Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  July 2013

“Taani . . . Ubba Wode Inttenaara De7iyoogaa Akeekite”

“Taani . . . Ubba Wode Inttenaara De7iyoogaa Akeekite”

“Taani wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode inttenaara de7iyoogaa akeekite.”—MAA. 28:20.

1. (a) Gisttiyaabaanne zardduwaabaa leemisuwaa qanttan yoota. (b) Hegee woygiyoogaakko Yesuusi waati qonccissidee?

YESUUSI Kawotettaabaa yootido leemisotuppe issuwan loˈˈo zerettaa zerida goshshanchaabaanne loˈˈo zerettaa giddon zardduwaa zerida morkkiyaabaa odiis. Zarddoy gisttiyaa mittiis; shin goshshanchay ba ashkkarata, “Bochchoppite; cakkiyo wodee gakkanaashin, issippe diccona” yaagiis. Cahaa wode, cakkiyaageeti zardduwaa xuuggidi gisttiyaa gootaran qolana. Yesuusi he leemisuwaa qonccissiis. (Maatiyoosa 13:24-30, 37-43 nabbaba.) Ha leemisoy ay qonccissii? (“Gisttiyaanne Zardduwaa” giya saaxiniyaa xeella.)

2. (a) Goshshanchaa gaden oosettiyaabay ay qonccissii? (b) Leemisuwaappe nuuni beˈana qofay awugee?

2 Goshshanchaa gaden oosettiyaabay Yesuusi gisttiyaa, hegeekka banaara Kawotettan haarana tiyettida Kiristtaaneta ubbaa asaa naatu giddoppe waatidi, qassi awude shiishshanaakko qonccissees. Gisttiyaa zeriyoogee doomettidoy PHenxxaqosxxe gallassan 33 M.Lna. Ha wodiyan saˈan deˈiya tiyettidaageeti eta bolli wurssetta maatafay wodhi simmin saluwaa biyo wode gisttiyaa shiishshiyoogee polettees. (Maa. 24:31; Ajj. 7:1-4) Deriyaa kiikiyan eqqidi xeelliyo sohoy issi uri heeran deˈiya ubbabaa beˈanaadan maaddiyoogaadan, ha leemisoy 2,000 laytta gidiya wodiyan polettiyaabaa ubbaa nuuni akeekanaadan maaddees. Ha leemisoy Kawotettaara gayttidaagan polettiyaabaa nuuni ay akeekanaadan maaddii? Leemisoy zeriyo wodiyaabaa, dicciyo wodiyaabaanne cakkiyo wodiyaabaa yootees. Nuuni ha huuphe yohuwan cakkiyo wodiyaabaa beˈana. *

YESUUSI NAAGEES

3. (a) Koyro xeetu layttaappe simmin aybi hanidee? (b) Maatiyoosa 13:28y yootiyoogaadan, denddida oyshay aybee, qassi oychiday oonee? (Wurssetta qofaakka xeella.)

3 Naaˈˈantto xeetu layttaa M.L. doomettan, banttana  Kiristtaane giyaageeti alamiyan denddido wode, ‘zarddoy’ mokkiis. (Maa. 13:26) Oyddantta xeetu layttan, zarddo mala Kiristtaaneti ayyaanan tiyettida Kiristtaanetuppe keehi daridosona. Ha leemisuwan, ashkkarati zardduwaa shoddanau paqqadana mala bantta godaa oychidoogaa hassaya. * (Maa. 13:28) Goday woygidi zaaridee?

4. (a) Goday, Yesuusi zaaridobay aybaa qonccissii? (b) Gistte mala Kiristtaaneti qoncci beettidoy awudee?

4 Yesuusi gisttiyaabaanne zardduwaabaa yootiyo wode, “Bochchoppite; cakkiyo wodee gakkanaashin, issippe diccona” yaagiis. Koyro xeetu layttaappe doommidi ha wodiyaa gakkanaassi, amarida tiyettida gistte mala Kiristtaaneti ubbatoo saˈan deˈiyoogaa ha azazoy qonccissees. Yesuusi guyyeppe ba erissiyo ashkkaratussi, “Taani wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode inttenaara” deˈays yaagidoogee, hegaadan qoppiyoogee likke gidiyoogaa bessees. (Maa. 28:20) Hegaa gishshau, Yesuusi wurssettay gakkanaassi, tiyettida Kiristtaaneta ubba wode naagees. Gidoppe attin, zarddo mala Kiristtaaneti etappe keehi dariyo gishshau, he adussa wodiyaa giddon deˈida gistte mala Kiristtaaneti oonakko shaakki erokko. SHin, cakkiyo wodee doommanaappe amarida layttaa kasetidi, gistte mala Kiristtaaneti qoncci beettidosona. Hegaadan hanidoy ayba ogiyaanee?

