Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Isiine 2013

Amaridaageetu Baggaara Darota Miziyoogaa

Amaridaageetu Baggaara Darota Miziyoogaa

“[Yesuusi] he oittaa menttidi, ba erissiyo ashkkaratussi immin, eti daro asaayyo gishidosona.” —MAA. 14:19.

1-3. Yesuusi Beetasayda giyo heeran keehi daro asaa waati mizidaakko qonccissa. (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

ANE ha hanotaa qoppa. (Maatiyoosa 14:14-21 nabbaba.) Paasikaa Baalaa 32 M.Ln bonchanaappe guuttaa kasetidi, Yesuusinne i erissiyo ashkkarati Galiilaa Abbaappe huuphessa baggan Beetasayda giyo heeran asi baynnasan deˈoosona. Macca asaanne naata gujjennan, 5,000 gidiya attuma asay etaara deˈees.

2 Yesuusi he cora asaa beˈidi etau qarettido gishshau, eta giddon deˈiya hargganchata pattiis; qassi Xoossaa Kawotettaabaa darobaa eta tamaarissiis. Saˈay omariyo wode, asay matan deˈiya qeeri katamata biidi banttau qumaa shammana mala, erissiyo ashkkarati Yesuusi asaa yeddanaadan yootidosona. SHin, Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi, “Asau miyoobaa intte immite” yaagiis. Eti ichashu oyttanne naaˈˈu mole xallaa oyqqido gishshau, i yootidobay eta garamissidaba milatees.

3 Yesuusi etau qarettidi maalaalissiyaabaa oottiis. Oyddu wonggeliyankka xaafettida maalaalissiyaabay hegaa xalla. (Mar. 6:35-44; Luq. 9:10-17; Yoh. 6:1-13) Yesuusi ba erissiyo ashkkarati ishatamu ishatamu asaanne xeetu xeetu asaa citan citan maatan utissanaadan odiis. Yesuusi Xoossaa galati simmidi, oyttaa menttiyoogaanne moliyaa shaakkiyoogaa doommiis. Yaatidi, Yesuusi ba huuphe qumaa asau immiyoogaappe, “ba erissiyo ashkkaratussi immin, eti daro asaayyo gishidosona.” I maalaalissiyaabaa oottin, qumay ubba asau gidi palahiis! Yesuusi ba erissiyo ashkkaratu amaridaageetu baggaara shaˈan qoodettiya asaa mizidoogee garamiyaaba gidennee? *

4. (a) Yesuusa keehi qofissiday ayba qumaa miziyoogee, qassi aybissi? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay tobbanee, kaalliya huuphe yohuwan shin?

4 Ayyaanaabaa qumaa bana kaalliyaageeta miziyoogee Yesuusa hegaappekka aaruwan qofissiis. Xoossaa  Qaalan deˈiya tumaa woykko ayyaanaabaa qumaa miyoogee merinaa deˈuwaa demissiyoogaa i erees. (Yoh. 6:26, 27; 17:3) Asau qarettiyoogee, Yesuusi daro asaa oyttaanne moliyaa mizanaadan oottidoogaadan i bana kaalliyaageeta tamaarissiiddi daro saatiyaa aattanaadankka oottiis. (Mar. 6:34) SHin, i saˈan takkana wodee guutta gidiyoogaanne saluwaa baanaagaa erees. (Maa. 16:21; Yoh. 14:12) Yesuusi saluwan uttidi saˈan deˈiya bana kaalliyaageeta muletoo ayyaanaabaa loyttidi mizanay ayba ogiyaanee? I haˈˈikka amaridaageetu baggaara darota mizana. SHin, he amaridaageeti oonee? Yesuusi amaridaageetu baggaara, koyro xeetu layttan bana kaallida tiyettidaageeta darota waati mizidaakko ane beˈoos. Yaatidi, kaalliya huuphe yohuwan, ‘Ha wodiyan Yesuusi eta baggaara nuna miziyo amaridaageeta waati erana danddayiyoo?’ yaagiya, nuna ubbaa keehi maaddiya oyshaa tobbana.

