Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Naase 2013

Elssaaˈi Tamaa Para Gaareta Beˈiis—Neeni SHin Beˈay?

Elssaaˈi Tamaa Para Gaareta Beˈiis—Neeni SHin Beˈay?

Sooriyaa kawoy hananabaa yootiya Elssaˈa oyqqanau, keratiya sohuwan deˈiya, gimbbettida Dootaana katamaa dooddiis. Kawoy qammi olanchata paratuuranne para gaaretuura Dootaana katamaa yeddiis. Yeddin olanchati wonttimaatti yaa gakkidosona.—2 Kaw. 6:13, 14.

Elssaaˈa ashkkaray denddidi kare kiyiyo wode, hananabaa yootiyaagaa oyqqanau yiidaageeta beˈiis. Beˈidi, “Aayye7ana nunoo! Ta godau, nuuni waananee?” yaagidi waassiis. Yaatin Elssaaˈi, “Yayyoppa! Nunaara de7iyaageeti etaara de7iyaageetuppe daroosona” yaagiis. Hegaappe guyyiyan hananabaa yootiyaagee, “GODAU, i be7anaadan a aifiyaa poga” yaagidi woossiis. He taarikee, “GODAI Elssaa7a ashkkaraa aifiyaa pogin, Elssaa7a yuusho ubban de7iya tamaa paratinne paraa gaaretinne keraa maayidaageeta” i beˈidoogaa qonccissees. (2 Kaw. 6:15-17) Ha hanotaappenne Elssaaˈi ba deˈuwan beˈido harabaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

Elssaaˈi Yihoowan ammanettido gishshaunne Xoossay ba wolqqan a naagiyoogaa akeekido gishshau, Sooriyaa olanchata beˈidi shabbirettibeenna. Nuuni ha wodiyan maalaalissiyaabay hanana giidi naagokko; shin Yihooway ba asaa naagiyoogaa akeekoos. Tamaa paratinne para gaareti nu yuushuwan deˈiyaabadan qoppana danddayoos. Nuuni ammanuwaa ayfiyan eta ‘beˈiyaabanne’ ubbatoo Xoossan ammanettiyaaba gidikko, “saruwan” deˈana, qassi Yihoowa anjjuwaa demmana. (Maz. 4:8) Elssaaˈi ba deˈuwan beˈido hara hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyaakko ane beˈoos.

ELSSAˈI EELAASASSI OOTTIYOOGAA DOOMMIIS

Issi gallassi, Elssaaˈi gadiyaa goyishin Eelaasi akko yiidi ba kaabbaa a bolli oliis. Hegee woygiyoogaakko Elssaaˈi eriis. I gibiraa giigissiis, qassi ba aawaanne aayyiyo saro deˈite giis; yaatidi Eelaasau oottanau biis. (1 Kaw. 19:16, 19-21) Elssaaˈi bau danddayettida ubban Xoossaayyo oottanau sohuwaara giigido gishshau, Yihoowayyo kushe miishsha gididi, guyyeppe Eelaasa sohuwan hananabaa yootiyaagaa gidiis.

Elssaaˈi usuppuna gidiya layttau Eelaasau oottiis. He wode Eelaasa kushiyan haattaa tigiyaageenne ‘a maaddiyaagee’ Elssaaˈa. (2 Kaw. 3:11) He wode asay  mooqiyaanne shukkaa malabaa goˈettennan kushiyan mees. Qumaa mi simmin, ashkkaray ba goday kushiyaa meecettiyo wode haattaa tigees. Hegaa gishshau, Elssaaˈa oosuwaappe amaridaagee asi laafa oosodan xeelliyooba. Gidikkokka, i Eelaasa ashkkara gididi oottiyoogaa gita maatadan xeelliis.

Ha wodiyankka, hegaadan daro Kiristtaaneti dumma dumma kumetta wodiyaa haggaazuwaa haggaazoosona. Ammanoynne eti banttau danddayettida ubban bantta wolqqaa Yihoowa oosuwau goˈettanau koyiyoogee hegaadan oottanaadan eta denttettees. Eti maddabettido issi issi oosuwaa Beeteelen, alame yuushuwan keexxiyoogaaninne hegaa mala harabaa oottanau bantta keettaa aggidi baana koshshees; he oosoy daroti laafa oosodan xeelliyoogaa gidana danddayees. Yihooway he oosuwaa keehi xoqqu oottidi xeelliyo gishshau, ay Kiristtaaneenne hegaa karana koshshenna.—Ibr. 6:10.

