Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Uddufune 2013

“Lo77obaa Oottanau” Mishettay?

“Lo77obaa Oottanau” Mishettay?

“[Yesuus Kiristtoosi] nuna wozanaunne lo77obaa oottanau amottiya ba geeshsha asa kessanau, nu gishshau ba huuphiyaa immiis.”—TII. 2:13, 14.

1, 2. Yihoowa Markkati ayba gita maataa demmidonaa, qassi hegaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?

DAROTI issibaa minni oottidi woyto demmiyoogaa xoqqu ootti xeelloosona. Leemisuwau, morkke gidida biittati sigettanaadan maaddida issi issi asati bonchettoosona. SHin, Xoossay kiittin nuuni asay aara sigettanaadan oottiyoogee hegaappekka keehi gita maata!

2 Nuuni Yihoowa Markkati hegaa mala gita maataa demmida. Xoossaynne Kiristtoosi kiittin, nuuni asaa “Xoossaara sigettite” giidi woossoos. (2 Qor. 5:20) Yihooway asaa baakko shiishshanau nunan goˈettees. Hegaa gishshau, 235ppe dariya biittan deˈiya, miilooniyan qoodettiyaageeti Xoossaara dabbotanaunne merinaa deˈuwaa hidootaa demmanau danddayidosona. (Tii. 2:11) Nuuni, “De7o haattaa koyiya asi ooninne coo ekko” giidi wozanappe mishettidi shoobboos. (Ajj. 22:17) Nuuni ha boncho oosuwaa nashshiyoonne minnidi oottiyo gishshau, “lo77obaa oottanau amottiya” woy mishettiya asa geetettiyoogee bessiyaaba. (Tii. 2:14) Nuuni loˈˈobaa oottanau mishettiyoogee asaa Yihoowaara sigettanau nuna waati maaddiyaakko ane beˈoos. Hegau maaddiya issi ogee haggaazuwaa.

MISHETTIYOOGAN YIHOOWANNE YESUUSA LEEMISUWAA KAALLITE

3. “GODAA mishoi” nuuni ay ammanettanaadan oottii?

3 Xoossaa Naˈaa haaruwan hananabaa yootiyo wode Isiyaasa 9:7y, “Ubbaappe Wolqqaama GODAA mishoi hegaa polana” yaagees. Ha qofay, saluwan deˈiya nu Aaway asaa naata ashshanau keehi koyiyoogaa qonccissees. Mishettiyoogan Yihooway nuussi leemiso gidiyoogee, Kawotettaabaa sabbakanaadan Xoossay nuussi immido oosuwaa mishettidi wozanappe oottana koshshiyoogaa akeekissees. Yihooway mishettiyo gishshau, asay a eranaadan nuunikka mishettidi eta maaddoos. Yaatin,  Xoossaara issippe oottiya nuuni, nuuyyo danddayettida peeshshan mishiraachuwaa kumetta wozanaappe yootanau murttidoo?—1 Qor. 3:9.

4. Yesuusi ubbatoo mishettidi haggaaziyoogan leemiso gidiyoy ayba ogiyaanee?

4 Yesuusi mishettidoogaakka ane qoppoos. I ubbatoo mishettidi haggaaziyoogan polo leemiso. Wolqqaama yedetay gakkikkokka, i keehippe waayettidi hayqqana gakkanaashin mishetti haggaaziis. (Yoh. 18:36, 37) Yesuusi yarshsho gididi hayqqana wode matidoogaa erikkokka, asay Yihoowa eranaadan maaddanau ubba kaseegaappe minnidi oottiis.

