Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  July 2013

‘Ammanettida Wozannaama Ashkkaray Oonee?’

‘Ammanettida Wozannaama Ashkkaray Oonee?’

‘Ba so asaa bolli a goday sunttido ammanettida wozannaama ashkkaray oonee?’—MAA. 24:45.

1, 2. Yesuusi ha wodiyan ayyaanaabaa qumaa o baggaara mizii, nuuni hegaa shaakkidi eriyoogee keehippe koshshiyoy aybissee?

“ISHANTTOO, taani keehi koyido wodiyan taassi koshshiyaabay deˈiyo xuufiyaa intte giigissido wodee qoodinkka wurenna.” Issi michiyaa Yihoowa Markkatu waanna biiruwan deˈiya ishanttussi xaafido dabddaabbiyan, eta nashshiyoogaa hegaadan gaada qonccissaasu. Ne qofaykka iigaa malee? Nuuppe daroti hegaadan qoppoos. Nuuni hegan garamettana koshshii? Koshshenna.

2 Nuuni koshshiya wodiyan demmiyo ayyaanaabaa qumay gubaaˈiyau Huuphe gidida Yesuusi nuna mizanau gelido qaalaa naagiyoogaa bessees. I o baggaara hegaadan oottiiddi deˈii? Yesuusi ba yiyo wodiyaa malaataa yootiyo wode, ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ baggaara “ba so asau qumaa koshshiyo wodiyan” immanaagaa odiis. (Maatiyoosa 24:45-47 nabbaba.) Yesuusi tumuppe bana kaalliyaageeta ha wurssetta wodiyan ayyaanaabaa qumaa miziyoy he ammanettida ashkkaraa baggaara. Nuuni ammanettida ashkkaraa shaakkidi eriyoogee keehippe koshshiyaaba. Nuuni Xoossaa dabbo gididinne ayyaanaaban payya gididi deˈana danddayiyoy he ashkkaraa baggaara.—Maa. 4:4; Yoh. 17:3.

3. Ammanettida ashkkaran leemisidi yootidoogaabay nu xuufiyan kase aybi qonccidee?

3 Yaatin, Yesuusi ammanettida ashkkaran leemisidi yootidoogaabaa nuuni ayba ogiyan akeekana koshshii? Kase, nu xuufiyan hagaappe kaallidi deˈiyaagaadan qoncciis: PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln, Yesuusi ba so asaa bolli ammanettida ashkkaraa sunttiis. Hegaappe simmin issi wode saˈan deˈiya tiyettida Kiristtaaneti ubbay issippe he ashkkara. Qassi he tiyettidaageeti huuphiyan huuphiyan so asa. Yesuusi 1919n, he ammanettida ashkkaraa “babaa ubbaa bolli” woykko Kawotettaara gayttidaagan saˈan deˈiya ubbabaa bolli sunttiis. SHin, gujjidi loytti xannaˈidi, qassi woossidinne wotti dentti  qoppidi, Yesuusi ammanettida wozannaama ashkkaraabaa yootidobaa nuuni akeekido qofaa laammana koshshiyoogaa erida. (Lee. 4:18) Nuuni saluwaa biyo hidootay deˈiyoogeeta gidin woy saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeeta gidin, he leemisuwan nubay waanidi odettidaakko ane pilggoos.

HA LEEMISUWAN ODETTIDABAY POLETTIYOY AWUDEE?

4-6. Yesuusi ammanettida ashkkaran leemisidobay polettiyoogaa doommiyoy 1914ppe simmiina giidi nuuni qoppana danddayiyoy aybissee?

4 Ammanettida wozannaama ashkkaran leemisido leemisuwaa yuushuwan deˈiya qofay bessiyoogaadan, hegee polettiyoogaa doommidoy 33 M.L. PHenxxaqosxxe gallassaana gidennan, ha wurssetta wodiyaana. Geeshsha Maxaafay nuuni hegaadan kuuyanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanakko ane beˈoos.

