Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Isiine 2013

“Hegee Aude Hananaakko, Nuuyyo Odarkkii”

“Hegee Aude Hananaakko, Nuuyyo Odarkkii”

“Ne yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatai aiba gidanee?”—MAA. 24:3.

1. Nuunikka kiitettidaageetuugaadan ay eranau yeemottiyoo?

YESUUSI saˈan haggaaziyoogaa wurssana haniyo wode, i erissiyo ashkkarati sinttappe hananabaa eranau yeemottidosona. Yaatiyo gishshau, i hayqqanaappe guutta gallassaa kasetidi, i kiittidoogeetuppe oyddati, ‘Hegee awude hananee, qassi ne yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatay ayba gidanee?’ yaagidi a oychidosona. (Maa. 24:3; Mar. 13:3) Yesuusi Maatiyoosa shemppo 24⁠ninne 25⁠n deˈiya aaho hiraagaa yootidi he oyshaa zaariis. Yesuusi he hiraagan, wolqqaamabay daroy polettanaagaa kasetidi yootiis. Nuunikka sinttappe hananabaa eranau keehi koyiyo gishshau, i yootidobay nuna keehi goˈˈiyaaba.

2. (a) Nuuni daro layttaa giddon loyttidi akeekanau koyidobay aybee? (b) Nuuni tobbana heezzu oyshati awugeetee?

2 Yihoowa ashkkarati wurssettaa gallassi hananabaa Yesuusi yootidobaa daro layttau xannaˈidosona. Eti Yesuusi yootidobay polettana wodiyaa geeshshidi eranau keehi koyidosona. Nuuni ayba ogiyan loyttidi akeekidaakko qonccissanau, “Awudee?” giidi heezzu oyshata ane oychoos. “Iita waayee” doommiyoy awudee? Yesuusi ‘dorssatussi’ pirddiyoynne ‘deeshshatu’ bolli pirddiyoy awudee? Yesuusi ‘yaanay’ awudee?—Maa. 24:21; 25:31-33.

IITA WAAYEE DOOMMIYOY AWUDEE?

3. Hagaappe kase, iita waayiyaa wodiyaa xeelliyaagan nuuni akeekiyoobay aybee?

3 Nuuni daro layttau, iita waayee 1914⁠n Koyro Alamiyaa Olaa wode doommiis; qassi tiyettidaageetuppe attidaageeti asa ubbau mishiraachuwaa yootana mala 1918⁠n olay kuuyettido wode, Yihooway he gallassatu qooday guuxxanaadan oottiis giidi qoppida. (Maa. 24:21, 22) Sibikatiyaa oosoy poletti simmin, Seexaanaa alamee xayana. Yaatiyo gishshau, iita waayiyau heezzu kifilee deˈiyoobadan, hegeekka doommiyo  wodee deˈiyaaban (1914-1918), iita waayee guuttaa woppu giyaabadaaninne (1918ppe haa simmin), qassi Armmageedoona olan kuuyettiyaabadan qoppida.

4. Yesuusi wurssetta gallassaabaa yootido hiraagaa nuuni loyttidi akeekanaadan maaddidabay aybee?

4 SHin, nuuni Yesuusi yootido hiraagaa gujji pilggidi, wurssetta gallassaa xeelliyaagan Yesuusi yootido hiraagaappe amaridaageeti naaˈˈutoo polettiyoogaa akeekida. (Maa. 24:4-22) Hegeeti koyro xeetu layttaa M.Ln, Yihudan koyro polettidosona; qassi ha wodiyan alame yuushuwan polettoosona. Hagaadan akeekidoogee amaridabaa geeshshidi eranaadan oottiis. *

5. (a) Waayissiya ayba wodee 1914⁠n doommidee? (b) He wodee koyro xeetu layttaa M.Ln ay wodiyaara issi malee?

5 Nuuni iita waayiyau koyro kifilee 1914⁠n doommibeennaagaakka akeekida. Aybissi giikko, iita waayee doommiyoy deree deriyaara olettiyo olaana gidennan, Kawotettati worddo haymaanootiyaa xayssanau denddiyo wode gidiyoogaa Geeshsha Maxaafaa hiraagay qonccissees. Hegaa gishshau, 1914⁠n doommiday iita waayiyaa gidennan, ‘koyro leesso malabaa.’ (Maa. 24:8) Ha ‘leesso malabay’ 33 M.Lppe biidi 66 M.L. gakkanaassi Yerusalaameeninne Yihudan hanidabaara issi mala.

