: Sunttettida attuma asay Nahimiyaagaadan Xoossay giigissidobaa ha wodiyan sintta xeera gididi kaalettees. Gubaaˈiyan deˈiya harati eta leemisuwan goˈettoosona. Yaatiyoogan, cimati kiitettida PHauloosa leemisuwaa kaalloosona. I tumu goynuwaara gayttidaagan maaddiyaabaa oottiis; qassi goˈˈiya kaaletuwaa immiis. Leemisuwau, imotaa immiyoogaa xeelliyaagan goˈˈiya daro qofaa yootiis.—1 Qor. 16:1-3; 2 Qor. 9:5-7.

AYYAANAABAA KASEYITE

13. Ayhudatuppe issoti issoti Sambbataa bonchibeennay ayba ogiyaanee?

13 Nahimiyaa 13:15-21 nabbaba. Nuuni aquwaabau bichaariyaaba gidikko, loddan loddan ayyaanaaban qohettana  danddayoos. Kessaabaa 31:13⁠y yootiyoogaadan, saaminttan saaminttan bonchiyo Sambbatay Israaˈeelati geeshsha asa gidiyoogaa eta hassayissees. Sambbataa so asaa goynuwau, woosaunne Xoossaa Higgiyaa yereranau bazzana bessees. Gidikkokka, Nahimiyaa wode deˈida issoti issoti hara gallassaagaadan Sambbatan hara oosuwaa oottidi, goynuwaa aggibayidosona. Nahimee he hanotaa beˈidi, usuppuntta gallassi omarssi katamaa penggeti gorddettanaadan oottiis; qassi hara biittaa zalˈˈanchata Sambbatay doommanaappe kase katamaappe wolqqan kessiis.

14, 15. (a) Nuuni zalˈˈiyaara gayttidabau zawaa kessennaba gidikko, nu bolli aybi gakkana danddayii? (b) Nuuni Xoossaa shemppuwaa gelana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

14 Nahimiyaa leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Issibay, zalˈˈiyaara gayttidabau zawaa kessana koshshiyoogaa. Hankkoode, nuuni nu oosuwaa keehi dosiyaaba gidikko, nu qofay shaahettana danddayees. Naaˈˈu godatuyyo haarettiyoogaa xeelliyaagan Yesuusi yootidobaa hassayite. (Maatiyoosa 6:24 nabbaba.) Nahimee miishshay deˈiyo asa; shin i Yerusalaamen ba wodiyaa waatidi goˈettidee? (Nah. 5:14-18) Xiiroosa asatuura woy haratuura zalˈˈiyoogaappe ba ishantta maaddanau minnidi oottiis; qassi Yihoowa sunttaa bonchissiya oosuwaa oottiis. Hegaadan, ha wodiyan deˈiya cimatinne gubaaˈiyan oottiyaageeti gubaaˈiyaa maaddiyaabaa oottoosona; hegaa gishshau gubaaˈiyan deˈiyaageeti eta siiqoosona. Hegaappe denddidaagan, Xoossaa asay woppu giidi, siiquwaaninne sarotettan deˈees.—Hiz. 34:25, 28.

15 Kiristtaaneti Sambbataa bonchana koshshennaba gidikkokka, kiitettida PHauloosi, “Xoossaa asaayyo Sambbataa shemppoi naagetti uttiis” yaagiis. Qassi gujjidikka, “Xoossai shemppiyoosaa geliya ooninne, Xoossai ba oosuwaappe shemppidoogaadan, ikka ba oosuwaappe shemppana” yaagiis. (Ibr. 4:9, 10) Nuuni Kiristtaane gidiyoogaadan, polettiiddi deˈiya Xoossaa halchuwaara maayettiyaabaa azazettidi oottiyoogan a sambbataa shemppuwaa gelana danddayoos. Inttenne intte siiqiyoogeeti so asaa goynuwaa, shiiquwaanne haggaazuwaa intte deˈuwan kaseyeetii? Nu halaqay woy nunaara issippe zalˈˈiyaageeti nuuni ayyaanaaban kaseyiyoobaa bonchennaba gidikko, nu murttidobaa yootana danddayoos. Geeshshabaa kaseyanaunne hegaa bessiyaagaadan oottanau Nahimee ‘katamaa penggiyaa gorddidoogaanne Xiiroosa asaa katamaappe kessidoogaa’ malabaa oottana danddayoos. Nuuni Xoossay dummayido geeshsha dere gidiyo gishshau, ‘Yihoowa oosuwaa kaseyiyoogaa ta deˈuwan bessiyaanaa?’ yaagidi nuna oychana koshshees.—Maa. 6:33.