KIITETTIDAAGEE ‘OGIYAA KESSEES’

5. Milkkiyaasi yootido hananabay koyro xeetu layttan polettidoy ayba ogiyaanee?

 5 Yesuusi gisttiyaabaanne zardduwaabaa leemisuwaa yootanaappe daro wodiyaa kasetidi, a leemisuwan deˈiya qofaa kasetidi odanaadan Yihooway hananabaa yootiya Milkkiyaasa denttettiis. (Milkkiyaasa 3:1-4 nabbaba.) “Ogiyaa kessana” geetettidaagee  Xammaqiya Yohaannisa. (Maa. 11:10, 11) I 29 M.Ln yiido wode, Israaˈeela deree pirddaa ekkiyo wodee matiis. Kiitettida haray Yesuusa. I ba haggaazuwaa doommiyo wode heeraaninne wurssiyo wode heeran Yerusalaame beetamaqidasiyaa naaˈˈutoo geeshshiis. (Maa. 21:12, 13; Yoh. 2:14-17) Hegaa gishshau, Yesuusi geeshshiyo oosoy amarida wodiyaa takkiis.

6. (a) Milkkiyaasa hiraagay aahuwan polettidoy awudee? (b) Yesuusi ayyaana beeta maqidasiyaa qoridoy awudee? (Wurssetta qofaakka xeella.)

 6 Milkkiyaasa hiraagay aahuwan polettidoy awudee? CHarles Teez Raasilinne au mata laggeti 1914ppe kase amarida layttatun, Xammaqiya Yohaannisaagaa mala oosuwaa oottidosona. Hegee Geeshsha Maxaafaa tumaa zaarettidi akeekiyoogaa gujjees. Geeshsha Maxaafaa Tamaareti Kiristtoosa wozuwaa yarshshoy woygiyoogaakko tamaarissidosona; siˈooliyaa tamaa timirttee worddo gidiyoogaa qonccissidosona; qassi Ayhuda gidenna asatu wodee wurana matidoogaa awaajjidosona. SHin, he wode banttana Kiristtoosa kaalliyaageeta giya daro haymaanooteti deˈoosona. Yaatiyo gishshau, ‘He haymaanootetuppe gisttee awugee?’ yaagiya keehi koshshiya oyshaa zaaruwaa demmana bessees. Nuuni he oyshaa zaaruwaa demmana mala, Yesuusi 1914n ayyaanaa beetamaqidasiyaa qoriyoogaa doommiis. He qoriyoonne geeshshiyo oosoy 1914ppe biidi 1919 doomettaa gakkanaassi takkiis. *

QORIYOONNE GEESHSHIYO WODIYAA

7. Yesuusi 1914n qoriyoogaa doommido wode ay demmidee?

7 Yesuusi qoriyoogaa doommido wode ay demmidee? Wolqqaama sibikatiyaa zamachan bantta kumetta wolqqaaninne aquwan 30 layttappe dariya wodiyau mishettidi haggaazida amarida Geeshsha Maxaafaa  Tamaareta demmiis. * Keehi guutta gidikkonne mino gomˈˈiyaara deˈiya gistte mala gidida, Seexaanaa zarddoy cuullibeenna he asata demmidoogee Yesuusanne kiitanchata ay keena ufayssideeshsha! SHin, ayyaanan tiyettida “Leewa zareta geeshshana” koshshiis. (Mil. 3:2, 3; 1 PHe. 4:17) Aybissi?