6. Iita waayiyaa doomettau malaatay aybee?

6 Iita waayiyaa doomettau malaatay aybee? Yesuusi kasetidi hagaadan giis: “Hananabaa yootiya Daaneeli odido bashshaa tunatettai geeshsha sohuwan eqqidaagaa intte be7ana; hegee woigiyoogaakko, nabbabiyaagee akeeko. Yihudaa biittan he wode de7iyaageeti deriyaakko baqatona.” (Maa. 24:15, 16) “Geeshsha sohuwan” eqqanaagaa yootidobay koyro polettidoy, Rooma olanchati (“bashshaa tunatettai”) Yerusalaame katamaanne yan deˈiya beetamaqidasiyaa (Ayhudati geeshsha oottidi xeelliyo sohuwaa) 66 M.Ln xayssanau denddido wode. ‘Eqqanaagaa’ yootidobay aahuwan  polettiyoy, Kawotettatu Issippetettay (ha wodiyaa “bashshaa tunatettai”) Kiristtaane giyo haymaanootetanne (Kiristtaane geetettiyaageeti geeshsha oottidi xeelliyoogeetanne) Gita Baabiloone giddon deˈiya hara haymaanooteta xayssanau denddiyo wode. Ajjuutaa 17:16-18⁠y xayssanau denddiyo he dendduwaabaa yootees. He hanotay iita waayiyau doometta gidana.

7. (a) Koyro xeetu layttan ‘asay attidoy’ ayba ogiyaanee? (b) Nuuni sinttappe aybi hanana giidi naagana danddayiyoo?

7 Yesuusi ‘he gallassatu qooday guuxxanaagaakka’ yootiis. Rooma wotaaddarati 66 M.Ln ‘guutta’ gallassaa giddon he olaa aggido wode, hegee koyro polettiis. Hegaappe simmin, Yerusalaameeninne Yihudan deˈiya tiyettida Kiristtaaneti baqatidosona; hegee eti ‘attanaadan’ oottiis. (Maatiyoosa 24: 22 nabbaba; Mil. 3:17) Yaatin, mata wode yaana iita waayiyaa wode aybi hanana giidi naagana danddayiyoo? Tumu haymaanootee worddo haymaanootiyaara issippe xayenna mala, Kawotettatu Issippetettay worddo haymaanootiyaa bolli denddidi ‘guutta’ wodiyan aggibayanaadan Yihooway oottana. Hagee Xoossaa asay attanaadan oottana.

8. (a) Iita waayiyau koyro kifilee poletti simmin aybi hananee? (b) Tiyettida 144,000tu giddon wurssettaagee saluwan ba woytuwaa awude demmanaba milatii? (Wurssetta qofaa xeella.)

 8 Iita waayiyau koyro kifilee poletti simmin aybi hananee? Armmageedoona olay doommana gakkanaassi amarida wodee aadhanaagaa Yesuusi yootidobay bessees. He wode aybi hananee? He oyshaa zaaroy Hizqqeela 38:14-16⁠ninne Maatiyoosa 24:29-31n (Nabbaba.) deˈees. * Hegaappe simmin, Yerusalaame katamay 70 M.Ln xayidoogaadan, iita waayee Armmageedoona olan kuuyettiyoogaa nuuni beˈana. (Mil. 4:1) Armmageedoona olan kuuyettiya, yaanau matida iita waayee dumma gidana; hegeekka “sa7ai merettoosappe hachchi gakkanaashin” hanibeennaba gidana. (Maa.  24:21) Hegaappe simmin, Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaroy doommana.

9. Iita waayiyaabaa Yesuusi yootido hiraagay Yihoowa asaa waatidi maaddii?

9 Iita waayiyaabaa yootiya ha hiraagay nuna minttettees. Aybissi giikko, nuna ayba metoy gakkiyaaba gidikkonne, Yihoowa Markkati issippe daro waayiyaappe attanaagaa hegee yootees. (Ajj. 7:9, 14) He ubbabaappe aaruwan, Armmageedoona olan Yihooway suure ogiyan haariyoogaa qonccissiyo gishshaunne a geeshsha sunttay bonchettanaadan oottiyo gishshau nuuni ufayttoos.—Maz. 83:18; Hiz. 38:23.