5 Ammanettida ashkkaran leemisido qofay Yesuusi ba “yuussaayyoonne [‘i qonccidi takkiyo wodiyaunne,’ NW] wodiyaa wurssettaayyo” malaata gidiyaabaa yootido hiraagan deˈiya qofaappe issuwaa. (Maa. 24:3) Maatiyoosa 24:4-22n deˈiya he hiraagaa koyro kifilee naaˈˈutoo polettees; koyro, 33 M.Lppe biidi 70 M.L. gakkanaassi deˈiya wodiyan polettiis; qassi naaˈˈantto, keehi aaho hanotan nu wodiyan polettees. Yaatikko, Yesuusi ammanettida ashkkaran leemisidi yootidobaykka naaˈˈutoo polettees giyoogee? CHii, gidenna.

6 Yesuusi Maatiyoosa 24:29ppe doommidi yootidobay nu wodiyan haniyaaba. (Maatiyoosa 24:29, 30, 42, 44 nabbaba.) I iita waayiyaa wode hananabaa yootiyo wode, “Asa Na7ai, . . . saluwaa shaara giddoora yiishin” asay beˈanaagaa yootiis. Hegaappe simmidi, wurssetta gallassan deˈiyaageeti naagetti uttanaadan zoriis; I, ‘Simmi intte Goday ay gallassi yaanaakkonne intte erekketa’; qassi “Taani, Asa Na7ai, intte qoppenna saatiyan yaana” yaagiis. * Ha sohuwan, Yesuusi wurssettaa gallassi haniyaabaa haasayiyo wode, ammanettida ashkkaraabaa leemisuwaa yootiis. Yaatiyo gishshau, i ammanettida ashkkaraabaa yootidobay polettiyoogaa doommiyoy wurssettaa gallassay 1914n doommi simmiina giidi qoppana danddayoos. Hegaadan qoppiyoogee bessiyaaba. Aybissi?

7. Cahaa wodee doommido wode keehippe koshshiya ayba oyshay denddidee, qassi aybissi?

7 Ane issi kutti ha oyshaabaa qoppa: “Ammanettida wozannaama ashkkari [tumuppe] oonee?” Koyro xeetu layttan, he oyshaa oychanaadan oottiyaabi baawa gaana danddayettees. Nuuni hagaappe kasetiya huuphe yohuwan beˈidoogaadan, kiitettidaageeti Xoossay banttana maaddiyoogaa bessanau maalaalissiyaabaa oottananne ubba qassi haratussi maalaalissiyaabaa oottiyo imotaa immana danddayoosona. (Oos. 5:12) Yaatiyo gishshau, sintta xeera gididi kaalettanaadan Kiristtoosi tumuppe sunttidoy oonee giidi he wode issi uri oychanaadan oottiyaabi baawa. SHin, 1914n hanotay keehi dummatiis. Cahaa wodee he laytti doommiis. Zardduwaa gisttiyaappe shaakkiyo wodee wurssettan gakkiis. (Maa. 13:36-43) Yaatiyo gishshau, cakkiyo wodee doommin, ‘Daro worddo Kiristtaaneti banttana Yesuusa kaalliyaageeta giyo gishshau, gistteti woy tiyettida Kiristtaaneti aybin erettana danddayiyoonaa?’ giya, keehippe koshshiya oyshay denddiis. Ammanettida ashkkaran leemisido leemisuwan hegaa zaaroy deˈees. He wode ayyaanaabaa loyttidi miyaageeti Kiristtoosa kaalliya ayyaanan tiyettidaageeta.

AMMANETTIDA WOZANNAAMA ASHKKARAY OONEE?

8. Ammanettida ashkkaray saˈan deˈiya tiyettida Kiristtaanetuppe sunttettiyoogee bessiyaaba gididoy aybissee?

8 He ammanettida ashkkaray saˈan deˈiya tiyettida Kiristtaanetuppe sunttettidaagaa  gidana koshshees. Hegeeti “kawo qeeseta” geetettidosona; qassi “Xoossai xumaappe garamissiya ba poo7uwau” xeesidi, ba “ooratta oosuwaa yootanau” eta kiittiis. (1 PHe. 2:9) ‘Kawo qeesetu’ yarati bantta mala Kiristtaaneta tumaa tamaarissiyoogee bessiyaaba.—Mil. 2:7; Ajj. 12:17.