8. Beni 1914ppe haa simmin hanidabay aybee?

8 Amarida Geeshsha Maxaafaa Tamaareti 1914 wurssettaa heeran saluwaa bibeenna gishshau keehi azzanidosona. Hara asay eta eqettin 1915ninne 1916n mishettidi sabbakiyoogaa aggidosona. Ubba qassi iitabay, Ishaa Raasili Xiqimita 1916n hayqqi simmin, dirijjitiyaa yaratuppekka issoti issoti eqettiyoogaa doommidosona. Wochi Tawer Baybl end Trakt Sosayti giyo maabaraa kaalettiya laappunatuppe oyddati ishaa Razerforddi dirijjitiyaa kaalettanaadan kuuyettida qofaa eqettidosona. Eti ishantta issuwaa issuwaappe shaakkanau malidosona; shin Naase 1917n eti Beeteeleppe kiyidosona; ee, Yesuusi tumakka geeshshiis! Qassi, Geeshsha Maxaafaa Tamaaretuppe amaridaageeti asau yayyidosona. SHin, xaaxi waaxi xeelliyo wode, eti Yesuusi geeshshiyo wode geeyidi laamettidosona. Yaatiyo gishshau, Yesuusi eti gistte mala tumu Kiristtaane giidi pirddiis; shin banttana Kiristtaane giya woosa keettatun deˈiya muliyaa gujjin, worddo Kiristtaaneta ubbaa ixxiis. (Mil. 3:5; 2 Xim. 2:19) Hegaappe kaallidi aybi hanidee? Hegaa eranau, gisttiyaabaanne zardduwaabaa leemisuwaa ane zaarettidikka beˈoos.

CAHAA WODEE DOOMMI SIMMIN AYBI HANII?

9, 10. (a) Cahaa wodiyaara gayttidaagan nuuni haˈˈi beˈanabay aybee? (b) Cahaa wode koyro aybi hanidee?

9 Yesuusi, “cakkiyo wodee, wodiyaa wurssettaa” yaagiis. (Maa. 13:39) He cahaa wodee 1914n doommiis. Yesuusi kasetidi yootido, he wodiyan hanana ichashubata nuuni beˈana.

10 Koyroy, zardduwaa shiishshiyoogaa. Yesuusi, ‘Taani cakkiyaageeta, kasetidi zardduwaa maxite; maxidi mirqqiyan mirqqiyan qachite gaana’ yaagiis. Kiitanchati 1914ppe simmin, ‘kawotettaa asaappe’ zarddo mala Kiristtaaneta shaakkidi eta ‘shiishshiyoogaa’ doommidosona.—Maa. 13:30, 38, 41.

11. Ha wode gakkanaassi, tumu Kiristtaaneta worddo Kiristtaanetuppe dummayidi erissiyaabay aybee?

11 Kiitanchati gujji gujji shiishshiyo wode, gisttiyaanne zardduwaa giddon deˈiya dummatettay keehi qoncciis. (Ajj. 18:1, 4) Gita Baabiloona kunddidoogee 1919n qoncciis. Tumu Kiristtaaneta worddo Kiristtaanetuppe dummayidi erissiyaabay aybee? Sabbakiyo oosuwaa. Geeshsha Maxaafaa Tamaareta sintta xeera gididi kaalettiyaageeti Kawotettaa mishiraachuwaa Kiristtaaneti ubbay sabbakana koshshiyoogaa mintti yootiyoogaa doommidosona. Leemisuwau, 1919n attamettida, Oosoy Imettidoogeeta giya bukleetiyan ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ubbay sooppe soo biidi sabbakanaadan zoree imettiis. He bukleetee hagaadan gees: “Oosoy keehi daro milatikkonne, Godaabaa gidiyo gishshau, i maaddin nuuni polana. Neessikka hegaa oottiyo maatay deˈees.” Yaagin ay oottidonaa? Wochiyo Keelay 1922n, he wodiyaappe haa simmin Geeshsha Maxaafaa Tamaareti kaseegaappe keehi gujjidi sabbakidoogaa yootiis. Sohuwaara, sooppe soo biidi sabbakiyoogee ha wodiyaagaadan he ammanettida Kiristtaaneta shaakkidi erissiya malaata gidiis.

12. Gistte mala Kiristtaaneti awudeppe doommidi shiiqidonaa?

12 Naaˈˈanttoy, gisttiyaa shiishshiyoogaa. Yesuusi ba kiitanchata, “Gisttiyaa ta gootaran qolite” yaagidi azazees. (Maa. 13:30) Tiyettidaageeti 1919ppe doommidi, zaarettidi eqqida Kiristtaane gubaaˈiyan shiiqidosona. Wodiyaa wurssettan deˈiya tiyettida Kiristtaaneti wurssettan shiiqiyoy eti saluwan  bantta woytuwaa ekkiyo wode.—Dane. 7:18, 22, 27.

13. Banttana Kiristtaane giyaageeta gujjin, shaaramuxiyaa woykko Gita Baabiloona ha wodiyan qoppiyoobaa Ajjuutaa 18:7y ay qonccissii?

