Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Isiine 2013

 DEˈUWAN HANIDABAA

Awaaninne Gidin Yihoowayyo Oottanau Keehi Koyida

Awaaninne Gidin Yihoowayyo Oottanau Keehi Koyida

Taani kase mule tarkka haggaaza erikke. Taani keehi yayyiyo gishshau, haggaazanau kiyiyo wode ubban ta tohoy kokkorees. Hegaappekka iitabay, haggaazo moottan deˈiya asay siyanau mule koyennaagaa. Issoti issoti hanqquwaa suullidi, tana shocanau yashissoosona. Taani aqinye gidada koyro aginan issi bukleete xallaa asau immaas!—Markkusa.

HEGEE hanidoy 60 layttappe kase, 1949na; shin ta taarikee hegaappe daro layttaa kasetidi doommees. Ta aaway Hinddiriki Nezerlandde biittan, Drenzzen huuphessa baggan Donddiren giyoosan caammaa giigisseesinne ataakilttiyaa oottees. Taani 1927⁠n yaani yelettaas; nu soo naatu laappunatuppe taani oyddantta. Nu keettay deˈiyoy gaxariyan keehi giigibeenna ogiyaa doonaana. Nu shoorotuppe daroti goshshancha; taani goshshancha gidada ufayttada deˈaas. Tau layttay 19 gidido wode, 1947⁠n Tiwunis Ben geetettiya ta shooroy tau tumaa yootiis. Taani Tiwunisaara koyro erettiyo wode a dosabeennaagaa hassayays; shin Naaˈˈantto Alamiyaa Olaappe simmin takkennan i Yihoowa Markka gidiis; hegaappe simmin i kaseegaappe loˈˈo asa gidiyoogaa akeekaas. A eeshshay laamettidoogan garamettada, Xoossay saˈaa gannate oottanau qaalaa gelidoogaa xeelliyaagan i yootiyo wode siyada sohuwaara tumaa ammanaas. He wodeppe doommidi nu deˈo laytta ubban lagge gidida. *

Taani Uddufune 1948⁠n haggaaziyoogaa doommada, kaalliya aginan, Tamme 20⁠n Yutrektten shiiqido gita shiiquwan xammaqettaas. Ichashe 1, 1949⁠n aqinye gidada, arshsho bagga Nezerlandden, Borkulo giyoosan guutta asay deˈiyo gubaaˈiyan haggaazanaadan maddabettaas. He sohoy taani deˈiyoosaappe 130 kilo meetiriyaa haakkidi deˈiyo gishshau, ta bishkkiliitiyan baanau qofaa qachaas. Ogee 6 saate ekkees gaada qoppaas; shin wurssetta 90 kilo meetiriyaa baaburiyan biidaba gidikkokka, wolqqaama iraanne carkkuwaa gaasuwan yaa gakkanau 12  saatiyaa ekkiis! So asay Yihoowa Markka gidido issi keettaa qammi gakkaas; he heeran aqinye gidada haggaazido wode ubban yan deˈaas.

Olaappe simmin deˈiya wodetun, asau deˈiya aqoy keehi guutta. Tau deˈiyay issi kumetta maayonne issi sure xalla; kumetta maayoy taappe keehi darees; qassi suree keehi qaammees! Doomettan qonccissidoogaadan, Borkulon haggaazoy koyro aginan keehi metiis; shin Yihooway amarida xinaateta immidi tana anjjiis. Uddufun aginappe guyyiyan, taani Amstterdaame kataman haggaazanaadan maddabettaas.