INTTE KIRISTTAANE GIDIYOOGAA ERISSIYAABAA MINTTI NAAGITE

16. Nahimiyaa wode deˈida Israaˈeelati geeshsha asa gidiyoogee etappe haliiddi deˈiyoy ayba ogiyaanee?

16 Nahimiyaa 13:23-27 nabbaba. Nahimiyaa wode Israaˈeelati allaga biittaa maccaasaa ekkidosona. Nahimee koyro Yerusalaame biido wode, eeqau goynniyaageeta ekkennaadan cimati ubbay caaqqidi paramanaadan oottiis. (Nah. 9:38; 10:30) Gidikkokka, amarida layttappe guyyiyan Ayhuda asati allaga biittaa maccaasaa ekkiyoogaa xalla gidennan, eti Xoossay doorido geeshsha asa gidiyoogee etappe haliiddi deˈiyoogaa Nahimee akeekiis. Allaga biittaa maccaasatuppe yelettida naati Ibraysxxe qaalaa nabbabana woy haasayana danddayokkona. Eti diccidi banttana Israaˈeela asa gaanee? Woy eti banttana Ashddooda, Amoonanne Mooˈaaba asa gaanee? Eti Ibraysxxe qaalaa erennan Xoossaa Higgiyaa akeekana danddayiyaaba milatii? Eti bantta aayeti goynniyo eeqa xoossata aggidi, waatidi Yihoowa erananne ayyo oottanau doorana danddayiyoonaa?  Sohuwaara hanotaa giigissana koshshees; Nahimeekka oottidobay hegaa.—Nah. 13:28.

Intte naati Yihoowaara mata dabbotaa medhanaadan maaddite (Mentto 17, 18 xeella)

17. Naati Yihoowaara dabbotaa medhanaadan aawaynne aayyiyaa maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

17 Ha wodiyan, nu naati Kiristtaane gididi deˈanaadan eta maaddana koshshees. Yelidaageetoo, inttena hagaadan oychite: ‘Ta naati Xoossaa Qaalaa tumaa woy “geeshsha haasayaa” loyttidi haasayiyoonaa? (Sof. 3:9) Ta naati haasayiyoobay eti Xoossaa ayyaanaa kaaletuwaa kaalliyoogaa bessiiyye, alamiyaa ayyaanaa kaalliyoogaa bessii?’ Giigissana koshshiyaabay deˈiyoogaa akeekikko hidootaa qanxxoppite. Issi qaalaa tamaariyoogee, ubba qassi qofay shaahettanaadan oottiyaabay nu yuushuwan deˈiyo wode, daro wodiyaa ekkana danddayees. Intte naati kaalliyo maaraa agganaadan oottiya darobay eta gakkees. Yaatiyo gishshau, intte naati Yihoowayyo mata dabbo gidanaadan maaddanau, So Asaa Goynuwaa omarssaanne hara wodiyaa loytti goˈettite. (Zaa. 6:6-9) Seexaanaa alamiyaa bagga gidennaagee waati goˈˈiyaakko loytti qonccissite. (Yoh. 17:15-17) Eta wozanaa denttettanau baaxetite.

18. Naati bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppanaadan ooppenne aaruwan maaddana danddayiyay yelidaageeta gidiyoy aybissee?

18 Wurssettan, issi naˈi Xoossaayyo oottanau woy agganau ba huuphe kuuyana bessees. Gidikkokka, yelidaageeti oottana danddayiyo darobay deˈees. Hegee etau loˈˈo leemiso gidiyoogaa, qoncce kaaletuwaa yootiyoogaanne kuuyiyoobay goˈˈiyo woy qohiyo ogiyaa bantta naatuura tobbiyoogaa gujjees. Yelidaageetoo, intte naati bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppanaadan intteppe aaruwan maaddana danddayiya uri baawa. Eti Kiristtaane gididi hegaadan deˈanau intte maadoy koshshees. Nuuni ubbay leemiso hanotan nu “maayuwaa,” woykko nuuni Kiristtoosa kaalliyaageeta gidiyoogaa erissiya eeshshaanne maaraa mintti naagana koshshiyoogee qoncce.—Ajj. 3:4, 5; 16:15.

XOOSSAY ‘LOˈˈOBAN’ HASSAYIYOOGEETA GIDITE

19, 20. Yihooway nuna ‘loˈˈoban’ hassayana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

19 Nahimiyaa wode deˈidaageetuppe issoy, hananabaa yootiya Milkkiyaasi “GODAASSI yayyidaageetinne a sunttaakka bonchchidaageeti dogettennaadan, eta hassayissiya maxaafai” xaafettiyoogaa yootiis. (Mil. 3:16, 17) Xoossay bana yayyiyaageetanne ba sunttaa dosiyaageeta mule dogenna.—Ibr. 6:10.

20 Nahimee, “Ta Xoossau, ne lo77otettan tana qoppa” yaagidi woossiis. (Nah. 13:31) Nuuni ubba wode iita laggetuppe haakkiyaaba, Xoossay giigissidobaara maayettiyaaba, ayyaanaabaa kaseyiyaaba, qassi nuuni ubbatoo Kiristtaanetussi bessiyaagaadan deˈiyaaba gidikko, Nahimiyaagaadan nu sunttaykka Xoossay nuna hassayiyo maxaafan xaafettana. Nuuni ‘ammanuwan deˈiyaakkonne ane nuna qoroos.’ (2 Qor. 13:5) Nuuni Yihooway dummayido geeshsha dere asa gididi deˈanau nuussi danddayettida ubbabaa oottikko, i nuna ‘loˈˈoban’ hassayana.