5. Yesuusi balasiyo giyo mitteebaa yootido leemisuwaara maayettiyaabaa oottidoy ayba ogiyaanee?

5 Leemisuwau, Yesuusi 32 M.L. ofinttan, woyniyaa turaa giddon deˈiya, heezzu layttau ayfabeenna balasiyaa giyo mittiyaa deˈiyo bitaniyaabaa issi leemisuwaa yootiis. He bitanee o qanxxi olanaadan yootin, woyniyaa turaa oottiyaagee bulˈˈidi i xaphuwan oshaa yegganau oychiis. (Luqaasa 13:6-9 nabbaba.) Yesuusi erissiyo ashkkaratu qooday he wode keehi guutta. SHin woyniyaa turaa oottiyaagaa leemisuwan qonccidaagaadan, Yesuusi attida guutta wodiyan, giishin usuppun agina gidiya wodiyan Yihudaaninne Peeriyan minnidi sabbakiis. Yesuusi hayqqanaappe guutta gallassaa kasetidi, ‘bantta hayttaa tulissida’ ba biittaa asau yeekkiis.—Maa. 13:15; Luq. 19:41.

6. Nuuni kaseegaappe aaruwan minni haggaazana koshshiyoy aybisee?

6 Nuuni wurssettau keehi matattido gishshau, minnidi sabbakiyoogee koshshiyaaba gidennee? (Daaneela 2:41-45 nabbaba.) Yihoowa Markka gidiyoogee keehi gita maata! Asaa naatu metoy giigiyo ammanttiya hidootaa yootiyay nu xalla. Gaazeexaa giigissiya issi maccaasiyaa mata wode, “Loˈˈo asaa bolli iitabay gakkiyoy aybissee?” yaagiyaagee zaaroy baynna oysha gaada xaafaasu. Hegaa mala oyshau zaaruwaa siyana koyiya ubbau Geeshsha Maxaafaappe yootiyoogee nu aawatetta, qassi maata. Xoossay immido oosuwaa oottiyo wode, nuuni ‘ayyaanan dochana’ koshshenna. (Roo. 12:11, NW) Nuuni mishettidi haggaaziyoogee, Xoossay maaddin, asay Yihoowa eranaadaaninne siiqanaadan oottana danddayees.

NU GOˈˈAA AGGIBAYIYOOGEE YIHOOWA BONCHISSEES

7, 8. Nu goˈˈaa aggibayiyoogee Yihoowa bonchissiyoy ayba ogiyaanee?

7 Kiitettida PHauloosa gakkidabaappe akeekiyoogaadan, haggaazoy nuuni ‘xiskkuwaa xayanaadaaninne xoomanaadan’ oottana danddayees. (2 Qor. 6:5) Hagee, nu goˈˈaa aggana koshshiyoogaa bessees; qassi banttau koshshiyaabaa demmanau oottiiddi bantta deˈuwan haggaazuwaa kaseyiya aqinyeta hassayanaadan oottana danddayees. Hara biittan asaa maaddanau minnidi oottiya misoonaawetakka hassaya. (Pili. 2:17) Issi issitoo laaxaa woy kahuwaa meennan woy xiskkennan Yihoowa dorssata heemmanau minni oottiya gubaaˈiyaa cimatubaa shin? Gubaaˈiyaa shiiquwaa baanaunne haggaazanau banttau danddayettida ubbabaa oottiya, cimidaageetinne harggee caddiyoogeetikka deˈoosona. Bantta goˈˈaa aggidi Xoossau oottiya ha ubbata qoppiyo wode, eta wozanappe nashshoos. Yihoowa Markka gidennaageetikka nuuni nu haggaazuwaa ay keena nashshiyaakko akeekoosona.

8 Inggilize biittan attamettiya issi gaazeexau, Yihoowa Markka gidenna issi bitanee hagaadan giidi xaafiis: “Asay haymaanootiyan ammaniyoogaa aggiiddi deˈees . . . Woosa keettaa asttamaareti kumetta gallassaa ay oottiyoonaa? Eti Kiristtoosi oottidoogaadan biidi asaa koyokkona . . . Hegaadan oottiyaaba malatiyay Yihoowa Markkatu haymaanoote xalla; eti biidi asaa koyoosonanne wozanappe tumaa sabbakoosona.” Asay ba xallaa siiqiyo ha alamiyan, nu goˈˈaa aggibayiyoogee Xoossaa Yihoowa keehi bonchissiyaaba.—Roo. 12:1.