GAXARIYAAPPE KATAMAA BAAS

Goshshanchati deˈiyo gaxariyan diccada, Nezerlandde keehi gita katamaa, Amstterdaamen deˈanau baas. Haggaazoy yan keehi loˈˈo. Koyro aginan, hegaappe kasetiya uddufun agina kumettan asau immido xuufiyaappe dariyaagaa immaas. Sohuwaara hosppunaa gidiya xinaateta xannaˈissiyoogaa doommaas. Gubaaˈiyau oottiyaagaa (ha wodiyan cimata shiishshiyaagaa) gidada sunttetta simmin dere haasayaa shiishshanaadan tau odettiis; hegee taayyo koyro imettida dere haasaya. He haasayaa shiishshanau keehi yayyido gishshau, haasayaa shiishshiyo wodee gakkanaappe kase haggaazanau hara gubaaˈiyaa baanaadan odettin keehippe ufayttaas. Hegaappe simmin deˈiya daro layttatun 5,000ppe dariya haasayaa shiishshanaagaa he wode erabeykke!

Huuphessan: Markkusi (ushacha baggan haahuwan) 1950⁠n Amstterdaame matan ogiyan haggaazishin

Taani Uddufune 1950⁠n Haarlleme kataman haggaazanaadan maddabettaas. Hegaappe simmin, woradaa xomoosiyaagaa gidanaadan shoobettaas. Hegaa gishshau, heezzu qammaa xiskkennan aqaas. Robertt Vinkler giyo, macara biiruwan oottiya ishatuppe issuwau taani hegaa oottana danddayennaagaa yootin, i, “Qitsiyaa kunttaaga. Neeni waata oottanaakko tamaarana” yaagiis. Hegaappe simmin takkennan, issi aginau loohada, woradaa xomoosiyoogaa doommaas. Issi gubaaˈiyaa xomoosaydda, Yihoowa wozanappe siiqiyaanne ba goˈˈaa aggabayiya, Yaani Tatken giyo pashkka yelaga aqinyeera erettaas. Taani 1955⁠n o machaas. SHin taani ta taarikiyaa gujjada odanaappe kase, Yaana waanada aqinye gididaakko, qassi nuuni aqo oyqqi simmidi issippe haggaazidoy ayba ogiyaanakko ane a yootu.

AQO LAGGIYAARA HAGGAAZIYOOGAA

Yaano: Ta aayyiyaa 1945⁠n Yihoowa Markka gidaasu; he wode tau 11 laytta. A ba heezzu naata Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa sohuwaara akeekaasu; shin ta aaway tumaa eqettiyo gishshau, i son baynna wodiyan nuna xannaˈissausu.

Taani koyro shiiqido shiiqoy Zi Heg giyo kataman 1950⁠n shiiqido gita shiiquwaa. Kaalliya saaminttan, Drenzze giyo heeran, Assen giyo kataman deˈiya Kawotettaa Addaraashan gubaaˈiyaa shiiquwaa shiiqaas; taani koyro shiiqido gubaaˈe shiiqoy hegaa. Ta aaway keehippe yiillotidi tana sooppe yedettiis. Ta aayyiyaa, “Neeni awan deˈana danddayiyaakko eraasa” yaagaasu. A ayyaanaaban ta ishatanne michota qoppada hegaadan giidoogaa eraas. Taani koyro nu heeran deˈiya Yihoowa Markka gidida so asaakko baas; shin ta aaway wayssiyoogaa aggibeenna gishshau, Overaysle  giyo heeran, 95 kilo meetire gidiyaagaa haakkidi deˈiya Deventer giyo kataman deˈiya Yihoowa Markkatukko baas. Gidoppe attin, taani asa gamma gakkabeenna gishshau, tana sooppe yedettidoogaa gaasuwan sunttati ta aawaa mootidosona. Hegaappe denddidaagan, i taani soo simmana danddayiyoogaa tau yootiis. Ta aaway ba deˈuwan tumaa mule siyennan ixxidaba gidikkonne, taani ubba shiiqota baanaadaaninne haggaazanaadan wurssettan paqqadiis.