9. Tiyettidaageeti ubbay ammanettida ashkkaree? Qonccissa.

9 Saˈan deˈiya tiyettidaageeti ubbay ammanettida ashkkaree? CHii, gidokkona. Alame yuushuwan deˈiya bantta mala Kiristtaanetussi ayyaanaabaa qumaa shiishshiyaageeti tiyettidaageeta ubbaa gidokkona. Gubaaˈiyau oottiyaageeta woy gubaaˈe cima gidida tiyettida ishantti gisttiyan leemisettidaageetuppe amaridaageeta. Eti bantta gubaaˈiyaaninne sooppe soo biidi tamaarissoosona; qassi waanna biiruwaappe imettiya kaaletuwaa ammanettidi kaalloosona. SHin, alame yuushuwan deˈiya ishanttu maabarau ayyaanaabaa qumaa immiyay eta gidokkona. Qassi tiyettidaageetuppe amaridaageeti gubaaˈiyan tamaarissanau mule qoppenna, bantta huuphiyaa kawushshiya michota.—1 Qor. 11:3; 14:34.

10. Ammanettida wozannaama ashkkaray oonee?

10 Yaatikko, ammanettida wozannaama ashkkaray oonee? Yesuusi amaridaageetu baggaara darota mizidoogaara maayettiya ogiyan, he ashkkaray Kiristtoosi qonccidi takkiyo wodiyan ayyaanaa qumaa giigissiyoonne immiyo oosuwaa oottiya, tiyettida amarida ishanttu cita. Wurssettaa gallassa ubban, ammanettida ashkkara gididi oottiya tiyettida ishantti waanna biiruwan haggaazoosona. Mata wodeppe haa simmin, he ashkkaraynne Yihoowa Markkata Bolla Gididi Heemmiyaagee issuwaa gididabadan odettiis. SHin, Yesuusa leemisuwan “ashkkaraa” giya qaalay selle qoodaa qonccissiya qaala; hegee ashkkaraa citaa bessiyaaba gidiyoogaa akeeka. Yaatiyo gishshau, Bolla Gididi Heemmiyaagaa yarati kuuyiyoobaa issippe kuuyoosona.

SO ASAY OONEE?

11, 12. (a) Ammanettida wozannaama ashkkaray sunttettiyo naaˈˈubay aybee? (b) Yesuusi ammanettida ashkkaraa ba so asaa bolli sunttidoy awudee, qassi oona dooridee?

11 Yesuusi yootido he leemisuwan, ammanettida wozannaama ashkkaray naaˈˈuban sunttettidoogee akeekana bessiyaaba. Koyruwan, so asaa bolli sunttettiis; naaˈˈanttuwan, godaabaa ubbaa bolli sunttettiis. He leemisoy polettiyoy  ha wurssetta wode xallaana gidiyo gishshau, naaˈˈubaa bollikka sunttettidoy 1914n Yesuusi kawo gidi yiidi haariyoogaa doommi simmiina.

12 Yesuusi ba so asaa bolli ammanettida ashkkaraa sunttidoy awudee? Hegaa zaaruwaa demmanau, cahaa wodee doommido 1914 guyye simmidi qoppana koshshees. Nuuni kase beˈidoogaadan, he wode daro citati banttana Kiristtaane goosona. Yesuusi ammanettida ashkkaraa awugaa citaappe dooridi sunttidee? Inne a Aaway yiidi beetamaqidasiyaa, woy ayyaanaaban goynuwau giigissidobaa 1914ppe biidi 1919 doomettaa heeri gakkanaassi qorido wode he oyshaa zaaroy erettiis. * (Mil. 3:1) Eti Yihoowanne a Qaalaa wozanappe koyiyoogaa bessida, amarida ammanettida Geeshsha Maxaafaa Tamaaretun ufayttidosona. Amarida ogiyan he asati geeyana koshshidaba gidikkonne, paacciyoonne geeshshiyo wode eti bantta huuphiyaa kaushshidosona. (Mil. 3:2-4) Ha ammanettida Geeshsha Maxaafaa Tamaareti gisttiyan leemisettida tumu Kiristtaaneta. Ayyaanaaban zaarettidi minnido 1919n, Yesuusi ammanettida wozannaama ashkkara gidanaadan ayyaanan tiyettida ishantta eta giddoppe dooriis; dooridi ba so asaa bolli sunttiis.