YESUUSI DORSSATUSSI PIRDDIYOYNNE DEESHSHATU BOLLI PIRDDIYOY AWUDEE?

10. Nuuni kase, asay dorssa woy deeshsha geetettidi pirddettiyoy awude giidi qoppiyoo?

10 Yesuusa hiraagan odettida harabay, hegeekka dorssatussi pirddanaagaanne deeshshatu bolli pirddanaagaa leemisuwan yootidobay polettana wodiyaa ane qoppa. (Maa. 25:31-46) Kase, 1914ppe doommidi wurssetta gallassa ubban asay dorssa woy deeshsha geetettidi pirddettees giidi qoppoos. Mishiraachuwaa siyennan ixxidi iita waayee doommanaappe kase hayqqida asati deeshsha, hegeekka hayquwaappe denddiyo hidootay baynnaageeta giidi qoppida.

11. Asaa dorssa woy deeshsha giidi pirddiyo pirdday 1914⁠n doommibeenna gaana danddayiyoy aybissee?

11 Maatiyoosa 25:31⁠n deˈiya, “Taani, Asa Na7ai, kiitanchcha ubbatuura bonchchuwan yiyo wode, ta bonchcho kawotaa araatan uttana” yaagiya qofaa zaarettidi pilggidoogee, Wochiyo Keelan 1995⁠n kiyiis. Yesuusi 1914⁠n Xoossaa Kawotettan kawotikkokka, ‘saˈan deˈiya asa ubbau’ pirddaa immiya Daanna gididi ‘ba bonchcho kawotaa araatan uttibeennaagee’ he Wochiyo Keelan qoncciis. (Maa. 25:32; Daaneela 7: 13⁠ra gatta xeella.) SHin, dorssaabaanne deeshshaabaa yootiya leemisoy Yesuusa pirddiya Daannadan qonccissees. (Maatiyoosa 25:31-34, 41, 46 nabbaba.) Yesuusi 1914⁠n asa ubbaa bolli pirddiyoogaa doommibeenna gishshau, asaa dorssa woy deeshsha giidi pirddiyoogaa he laytti doommibeennaagee qoncce. * Yaatin, Yesuusi pirddiyoogaa doommanay awudee?

12. (a) Yesuusi Daanna gididi ubba asaa bolli pirddiyoogaa doommanay awudee? (b) Maatiyoosa 24:30, 31⁠ninne Maatiyoosa 25:31-33, 46⁠n aybi hananaagee odettidee?

 12 Yesuusi wurssetta gallassaabaa yootido hiraagay, worddo haymaanootee xayi simmin, i Daanna gididi ubba asaa bolli pirddiyoogaa doommanaagaa qonccissees.  Mentto 8⁠n qonccidaagaadan, he wode hananabaappe amaridaagee Maatiyoosa 24:30, 31⁠n deˈees. Neeni he xiqiseta pilggiyo wode, Yesuusi he xiqisiyan kasetidi odidobay i dorssaabaanne deeshshaabaa leemisuwan yootidobaara issi mala gidiyoogaa akeekaasa. Leemisuwau, asa Naˈay kiitanchatuura bonchuwan yees; zare ubbaynne saˈan deˈiya asa ubbay a sintti shiiqana; dorssa giidi pirddiyoogeeti ‘merinaa deˈuwaa’ demmiyo gishshau, ‘xoqqu giidi, pude xeelloosona.’ * Deeshsha giidi pirddiyoogeeti merinau qaxxayettiyoogaa eriyo gishshau, ‘yeekkoosona.’—Maa. 25:31-33, 46.

13. (a) Yesuusi asaa dorssa woy deeshsha giidi pirddanay awudee? (b) Nuuni hegaadan akeekidoogee nu haggaazuwaa waati xeellanaadan maaddii?

