Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2013

Yihoowa Eeshshaa Loyttada Akeeka

Yihoowa Eeshshaa Loyttada Akeeka

“Xoossai siiqiyo naatudan, a milatite.”—EFI. 5:1.

1. (a) Issi Kiristtaanee qoppana danddayiyo Yihoowa eeshshati awugeetee? (b) Xoossaa eeshshaa xannaˈiyoogan nuuni goˈettiyoy ayba ogiyaanee?

NEENI Yihoowabaa qoppiyo wode, a eeshshatuppe awugeeta hassayay? Daroti siiquwaa, suure pirddaa, aadhida eratettaanne wolqqaa qoppoos. SHin, Yihoowayyo ufayssiya daro eeshshay deˈiyoogaa eroos. Yihoowa eeshshatuppe 40ppe daruwaa qoodana danddayoos; hegeeti ubbaykka nu xuufetun qonccidosona. Buzo woy so asaara xannaˈiyo wode, Yihoowa eeshshaabaa maalaalissiya darobaa erana danddayiyoogaa ane qoppa! Hegaadan xannaˈiyoogee nuna ayba ogiyan maaddana danddayii? Hegee saluwan deˈiya nu Aawaa eeshshaa loyttidi akeekanaadan maaddana danddayees. Nuuni Yihoowa eeshshaa loyttidi akeekiyo wode, akko shiiqanaunne a leemisuwaa kaallanau keehi koyoos.—Yaa. 23:8; Maz. 73:28.

2. (a) Nuuni Yihoowa eeshshaa loyttidi akeekana danddayiyoy ayba ogiyaanakko leemisuwan yoota. (b) Nuuni xannaˈanabay aybee?

2 SHin, issibaa “akeekiyoogaa” giyoogee woygiyoogee? Nuuni hagan goˈettidoogaadan, ha qaalaa birshshettay issibaa goˈˈaa loyttidi eriyoogaa giyoogaa. Issibaa loddan loddan loytti akeekana danddayoos. Leemisuwau, mi erenna qumaa koyro singgidi, hegaappe simmin baari beˈidi, yaatidi qassi nuuni kattiyo wode, a goˈˈaa loytti eroos. Hegaadankka, Yihoowa eeshshaa eridi, hegaa wotti denttidi qoppiyo wodenne nuuni nu deˈuwan he eeshshaa bessiyo wode, hegaa loyttidi akeekoos. (Efi. 5:1) Ha huuphe yohoynne kaalliya naaˈˈu huuphe yohoti Xoossaa waanna eeshshatuugaadan nuuni ubbatoo qoppenna a eeshshata loyttidi akeekanaadan maaddanau giigidosona. Nuuni he eeshshata ubbaa xannaˈiyo wode kaallidi deˈiya oyshata tobbana: Hegee woygiyoogee? Yihooway hegaa bessiyoy ayba ogiyaanee? Nuuni ha eeshshaa bessiyoogan Yihoowa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

 YIHOOWAY PASHKKA

3, 4. (a) Pashkka uraabaa woygana danddayay? (b) Yihooway i pashkka gidiyoogaa nuuni ammanettanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

3 Ane koyro pashkka giyoogee woygiyoogaakko beˈoos. Pashkka uraabaa woygana danddayay? Geella neeni, ‘He uri keha, maaddanau giigi uttidaagaanne haasayissanau deexxennaagaa’ gaana danddayaasa. Issi uri haasayiyoobaa ezggada, qassi a hanotaa beˈada i pashkkakko woy pashkka gidennaakko akeekana danddayaasa.