Neeni haggaazuwau kiyiyoogaa asay beˈiyo wode, hegan etau loytta markkattaasa

9. Nuuni haggaazuwan loˈˈobaa oottanau ubbatoo mishettanaadan denttettana danddayiyaabay aybee?

 9 SHin nuuni kaseegaadan mishettidi haggaazennaba gidikko ay oottana danddayiyoo? Yihooway haggaazuwaa baggaara oottiyoobaa wotti dentti qoppiyoogee nuna maaddees. (Roome 10:13-15 nabbaba.) Atotettay Yihoowa ammanidi a sunttaa xeegiyoogaara gayttidaba; shin nuuni asau sabbakana xayikko eti hegaadan oottana danddayokkona. Hegaa eriyoogee nuuni loˈˈobaa oottanau ubbatoo mishettanaadan, qassi Kawotettaa mishiraachuwaa minnidi yootanaadan denttettana koshshees.

NU LOˈˈO EESHSHAY ASAY XOOSSAAKKO SHIIQANAADAN OOTTEES

Neeni ammanettiyaanne minnada oottiya asa gidiyoogaa harati akeekoosona

10. Nu loˈˈo eeshshay asay Yihoowakko shiiqanaadan oottees geetettana danddayiyoy aybissee?

10 Haggaazuwau mishettiyoogaa xallay asay Xoossaakko shiiqanaadan oottenna. Asay Xoossaakko shiiqanaadan maaddiya harabay nu loˈˈo eeshshaa. PHauloosi, “Nuuni nu oosuwaa ooninne boranaagaa koyokko; qassi onanne xubbanaagaa koyokko” yaagidi, nu eeshshay keehi koshshiyaaba gidiyoogaa yootiis. (2 Qor. 6:3) Nu loˈˈo haasayaynne suure eeshshay Xoossaa timirttiyaa galatissees; qassi harati Yihoowayyo goynnanaadan oottees. (Tii. 2:10) Nuuni Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogaa ashkke asay akeekiyo wode, loˈˈo ayfee beettiyoogaa darotoo siyoos.

11. Nu eeshshay asaa qohiyaakkonne maaddiyaakkonne qoppananne woossana koshshiyoy aybissee?

11 Nu loˈˈo eeshshay asay tumaa siyanau koyanaadan oottana danddayiyoogaadan, iita eeshshay asay Yihoowa eranau koyennaadan oottana danddayees. Yaatiyo gishshau, ooso sohuwan gidin, son, woy timirtte keettan, nu haggaazuwaaninne eeshshan asay xubettanaadan oottiya aybippenne haakkanau koyoos. Nuuni eriiddi nagaraa oottikko, Yihoowaara deˈiya dabbotay merinau moorettees. (Ibr. 10:26, 27) Hegee nuuni  oottiiddi deˈiyoobaa, qassi nu eeshshay harata qohiyaakko goˈˈiyaakko qoppanaadaaninne hegaa xeelliyaagan woossanaadan nuna denttettana koshshees. Ha alamiyan deˈiya asaa kandduwaa maaray mooretti moorettidi biyo wode, ashkke asay “Xoossaassi azazettiyaageetuppenne azazettennaageetuppe gidduwan de7iya zawaa” loytti akeekana. (Mil. 3:18) Ee, nu loˈˈo eeshshay asay Xoossaara sigettanaadan keehippe maaddees.

12-14. Nu ammanuwaa gaasuwan gakkiya paaciyan gencciyoogee, harati nu haggaazuwaa ayba ogiyan xeellanaadan maaddana danddayii? Leemisuwaa yoota.