Amaridaageetu baggaara shaˈan qoodettiyaageeti miidosona (Mentto 4 xeella)

YESUUSI AMARIDAAGEETA DOORIIS

5, 6. (a) Yesuusi bana kaalliyaageeti i hayqqi simminkka ayyaanaabaa qumaa loytti maanaadan halchido gitabay aybee? (b) Yesuusi i hayqqi simmin oosettana koshshiya keehi gita oosuwau ba kiittidoogeeta loohissidoy ayba ogiyaanee?

5 Ba soo asau qoppiya aaway i hayqqikko a soo asay koshshiyaabaa demmanaadan maaddiyaabaa kasetidi giigissees. Hegaadankka, Gubaaˈiyau Huuphe gidida Yesuusi a kaalliyaageeti i hayqqi simmin ayyaanaaban koshshiyaabaa demmanaadan maaddiyaabaa kasetidi giigissiis. (Efi. 1:22) Leemisuwau, Yesuusi hayqqanaappe naaˈˈu laytta heeraa kasetidi gitabaa oottanau halchiis. I guyyeppe darota eta baggaara mizanaageetuppe koyroogeeta amaridaageeta dooriis. Ane hanidabaa qoppa.

6 Kumetta qammaa woossoogaappe guyyiyan, Yesuusi erissiyo ashkkarata shiishshidi eta giddoppe i kiittido 12ta dooriis. (Luq. 6:12-16) Hegaappe kaallidi deˈiya naaˈˈu layttatun, i he 12ta ba mata lagge oottidi, haasayiyoobaaninne oottiyooban eta tamaarissiis. Eti tamaarana koshshiyo darobay deˈiyoogaa i erees; qassi eti ubbatoo “erissiyo ashkkarata” geetettidi xeegettidosona. (Maa. 11:1; 20:17) I eta keehi maaddiyaabaa zoriis; qassi haggaazuwan loyttidi loohissiis. (Maa. 10:1-42; 20:20-23; Luq. 8:1; 9:52-55) Yaatiyoogan, i hayqqidi saluwaa bi simmin oosettana koshshiya keehi gita oosuwau eta loohissidoogee qoncce.

7. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati oottiyo waannabay aybakko xeeraa bessidoy ayba ogiyaanee?

7 Yesuusi kiittidoogeeti oottanabay aybee? PHenxxaqosxxe gallassay 33 M.Ln matiyo wode, eti ‘sunttatettan’ oottanaagee erettiis. (Oos. 1:20) SHin, eti oottiyo waannabay aybee? Yesuusi hayquwaappe denddi simmidi kiitettida PHeexiroosaara haasayidoban hegau xeeraa bessiis. (Yohaannisa 21:1, 2, 15-17 nabbaba.) Yesuusi kiitettidaageetuppe amaridaageeti deˈiyoosan PHeexiroosa, “Ta dorssata heemma” yaagiis. Yaagiyoogan, Yesuusi darota ayyaanaabaa qumaa eta baggaara miziyo amaridaageetu giddon i kiittidoogeeti deˈiyoogaa yootiis. Ha ufayssiya qofay Yesuusi ba “dorssata” ay keena xoqqu oottidi xeelliyaakko bessiyaaba! *

PHENXXAQOSXXE GALLASSAAPPE DOOMMIDI DAROTA MIZIYOOGAA

8. PHenxxaqosxxe gallassi Kiristtaane gididaageeti Kiristtoosi harata ayyaanaabaa qumaa o baggaara miziyaakko shaakki eridoogaa waati bessidonaa?

8 Hayquwaappe denddida Kiristtoosi bana kaalliya tiyettida harata 33 M.L. PHenxxaqosxxe gallassaappe doommidi ba kiittidoogeetu baggaara miziis. (Oosuwaa 2:41, 42 nabbaba.) He gallassi ayyaanan tiyettida Kiristtaane gidida, Ayhudatinne Ayhudatettau laamettida asati he miziyaageeta shaakki eridosona. Eti mammottennan, ‘Yesuusi kiittidoogeetu timirttiyan genccidosona.’ Issi eranchay, “genccoosona” geetetti birshshettida Giriiketto qaalaa qofay ‘issibaa oottanau murttidi minniyoogaa’ qonccissana  danddayiyoogaa yootiis. He ooratta Kiristtaaneti ayyaanaaban keehi namisettidosona; qassi ayyaanaabaa qumaa awuppe demmanaakko eroosona. Eti siree baynnan ammanettidi, kiitettidaageeti banttau Yesuusi yootidobaanne oottidobaa qonccissidi yootanaadaaninne abaa yootiya xiqisetu birshshettaa qonccissanaadan koyidosona. *Oos. 2:22-36.