ELSSAˈI BAU IMETTIDA OOSUWAA MINNIDI OOTTIIS

Xoossay ‘Eelaasa gotiyan saluwaa efaanaappe’ kase, Gelggalappe Beeteele baanaadan kiittiis. Elssaaˈi banaara beennaadan Eelaasi yootikkokka i, “Taani neeppe shaahettikke” yaagiis. Eti biishin Elssaaˈi banaara beennaadan Eelaasi naaˈˈutoo gujjidi yootinkka i ixxiis. (2 Kaw. 2:1-6) Uruta Naaˈoomippe shaahettennan ixxidoogaadan, Elssaaˈikka Eelaasappe shaahettennan ixxiis. (Uru. 1:8, 16, 17) Aybissi? Elssaaˈi Eelaasa ashkkara gididi oottanaadan Xoossay au immido oosuwaa nashshiyo gishshataassa gidiyoogee qoncce.

Elssaaˈi nuussi loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis. Xoossaa dirijjitiyan nuussi issi haggaazo maatay imettiyo wode, Yihoowayyo oottiiddi deˈiyoogaa hassayiyaaba gidikko, he maataa keehi xoqqu oottidi xeelloos. Hegee aybippenne aadhiya boncho.—Maz. 65:4; 84:10.

TAANI “NEEYYO AI OOTTANA MALA KOYAI?”

Eti naaˈˈay biishin, Eelaasi Elssaaˈa, “Taani neeppe ekettaichchanaappe kasetada, neeyyo ai oottana mala koyai?” yaagiis. Daro layttappe kase Solomoni oychidoogaadan, Elssaaˈikka ayyaanaaban bau koshshiyaabaa oychiis. I ‘Eelaasa ayyaanay baayyo naaˈˈu saama gidana mala’ oychiis. (1 Kaw. 3:5, 9; 2 Kaw. 2:9) Israaˈeela biittan, bayra naˈi haratuugaappe naaˈˈu kushe dariya aquwaa laattees. (Zaa. 21:15-17) Yaatiyo gishshau, Elssaaˈi Eelaasa laattanau woykko a sohuwan hananabaa yootiyaagaa gidanau oychiis. Hegaa bollikka, Elssaaˈi Yihoowayyo ‘daroppe mishettida’ Eelaasaagaadan xalanau koyidoogee qoncce.—1 Kaw. 19:13, 14.

Eelaasi ba ashkkaray oychidobau ayba zaaro immidee? Eelaasi, “Neeni waissiyaabaa oichchadasa. SHin taani neeppe ekettiyo wode neeni tana xeelliyaabaa gidikko, hegee neeyyo hanana. Hinna xayikko hanenna” yaagiis. (2 Kaw. 2:10) Eelaasa zaaroy naaˈˈu qofa oyqqidaba milatees. Koyruwan, Elssaaˈi oychidobaa demmanaadan woy demmennan agganaadan kuuyana danddayiyay Xoossaa xalla. Naaˈˈanttuwan, Elssaaˈi oychidobaa demmanau, aybi hanikkokka Eelaasaara takkanau murttidi deˈana koshshees.

ELSSAˈI BEˈIDOBAA

Eelaasa ayyaanay naaˈˈu saamay bau imettanaadan Elssaaˈi oychidoogaa Xoossay waati xeellidee? He taarikee hagaadan gees: “Eti issippe haasayiiddi hemettishin, tamaa paratinne, eti goochchiyo tamaa gaaree akeekennan puttu giidi, eta naa77aappe gidduwan gelidi, shaakki bayiis. SHaakkin Eelaasi gotiyan saluwaa kiyiis. Elssaa7i hegaa [beˈiis].” * Hegee Elssaaˈi oychidobau Yihooway zaarido zaaro. Eelaasi appe ekettiyo wode Elssaaˈi beˈiis, Eelaasa ayyaanay naaˈˈu saamay ayyo imettiis, qassi ayyaanaaban Eelaasabaa laattiyaagaa gidiis.—2 Kaw. 2:11-14.