13 Yaatiyo gishshau, ay kuuyana danddayiyoo? Yesuusi asaa dorssa woy deeshsha giidi pirddanay iita waayiyaa wodiyan yiyo wode. Hegaa gishshau, deeshsha geetettidaageeti iita waayiyau wurssetta gidida Armmageedoona olan merinau ‘qaxxayettana.’ Nuuni hegaadan akeekidoogee nu haggaazuwaa waati xeellanaadan maaddii? Hegee nuuni nu haggaazoy keehi goˈˈiyoogaa akeekanaadan maaddees. Iita waayee doommana gakkanaashin, “de7uwau efiya” unˈˈo ogiyaara biyoogaa doommanau ba qofaa  laammanau asau wodee deˈees. (Maa. 7:13, 14) Ha wodiyan asaa eeshshay eti dorssa mala woy deeshsha mala gidiyoogaa qonccissana danddayiyoogee erettidaagaa. Gidoppe attin, Yesuusi dorssay oonakko, qassi deeshshay oonakko wurssettan pirddanay iita waayiyaa wode gidiyoogaa nuuni hassayana koshshees. Yaatiyo gishshau, danddayettida keenan daro asay Kawotettaa mishiraachuwaa siyana mala nuuni ubbatoo shoobbiyoogee loˈˈo.

Iita waayee doommana gakkanaashin, ba qofaa laammanau asau wodee deˈees (Mentto 13 xeella)

YESUUSI YIYOY AWUDEE?

14, 15. Kiristtoosi sinttappe Daanna gididi yiyoogaara gayttida oyddu xiqiseti awugeetee?

 14 Yesuusi yootido hiraagaa gujjidi pilggiyoogee keehi koshshiya harabati hanana wodiyaa xeelliyaagan nuuni akeekidobaa laammanaadan oottii? Hiraagaappe he oyshaa zaaruwaa demmoos. Ane waati demmanaakko beˈoos.

15 Yesuusi yootido hiraagaappe Maatiyoosa 24:29–25:46⁠n xaafettidaagan, wurssetta gallassaaninne sinttappe yaana iita waayiyaa wode hananabaa i loytti qonccissiis. He sohuwan Yesuusi ba ‘yuussaabaa’ hosppuntoo yootiis. Iita waayiyaa xeelliyaagan i hagaadan giis: “Asa Na7ai, . . . saluwaa shaara giddoora yiishin, eti be7ana.” “Intte Godai ai gallassi yaanaakkonne intte” erekketa. “Asa Na7ai, intte qoppenna saatiyan yaana.” Dorssaabaanne deeshshaabaa yootido leemisuwan Yesuusi, ‘Asa Naˈay bonchuwan yaana’ yaagiis. (Maa. 24:30, 42, 44; 25:31) Ha oyddu xiqisetikka Kiristtoosi sinttappe Daanna gididi yiyoogaara gayttidaageeta. Yesuusi yootido hiraagan hankko oyddu xiqiseti awan deˈiyoonaa?

16. Yesuusa yuussaabaa yootiya hara xiqiseti awugeetee?

16 Yesuusi ammanettida wozannaama ashkkaraa xeelliyaagan, “I hegaadan oottishin, a godai yiidi demmiyo ashkkarai anjjettidaagaa” yaagiis. Yesuusi geelaˈotubaa yootido leemisuwan, “Eeyya geela7oti lambbaa shammanau biichchidaashin, machchiyo bullachchiyaagee puttu [giis]” yaagiis. Yesuusi miishshaabaa yootido leemisuwan, “Daro wodiyaappe guyyiyan, he ashkkaratu godai [yiis]” yaagiis. He leemisuwan goday, “Taani simmiyo wode ta miishshaa woriyaara ekkanaagaa shin attiis” yaagiis. (Maa. 24:46; 25:10, 19, 27) Ha oyddu xiqiseti Yesuusi awude yaanaagaa qonccissiyoonaa?

17. Maatiyoosa 24:46⁠y Yesuusa yuussaabaa yootiyoobaa daro wodiyau woygidi qoppidoo?

 17 Hagaappe kase nu xuufetun, wurssettan odettida ha oyddu xiqiseti Yesuusi 1918⁠n yiyoogaa yootiyaabadan qonccissida. Leemisuwau, Yesuusi ‘ammanettida wozannaama ashkkaraabaa’ yootidobaa qoppa. (Maatiyoosa 24:45-47 nabbaba.) Yesuusi ‘yaanaagaa’ yootiya paydo 46⁠n deˈiya qofay, i tiyettidaageetu ayyaanaabaa hanotaa qoranau 1918⁠n yiido wodiyaara gayttidaba giidi, qassi ashkkaray Godau deˈiya ubbabaa bolli 1919⁠n sunttettiis giidi qoppida. (Mil. 3:1) SHin, Yesuusa hiraagaa gujjidi pilggidi, he hiraagan odettida issi issibay polettana wodiyaa xeelliyaagan nuuni eriyoobaa laammana koshshiyoogaa akeekida. Hegee koshshiyoy aybissee?