Tohossan: Yaana (ushacha baggan haahuwan) 1952⁠n kaafiya aqinye gidada haggaazishin

Taani soo simmin takkennan, ta aayyiyaa keehippe sahettido gishshau, so oosuwaa ubbaa taani oottays. Gidikkokka, taani ayyaanaaban diccada, 1951⁠n xammaqettaas; he wode tau layttay 17. Ta aayeeyyo sahoy kehin, 1952⁠n aqinye gidida naaˈˈu michotuura naaˈˈu aginau kaafiya aqinye gidada haggaazaas. Nuuni keettadan goˈettiyo wolwoluwan deˈida, qassi Drenzzen naaˈˈu katamatun sabbakida. Taani 1953⁠n kumetta wode aqinye gidaas. Issi layttappe guyyiyan, woradaa xomoosiya issi yelaga ishay nu gubaaˈiyaa xomoosanau yiis. He ishay Markkusa. Naaˈˈay issippe Yihoowayyo kaseegaappe loyttidi haggaazana danddayoos gi qoppidi, Uddufune 1955⁠n aqo oyqqida.—Era. 4:9-12.

Ushacha baggan: Nu bullacha gallassaa 1955n

Markkusa: Nu bullachaappe simmin, aqinye gididi Kronihenen giyo heeran, Venddam kataman haggaazanaadan maddabettida. Yan keehi xuntta (gomppay 2 meetire, geesay 3 meetire) kifiliyan deˈida. Gidoppe attin, Yaana he kifiliyaa keehippe loyttaasu. Omarssi omarssi, xarapheezaanne naaˈˈu guutta wombbaraa denttidi, godaa zemppissi essido alggaa he sohuwan wottoos.

Usuppun aginappe guyyiyan, Beljjiyeeme biittan woradaa xomoosiyo oosuwaa oottanaadan shoobettida. He biittan 1955n, 4,000 gidiya aassiyaageetu xallay deˈoosona. Ha wodiyan yan deˈiya aassiyaageetu qooday hegaappe usuppun kushe darees! Beljjiyeemen huuphessa baggan, Flandders giyoosan deˈiya asay haasayiyo qaalay Nezerlanddeegaara issi mala. SHin Beljjiyeeme asay haasayiyo ogee dumma gidiyo gishshau, koyro heeran hegaa meezetanau keehi baaxetida.

Yaano: Woradaa xomoosiyo oosuwau issi uri ba goˈˈaa aggana koshshees. Nuuni issi gubaaˈiyaappe harau bishkkiliitiyan boos; biidi ishatu sooninne michetu son takkoos. Hara gubaaˈiyaa baanaashin takkanau nuussi nu keetti baynna gishshau, Saynno gakkanau yan takkidi Masqqaynno gallassi maallado hara gubaaˈiyaa boos. Gidikkokka, ubba wode nu haggaazuwaa Yihoowa anjjodan xeelloos.

Markkusa: Koyro biyo wode, gubaaˈiyan deˈiya ishatuppenne michotuppe nuuni oonanne erennaba gidikkokka, eti daro kehanne imattaa mokkiyaageeta. (Ibr. 13:2) Beljjiyeemen deˈiya Dache qaalaa goˈettiya ubba gubaaˈeta daro layttau xomoosida. Hegan daro anjjo demmida. Leemisuwau, Dache qaalaa goˈettiya awuraajjan deˈiya ishanttuuranne michonttuura erettida; qassi eta keehi siiqoos. Xeetan qoodettiya yelagati asatettaaninne ayyaanaaban diccidi, bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppiyoogaanne bantta deˈuwan Kawotettaabaa kaseyiyoogaa beˈida. Etappe daroti kumetta wodiyaa Yihoowayyo haggaaziyoogaa beˈiyoogee keehippe ufayssees. (3 Yoh. 4) Hegaadan issoy  issuwaa ammanuwaa ‘minttiyoogee’ ubbatoo nu oosuwaa wozanappe oottanaadan maaddiis.—Roo. 1:12.

