Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Uddufune 2013

Loˈˈobaa Doorada Ne Laataa Mintta Naaga

Loˈˈobaa Doorada Ne Laataa Mintta Naaga

“Iitabaa ixxite; lo77obaa minttidi oiqqite.”—ROO. 12:9.

1, 2. (a) Xoossau haggaazanau waata kuuyadii? (b) Ayyaanaaban nu laataabaa ay oychana danddayiyoo?

MIILOONIYAN qoodettiyaageeti Xoossaa Yihoowau haggaazanau keehi loˈˈo dooro dooridosona; qassi Yesuus Kiristtoosa leemisuwaa minttidi kaalloosona. (Maa. 16:24; 1 PHe. 2:21) Nuuni Xoossau nu huuphiyaa geppidoogaa xaasayidi xeellokko. Nuuni hegaa kuuyidoy amarida xiqiseta erido gishshataassa gidennan, Xoossaa Qaalaa loyttidi xannaˈido gishshataassa. Yaatiyoogan, ‘anne i kiittido Yesuus Kiristtoosa eranau’ baaxetiya asatussi Yihooway giigissido laataa xeelliyaagan nu ammanuwaa minttiya darobaa tamaarida.—Yoh. 17:3; Roo. 12:2.

2 Nuuyyo Yihoowaara deˈiya dabbotaa naagidi deˈanau, ubbatoo a ufayssiya loˈˈo dooruwaa doorana bessees. Yaatiyo gishshau, ha huuphe yohuwan ha keehi koshshiya oyshata tobbana: Nu laatay aybee? Nuuni hegaa waati xeellana koshshii? Nuuni nu laataa demmanaagaa waati erana danddayiyoo? Nuuni loˈˈo dooro dooranaadan maaddiyaabay aybee?

NU LAATAY AYBEE?

3. (a) Tiyettidaageeti sinttappe demmana laatay aybee (b) ‘Hara dorssati’ demmana laatay aybee?

3 Amarida Kiristtaaneti saluwan xayenna deˈuwaa laattanau hidootoosona. Eti Kiristtoosaara a Kawotettan haariyo gita maataa demmana. (1 PHe. 1:3, 4) Eti he laataa ekkanau, “naa77antto yelettana” bessees. (Yoh. 3:1-3) Tiyettidaageetuura issippe Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiya miilooniyan qoodettiya, Yesuusa ‘hara dorssatu’ laatay aybee? (Yoh. 10:16) Hara dorssati tuggay, hayqoynne sahoy baynna gannate saˈan merinau deˈiyo, Addaameenne Hewaana nagaraa  oottidi mule ekkennan attido laataa demmana. (Ajj. 21:1-4) Yaatiyo gishshau, Yesuusi banaara kaqettida iitabaa oottida bitaniyau, “Hachi taani neessi tumaa odays; neeni tanaara gannatiyan deˈana” yaagidi qaalaa geliis.—Luq. 23:43, NW.

4. Nuuni demmido anjjoy aybee?

4 Ha wodiyankka, nu laataappe amaridaagaa demmoos. Nuuni ‘Kiristtoos Yesuusa wozuwan’ ammaniyo gishshau, nu wozanay woppu giis; Xoossaarakka dabbotida. (Roo. 3:23-25) Xoossaa Qaalan deˈiya keehi alˈˈo hidootaa loyttidi akeekida. Hegaa bollikka, alame yuushuwan deˈiya ishanttu maabaraa yara gidiyoogee keehippe ufayssees. Qassi Yihoowa Markka gidiyoogee keehi gita anjjo. Nu laataa nuuni keehi xoqqu oottidi xeelloos!

5. Seexaanay Xoossaa asaa waatanau maliiddi takkidee, qassi nuuni a iita cimuwaa teqqanau aybi maaddana danddayii?

5 SHin, maalaalissiya nu laatay nuuppe halennaadan, nuuni Seexaanaa cimuwaappe ubbatoo naagettana bessees. Seexaanay Xoossaa asay balabaa kuuyidi ba laataa demmennaadan oottanau eta ubbatoo paaccees. (Qoo. 25:1-3, 9) Seexaanay mata wode xayanaagaa eriyo gishshau, nuna balettanau keehi bichaarees. (Ajjuutaa 12:12, 17 nabbaba.) Nuuni Dabloosa “iita cimuwaa teqqanau,” nu laataa ubbatoo nashshana bessees. (Efi. 6:11) Yisaaqa bayra naˈay Eesawi ba laataa xeellido ogiyaappe goˈˈiyaabaa tamaarana danddayoos.

EESAWA MALA GIDOPPA

6, 7. Eesawi oonee, qassi i demmana danddayiyo laatay aybee?