13. A so asaa geetettidaageeti oonee oonee, qassi aybissi?

13 SHin, a so asati oonee? Eti qumaa miziyoogeeta. Wurssettaa gallassaa doomettan, a so asati ubbay ayyaanan tiyettidaageeta. Guyyeppe, hara dorssata gidida zawi baynna daro asati a so asa gididosona. Ha wodiyan Kiristtoosi kaalettiyo ‘issi wudiyaappe’ dariya baggay hara dorssata. (Yoh. 10:16) Naaˈˈu citaykka ammanettida ashkkaray koshshiyo wodiyan shiishshiyo ayyaanaa qumaa mees. Ammanettida wozannaama ashkkaraa citan deˈiya, ha wodiyan Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gididaageeti shin? Ha ishanttikka ayyaanaa qumaa maana koshshees. Yaatiyo gishshau, Yesuusa kaalliya hara ubbatudan, etikka huuphiyan huuphiyan a so asa gidiyoogaa akeekoosona.

Nuuni saluwaa biyo hidootay deˈiyoogeeta gidin woy saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeeta gidin, nuuni ubbay so asa; qassi koshshiyo wodiyan imettiya issi mala ayyaanaabaa qumay nuussi koshshees

14. (a) Ammanettida ashkkarau imettida aawatettay aybee, qassi hegee ay ay gujjii? (b) Ammanettida wozannaama ashkkaray naagettanaadan Yesuusi ay yootidee? (“Ashkkarai Iita Gidikko” giya saaxiniyaa xeella.)

14 Yesuusi ammanettida wozannaama ashkkarau gita aawatettaa immiis. Beni wode, ammanettida ashkkaray, issi keettan alaafe gididi sunttettees. (Luq. 12:42) Yaatiyo gishshau, ammanettida wozannaama ashkkarau ba godaa son deˈiya ubbabaa  ayssanaadan aawatettay imettiis. He aawatettay sabbakiyo oosuwaa, gita shiiquwaa prograamiyaa, qassi gubaaˈiyau, buzo xinaatiyaunne haggaazuwau goˈettiyo Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeta giigissiyoogaanne godaa aquwaa kaalliyoogaa gujjees. Ashkkaraa citay giigissiyo ayyaanaa qumay ubbay so asau koshshees.

HE ASHKKARAY GODAABA UBBAA BOLLI SUNTTETTIYOY AWUDEE?

15, 16. Yesuusi ammanettida ashkkaraa babaa ubbabaa bolli sunttiyoy awudee?

15 Naaˈˈanttuwan, Yesuusi “babaa ubbaa bolli” he ashkkaraa sunttidoy awudee? Yesuusi, “I hegaadan oottishin, a godai yiidi demmiyo ashkkarai anjjettidaagaa. Taani intteyyo tumaa odais; godai he ashkkaraa babaa ubbaa bolli sunttana” yaagiis. (Maa. 24:46, 47) Yesuusi naaˈˈanttuwaa sunttanay i yiidi he ashkkaray ayyaanaabaa qumaa immiyoogan ammanettidi “oottishin” beˈi simmidi gidiyoogaa akeeka. Yaatiyo gishshau, naaˈˈuban sunttidoy issi wode gidenna. Yesuusi babaa ubbabaa bolli he ashkkaraa waatidi, qassi awude sunttanaakko akeekanau nuuni, i awude yiyaakkonne abaa geetettidabay ay ay gujjiyaakko erana koshshees.

16 Yesuusi yiyoy awudee? Zaaroy he xiqisiyaa yuushuwan deˈees. Hegaappe kasetiya xiqisee Yesuusa ‘yuussaa’ yootiyo qofay qonccissiyoy i ha alamiyaa wurssettan pirddidi he pirddaa polanau yiyo wodiyaabaa gidiyoogaa hassaya. * (Maa. 24:30, 42, 44) Hegaa gishshau, Yesuusi ammanettida ashkkaran leemisido leemisuwan odettida a yuussay iita waayiya wode.