4 Yihooway pashkka gidiyoogaa bessiyoy ayba ogiyaanee? Yihooway ubbabaa Medhidaagaanne ubbaa danddayiyaagaa gidikkokka, i nu woosaa siyidi zaaranau wozanappe koyiyoogaa nuuni ammanettanaadan oottiyaabaa yootiis. (Mazamure 145:18; Isiyaasa 30:18, 19 nabbaba.) Nuuni awude woy awankka gidin, Xoossau darobaa yootana danddayoos. I nuna mule borennaagaa eriyo gishshau, yayyennan akko woossana danddayoos. (Maz. 65:2; Yaaq. 1:5) Asay akko shiiqanaadan Yihooway koyiyoogaa qonccissanau, Xoossaa Qaalay asau geliya ogiyan yootees. Leemisuwau, mazamuraawee Daawiti, ‘Yihoowa ayfee nuukko xeelliyoogaanne’ a ‘ushacha kushee nuna oyqqidi naagiyoogaa’ yootiis. (Maz. 34:15; 63:8) Hananabaa yootiya Isiyaasi, “I . . . ba dorssa maratakka ba qesiyan shiishshidi, ba kiyuwan idimmana” yaagidi, Yihoowa henttanchan leemisiis. (Isi. 40:11) Ane hagaa qoppa! Loˈˈo henttanchay ba kiyuwan idimmido dorssa maraagaadan, Yihooway nuuni akko shiiqanaadan koyees. Nu Aaway keehi pashkka! Nuuni Yihoowagaadan pashkka gidana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

KEEHI NASHSHIYO EESHSHAA

5. Gubaaˈe cimati pashkka gidana koshshiyoy aybissee?

5 Mata wode, dumma dumma biittan deˈiya, mishettidi haggaaziya Yihoowa Markkata, “Issi cimaa eeshshaappe intte xoqqu oottidi xeelliyoy awugee?” giidi oychin keehi daroti, “Pashkka gidiyoogaa” giidi zaaridosona. Kiristtaaneti ubbay keehi pashkka  gidana koshshikkonne, cimati he eeshshaa bessiyoogee keehi koshshiyaabaa. (Isi. 32:1, 2) Issi michiyaa, “Issi cimau deˈiya hara loˈˈo eeshshan nuuni goˈettana danddayiyoy i pashkka gidiyo wode xallaana” yaagada, ha eeshshay keehi koshshiyaaba gaada a qoppiyoy aybissakko yootaasu. Hegee tuma. SHin, issi ura pashkka giyoy aybiinee?

6. Issi uri pashkka gidiyoogaa bessiya waannabay aybee?

6 Issi uri pashkka gidiyoogaa bessiya waannabay harata wozanappe siiqiyoogaa. Issi cimay haratussi qoppikko, qassi eta maaddanau wozanappe koyikko, a ishanttinne michontti, qassi naatikka hegaa akeekana danddayoosona. (Mar. 10:13-16) Layttay 12 gidido Karloosi, “Taani cimati addaraashan moocu giyoogaanne haratussi kehabaa oottiyoogaa beˈays; eti yaaniyoogaa taani dosays” yaagiis. Issi cimay bana pashkka giyoogaa xallay gidenna; i pashkka gidana koshshees. (1 Yoh. 3:18) I yaanana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

7. SHiiquwaa baajiyaa wottiyoogee darotoo asay nunaara haasayanaadan denttettiyoy aybissee, qassi nuuni hegaappe ay timirtte demmana danddayiyoo?

7 Ane ha hanotaa qoppa. Mata wode, issi ishay gita shiiquwau hara biitti biidosaappe horophilliyan ba biitti simmiyo wode, shiiquwaa baajiyaa wotti uttiis. Horophille giddon asaa mokkiyaagee, “Xoossaa Kawotettay Yo!” yaagiyaagee xaafettido baajiyaa beˈidi, “Ee, yo—hegaa xeelliyaagan nuuni amaridabaa haasayana koshshees” yaagidi ishau yootiis. Hegaappe simmin, eti haasayidosona; yaatin asaa mokkiyaagee nu maxeetiyaa ufayttidi ekkiis. Nu giddoppe daroti hegaa malabaa beˈida. SHiiquwaa baajee darotoo asay nunaara haasayanaadan denttettiyoy aybissee? Baajee, “Tana haasayissanau mammottoppite. Taani au biyaakko oychite” yaagidi asau yootiyooba mala gidiyo gishshataassa. Baajee nuuni nu ammanuwaabaa yootanau koyiyoogaa hara asay eranau maaddiya malaata mala. Hegaadan, gubaaˈe cimati bantta ishatussinne michotussi, “Tana haasayissanau mammottoppite” yaagiyoogaa bessiya malaata malabaa oottanau koyoosona. Hegeetuppe amaridaageeti aybee?