6 Yisaaqinne Irbbiqa 4,000 gidiya layttaappe kase Eesawanne a mentte ishaa Yaaqooba yelidosona. He mentte naati diccidi, eeshshaaninne oottanau dooriyooban issoy issuwaappe dummatidosona. “Eesawi shankkaa hiillaa eriya bazzo asa gidiis; shin Yaaqoobi dunkkaaniyan de7iya woppa [“boree baynna,” NW] asa gidiis.” (Doo. 25:27) Yaaqoobi iita nagaraa oottennan suure gididi deˈido gishshau, boree baynna asa geetettiis.

7 Eesawaunne Yaaqoobau layttay 15 gidido wode, eta aawaa aaway Abrahaami hayqqiis; shin Yihooway Abrahaamau qaalaa gelidobay attibeenna. Guyyeppe, saˈaa kawotetta ubbay Abrahaama zerettaa baggaara anjjettanaagaa Yihooway Yisaaqassikka yootiis. (Doomettaabaa 26:3-5 nabbaba.) Doomettaabaa 3:15⁠n odettida, ammanettida ‘zerettay,’ giishin Masee Abrahaama zariyaappe yelettanaagaa hegee qonccissees. Eesawi Yisaaqau bayra naˈa gidiyo gishshau, qaalaa gelidobaa laattiyo maatay au deˈees. Eesawi demmana laatay keehi maalaalissiyaagaa! I hegaa nashshidee?

Ayyaanaaban ne laatay halanaadan oottiyaabaa aybanne oottoppa

8, 9. (a) Eesawi ba laataara gayttidaagan ay kuuyidee? (b) Daro layttaappe guyyiyan, i kuuyidobaa xeelliyaagan Eesawi ay akeekidee, qassi waanidee?

8 Issi galla Eesawi bazzoppe soo yiyo wode, Yaaqoobi ‘woxiyaa kattiyaagaa’ beˈiis. Eesawi Yaaqooba, “Tana ha zo7o woxiyaappe miza; tana namisai worees” yaagiis. Yaaqoobi a, “Koiro ne bairatettaa baizza” yaagiis. Eesawi ay kuuyidee? I, “Ha bairatettan tau ai go77i de7ii?” yaagiis. Ee, Eesawi ba bayratettaa guutta misiraa woxiyan laammiis. Eesawi ba bayratettaa tumuppe bayzzidaakkonne eranau Yaaqoobi, “Ane taayyo koiro neeni caaqqa” yaagiis. Eesawi yuushshi qoppennan ba bayratettaa bayzziis. Hegaappe simmin, “Yaaqoobi Eesawassi buddeenaanne misiraa woxiyaa immiis; immin i miisinne uyiis; hegaappe guyyiyan denddidi biis. Eesawi ba bairatettaa hagaadan kariis.”—Doo. 25:29-34.

 9 Daro layttappe guyyiyan, Yisaaqi, ‘Taani mata wode hayqqana’ giidi qoppido wode, Irbbiqa Eesawi karidi aggido bayratettaa laataa Yaaqoobi ekkanaadan oottaasu. Eesawi eeyyatetta kuushshaa kuuyidoogaa akeekido wode, Yisaaqa, “Tana anjja; ta aawau, tanakka anjja! . . . Neeni taayyo anjjuwaappe aibanne ashshabeikkii?” yaagidi woossiis. Yisaaqi Yaaqooba anjjido anjjuwaa laammennaagaa yootido wode, “Eesawi ba qaalaa xoqqu oottidi yeekkiis.”—Doo. 27:30-38.

10. Yihooway Eesawanne Yaaqooba ayba ayfiyan xeellidee, qassi aybissi?

10 Eesawa qofaabaa ha taarikiyaappe ay akeekana danddayiyoo? I sinttappe ba laatan demmana anjjuwaappe aattidi, ba asatettaa amuwaa alanau qoppiyoogaa bessiis. Eesawi ba bayratettaa nashshibeenna; qassi i Xoossaa siiqennaagee qoncce. Qassi i kuuyiyo kuushshay a zariyaa waatidi qohanaakko Eesawi qoppibeenna. SHin, Yaaqoobi ba laataa keehi nashshiis. Leemisuwau, Yaaqoobi machiyo ekkanau dooriyo wode ba aaway azazidoogaa poliis. (Doo. 27:46–28:3) Yaaqoobi danddayancha gidananne ba goˈˈaa aggibayana koshshiyo he dooruwaa doorido gishshau, Masiyau mayzza aawa gidiis. Xoossay Eesawanne Yaaqooba ayba ayfiyan xeellidee? Yihooway, “Taani Yaaqooba siiqaas; shin Eesawa ixxaas” yaagiis.—Mil. 1:2, 3.

11. (a) Eesawa leemisoy Kiristtaanetussi maaddiyaaba gidiyoy aybissee? (b) SHaaramuxiyoogaa PHauloosi Eesawi oottidobaara gattidi yootidoy aybissee?

