Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Tamme 2013

Yihoowa Seeray Nena Suurissanaadan Eeno Ga

Yihoowa Seeray Nena Suurissanaadan Eeno Ga

“Ne zoriyan tana kaalettaasa; hegaappe guyyiyan neeni tana bonchchuwaayyo efaana.”—MAZ. 73:24.

1, 2. (a) Yihoowaara dabbotaa minttanau maaddiyaabati aybee? (b) Xoossay zorin issi issi asati oottidobaa Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa pilggiyoogee nuna ayba ogiyan goˈˈii?

“TAASSA gidikko, taani Xoossaa matan de7iyoogee taayyo lo77o. Taani Ubbaa Haariya GODAA taayyo baqata attiyo soho oottaas.” (Maz. 73:28) Mazamuraawee Xoossan ammanettiyoogaa hagaadan giidi qonccissanaadan oottidabay aybee? I iitati saruwan deˈiyoogaa beˈidi koyro yiillotiis. I azzanidi, “Taani ta wozanaa geeshsha oottidoogeenne taani ta xillotettaa bessanau ta kushiyaa meecettidoogee tumuppe mela” yaagiis. (Maz. 73:2, 3, 13, 21) SHin, “Xoossaa geeshsha sohuwaa” gelidoogee, i ba qofaa laammanaadaaninne Xoossaara deˈiya dabbotaa minttanaadan maaddiis. (Maz. 73:16-18) Xoossaa asaara deˈiyoogeenne zoriyaa siyidi oosuwan peeshshiyoogee Yihoowaara dabbotaa minttanau keehi koshshiyoogaa, Xoossau yayyiya ha mazamuraawee tamaaranaadan ha hanotay maaddiis.—Maz. 73:24.

2 Nuunikka tumancha gidida deˈo Xoossaara dabbotaa minttanau koyoos. Yaatanau, nuuni a ufayssiyaageeta gidana mala, a zoree woy seeray nuna suurissanaadan eeno gaana koshshees. Beni wode, Xoossay ba maarotettan asay huuphiyan huuphiyaaninne deree a seeraa siyiyo qaadaa demmanaadan oottiis. “Nuna wodiyaa wurssettai gakkana matidoogeeta” seeranaunne “tamaarissanau,” he leemisoti Geeshsha Maxaafan xaafettidosona. (Roo. 15:4; 1 Qor. 10:11) Ha leemisota loytti pilggiyoogee, nuuni Yihoowa eeshshaa akeekanaadan maaddees; qassi i suurissiyoogan nuuni waani goˈettana danddayiyaakko qonccissees.

 URQQAA MEDHIYAAGEE BA MAATAA GOˈETTIYO OGIYAA

3. Isiyaasa 64:8⁠ynne Ermmaasa 18:1-6⁠y Yihoowau asaa bolli deˈiya maataa waatidi leemisuwan qonccissii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

3 Isiyaasa 64:8y, “Abeet GODAU, neeni nu aawaa; nuuni urqqa; neeni urqqaa medhdhidaagaa; nuuni ubbaikka ne kushiyan merettida” yaagidi, asau huuphiyan huuphiyaaninne deretussi Yihooway aawatiyoogaa leemisuwan yootees. Urqqaa medhiyaagee urqqaappe ba koyido ay miishshanne medhana danddayees. Urqqay bana medhiyaagee ay medhanaakko yootana danddayenna. Asaaranne Xoossaara gayttidaagankka hanotay hegaa mala. Urqqay bana medhiyaagee ay mala miishsha medhanaakko yootana danddayennaagaadan, i nuna waati suurissanaakko Xoossaassi yootiyo maatay nuuyyo baawa.—Ermmaasa 18:1-6 nabbaba.