17. Yesuusabaa geetettidabay ay ay gujjii?

17 ‘Yesuusabay ubbay’ ay ay gujjii? Yesuusi “ubbaa” giya qaalaa goˈettidoy babay saˈan deˈiyaba xalla gaanaassa gidenna. Yesuusau  saluwan gita maatay deˈees. I, “Maata ubbai saluwaaninne sa7an taayyo imettiis” yaagiis. (Maa. 28:18; Efi. 1:20-23) Ha wodiyan abay i bana kaalliya tiyettidaageetuura issippe haarana, 1914ppe doommidi assi imettida Mase Kawotettaa gujjees.—Ajj. 11:15.

18. Yesuusi ammanettida ashkkaraa babaa ubbaa bolli sunttiyoogan ufayttiyoy aybissee?

18 Nuuni qommoora beˈidobaappe, ay kuuyana danddayiyoo? Yesuusi iita waayiyaa wodiyan pirddanau yiyo wode, ammanettida ashkkaray a so asau koshshiyo wodiyan ayyaanaa qumaa ammanettidi immishin demmana. Hegaappe simmin, Yesuusi he ashkkaraa naaˈˈanttuwan babaa ubbaa bolli ufayttidi sunttana. Ammanettida ashkkaraa yara gididaageeti Kiristtoosaara issippe haariyaageeta gididi saluwan woytuwaa ekkiyo wode he sunttatettaa demmana.

19. Ammanettida ashkkaray saluwan ekkana woytoy tiyettida haratuugaappe aadhii? Qonccissa.

19 Ammanettida ashkkaray saluwan ekkana woytoy tiyettida haratuugaappe aadhii? CHii, aadhenna. Issi wode amaridaageetussi odettida woytuwaa wurssettan haratikka ekkana danddayoosona. Leemisuwau, Yesuusi hayqqanaappe kase qammi i kiittido ammanettida 11tussi yootidobaa qoppa. (Luqaasa 22:28-30 nabbaba.) Yesuusi he amarida attuma asati ammanettido gishshau gita woytuwaa demmanaagaa yootiis. Eti aara issippe kawotana. SHin i daro layttappe guyyiyan, 144,000ti ubbay araatan uttidi banaara kawotanaagaa yootiis. (Ajj. 1:1; 3:21) Hegaara issi mala ogiyan, Maatiyoosa 24:47n odettidaagaadan, i ammanettida ashkkaraa yara gidida ayyaanan tiyettida amarida attumaageeta babaa ubbaa bolli sunttanau qaalaa geliis. Aara saluwan 144,000ti ubbaykka gita maataa ekkana.—Ajj. 20:4, 6.

Aara saluwan 144,000ti ubbaykka gita maataa ekkana (Mentto 19 xeella)

20. Yesuusi ammanettida ashkkaraa sunttidoy aybissee, qassi neeni ay oottanau murttadii?

20 Ammanettida wozannaama ashkkaraa baggaara, Yesuusi koyro xeetu layttaagaadan amaridaageetu baggaara darota mizees. Yesuusi tiyettidaageeta gidin hara dorssata gidin, tumuppe bana kaalliyaageeta koshshiyo wodiyan ha wurssetta gallassan ayyaanaa qumaa ubbatoo mizanaadan ammanettida ashkkaraa sunttiis. He ammanettida wozannaama ashkkaraa yara gidida ayyaanan tiyettida ishantta ammanettidi maaddiyoogan, nashshiyaageeta gidiyoogaa bessanau murttoos.—Ibr. 13:7, 17.

 

^ MENT. 6 Mentto 6: Kiristtoosa ‘yuussay’ (Giriikettuwan, erkko·may) ‘i qonccidi takkiyo wodiyaappe’ (pa·ru·siya) dummatees. I beettenna hanotan qonccidi takkiyo wodee i pirddanau yaanaappe kase doommees.

^ MENT. 12 Mentto 12: Ha maxeetiyan, “Taani . . . Ubba Wode Inttenaara De7iyoogaa Akeekite” giya huuphe yohuwan sinttaa 10-12, mentto 5-8 xeella.

^ MENT. 16 Mentto 16: Ha maxeetiyan, “Hegee Aude Hananaakko, Nuuyyo Odarkkii” giya huuphe yohuwan sinttaa 7-8, mentto 14-18 xeella.