8. Cimati harata wozanappe siiqiyoogaa bessiyoy ayba ogiyaanee, qassi hegee gubaaˈiyaa waati maaddii?

8 Wogay issi biittaappe hara biittan dummatana danddayees; shin nuuni nu ishatanne michota darotoo moocu giiddi ufayssan sarotidi mokkikko, hegee nuuni eta wozanappe siiqiyoogaa bessiyaaba. Kasetidi hegaadan oottana koshshiyay oonee? Yesuusi hegau leemiso gidiyaabaa ay oottidaakko akeeka. Maatiyoosi issi shiiquwan ‘Yesuusi ba erissiyo ashkkaratukko shiiqidi haasayidoogaa’ yootiis. (Maa. 28:18) Hegaadan, ha wodiyan cimati bantta mala Kiristtaanetukko kaseti shiiqidi etaara haasayana koshshees. Hegee gubaaˈiyaa ayba ogiyan maaddana danddayii? Layttay 88 gidido aqinye michiyaa hagaadan gaasu: “Taani Kawotettaa Addaraashaa geliyo wode, cimati moocu giiddi siiquwan mokkiyoogeenne minttettiyaabaa haasayiyoogee taani eta siiqanaadan oottees.” Hara ammanettida michiyaa qassi hagaadan gaasu: “Taani shiiquwaa yiyo wode cimati moocu giiddi mokki ekkiyoogaa issi uri xaasayi xeellana danddayees; shin, hegee taassi keehi gitaba.”

PASHKKANNE MAADDANAU GIIGI UTTIDAAGAA

9, 10. (a) Yihooway loˈˈo leemiso gidiyoy aybiinee? (b) Cimati harata maaddanau giigi uttana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

 9 Nuuni maaddanau giigi uttana xayikko, harati nuukko shiiqana danddayennaagee qoncce. Hegaa xeelliyaagan, Yihooway nuuyyo loˈˈo leemiso. “Xoossai nuuppe ooyyoonne haaho gidenna.” (Oos. 17:27) Cimati gubaaˈe shiiqoy doommanaappe kasenne shiiqoy wuri simmin, naatuura gidin gasttatuura gidin, bantta ishanttuuranne  michonttuura haasayanau wodiyaa bazziyoogee harata maaddanau giigi uttidoogaa bessiyo oge. Issi aqinyee hagaadan giis: “Issi cimay ta waana deˈiyaakko oychidi taani yootiyoobaa ezggiyo wode, i tana nashshiyaabadan qoppays.” Yihoowau 50 gidiya layttaa haggaazida michiyaa hagaadan gaasu: “SHiiquwaappe simmin guutta wodiyaa bazzidi tana haasayissiya cimati tana xoqqu oottidi xeelliyaabadan qoppays.”

10 Gubaaˈe cimati hara oosuwaakka oottana koshshiyoogee erettidaba. Gidikkonne, eti gubaaˈiyaa shiiquwan kasetidi ishanttanne michontta haasayissanau halchana bessees.

YIHOOWAY ASA ASAPPE SHAAKKENNA

11, 12. (a) Asa asappe shaakkennaagaa giyoogee woygiyoogee? (b) Asa asappe shaakkennaagaa gidiyoogan Yihooway nuussi leemiso gidiyoy ayba ogiyaanee?