GITA METUWAANNE TUMU ANJJUWAA

Markkusa: Nuuni aqo oyqqido wodiyaappe doommidi Giiliyaade Timirtte Keettaa baanau keehi koyida. Ubba gallassi, guuxxiis giishin issi saatiyau Inggilizettuwaa xannaˈoos. Gidikkokka, Inggilizettoy maxaafaa nabbabiyoogaa xallan eranau metiyo gishshau, shemppo wodiyan Inggilize biidi yan haggaaziiddi he qaalaa meezetanau qofaa qachida. Wurssettan, Birukiliinen deˈiya alame yuusho oosuwaa kaalettiya waanna biiruwaappe 1963⁠n issi posttay nuna gakkiis. He posttaa giddon naaˈˈu dabddaabbee deˈees; issoy taagaa, issoy qassi Yaaniigaa. Ta dabddaabbee taani Giiliyaade Timirtte Keettan tammu aginau dumma timirttiyaa tamaaranaadan shoobettidoogaa yootees. He korssiyan daro baggi ishantti loohoosonanne dirijjitee darajjayettido ogiyaa tamaaroosona. Yaatiyo gishshau, shoobettida 100 tamaaretuppe 82ti ishantta.

Yaano: Taayyo kiittido dabddaabbee Markkusi Giiliyaaden tamaariyo wode taani Beljjiyeemen takkana danddayiyaakkonne woossada kuuyanaadan yootees. Koyro azzanaas. Hegee, ta hoolliyaa gakkanau baaxetiyoobaa Yihooway anjjibeennaba milatiis. Gidikkokka, Giiliyaade Timirtte Keettaa halchoy, tamaareti alame yuushuwan mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwaa loytti oottanaadan maaddanaassa gidiyoogaa hassayaas. Yaatiyo gishshau, Beljjiyeemen takkanau maayaas; qassi dumma aqinye gididi takkida Aananne Maariya Kolppert geetettiyaageetuura Beljjiyeemen Ghent giyo kataman taanikka dumma aqinye gidada haggaazanaadan maddabettaas.

Markkusa: Taani Inggilizettuwaa loyttada erana koshshiyo gishshau, timirttiyaa doommanaappe ichashu aginaa kasetada Birukiliine baanaadan shoobettaas. Yan Xuufe kifiliyaaninne Haggaazo kifiliyan oottaas. Alame yuusho oosuwaa kaalettiya waanna biiruwan oottiyoogee, qassi Isiyan, Awurooppaaninne Tohossa Amarkkan deˈiyaageetussi xuufiyaa kiittiyaageeta maaddiyoogee alame yuushuwan deˈiya nu ishanttu maabaraa loytta eranaadan tana maaddiis. Ishaa Raasila wode yuuyidi gubaaˈeta xomoosiyaagaa gididi oottida, Ishaa Makmilaana loytta hassayays. He wode i keehi cimiis, qassi au hayttaykka siyenna; gidikkokka, gubaaˈe shiiquwan uttiyoogaa aggi erenna. Hegee tana keehippe maaddiis; qassi nu shiiqota nuuni mule xaasayi xeellana bessennaagaa hegaappe tamaaraas.—Ibr. 10:24, 25.

Yaano: Taaninne Markkusi saaminttaa giddon issoy issuwau darotoo dabddaabbiyaa xaafoos. Nuuni issoy issuwaa keehippe laamotoos! Gidikkokka, Markkusi Giiliyaaden tamaariyooban keehippe ufayttees; taanikka haggaazuwan daro ufayttays. Markkusi Amarkkaappe simmiyo wode, taani 17 xinaateta xannaˈissays! Nuuni 15 aginau issoy issuwaappe shaahettidoogan metootidoogee qoncce; shin nu goˈˈaa aggibayidoogau Yihooway nuna anjjidoogaa akeekaas. Markkusi yiido gallassi horophilee amarida saatiyaa takkidi gakkiis; yaatin i wurssettan yiido wode issoy issuwaa qoommidi yeekkida. He wodeppe doommidi shaahetti erokko.