12 PHauloosi Qoronttoosa Kiristtaanetuyyo i metotidoogaa, tuggatidoogaa, garafettidoogaanne qashettidoogaa xaafiis. (2 Qoronttoosa 6:4, 5 nabbaba.) Nu ammanuwaa gaasuwan paacee gakkiyo wode nuuni gencciyoogee harati tumaa siyanaadan maaddana danddayees. Leemisuwau, amarida layttappe kase Anggoola biittan issoti issoti bantta heeran deˈiya Yihoowa Markkata muleera xayssanau koyidosona. Yihoowa Markka gidida issi azinaanne machiyo, qassi shiiquwaa yiida hara 30 asaa oyqqidosona. Yaatidi, aybanne mooribeenna he asatu bollaara suuttay goggana gakkanaashin shociyo wode beˈanau heeraa asay shiiqiis. Eti maccaasaakka naatakka shocidosona. Eta qofay, hegaa yayyidi Yihoowa Markkati yootiyoobaa ooninne siyennaadaana. SHin he asata shoci simmin, he heeran deˈiya asaappe daroti Yihoowa Markkati banttana Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanaadan oychidosona! Hegaappe guyyiyan, Kawotettaabaa sabbakiyo oosoy keehippe aakkido gishshau, daro asay tumaa siyiis; qassi Yihooway he ishantta anjjiis.

13 Nuuni Geeshsha Maxaafaa maaraa mintti kaalliyoogee harata keehi maaddana danddayiyoogaa ha leemisoy qonccissees. PHeexiroosinne kiitettida harati paaciyan genccidoogee, asay Xoossaa dabbo gidanaadan maaddennan aggenna. (Oos. 5:17-29) Nuunikka paaciyan genccidi suure gididabaa oottiyoogaa beˈiyo wode, nunaara tamaariyaageeti, nunaara oottiyaageeti woy nu soo asay tumaa siyana danddayoosona.

14 Ubba wodekka, issi issi ishanttu bolli yedetay gakkees. Leemisuwau, olettenna gishshau, Armeniyaa biittan 40 gidiya ishantti qasho keettan qashettidosona; hara darotikka mata wode qashettennan aggokkona. Erttiran 55 Yihoowa Markkati qasho keettan qashettidosona; etappe issotu issotu layttay 60ppe darees. Tohossa Kooriyan, 700 gidiya Yihoowa Markkati bantta ammanuwaa gaasuwan qasho keettan deˈoosona. He biittan deˈiya ishantta hegaadan qasho keettan yeggiyoogaa doommoosappe 60 laytta gidees. Dumma dumma biittan deˈiya, yedetay gakkiyo nu ishantti ammanettidaageeta gidiyoogee Xoossaa bonchissanaadaaninne xillobaa siiqiyaageeti Yihoowayyo goynnana mala maaddanaadan ubbatoo woossana koshshees.—Maz. 76:8-10.

15. Ammanettiya asa gidiyoogee harati tumaa siyanaadan oottana danddayiyoy ayba ogiyaanakko leemisuwan yoota.

15 Nuuni ammanettiya asa gididi deˈiyoogeekka asay tumaa siyanaadan oottana danddayees. (2 Qoronttoosa 6:4, 7nabbaba.) Leemisuwau, ha hanidabaa qoppa: Otobisiyan kaariniyaa maashiniyan issi michiyaa miishshaa yeggiyo wode, i laggiyaa michiyaa biyo sohoy keehi mata gidiyo gishshau, qanxxana koshshennaagaa yootaasu. Keehi matan wodhikkokka, qanxxiyoogee bessiyaaba gidiyoogaa he michiyaa yootaasu. Hegaappe simmin, i laggiyaa otobisiyaappe wodhaasu. Otobisiyaa laaggiyaagee he micheekko simmidi o, “Neeni Yihoowa Markkee?” yaagidi oychiis. Michiyaa, “Ee; shin neeni oychanaadan oottidabi aybee?” yaagaasu. “Otobisiyaa kaariniyaa ekkanau miishshaa qanxxiyoogaa xeelliyaagan intte haasayiyoobaa siyaas; qassi hegaadan oottiya keehi guutta asatu giddon Yihoowa Markkati deˈiyoogaanne eti  ubbaban ammanettiyaageeta gidiyoogaa erays.” Amarida aginappe guyyiyan, shiiquwan issi bitanee he michiyo hagaadan giis: “Tana eray? Taani kaariniyau miishshaa qanxxiyoogaa xeelliyaagan nenaara haasayida, otobisiyaa laaggiyaagaa. Ne eeshshaa akeekada, Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈanau qofaa qachaas.” Asay nuuni ammanettiya asa gidiyoogaa akeekiyo wode, nuuni yootiyo mishiraachuwan ammanettees.