4. Yihooway asaa woy deriyaa suurissanau giddii? Qonccissa.

4 Yihooway ba asa gidida beni Israaˈeelata urqqaa medhiyaagee urqqaa oottiyoogaadan oottiis. SHin Yihooway urqqaa medhiyaagaappe dummatiyoy ayba ogiyaanee? Yihooway asaassikka deriyaassikka bantta koyidobaa dooriyo dumma imotaa immiis. I amarida asaa loˈˈo, qassi harata iita oottenna. Woy qassi asay bau azazettanaadan giddanau ba maataa goˈettenna. Asay banttana Medhidaagee, Yihooway banttana suurissanaadan koyiya koyennaakko banttau doorana koshshees.—Ermmaasa 18:7-10 nabbaba.

5. Asay Yihooway banttana suurissanaadan koyennan ixxiyo wode, i ba maataa goˈettiyoy ayba ogiyaanee?

5 Urqqaa Medhiyaagee, Yihooway banttana suurissanaadan asay koyennan ixxidi zozzu giikko shin? Yaaniyo wode, i ba maataa goˈettiyoy ayba ogiyaanee? Urqqaa medhiyaagee urqqay koyidobau hanennaba gidikko, waatiyaakko qoppa. Urqqaa medhiyaagee he urqqan hara miishshaa medhana woy he urqqaa oli aggana danddayees. Gidoppe attin, darotoo urqqay maaddennaba gidiyoy urqqaa medhiyaagee mooriina. SHin Yihooway mule hegaadan moorenna. (Zaa. 32:4) Issi uri bana Yihooway suurissanaadan koyennan ixxiyo wode, ubbatoo mooranchay he ura. Yihooway asaa suurissiyo wode asay oottiyoobaara maayettiya ogiyan eta oyqqees. Loˈˈobaa oottiyaageeta maaddiya ogiyan laammees. Leemisuwau, tiyettida Kiristtaaneti “bonchcho miishsha” oottidi giigissido ‘maaridoogeeta.’ Hara baggaara qassi, makkalidi zozzu giidaageeti ‘Xoossay ba hanqquwan pirddanaunne bashshanau giigissi wottidoogeeeta.’—Roo. 9:19-23.

6, 7. Kawuwaa Daawitinne Kawuwaa Saaˈooli Yihooway eta zorin ay oottidonaa?

 6 Yihooway asaa suurissiyo issi ogee zoriyoogaana woy seeriyoogaana. Israaˈeelen kawotida koyro naaˈˈu kawotubaa, giishin Saaˈoolabaanne Daawitabaa qoppiyo wode, Yihooway suurissiyoogeetu bolli ba maataa waatidi goˈettiyaakko akeekana danddayoos. Kawuwaa Daawiti Berssaabiira wodiraa laammidoogee akka haratakka keehi qohiis. Daawiti kawo gidikkonne, Yihooway a seerennan aggibeenna. Xoossay hananabaa yootiya Naataani Daawitau wolqqaamabaa odana mala kiittiis. (2 Sam. 12:1-12) Yaatin, Daawiti waanidee? I azzanidi ba nagaraappe simmiis. Daawiti simmin, Xoossay a maariis.—2 Sameela 12:13 nabbaba.

 7 Hegaappe dumma ogiyan, Daawitappe kase kawotida kawoy Saaˈooli zoriyaa siyennan ixxiis. Yihooway, Saaˈooli Amaaleeqatanne eta mehiyaa ubbaa xayssanaadan hananabaa yootiya Sameela baggaara azaziis. Saaˈooli Xoossay yootidobaa azazettibeenna. I kawuwaa Agaaga woribeenna; qassi muruta mehiyaa ashshiis. I  hegaadan oottidoy, bonchettanau koyido gishshau gidana danddayees. (1 Sam. 15:1-3, 7-9, 12) Yaatiyo gishshau, Yihooway Sameeli Saaˈoola zoranaadan kiittiis. Saaˈooli he zoriyaa siyidi, Yihooway suurissanaadan eeno gaana koshshees shin. Saaˈooli laamettanau koyibeenna. I ba oottidobay likke giidi yootiis. Mehiyaa yarshshuwau goˈettana danddayiyo gishshau, i aynne mooribeennabadan qoppidi, Sameela zoriyaa xaasayidi xeelliis. Yihooway Saaˈooli kawo gidiyoogaa ixxiis; qassi Saaˈooli zaarettidi tumu Xoossaara mule dabbotibeenna.—1 Sameela 15:13-15, 20-23 nabbaba.