11 Geeshsha Maxaafay Eesawabaa yootiyoobay ha wodiyan deˈiya Kiristtaanetussi maaddii? Ee, maaddees. Kiitettida PHauloosi, “SHaaramuxanau qaaqqatiya asi ooninne de7enna mala, woi qassi issitoo miyoobau ba bairatettaa baizzida, Xoossaa Ayyaani bainna Eesawa mala asikka de7enna mala naagettite” yaagidi, ba mala Kiristtaaneta zoriis. (Ibr. 12:16) He zoree ha wodiyankka Kiristtaaneta maaddees. Nuuni asatettaa amuwan xoonettin ayyaanaaban nu laatay nuuppe halenna mala, ubbatoo geeshshabaa nashshana koshshees. Gidoppe attin, shaaramuxiyoogaa PHauloosi Eesawi oottidobaara gattidi yootidoy aybissee? Eesawadan asatettaabaa qoppiyoogee, issi uri shaaramuxiyoogaa mala bessennaban ufayttanau geeshshabaa aggibayanaadan oottana danddayiyo gishshataassa.

NE WOZANAA KASETADA GIIGISSA

12. (a) Seexaanay nuna paacciyoy ayba ogiyaanee? (b) Nagaraa oottanaadan nuna paacee gakkiyo wode maaddana danddayiya, Geeshsha Maxaafan deˈiya leemisoti awugeetee?

12 Nuuni Yihoowa ashkkarata gidiyoogaadan,  pokkobaa oottanaadan denttettiya paaciyan gelanau koyennaagee qoncce. Nuuni Xoossaa Yihoowau azazettennaadan issi uri paacciyo wode, I nuna he paaciyaappe ashshanaadan woossoos. (Maa. 6:13) Nuuni ha iita alamiyan suure gididi deˈanau warettiyo wode, Seexaanay nuussi Yihoowaara deˈiya dabbotaa mooranau muletoo baaxetees. (Efi. 6:12) Ha iita alamiyaa xoossay Dabloosi nagarancha asaa naati bantta iita amuwaa polanaadan waati paaccanaakko erees. (1 Qor. 10:8, 13) Leemisuwau, pokkobaa oottada ne amuwaa polanaadan paacciyaabay nena gakkidabadan qoppa. Neeni ay kuuyanee? Paaciyan sohuwaara xoonettida Eesawaagaadan kuuyanee? Woy PHoxiifaara machiyaa paaccido, Yaaqooba naˈaa Yooseefaagaadan, paaciyaa eqettada baqatuutee?— Doomettaabaa 39:10-12 nabbaba.

13. (a) Ha wodiyan daroti Yooseefaagaadan oottidoy, qassi amaridaageeti Eesawaagaadan oottidoy ayba ogiyaanee? (b) Eesawaagaadan oottidaageetu leemisoy nuuni ay akeekanaadan maaddii?

13 Nu ishanttuppenne michonttuppe darota Eesawaagaadan woy Yooseefaagaadan kuuyanaadan oottiya paacee gakkees. Daroti suurebaa oottidi Yihoowa ufayssidosona. (Lee. 27:11) SHin, nu mala Kiristtaanetuppe amaridaageeti paacee gakkiyo wode Eesawaagaa mala dooro dooriyoogan, ayyaanaaban bantta laataa xaasayidi xeellidosona. Layttan layttan, seeraa ekkiya woy bohettiyaageetuppe darotussi he pirdday imettiyoy pokkobaa oottido gishshataassa. Suure deˈennaadan paacciyaabay gakkanaappe kase, nuuni nu wozanaa giigissiyoogee keehippe koshshiyaaba! (Maz. 78:8) Nuuni paaciyaappe naagettanaadaaninne loˈˈo dooro dooranaadan maaddiyaabaappe guuxxiis giishin naaˈˈubaa oottana danddayoos.

WOTTA DENTTA QOPPA; QASSI GIIGETTA

Xoossaa Qaalaa xannaˈiyoogee nuuni paaciyaa eqettanaadan maaddana danddayees

14. Nuuni ‘iitabaa ixxanaadaaninne loˈˈobaa minttidi oyqqanaadan’ woygiya oyshata wotti dentti qoppiyoogee maaddana danddayii?