9. Kiitettidaageeti Yesuusa dorssata miziyo oosuwaa waatidi tishshi giidi oottidonaa?

9 Kiitettidaageeti Yesuusa dorssata miziyo oosuwaa ubbatoo tishshi giidi oottidosona. Leemisuwau, issuwaa issuwaappe shaakkana danddayiya issi waayissiyaabi ooratta gubaaˈiyan denddin, eti hegaa waati giigissidaakko akeeka. He metoy qumaara gayttidaba gidiyoogee garamissiyaaba. Galla galla qumaa yeziyaageeti Ibraysxxe qaalaa haasayiya amˈˈeta xaasayi xeellibookkona; shin Giriikettuwaa haasayiya amˈˈeta xaasayi xeellidosona. Kiitettidaageeti akeekan oyqqana koshshiya he yohuwaa waati giigissidonaa? “Tammanne naa77ati” qumaa yeziyo he ‘oosuwaa’ oottana danddayiya laappun ishantta sunttidosona. Kiitettidaageetuppe daroti Yesuusi keehi daro asaa maalaalissiya ogiyan qumaa mizido wode yezidoogee qoncce; shin eti ayyaanaabaa qumaa miziyoogee hegaappe aadhiyaaba gidiyoogaa akeekidosona. Hegaa gishshau, eti “qaalaa yootuwan” minnidosona.—Oos. 6:1-6.

10. Kiristtoosi kiitettidaageetunne Yerusalaamen deˈiya cimatu baggaara ay oottidee?

10 Kiitettidaageetuppe attidaageeti 49 M.Ln hara cimatuura issippe oottoosona. (Oosuwaa 15:1, 2 nabbaba.) ‘Kiitettidaageetinne Yerusalaamen deˈiya cimati’ he wode bolla gididi heemmoosona. Gubaaˈiyau Huuphe gidida Kiristtoosi he amarida attuma asatu baggaara, Geeshsha Maxaafaa timirttiyaara gayttidaagan denddiya oyshaa zaariis, qassi Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwaa kaalettiis.—Oos. 15:6-29; 21:17-19; Qol. 1:18.

11, 12. (a) Yihooway a Naˈay koyro xeetu layttan deˈiya gubaaˈeta ayyaanaaban mizanau giigissidobaa anjjidoogaa bessiyaabi aybee? (b) Kiristtoosi ayyaanaabaa o baggaara miziyaakko waanidi qoncce gididee?

11 Yihooway ba Naˈay koyro xeetu layttan deˈiya gubaaˈeta ayyaanaabaa mizanau giigissidobaa anjjidee? Ee, anjjiis. Hegaa waati erana danddayiyoo? Oosuwaa maxaafay hagaadan gees: “Eti [kiitettida PHauloosinne aara issippe biyaageeti] katamatuura biiddi, Yesuusi kiittido Yerusalaamen de7iyaageetinne cimati wottido higgiyaa ammaniyaageeti naagana mala,  etassi yootiiddi aadhdhidosona. Hegaa gishshau, woosa keettati ammanuwan minnidi, qoodankka gallassappe gallassan dari dari biidosona.” (Oos. 16:4, 5) He gubaaˈeti Yerusalaamen deˈiya bolla gididi heemmiyaagan ammanettidi, aara hashetidi oottido gishshau ayyaanaaban diccidoogaa akeeka. Hegee Yihooway ba Naˈay gubaaˈeta ayyaanaaban mizanau giigissidobaa anjjidoogaa bessees. Ayyaanaaban diccana danddayiyoy Yihooway anjjiyo wode xallaana gidiyoogaa nuuni hassayana koshshees.—Lee. 10:22; 1 Qor. 3:6, 7.

