Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2013

Cimatoo—‘Daafuridaageeta’ Minttettuuteetii?

Cimatoo—‘Daafuridaageeta’ Minttettuuteetii?

Enjjeela * azina gelabeenna micho; iyyo layttay 35 heera; qassi a unˈˈettausu. A cimati yaanaagaa naagaydda deˈausu. Eti iyyo ay odanee? A amarida shiiquwaa uttennan aggidoogee tuma; shin he wode a gallassa kumettaa cima asaa maaddaydda peˈido gishshau daafuraasu. Galla galla o harabay qofissiyoogaa bolli, i aayyiyo sakkiyaabay o keehi hirggissees.

Neeni ha ‘daafurancha’ Enjjeelo oychanau biyaakko, o waata minttettuutee? (Erm. 31:25) SHin, koyruwan, harata oychanau biyo wode minttettanau waata giigettuutee?

NE ISHANTTU HANOTAABAA QOPPA

Nuuni ubbay ayyaanaabaa woy harabaa oottiyo gishshau, issi issitoo daafuroos. Leemisuwau, hananabaa yootiya Daaneeli i akeekana danddayenna ajjuutaa beˈido wode ‘keehi daafuriis.’ (Dane. 8:27) Hegaappe simmin issitoo, kiitanchaa Gabreeli yiidi a maaddiis. Xoossaa kiitanchay Daaneeli he ajjuutaa akeekanaadan maaddiis; qassi Yihooway a woosaa siyidoogaanne he wodekka ‘Xoossay a keehi dosiyoogaa’ ayyo yootiis. (Dane. 9:21-23) Guyyeppe issitoo, hara kiitanchay loytti qoppidi yootidobay ha daafurida hananabaa yootiyaagaa minttettiis.—Dane. 10:19.

Issi Kiristtaaniyaa baada oychanaappe kase a hanotaa qoppa

Hegaadankka, neeni daafurida woy hidootaa qanxxida issi Yihoowa Markkaa oychanau baanaappe kase, a hanotaabaa qoppa. A gakkiya metoy aybee? Ha metoy waatidi a hidootaa qanxxissana danddayii? Ayyo deˈiya loˈˈo eeshshay aybee? Gubaaˈe cima gidoosappe 20 layttappe bolla gidido Richardi issi ishaa oychanau baanaappe  kase a loˈˈo eeshshaabaa qoppiyoogaa yootiis. I he ishaa hanotaabaakka loytti qoppees. Hegee i he ishaa bessiyaagaadan minttettanau maaddees. Nenaara hara cimay oychanau biyaaba gidikko, intte naaˈˈay issippe he ishaabaa haasayiyoogee loˈˈo.

NE ISHANTTI PASHKKI GIIDI HAASAYANAADAN OOTTA

Issi uri ba qofaa yootanau yeellatana danddayiyoogaa maayennan aggakka. Leemisuwau, issi ishay bana oychanau yiida cimatuyyo bau siyettiyaabaa yootanau metootana danddayees. Yaatin, i pashkki giidi haasayanaadan neeni ay oottana danddayay? Neeni moocu gaydda minttettiyaabaa wozanappe haasayiyoogee maaddana danddayees. Gubaaˈe cima gidoosappe 40 layttappe bolla gidido Mikaaˈeeli ishantta oychanau biidi darotoo, “Issi cimau deˈiya keehi loˈˈo maataappe issoy ishanttu soo biidi eta oychiyoogaanne eta loyttidi eriyoogaa. Yaatiyo gishshau, hachi inttena oychanau yeemottaydda takkaas” yaagees.

Ishaa oychanau baada koyro wozanappe woossana danddayaasa. Kiitettida PHauloosi ba ishanttu ammanuwaabaa, siiquwaabaanne genccaabaa Xoossaakko woossiis. (1 Tas. 1:2, 3) Ne ishau deˈiya loˈˈo eeshshaa xeelliyaagan neessi siyettiyaabaa woosan qonccissiyoogee, neenikka ikka minttettiyaabaa haasayanaadan maaddees. Neeni haasayiyoobay ne ishay woppu gaanaadankka oottana danddayees. Daro wodiyau gubaaˈe cima gididi oottida Rey, “Nuuni ubbay oottiiddi deˈiyo loˈˈobaa issi issitoo dogoos. Hegaa gishshau, issi uri hegaa hassayissiyo wode, hegee nuna minttettees” yaagiis.