18. Yesuusi yootido hiraagaa kumettaa pilggiyoogee a yuussaabaa nuuni ay akeekanaadan maaddidee?

18 Maatiyoosa 24:46ppe kasetiya paydotu ubban, ‘yiyoogaa’ giya qaalay Yesuusi iita waayiyaa wode pirddidi he pirddaa polanau yiyo wodiyaa bessees. (Maa. 24:30, 42, 44) Qassi,  mentto 12⁠n beˈidoogaadan, Maatiyoosa 25:31⁠n Yesuusi ‘yaanaagee’ odettidoy sinttappe i pirddana he wodiyaara gayttidaagaana. Yaatiyo gishshau, Maatiyoosa 24:46, 47⁠n odettidaagaadan Yesuusi ammanettida ashkkaraa babaa ubbaa bollan sunttanau yiyoogeekka sinttappe iita waayiyaa wode yiyoogaara gayttidaba giidi qoppiyoogee bessiyaaba. Yesuusi yootido hiraagaa kumetta pilggiyoogee a yuussaabaa odiya ha hosppun xiqisetikka i sinttappe iita waayiyaa wode pirddanau yiyo wodiyaara gayttidaageeta gidiyoogaa bessees.

19. Nuuni laamettida ayba qofaabaa tobbidoo, qassi kaalliya huuphe yohotun beˈana oyshati awugeetee?

19 Nuuni tamaaridobaa ane zaarettoos. Ha huuphe yohuwaa doomettan, “Awudee?” giidi heezzu oyshata denttida. Iita waayee 1914⁠n doommibeennaagaa tobbida; qassi Kawotettatu Issippetettay Gita Baabiloono xayssanau denddiyo wode hegee doommanaagaa tobbida. Qassi, Yesuusi asaa dorssa woy deeshsha giidi pirddiyoogaa 1914⁠n doommibeennaagaa beˈida; qassi i pirddanay iita waayiyaa wode gidiyoy aybissakko beˈida. Wurssettan, Yesuusi ammanettida ashkkaraa babaa ubbaa bolli sunttanau 1919⁠n yibeennaagaa akeekida; qassi iita waayiyaa wode babaa ubbaa bolli sunttanay aybissakko akeekida. Yaatiyo gishshau, “Awudee?” giidi denttido heezzu oyshati ubbaykka sinttappe yaana iita waayiyaa wodiyaara gayttidaageeta. Ha laamettida qofay wozannaama ashkkaraabaa yootiya leemisuwaa nuuni loytti akeekanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee? Qassi he qofay Yesuusi yootido, wurssettaa wodiyan polettiya leemisota nuuni loytti akeekanaadan waatidi maaddii? Hagaappe kaalliya huuphe yohotun ha keehi koshshiya oyshata beˈana.

 

^ MENT. 4 Mentto 4: Gujo qofaa demmanau, Wochiyo Keelaa, Usuppune 15, 1994, sinttaa 8-21nne Uddufune 1, 1999, sinttaa 8-20 xeella.

^ MENT. 8 Mentto 8: He xiqisetun odettidabaappe issoy ‘doorettida asaa shiishshiyoogaa.’ (Maa. 24:31) Hegaa gishshau, iita waayee doommiyo wode saˈan deˈiya tiyettidaageeti ubbay Armmageedoona olay doommanaappe kase saluwaa baanaba milatees. Hegaara gayttidaagan Wochiyo Keelaa Naase 15, 1990, sinttaa 30⁠n ‘Nabbabiyaageetu Oyshan’ kiyida qofay ha qofan laamettiis.

^ MENT. 11 Mentto 11: Wochiyo Keelaa, Xiqimita 15, 1995, sinttaa 18-28 xeella.

^ MENT. 12 Mentto 12: Luqaasa 21:28⁠n deˈiya hegaara issi mala qofaa xeella.