Saaˈooli zoriyaa xaasayi xeellidi siyennan ixxiis. I bana suurissanaadan koyibeenna (Mentto 7 xeella)

Daawiti azzanidi zoriyaa ekkiis. I Xoossay bana suurissanaadan eeno giis. Neeni shin? (Mentto 6 xeella)

XOOSSAY ASA ASAPPE SHAAKKENNA

8. Yihooway eta suurissanau koyido wode Israaˈeelati oottidobaappe ay tamaarana danddayiyoo?

8 Yihooway asay huuphiyan huuphiyan xalla gidennan, dereekka i suurissana mala qaada demmanaadan oottees. Israaˈeela naati 1513n K.K. Gibxxe aylletettaappe kiyidi, Xoossaara maacettidi i doorido dere gididosona. Yihooway eta suurissanau qaalaa geliis. SHin, eti Yihoowa sinttan iitabaa oottiyoogaa aggibookkona; ubba bantta yuushuwan deˈiya biittatu xoossatussi goynnidosona. Yihooway eti bantta eeshshaa laammanaadan hananabaa yootiyaageeta darotoo kiittiis; shin Israaˈeelati siyibookkona. (Erm. 35:12-15) Eti siyennan ixxidi zozzu giido gishshau, qaxxayettidosona. Asooreti huuphessa baggan deˈiya tammu zaretu Israaˈeele kawotettaa xoonin, qassi Baabilooneti tohossa baggan deˈiya naaˈˈu zaretu kawotettaa xoonin, he xoonettidaageeti bashshanau giigissi wottido miishsha mala gididosona. Hegaappe nuuni maaddiyaabaa  tamaarana bessees! Yihooway suurissiyoogee nuna goˈˈana danddayiyoy, nuuni azazettiyo wode xallaana.

9, 10. Nanawe asay Xoossay etau yooti simmin ay oottidonaa?

9 Yihooway Asoore waanna kataman Nanawen deˈiya asaykka ba kiitaa siyiyo qaada demmanaadan oottiis. I Yoonaasassi, “Dendda! Denddada he gita katamaa Nanawe ba; baada he katamaa asaa iitatettai ta sintti gakkido gishshau, etayyo markkatta” yaagiis. Yihooway Nanawe katamaa xayssanau qofaa qachiis.—Yona. 1:1, 2; 3:1-4.

10 SHin, Yoonaasi katamay xayanaagaa awaajjido wode, “Nanawe asai Xoossaa ammaniis; ammanidi xoomaa awaajjiis. Gitaappe guuttaa gakkanaashin, ubbaikka waaruwaa maayidosona.” Eta kawoy “ba kawotaa araataappe wodhdhidi, kawotaa maayuwaa maayidoogaakka qaaridi, waaruwaa maayidi, bidinttan uttiis.” Nanawe asay Yihoowa seeraa siyidi bantta nagaraappe simmidosona. Hegaa gishshau, Yihooway eta xayssibeenna.—Yona. 3:5-10.

11. Yihooway Israaˈeelatanne Nanawe asaa oyqqido ogiyaappe ay tamaariyoo?

11 Israaˈeelati Yihooway doorido dere gidikkonne, i eta seeriis. Hara baggaara qassi, Nanawe asay Xoossaara maacettida dere gidana xayikkonne, i suurissiyo wode eeno giidosona. Yaatin, Yihooway eta maarido gishshau xayssibeenna. Ha naaˈˈu leemisoti Yihooway ‘somˈˈo xeelli pirddennaagaa’ bessoosona.—Zaa. 10:17.