NU HAGGAAZO MAATA UBBAU YIHOOWA GALATOOS

Markkusa: Taani Tisaase 1964⁠n Giiliyaadeppe simmido wode, Beeteelen haggaazanaadan maddabettida. Hegee nuuni ubbatoo oottana soho gidennaagaa he wode eribookko. Heezzu aginappe guyyiyan, Flandders giyoosan awuraajjaa oosuwaa oottanaadan maddabettida. Alzeninne Els Vekersima misoonaawe  gididi Beljjiyeeme kiitettido wode, awuraajjaa oosuwaa oottanaadan maddabettidosona; qassi nuuni Beeteele simmin, taani Haggaazo Kifiliyan oottaas. Nuuni 1968ppe biidi 1980 gakkanau deˈiya wodetun, issi wode Beeteelen oottanaadan, hara wode gubaaˈeta xomoosanaadan odettin darotoo nu oosoy laamettiis. Wurssettan, 1980ppe biidi 2005 gakkanaashin zaarettada awuraajjaa xomoosiyaagaa gidada oottaas.

Nu oosoy darotoo laamettidaba gidikkokka, nu huuphiyaa geppidoy Yihoowayyo kumetta shemppuwaappe oottanaassa gidiyoogaa mule dogibookko. Nu oosoy laamettiyoy Kawotettaabaa aassanaassa gidiyoogaa eridi, nuuyyo imettida ooso ubbaa ufayttidi oottida.

Yaano: Markkusi Macara Biiruwaa Konttiyaa yara gididi hara loohissuwau 1977⁠n Birukiliine, qassi 1997⁠n Patersene biido wode aara issippe biyo keehi ufayssiya maataa demmaas.

YIHOOWAY NUUSSI KOSHSHIYAABAA EREES

Markkusa: Yaana sahettido gishshau, 1982⁠n shuhettada paxaasu. Heezzu layttappe simmin, Luvana kataman deˈiya gubaaˈee Kawotettaa Addaraashaappe bolla baggan pooqiyan deˈiya kifiliyaa kehatettan nuussi immiis. Nuuni 30 laytta giddon koyro nu buzo keetta demmida. Masqqaynno gallassi gubaaˈiyaa xomoosanau baanau giigettiyo wode, nu shanxxaa pooqiyaappe duge wottanau, 54 darajaa darotoo kiyaysinne wodhays! SHin 2002⁠n nuuni pooqiyaa kiyennan saˈan deˈiya kifiliyan deˈanaadan ishantti giigissin keehippe ufayttida. Taayyo layttay 78 gidin, Lokerne kataman dumma aqinye gidi haggaazanaadan maddabettida. Hegaadan haggaazana danddayido gishshau, qassi haˈˈikka ubba gallassi haggaazuwaa kiyiyo gishshau keehippe ufayttoos.

“Waannabay nuuni haggaaziyo sohuwaa woy haggaaziyo maataa gidennan, nuuni Yihoowassi haggaaziyoogaa gidiyoogaa loyttidi eroos”

Yaano: Nuuni naaˈˈay kumetta wodiyaa haggaazido layttaa qooday muleera 120! Yihooway ‘nuna mulekka yeggennaagaanne’ nuuni ayyo ammanettidi haggaaziyaaba gidikko ‘aybanne pacissennaagaa’ yootidobay tuma gidiyoogaa nu deˈuwan beˈida.—Ibr. 13:5; Zaa. 2:7.

Markkusa: Nuuni nu huuphiyaa Yihoowayyo geppiyo wode yelaga. Nu huuphessi gitabaa mule koyi erokko. Waannabay nuuni haggaaziyo sohuwaa woy haggaaziyo maataa gidennan, nuuni Yihoowassi haggaaziyoogaa gidiyoogaa loyttidi eroos; yaatiyo gishshau, nuuyyo imettida ayba oosuwaakka ufayssan oottida.

^ MENT. 5 Guyyeppe qassi, ta aaway, ta aayyiyaa, ta bayra michiyaanne ta ishatuppe naaˈˈati Yihoowa Markka gididosona.