11 Ufayssiya Yihoowa eeshshatuppe haray i asa asappe shaakkennaagaa. Hegee woygiyoogee? Hegee asa somˈˈo xeellennaaninne issuwaa issuwaappe dummayennan suurebaa oottiyoogaa giyoogaa. Asa asappe shaakkennaagee qofaanne oosuwaa gujjees. Naaˈˈaykka koshshiyoy aybissee? Issi uri asa asappe shaakkennaagaa bessiyaabaa oottiyoy, hegaadan qoppiyo wode xallaana gidiyo gishshataassa. Giriiketto Geeshsha Maxaafaa xuufetun “asa asappe shaakkennaagaa” giyoogau sitta birshettay “somˈˈo xeellennaagaa” giyoogaa. (Oos. 10:34, 35) Yaatiyo gishshau, asa asappe shaakkenna uri asaa qottaanne hanotaa gidennan, eta eeshshaa xeellees.

12 Asa asappe shaakkennaagaa gidiyoogan Yihooway ooppenne aadhiya leemiso. A Qaalay, i ‘asa somˈˈo xeellennaagaanne’ ‘somˈˈo xeellidi pirddennaagaa’ yootees. (Oosuwaa 10:34, 35; Zaarettido Wogaa 10:17 nabbaba.) Muuse wode merettida issi hanotay hegaa qonccissees.

Xalofihaada macca naati Xoossay asa asappe shaakkennaagaa akeekidosona (Mentto 13, 14 xeella)

13, 14. (a) Xalofihaada ichashu macca naata gakkida metoy aybee? (b) Yihooway asa asappe shaakkennaagaa bessidoy ayba ogiyaanee?

 13 Israaˈeelati Hidootaa Biittaa gelanau mati uttidaashin, azina gelibeenna ichashu michontta metiyaabay merettiis. Merettidabay aybee? Eti bantta soo asay hara Israaˈeeletuugaadan bantta aawaa gakkiya biittaa laattana bessiyoogaa eroosona. (Qoo. 26:52-55) SHin, Minaase zare gidida eta aaway Xalofihaadi hayqqiis. Wogaa maaran, biittaa laattana danddayiyay Xalofihaada attuma naata; shin i macca naˈa xallaa yeliis. (Qoo. 26:33) Biittaa laattanau eta son attuma naˈi baynna gishshau, biittay dabbotussi imettin macca naati bantta aawaa gakkiya laataa laattokkonaa?

14 Ichashu michontti Muusekko yiidi, “Attuma na7i ayyo bainnabaa gidikkonne, nu aawaa sunttai a dabbotu gidduwaappe aissi xayii?” yaagidi a oychidosona. Qassi, “Nu aawaa ishanttu giddon nuuyyo laattiyo biittaa imma” yaagidi woossidosona. Muusee etau, ‘Hegaadan oottanau higgee paqqadenna giidi zaaridee? CHii, I “eta oishaa GODAA sintti  shiishshiis.” (Qoo. 27:2-5) Yihooway woygidi zaaridee? I Muusessi, “Xalofihaada macca naati oichchidoogee likke; eta aawaa ishanttu giddon neeni etayyo laattiyo biittaa imma; a laatai eta gakko” yaagidi yootiis. Yihooway hegee higge gidanaadan yootidi Muusa hagaadan azaziis: “Issi asi attuma na7i bainnan haiqqiyaabaa gidikko, a biittaa a macca na7i laatto.” (Qoo. 27:6-8; Yaas. 17:1-6) He wodeppe haa simmin, hegaa malabaa oychiya Israaˈeela macca naata ubbaa he higgee maaddees.

15. (a) Yihooway ba asaa, ubba qassi qohoy gakkana danddayiyoogeeta waatidi oyqqii? (b) Yihooway asa asappe shaakkennaagaa bessiya, Geeshsha Maxaafan deˈiya hara taariketi awugeetee?