YIHOOWAY ASHKKENNE KOSHSHIYAAGAADAN HANIYAAGAA

12, 13. (a) Xoossay i suurissiyo wode asay eeno giikko ba qofaa laammiyoy aybissee? (b) Yihooway Saaˈoolaara gayttidaagan zilˈˈettiis giyoogee woygiyoogee? Nanawe asaara gayttidaagan shin?

12 Xoossay nuna suurissiyo ogee i ashkkenne koshshiyaagaadan haniyaagaa gidiyoogaa bessees. Yihooway asaa bolli pirddi simmidi, eti oottiyoobaa gaasuwan qaxxayennan aggido hanotati hegaa bessoosona. Yihooway Israaˈeelan kawotida koyro kawuwaa ‘Saaˈoola kawo kessidoogau azzanidoogaa [“zilˈˈettidoogaa,” NW]’ Geeshsha Maxaafay yootees. (1 Sam. 15:11) Geeshsha Maxaafay Nanawe asay bantta nagaraappe simmidi iitabaa oottiyoogaa aggido wode, ‘tumu Xoossay eta bolli ehaana giido iitaban zilˈˈettidi, hegaa aggi bayidoogaa’ yootees.—Yona. 3:10, NW.

13 “Zilˈˈettiis” geetettidi birshshettida Ibraysxxe qaalay qofaa laammiyoogaa bessees. Yihooway Saaˈooli kawo gidanaadan doorido qofaa laammidi, i kawo gidennaadan ixxiis. Yihooway ba qofaa laammidoy Saaˈoola dooriyo wode balido gishshataassa gidennan, Saaˈooli ammanennan ixxidi azazettennan aggido gishshataassa. Tumu Xoossay Nanawe asaara gayttidaagankka zilˈˈettiis; giishin, ba qofaa laammiis. Yihooway kehanne maariyaagaa, qassi asay ba eeshshaa laammiyo wode ikka ba qachido qofaa laammiyaagaa gidiyoogaa eriyoogee nuna keehi minttettees!

NUUNI YIHOOWA SEERAA IXXANA KOSHSHENNA

14. (a) Yihooway ha wodiyan nuna suurissiyoy ayba ogiyaanee? (b) Xoossay nuna suurissiyo wode nuuni waatana koshshii?

14 Yihooway ha wodiyan nuna suurissanau goˈettiyo waanna ogee a Qaalaa, Geeshsha Maxaafaanne a dirijjitiyaa. (2 Xim. 3:16, 17) Yihooway he ogiyan zoriyo woy seeriyo ubbabaa nuuni ekkana koshshennee? Nuuni xammaqetti simmidi takkido wodee woy nuussi deˈiya haggaazo maatay daro woy guutta gidin, ubbatoo Yihoowa zoriyaa siyana bessees; yaatikko, nuuni boncho miishsha gidoos.

15, 16. (a) Seeray issi urappe maatay ekettanaadan oottiyo wode, au aybi siyettana danddayii? Leemisuwaa yoota. (b) Seeray imettin yeellatiyoogaa malabaa agganau nuna maaddana danddayiyay aybee?

 15 Yihooway nuna ayba ogiyan seerii? I nuuppe koyiyoobaa nuna tamaarissees, qassi nu qofaa suurissees. Issi issitoo, nuuni iitabaa oottido gishshau nuussi wolqqaama seeray koshshana danddayees. Hegaappe denddidaagan, gubaaˈiyan nuussi deˈiya issi issi maatay nuuppe ekettana danddayees. Cima gididi haggaazida Deenisa * leemisuwaa qoppa. I oosuwaara gayttidaagan eeyyatettan kuuyidobaa gaasuwan nagaraa oottiis; yaatin au seeray imettiis. Deenisi hegaappe simmin cima gididi haggaazennaagee gubaaˈiyan odettido omarssi assi aybi siyettidee? I bana pattennabadan xeellidoogaa yootiis. I hagaadan giis: “Aadhida 30 layttan, taassi daro maatay imettiis. Taani kumetta wode aqinye gidada oottaas, Beeteelen oottaas, gubaaˈiyau oottiyaagaa gidadanne guyyeppe qassi gubaaˈe cima gidada sunttettaas. Awuraajjaa shiiquwan tau imettida koyro haasayaa mata wode shiishshaas. Ha ubbabay qoppennan taappe haliis.” I yeellatiisinne Yihoowa dirijjitiyan naaˈˈantto aybanne maaddana danddayennaban qoppiis.