13 Heezzanttoy, yeekkiyoogaanne achaa garcciyoogaa. Kiitanchati zardduwaa mirqqiyan mirqqiyan qachi simmin haniyaabay aybee? Yesuusi zardduwan leemisettidaageetubaa yootiyo wode, “Hegan eti yeekkana; qassi achchaa garccana” yaagiis. (Maa. 13:42) Hegee ha wodiyan haniiddi deˈii? CHii. Ha wodiyan, shaaramuxee bagga gidida, bana Kiristtaane giya haymaanootiyaa babaa, “Taani kaweedan uttais; taani azini bainna maccaasa gidikke; qassi mulekka kayyottikke” yaagausu. (Ajj. 18:7) Banttana Kiristtaane giya haymaanooteti banttau aawatettay deˈiyaabadan siyettin, polotikan haariyaageetu bolli ‘kaweedan uttanau’ qoppoosona. Ha wodiyan, zardduwan leemisettidaageeti axiraaroosonappe attin, yeekkokkona. SHin hegee laamettanau matiis.

Banttana Kiristtaane giyaageeti polotikan haariyaageetuura zuppetiyoogee mata wode attana (Mentto 13 xeella)

14. (a) Worddo Kiristtaaneti ‘bantta achaa garccanay’ awudee, qassi aybissi? (b) Maatiyoosa 13:42ra gayttidaagan laamettida qofay Mazamure 112:10n deˈiya qofaara maayettiyoy ayba ogiyaanee? (Wurssetta qofaa xeella.)

14 Iita waayiyaa wode, worddo haymaanootee ubbay xayi simmin, kase he haymaanooteta kaalliyaageeti qosettiyoosaa koyana, shin genttana danddayiyaabaa demmokkona. (Luq. 23:30; Ajj. 6:15-17) Yaati simmidi, eti bashshaappe attana danddayennaagaa eriyo gishshau, yibbaata yeehuwaa yeekkoosonanne yiillotidi ‘bantta achaa garccoosona.’ Yesuusi iita waayiyaabaa yootido hiraagan kasetidi odidoogaadan, he leela wodiyan eti “yeekkana.” *Maa. 24:30; Ajj. 1:7.

15. Zarddoti waananee, qassi hegee hananay awudee?

15 Oyddanttoy, toˈenna taman olettiyoogaa. Mirqqiyan mirqqiyan qashettida zarddoy waananee? Kiitanchati eta “shiishshidi to77enna taman olana.” (Maa. 13:42) Hegee muleera xayiyoogaa bessees. Hegaa gishshau, kase worddo haymaanootiyaa kaalliya he asati iita waayiyaa wurssettaa wode woykko Armmageedoona olan xayana.—Mil. 4:1.

16, 17. (a) Yesuusi yootido leemisuwan qonccida, wurssettan hananabay aybee? (b) Nuuni hegee sinttappe hanana giidi qoppiyoy aybissee?

16 Ichashanttoy, awa ayfiyaadan pooˈiyoogaa. Yesuusi yootido hiraagaa wurssettan, “He wode xilloti bantta aawaa kawotettan awa aifiyaadan poo7ana” yaagiis. (Maa. 13:43) Hegee hananay awudee, qassi awaanee? He hiraagay sinttappe polettana. Yesuusi yootidoy ha wodiyan saˈan haniiddi deˈiyaabaa gidennan, sinttappe saluwan hananabaa. * Yaaganaadan oottiya naaˈˈubaa ane beˈoos.

17 Koyroy, “Awudee?” giidi oychiyo  oyshaa. Yesuusi, “He wode xilloti . . . poo7ana” yaagiis. Yesuusi “he wode” giyo wode, i hegaappe kasetidi yootido hananabaa, hegeekka ‘zardduwaa shiishshidi toˈenna taman oliyoogaabaa’ yootidoogee qoncce. Hegee hananay iita waayiyaa wurssettaana. Yaatiyo gishshau, tiyettidaageeti ‘awa ayfiyaadan pooˈanay’ sinttappe he wodiyaana gidiyoogee qoncce. Naaˈˈanttoy, “Awaanee?” giidi oychiyo oyshaa. Yesuusi xilloti ‘kawotettan pooˈanaagaa’ yootiis. Hegee woygiyoogee? Iita waayiyau koyro shaahoy aadhi simmin, he wode saˈan deˈiya ammanettida tiyettidaageetu ubbaa bolli wurssetta maatafay wodhana. Yaatin, Yesuusi iita waayiyaabaa yootido hiraagan qonccidaagaadan, eti saluwaa baana. (Maa. 24:31) Yan eti “bantta aawaa kawotettan” pooˈana; qassi Armmageedoona olay aadhi simmin takkennan, eti “Dorssaa bullachchaa” gallassi Yesuusayyo bullashettidi ufayttana.—Ajj. 19:6-9.