15 Hegee kehatettaanne asa asappe shaakkennaagaa bessiya kuushsha. Yihooway qohoy gakkana danddayiyo ha macca naata loˈˈo hanotan deˈiya Israaˈeeletuugaadan bonchuwan oyqqiis. (Maz. 68:5) Hagee Geeshsha Maxaafan xaafettida, Yihooway ba ashkkarata ubbaakka issuwaa issuwaappe shaakki xeellennaagaa bessiya, wozanaa ufayssiya daro taariketuppe issuwaa.—1 Sam. 16:1-13; Oos. 10:30-35, 44-48.

NUUNI YIHOOWA LEEMISUWAA KAALLANA DANDDAYOOS

16. Nuuni asa asappe shaakkennaageeta gidana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

16 Nuuni asa asappe shaakkennaageeta gidiyoogan Yihoowa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Asa asappe shaakkennaagaa bessiya naaˈˈubay deˈiyoogaa hassaya. Nuuni asa asappe shaakkennaagaa bessiyaabaa oottiyoy, somˈˈo xeellennaageeta gidiyo wode xallaana. Nuuni nuna asa asappe shaakkennabadan xeelliyoogee tuma. SHin nuuni nuussi siyettiyaabaa suure ogiyan akeekiyoogee issi issitoo metiyoogaa neeni maayennan waaya aggana. Yaatiyo gishshau, nuuni asa asappe shaakkiyaakko shaakkennaakko eranau ay oottana danddayiyoo? Yesuusi asay bana woygiyaakko eranau koyido wode, “Asai tana, Asa Na7aa oona gii?” yaagidi, ba ammanettiyo laggeta oychiis. (Maa. 16:13, 14) Nuunikka hegaadan oottiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayoos. Asay nena asa asappe shaakkees giyaakko woy shaakkenna giyaakko eranau, ashshennan aattennan yootiya amarida laggeta oychana danddayaassa. Neeni oychido uri neeni issi issitoo asaa zariyan woy deˈuwaa hanotan shaakkada xeelliyoogaa yootikko, waatuutee? Neeni kaseegaappe aaruwan Yihoowagaadan asa asappe shaakkennaagaa gidanaadan maaddana mala, neessi siyettiyaabaa xeelliyaagan wozanappe akko woossa.—Maa. 7:7; Qol. 3:10, 11.

17. Nuuni asa asappe shaakki xeellennan oyqqana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

 17 Gubaaˈiyan ishanttanne michontta bonchuwaaninne siiquwan oyqqiyoogan asa asappe shaakkennaageeta gidiyoogan Yihoowa leemisuwaa kaallanau koyiyoogaa bessoos. Leemisuwau, imatuwaa giigissiyo wode, hara wogan diccidaageeta, qassi hiyyeesata, aawi woy aaya baynna naata woy amˈˈeta woy pooteta gujjin, nu mala Kiristtaaneta ubbata shoobbanau koyoos. (Galaatiyaa 2:10; Yaaqooba 1:27 nabbaba.) Hegaa bollikka, Kawotettaabaa sabbakiyo wode, kare biittaa asa gujjin, asa asappe shaakkennan mishiraachuwaa ubbau yootoos. Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeti 600 gidiya doonan attamettiyoogee keehi ufayssees. Hegee nuuni asa asappe shaakkennaagaa bessiya qoncce naqaasha.

18. Neeni Yihooway pashkkanne asa asappe shaakkennaagaa gidiyoogaa akeekiyoogaa ayba ogiyan bessuutee?

18 Yihooway pashkkanne asa asappe shaakkennaagaa gidiyoogaa wodiyaa bazzidi wotti dentti qoppikko, nuuni a eeshshaa loyttidi akeekoos. Yaatiyoogee, nuuni Yihoowa eeshshaa loytti qonccissanaadan oottees; hegee nu mala Kiristtaanetussinne nuuni mishiraachuwaa yootiyoogeetussi qoncci beettees.

“GODAI bana xeesiya ubbau, . . . matan de7ees.”—Maz. 145:18 (Mentto 9 xeella)

‘Yihooway intte Xoossay somˈˈo xeelli pirddennaagaa.’—Zaa. 10:17 (Mentto 17 xeella)