Elssaaˈi Eelaasappe wodhida kaabbaa ekkidi maayiis. He kaabbay haˈˈi Elssaaˈi Xoossay kiittin hananabaa yootiyaagaa gidiyoogaa erissees. Guyyeppe i Yorddaanoosa SHaafaa shaakkidi maalaalissiyaabaa oottido wodekka i sunttettidaagaa gidiyoogee qoncciis.

Eelaasi gotiyan appe ekettiyo wode beˈidoogee Elssaaˈa keehippe maaddidoogee sirissenna. Issi uri tamaa para gaariyaanne tamaa parata ubba gallassi beˈenna! Hegee Elssaaˈi oychidobau Yihooway loˈˈobaa zaaridoogaa bessees. Xoossay nu woosaa zaariyo wode, nuuni tamaa para gaariyaanne tamaa parata beˈokko. SHin Xoossay ba gita wolqqaa goˈettidi ba sheniyaa poliyoogaa akeekana danddayoos. Qassi Yihooway ba dirijjitiyau saˈaa baggaa anjjiiddi deˈiyoogaa nuuni akeekiyoogee, hemettiiddi deˈiya saluwaa gaariyaa ‘beˈiyoogaa’ mala.—Hiz. 10:9-13.

 Elssaaˈi Yihoowayyo zaway baynna wolqqay deˈiyoogaa ammananaadan oottiya darobaa ba deˈuwan beˈiis. Elssaaˈi Xoossaa geeshsha ayyaanan 16 maalaalissiyaabata oottiis; hegee Eelaasaagaappe naaˈˈu kushe darees. * Elssaaˈi tamaa paratanne para gaareta haranttuwaa beˈidoy, ha huuphe yohuwaa doomettan qonccidaagaadan Dootaana katamay doodettido wode.

ELSSAˈI YIHOOWAN AMMANETTIIS

Dootaana kataman morkketi a dooddidaba gidikkokka, Elssaaˈi shabbirettibeenna. Aybissi? I ba deˈuwan Yihoowan mintti ammaniyo gishshataassa. Nuuyyookka hegaa mala ammanoy koshshees. Yaatiyo gishshau, ammanoynne ayyaanaa ayfiyaa macara gidida hara eeshshati deˈiyoogeeta gidanau, Xoossaa geeshsha ayyaanaa demmana mala woossiyaageeta gidoos.—Luq. 11:13; Gal. 5:22, 23.

Dootaana kataman hanidabay Elssaaˈi Yihoowaninne i ba asaa ashshanau goˈettiyo ayfiyan beettenna olanchatun ammanettanaadankka oottiis. Katamaanne he katamaa oyqqanau yiidaageeta dooddanaadan Xoossay ba kiitanchata kiittidoogaa Elssaaˈi akeekiis. Xoossay morkketu ayfee qooqanaadan oottidi maalaaliya ogiyan Elssaaˈanne a ashkkaraa ashshiis. (2 Kaw. 6:17-23) Hara wodeegaadan, he metiya wodiyankka Elssaaˈi Yihoowa ammaniis; qassi kumetta wozanaappe an ammanettiis.

Elssaaˈaagaadan Xoossaa Yihoowan ammanettiyaageeta gidoos. (Lee. 3:5, 6) Nuuni hegaadan oottikko, ‘Xoossay nuuyyo qarettana, qassi nuna anjjana.’ (Maz. 67:1) Tamaa paratinne para gaareti nu yuushuwan deˈennaagee tuma. Gidikkokka, sinttaara yiya ‘iita waayiyaa’ wode Yihooway alame yuushuwan deˈiya ba asaa ashshana. (Maa. 24:21; Ajj. 7:9, 14) Hegee gakkanaashin, Xoossay “nuuyyo qato” gidiyoogaa ubba wode hassayiyaageeta gidoos.—Maz. 62:8.

^ MENT. 16 Eelaasi Yihoowaynne Kiitanchati deˈiyo saluwaa bibeenna. Wochiyo Keelaa (Amaarattuwaa), Masqqala 15, 1997, sinttaa 15 xeella.

^ MENT. 19 Wochiyo Keelaa (Amaarattuwaa), Naase 1, 2005, sinttaa 10 xeella.