12 Yesuusi bana kaalliyaageeta miziyo wode ubbatoo amaridaageetu baggaara darota miziyoogaa beˈida. I ayyaanaabaa o baggaara miziyaakko qoncce. Bolla gididi heemmiyaagaa yaratun koyroogeeta gidida kiitettidaageeti Xoossay eta maaddiyoogaa bessiyaabaa oottoosona. Oosuwaa 5:12y, “Yesuusi kiittidoogeeti daro malaataanne oorattabaa asaa giddon oottoosona” yaagees. * Yaatiyo gishshau, Kiristtaane gididaageeti, ‘Kiristtoosi ba dorssata eta baggaara miziyoogeeti ooneeshsha?’ giidi qoppanaadan oottiyaabi baawa. SHin, koyro xeetu layttaa wurssettan he hanotay laamettiis.

Koyro xeetu layttan, Yesuusi gubaaˈiyaa ayyaanaabaa qumaa o baggaara miziyaakko qoncce (Mentto 12 xeella)

ZARDDOY DARIN GISTTEE GUUXXIDO WODIYAA

13, 14. (a) Yesuusi denddanaagaa yootido qohiyaabay aybee, qassi i yootidobay polettiyoogaa doommidoy awudee? (b) Qohiyaabay awuppenne awuppe denddanee? (Wurssetta qofaa xeella.)

13 Kiristtaane gubaaˈiyaa qohiyaabay denddanaagaa Yesuusi kasetidi yootiis. Yesuusi gisttiyaanne zardduwaa leemisuwan, gisttee (tiyettida Kiristtaaneti) mati zerettidaagaa bolli zarddoy (worddo Kiristtaaneti) zerettanaagaa kasetidi yootiis. I ‘wodiyaa wurssettan’ doommiya cahaa wodee gakkanaassi, he naaˈˈu citatikka ooninne bochennan issippe diccanaagaa yootiis. (Maa. 13:24-30, 36-43) Yesuusi yootidobay daro takkennan polettiyoogaa doommiis. *

14 Kaddidaageetu timirttee koyro xeetu layttan amaridaagaa doommiis; shin Yesuusi kiittido ammanettidaageeti he worddo timirttee gubaaˈiyaa moorennaadan ‘teqqidosona.’ (2 Tas. 2:3, 6, 7) Gidikkokka, kiitettida wurssettaagee hayqqin, kaddidaageetu timirttee aakkidi daro xeetu layttaa giddon naaniis. Hegaa bollikka, he wodiyan zarddoy dariis, shin gisttee keehi guutta. He wodiyan ayyaanaabaa qumaa ubbatoo a baggaara demmana mala giigidabi baawa. He hanotay wurssettan laamettana. SHin awude laamettanee?

CAKKIYO WODIYAN MIZIYAAGEE OONEE?

15, 16. Geeshsha Maxaafaa Tamaareti Geeshsha Maxaafaa minnidi xannaˈidoogee ayba ayfe demissidee, qassi ayba oyshay denddii?

15 Dicciyo wodiyaa wurssettay matiyo wode, asay Geeshsha Maxaafaa tumaa eranau keehi koyiis. Tumaa wozanappe koyiya amaridaageeti banttana Kiristtaane giya haymaanootetun deˈiya worddo Kiristtaanetuppe woy zarddotuppe 1870 heeran shaahetti issippe shiiqidi Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommidosona. Banttana Geeshsha Maxaafaa Tamaareeta giidi xeesiya he asati wozanappe banttana kawushshidi suurebaa qoppiiddinne woossiiddi Geeshsha Maxaafaa loytti pilggidosona.—Maa. 11:25.

16 Geeshsha Maxaafaa Tamaareti minnidi xannaˈidoogee muruta ayfiyaa demissiis. He ammanettida attumaasatinne maccaasati Geeshsha Maxaafaa xuufeta attamidi darosaa gattiyoogan, worddo timirttiyaa qoncciyaa kessidosonanne ayyaanaabaa tumaa awaajjidosona. Eti oottiyoobay ayyaanaabaa tumaa eranau keehippe koyiya darotu wozanaa denttettiisinne he asati ammananaadan oottiis. Yaatiyo gishshau, kaallidi deˈiya oyshay denddees: Yaatin 1914ppe kase  deˈida Geeshsha Maxaafaa Tamaareti Kiristtoosi eta baggaara ba dorssata mizanau sunttidoogeetee? CHii gidokkona. He wode eti biron dicciiddi deˈoosona; qassi ayyaanaabaa qumaa a baggaara mizanau maaddiyaabay biron giigiiddi deˈees. He wode, zarddo mala gidida worddo Kiristtaaneti gistte mala gidida tumu Kiristtaanetuppe shaahettiyo wodee biron gakkibeenna.