GEESHSHA MAXAAFAAPPE MINTTETTIYAABAA YOOTA

Neenikka issi xiqise gidikkonne, Geeshsha Maxaafaappe yootiyoogan PHauloosaagaadan ‘ayyaanaa imuwaa’ immana danddayaasa. (Roo. 1:11) Leemisuwau, unˈˈettida issi ishay “cuwan kaqqido” gunddida ogoruwaara bana geeddarssida mazamuraawiyaagaadan  aynne pattennabadan qoppana danddayees. (Maz. 119:83, 176) He xiqisiyaa qofaa qanttan yoota simmada, ne ishay Xoossaa azazuwaa ‘dogibeennaagaa’ neeni ammanettiyoogaa yootana danddayaasa.

Hegaadankka, bayida shilinggiyaa leemisoy gubaaˈiyaa yeenna michiyo woykko ayyaanaaban shuggida michiyo denttettennee? (Luq. 15:8-10) Bayida shilinggee qooriyan wottiyo alˈˈo alleequwan shuuyettida daro shilinggetuppe issuwaa gidana danddayees. Intte he leemisuwaa tobbiyoogee, a gubaaˈiyan deˈiya alˈˈo michotuppe issinno gidiyoogaa akeekanaadan maaddana danddayees. Hegaa tobbi simmin, a Yihoowayyo dorssa mara mala gidiyo gishshau i iyyo ay keena qoppiyaakko yootana danddayaasa.

Darotoo, ishantti Geeshsha Maxaafaappe nabbabidobaa yootiyoogaa dosoosona. Yaatiyo gishshau, ne kanche haasayoppa. Issi xiqisiyaa issippe nabbabi simmin, neeni appe doorido issi qaalan woy issi qofan i ba qofaa yootanaadan oychana danddayaasa. Leemisuwau, 2 Qoronttoosa 4:16 nabbabi simmidi issi cimay, “Yihooway nena ooraxxissiyoogaa ne deˈuwan beˈadii?” yaagidi oychana danddayees. Yaatiyoogee, issoy issuwaa wozanappe ‘minttettanau’ maaddana danddayees.—Roo. 1:12.

Darotoo, ishantti Geeshsha Maxaafaappe nabbabidobaa yootiyoogaa dosoosona

A gakkidabaa malay gakkido, Geeshsha Maxaafan abay odettido uraabaa tobbiyoogankka ne ishaa minttettana danddayaasa. Keehi azzanida uri, issi issitoo unˈˈettidaba gidikkonne Yihooway eta xoqqu oottidi xeellido Haanniigaadaaninne Eppafiroditoosaagaadan qoppana danddayees. (1 Sam. 1:9-11, 20; Pili. 2:25-30) Geeshsha Maxaafan etabay odettido loˈˈo leemiso gidiya hara darotubaakka tobbana danddayaasa.

MAADDIYOOGAA AGGOPPA

Ishanttanne michontta baada oycha simmadakka, aggennan maaddiyoogan neeni etau wozanappe qoppiyoogaa bessana danddayaasa. (Oos. 15:36) Haasayaa wurssiyo wode, issippe haggaazanau wodiyaa keeriyoogee loˈˈo gidiyoogaa akeekana danddayaasa. Daro wodiyau gubaaˈe cima gididi oottida Bernardi mata wode biidi oychido ishaara woy micheera haranttuwaa gayttiyo wode, i kase zoridobaa xeelliyaagan, “Kaseegaappe giigidee?” yaagidi akeekan oychees. Hegaadan qoppiyoogan, neeni he ishaa maaddanau oottana danddayiyo harabay deˈiyaakkonne akeekana danddayaasa.

Awudeegaappenne aaruwan, ishanttinne michontti neeni etau qoppiyoogaadan, eta hanotaa akeekiyoogaadaaninne eta siiqiyoogaadan xeellana koshshees. (1 Tas. 5:11) Yaaniyo gishshau, ishanttanne michontta baada oychanaappe kase ne ishaa hanotaa qoppa. Hegaa xeelliyaagan woossa. Haniya xiqiseta doora. Yaatikko, “daafuranchchata” minttettana danddayiya suure qaalaa demmaasa.

^ MENT. 2 Asatu sunttay laamettiis.