14 Koyroy, nuuni oottiyoobay kaalettiyoobaa wotti dentti qoppiyoogaa. Ayyaanaaban nuuyyo laataa immida Yihoowa loytti siiqiyo wode, he laataa kaseegaappe aaruwan nashshoos. Nuuni issi uraa siiqikko, a azzanttiyaabaa oottanau koyokko. Ubba, he uran nashissiyaabaa oottanau baaxetoos. Yaatiyo gishshau, nu ashuwaa amuwaa poliyoogee nu bollinne haratu bolli kaalettanabaa takki giidi qoppana bessees. Nuna hagaadan giidi oychana koshshees: ‘Ta ashuwaa amuwaa poliyoogee tau Yihoowaara deˈiya dabbotaa mooriyoy ayba ogiyaanee? He nagaran nu soo asay qohettanay ayba ogiyaanee? Hegee gubaaˈiyan deˈiya ishanttanne michontta qohiyoy ayba ogiyaanee? Taani oottiyooban harati xubettanee?’ (Pili. 1:10) Qassi hagaadan giidi nuna oychana danddayoos: ‘Taani bessennaban guutta wodiyau ufayttanau gaada azzanttiyaabaa oottana koshshii? Taani oottidobaa guyyeppe akeekada, Eesawaagaadan mishettada yeekkanau koyiyaanaa?’ (Ibr. 12:17) Hegaa mala oyshaa wotti dentti qoppiyoogee, ‘iitabaa ixxanaunne loˈˈobaa minttidi oyqqanau’ nuna maaddees. (Roo. 12:9) Yihoowa siiqiyoogee nu laataa minttidi oyqqanau keehi maaddees.—Maz. 73:28.

15. Paace ubbaa eqettanaunne nuuyyo Xoossaara deˈiya dabbotaa naaganau nuna maaddiyaabi aybee?

15 Naaˈˈanttoy, paaciyaa eqettanau giigettiyoogaa. Yihooway nuuni aara deˈiya dabbotaa naaganaadaaninne alamiyaappe gakkiya paaciyaa eqettanau giigettanaadan maaddiya darobaa nuussi giigissiis. Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogee, gubaaˈe  shiiqoy, haggaazoynne woosay hegeetuppe amaridaageeta. (1 Qor. 15:58) Nuuni Yihoowakko woossiyo wode ubban, qassi minnidi haggaaziyo wode ubban paaciyaa eqettanau minnidaageeta gidoos. (1 Ximootiyoosa 6:12, 19 nabbaba.) Nuuni paaciyaa eqettanau giigettana koyikko, qommoora odettidabaa oottanau ubbatoo baaxetana koshshees. (Gal. 6:7) Leemiso maxaafaa shemppo naaˈˈay hegaa qonccissees.

“ERATETTAA” AGGENNAN KOYA

16, 17. Nuuni loˈˈobaa dooriyo eraa demmana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

16 Leemiso shemppo 2⁠y aadhida eratettaa demmanaadaaninne adussi qoppanaadan nuna minttettees. Hegee nuuni iitaa kehaa shaakkanaadan, qassi iita amuwaa poliyoogaappe hegaa eqettanaadan maaddees. SHin nuuni yaatana danddayiyoy baaxetanau koyiyo wode xallaana. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Ta na7au, neeni ta giyoogaa ekka; ta azazuwaakka ne giddon minjja. Aadhdhida eratettaa ezgga; ne wozanaappe akeeka. Eratettaa xeesa; akeekaassikka xoqqu oottada alaaha. Asi biraa woikko qosido miishshaa koyiyoogaadan, neeni eratettaa koya. He wode neeni GODAASSI yayyiyoogaa giyoogee aibakko akeekana; Xoossaakka loittada erana. Aissi giikko, GODAI aadhdhida eratettaa immees; appe eratettainne akeekoi beettees.”—Lee. 2:1-6.

17 Hegaa gishshau, nuuni loˈˈo dooro dooranau eraa demmana danddayiyoy Leemiso maxaafan odettidabaa poliyoogaana. Nuuni, Yihooway yootiyoobay nu wozanaa suurissanaadan oottiyo wode, Xoossaa kaaletuwaa demmanau mintti woossiyo wodenne qosido alˈˈobaa koyiyoogaadan Xoossaa eranau muletoo koyiyo wode, paaciyaa eqettana danddayoos.

18. Neeni muletoo ay oottanau murttadii, qassi aybissi?

18 Eraa, akeekaanne aadhida eratettaa demmanau baaxetiyaageetussi Yihooway hegaa immees. Hegeeta mintti koyiyo wodenne etan goˈettiyo wode, hegaa immiya Yihoowakko kaseegaappe aaruwan shiiqoos. Qassi, nuuni Xoossaa Yihoowaara dabbotaa minttiyoogee paacee gakkiyo wode nuna naagees. Nuuni Yihoowakko shiiqikko, qassi ayyo yayyikko, nagaraa oottennaadan keehi naagettoos. (Maz. 25:14; Yaaq. 4:8) Yihoowa dabbo gidiyoogeenne Xoossay immiyo aadhida eratettaa oosuwan peeshshiyoogee, nuuni ubbay Yihoowa ufayssiyaanne nu laataa mintti naaganaadan maaddiya dooro muletoo doorana mala denttettanaadan amottoos.