NUUNI GOˈETTIYO OGIYAA

18, 19. Yesuusi gisttiyaabaanne zardduwaabaa yootido leemisuwaa akeekiyoogee nuna maaddiyoy ayba ogiyaanee?

18 Ha leemisoy akeekanaadan nuna maaddido ubbabaappe nuuni goˈettiyoy ayba ogiyaanee? Ane heezzu ogeta qoppa. Koyruwan, nuuni loyttidi akeekanaadan oottees. He leemisoy Yihooway iitatettaa paqqadido waanna gaasotuppe issuwaa qonccissees. I ‘maaridoogeeta,’ hegeetikka gisttiyaa shiishshana mala “bashshanau giigi uttidoogeeta, . . . danddayiis.” * (Roo. 9:22-24) Naaˈˈanttuwan, nu ammanuwaa minttees. Wurssettay matiyo wode, nu morkketi nu bolli wolqqaama olaa denttana; shin “xoonokkona.” (Ermmaasa 1:19 nabbaba.) Saluwan deˈiya nu Aaway, Yihooway beniisappe doommidi gisttiyaa naagidoogaadan, Yesuusa baggaaranne kiitanchatu baggaara sinttappe “ubba wode” nunaara deˈana.—Maa. 28:20.

19 Heezzanttuwan, he leemisoy nuuni gistte mala Kiristtaaneta shaakkidi eranaadan maaddees. Hegee keehi koshshiyaaba gididoy aybissee? Yesuusi wurssettaa gallassaabaa yootido aaho hiraagan denttido oyshaa zaaruwaa demmanau gistte mala Kiristtaaneta eriyoogee keehi koshshees. I, “Ammanettida wozannaama ashkkari oonee?” yaagidi oychiis. (Maa. 24:45) Hagaappe kaallidi deˈiya naaˈˈu huuphe yohoti he oyshau aliya zaaruwaa yootoosona.

 

^ MENT. 2 Mentto 2: Ha leemisuwan odettida harabaa birshshettaa hassayanau, Laappune 1, 2010 Wochiyo Keelan ‘Xilloti Awa Ayfiyaadan Pooˈana’ giya huuphe yohuwaa nabbabanaadan nena minttettoos.

^ MENT. 3 Mentto 3: Yesuusi kiittidoogeeti hayqqido gishshaunne he wode saˈan deˈiya tiyettidaageeti ashkkaran gidennan gisttiyan leemisettido gishshau, ha ashkkarati kiitanchata gidana koshshees. Leemisuwan guyyeppe, cakkiyaageeti kiitanchata gidiyoogee odettiis.—Maa. 13:39.

^ MENT. 6 Mentto 6: Hagee laamettida qofa. Kase, Yesuusi 1918n beetamaqidasiyaa qoriis giidi qoppoos.

^ MENT. 7 Mentto 7: Geeshsha Maxaafaa Tamaareti 1910ppe biidi 1914 gakkanaassi, 4,000,000 gidiya maxaafata, qassi 200,000,000ppe dariya trakttetanne bukleeteta asau immidosona.

^ MENT. 14 Mentto 14: Hagee Maatiyoosa 13:42ra gayttidaagan laamettida qofa. Hagaappe kase, nu xuufee “kawotettaa asaa” geetettidaageeti worddo Kiristtaaneti “xalahe halaqaa asaa” gidiyoogaa qoncciyaa kessido gishshau, he asati daro layttau ‘yeekkiyoogaanne achaa garcciyoogaa’ qonccissiis. (Maa. 13:38) SHin, achaa garcciyoogee xayiyoogaara gayttida qofa gidiyoogaa akeekana koshshees.—Maz. 112:10.

^ MENT. 16 Mentto 16: Daaneela 12:3y, “Aadhdhida eranchchati [tiyettida Kiristtaaneti], saluwaa poo7uwaadan . . . poo7ana” yaagees. Eti saˈan deˈiyo wode Kawotettaa mishiraachuwaa asau yootiyoogan pooˈoosona. SHin, Maatiyoosa 13:43y eti saluwaa Kawotettan loytti pooˈana wodiyaabaa yootees. Kase, naaˈˈu xiqisetikka mishiraachuwaa sabbakiyo issi oosuwaabaa yootoosona giidi qoppoos.

^ MENT. 18 Mentto 18: Yihoowakko SHiiqa giya maxaafaa sinttaa 288-289 xeella.