UBBATOO NU EESHSHAY XOOSSAA BONCHISSIYAAGAA GIDO

16. Nuuni danddayancha, siiqiyaageetanne keha gidiyoogee asaa waati maaddii? Leemisuwaa yoota.

16 Nuuni danddayancha, siiqiyaageetanne keha gidiyo wode, asay Yihoowabaa, a halchuwaabaanne a asaabaa tamaaranau koyanaadan oottana danddayoos. Darotoo coo asa bessanau goynniyaageeti Xoossau aqidaba milatiyo eeshshaappe tumu Kiristtaanetu eeshshay keehi dumma. Haymaanootiyaa kaalettiya issoti issoti wudiyaappe cimmidi ekkiyo miishshan alˈˈo keettaanne kaamiyaa shammidi duretoosona; ubba issoy carkkoy irxxanaadaaninne hoˈˈanaadan oottiyaabay deˈiyo keettaa ba kanau keexxiis. Kiristtoosa kaalloos giya daroti ‘coo immanau’ koyokkona. (Maa. 10:8) Ubba beni Israaˈeelan deˈiya iita qeesetuugaadan “damoozan tamaarissoosona”; qassi eti tamaarissiyoobaappe darobay Geeshsha Maxaafan deˈenna. (Mik. 3:11) Hegaa mala iita eeshshay ooninne Xoossaara sigettanaadan oottenna.

17, 18. (a) Nu eeshshan Yihoowa waatidi bonchissana danddayiyoo? (b) Neeni ubbatoo loˈˈobaa oottanau koyiyoy aybissee?

17 Hara baggaara, tumu Kiristtaaneti tamaarissiyoobaynne bantta shooruwau oottiyoobay asay Xoossaa dabbo gidanau koyanaadan maaddees. Leemisuwau, issi aqinyee sooppe soo biidi haggaazishin, issi cima amˈˈiyaa siyanau koyabeykku. A kushiinan deˈiya amppooliyaa laammanau gayyiyaa bolli kiyidaashin, i kariyaa qoxxidoogaa au yootaasu. I, “Hegaa intterkka oottiyoogee loˈˈo gidenna” yaagiis. Hegaappe simmidi, iyyo amppooliyaa laammidi biis. I naˈay hegaa siyidi, keehi garamettido gishshau, he ishaa galatana giidi a demmanau keehi koyiis. Wurssettan, maccaasee naˈay Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommiis.

18 Neeni ubbatoo loˈˈo oosuwaa oottanau murttidoy aybissee? Nuuni mishettidi haggaaziyo wodenne ubbabaa Xoossaa sheniyaadan oottiyo wode, Yihoowa bonchissiyoogaanne harati atotettaa demmanaadan maaddiyoogaa neeni eriyo gishshataassa gidana danddayees. (1 Qoronttoosa 10:31-33 nabbaba.) Mishiraachuwaa yootiyoogaaninne Xoossaa ufayssiya ogiyan deˈiyoogan loˈˈobaa oottanau mishettiyoogee Xoossaanne asaa wozanappe siiqiyoogaa bessees. (Maa. 22:37-39) Nuuni loˈˈobaa oottanau mishettikko, ha wodiyan tumu ufayssaa demmoos. Qassi, nuna Medhidaagaa, Yihoowa bonchuwau asay ubbay mishettidi au goynniyo wodiyaa hidootan naagana danddayoos.