17. Gitabay aybay aybay 1914⁠n haniyoogaa doommidee?

17 Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan nuuni tamaaridoogaadan, cakkiyo wodee 1914⁠n doommiis. He laytti, keehi koshshiya unddennabay haniyoogaa doommiis. Yesuusi Kawo gidiis; qassi wurssetta gallassay doommiis. (Ajj. 11:15) Yesuusi 1914ppe biidi 1919 doomettaa gakkanaassi keehi koshshiya qoriyoonne geeshshiyo oosuwaa oottanau ba Aawaara ayyaana beeta maqidasiyaa yiis. * (Mil. 3:1-4) Hegaappe simmin, 1919ppe doommidi gisttiyaa shiishshiyoogaa doommiis. Yaatin, Kiristtoosi ayyaanaabaa qumaa a baggaara immiyo citaa sunttiyo wodee gakkidee? Ee, gakkiis!

18. Yesuusi oona sunttanaagaa kasetidi yootidee, qassi wurssetta gallassaa doomettaa heeran denddida oyshay aybee?

18 Yesuusi wurssettaa wodiyaabaa yootido ba hiraagan, ayyaanaabaa “qumaa koshshiyo wodiyan” a baggaara immiyo citaa i sunttanaagaa yootiis. (Maa. 24:45-47) I o baggaara immanee? Yesuusi koyro xeetu layttan oottidoogaadan, haˈˈikka amaridaageetu baggaara darota mizana. SHin ha wurssetta gallassaa doomettaa heeran, ‘He amaridaageeti oonee?’ giya oyshay denddiis. Ha oyshaanne Yesuusa hiraagaa xeelliyaagan denddiya hara oyshata hagaappe kaallidi deˈiya huuphe yohuwan beˈana.

 

^ MENT. 3 Mentto 3: Hegaappe simmin, issi wode Yesuusi maccaasaanne naata gujjennan, 4,000 attuma asaa maalaalissiyaabaa oottidi mizido wodekka qumaa “erissiyo ashkkaratussi immiis; qassi erissiyo ashkkarati daro asaassi immidosona.”—Maa. 15:32-38.

^ MENT. 7 Mentto 7: PHeexiroosi deˈiyo wode, ayyaanaabaa qumaa miziyo ‘dorssati’ ubbay saluwaa deˈuwaa hidootay deˈiyoogeeta.

^ MENT. 8 Mentto 8: Ooratta Kiristtaaneti ‘Yesuusi kiittidoogeetu timirttiyan genccidoogee’ kiitettidaageeti ubbatoo tamaarissiyoogaa bessiyaaba. Kiitettidaageeti tamaarissidobaappe amaridaagee geeshsha ayyaanay kaalettin xaafido Kiristtaane Giriiketto Geeshsha Maxaafaa Xuufiyan deˈees.

^ MENT. 12 Mentto 12: Kiitettidaageetuppe haratikka maalaalissiya ayyaanaa imotaa ekkidosona; shin harati darotoo he maalaalissiya imotaa kiitettidaageetuppe woy etappe issoy deˈiyo sohuwan ekkiyaaba milatees.—Oos. 8:14-18; 10:44, 45.

^ MENT. 13 Mentto 13: Kiitettida PHauloosi Oosuwaa 20:29, 30⁠n yootidobay gubaaˈiyaa qohiyaabay naaˈˈu sohuwaappe denddanaagaa bessees. Koyruwan, worddo Kiristtaaneti (“zarddoi”) tumu Kiristtaanetu ‘giddo gelana.’ Naaˈˈanttuwan, tumu Kiristtaanetu “giddoppe” amaridaageeti “wordduwaa” haasayiyoogan kaddiyaageeta gidana.

^ MENT. 17 Mentto 17: Ha maxeetiyan, “Taani . . . Ubba Wode Inttenaara De7iyoogaa Akeekite” giya huuphe yohuwaa, sinttaa 11, mentto 6 xeella.