16 Deenisi seeray baassi imettanaadan oottida mooruwaa aggidi laamettana koshshiis. SHin i yeellatiyoogaa agganaadan maaddiday aybee? I Geeshsha Maxaafaa xannaˈees, ubbatoo haggaazees, qassi gubaaˈe shiiqo ubbaa shiiqees. I ishanttuppenne michonttuppe, qassi nu xuufetuppe demmido minttettuwaa nashshees. I hagaadan giis: “Naase 1, 2009, Wochiyo Keelan kiyida, ‘Hagaappe Kase Oottadii? Zaarettada Oottana Danddayay?’ giya huuphe yohoy tau xaafettida dabddaabbe mala; hegee ta woosaa zaaro. ‘Neeyyo gubaaˈiyan oottiyo gujo maatay baynna wodiyan, ayyaanaaban minniyoogan qofaa wotta’ yaagiya zoree tana keehi ufayssiis.” Deenisa he seeray goˈˈidoy ayba ogiyaanee? I amarida layttappe simmin, “Gubaaˈiyau oottiyaagaa gidiyo maataa demmanaadan oottidi, Yihooway zaarettidi tana anjjiis” yaagiis.

17. Bohiyoogee nagaraa oottida ura maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Leemisuwaa yoota.

17 Yihooway nuna seeriyo hara ogee bohiyoogaa. Hegee gubaaˈiyaa qohuwaappe naagees; qassi nagaraa oottida uri ba nagaraappe simmanaadan maaddana danddayees. (1 Qor. 5:6, 7, 11) Robertti bohettidi takkido 16 laytta gidiya wodiyan, a aaway, a aayyiyaanne a ishantti Yihoowau ammanettidi, Xoossaa Qaalay nagaraa oottida uraara gayttenna mala, ubba a sarotenna mala yootiyoobaa mintti kaallidosona. Robertti gubaaˈiyaara walahettoosappe amarida layttay aadhiis; qassi i ayyaanaaban dicciiddi deˈees. Hagaa keena daro wodiyau bohetti takkidi Yihoowakkonne A asaakko simmanaadan denttettidabay aybakko oychin, i bantta soo asay oottidobay maaddidoogaa yootiis. I eta soo asay aara guutta wodiyaakkonne aattidaba woy i waani deˈiyaakkonne oychidaba gidiyaakko, eta keehi laamotennaagaa yootiis. Hegee i Yihoowakkonne A asaakko simmanau koyanaadan maaddiis.

18. Xoossay nuna suurissiyo wode nuuni ay oottana koshshii?

18 Hegaa mala seeray nuussi koshshennan aggana danddayees. SHin, Xoossay nuna suurissiyo wodenne seeriyo wode nuuni ay oottanaakko qoppana koshshees. Nuuni Daawitaagaadan oottaneeyye Saaˈoolaagaadan oottanee? Urqqaa Medhiyaagee, Yihooway nu Aawaa. “Aawai ba siiqiyo na7aa seeriyoogaadan, GODAI ba ufaittiyo uraa” seeriyoogaa mule dogoppa. Yaatiyo gishshau, Yihoowa “seeraa karoppa; i nena qaxxayiyo wodekka lanccoppa.”—Lee. 3:11, 12.

^ MENT. 15 Asatu sunttay laamettiis.