Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  April 2013

Xoossaa Qaalaa Goˈettada Neeyyookka Maadetta Haratakka Maadda

Xoossaa Qaalaa Goˈettada Neeyyookka Maadetta Haratakka Maadda

“Taani ne wogati ubbai giyoogaadan hemettais.”—MAZ. 119:128.

1. Nuuni Xoossaa Qaalan wozanappe ammanettana bessiyoy aybissee?

GEESHSHA MAXAAFAA xannaˈiya uri haggaaziyoogaa doommana danddayiyaakkonne kuuyanau cimati tobbiyo wode banttana, ‘He uri haasayiyoobay Geeshsha Maxaafay Xoossay ba ayyaanan xaafissido Qaala gidiyoogaa i ammaniyoogaa bessii?’ yaagidi oychoosona. * Nuuni ubbay oottiyoobaaninne haasayiyooban Geeshsha Maxaafan ammanettiyoogaa bessana koshshees. Nuuni Xoossaa Qaalan ammanettiyo wodenne a Qaalaa haggaazuwan goˈettiyo wode, harati Yihoowa eranaadaaninne atotettaa demmanaadan maaddana danddayoos.

2. Nuuni ‘eridoogaadan minnidi deˈana’ koshshiyoy aybissee?

2 Kiitettida PHauloosi, “Neeni tamaaridoogaaninne eridoogan minnada de7a” yaagidi Ximootiyoosayyo xaafido wode, Xoossaa Qaalay keehippe koshshiyoogaa qonccissiis. PHauloosi neeni “eridoogan” giidobay Ximootiyoosi mishiraachuwan ammanaadan oottida Geeshsha Maxaafaa tumaa. He tumay nunakka hegaadan maaddiis; qassi nuuni atotettaa demmanau ‘aadhida erancha’ gididi deˈanaadan ubbatoo maaddees. (2 Xim. 3:14, 15) Nuuni Geeshsha Maxaafay Xoossaa ayyaanaa kaaletuwan xaafettidoogaa harata bessanau, PHauloosi he xiqisiyaappe kaallidi yootidobaa darotoo goˈettoos; shin 2 Ximootiyoosa 3:16, 17n (Nabbaba.) deˈiya he qofan nuunikka goˈettana danddayoos. Ane he xiqisiyaa loyttidi pilggoos. Hegaadan oottiyoogee, Yihooway tamaarissiyoobay ubbay suure gidiyoogaa nuuni minttidi ammananaadan maaddees.—Maz. 119:128.

‘TAMAARISSANAU MAADDEES’

3-5. (a) PHenxxaqosxxe gallassi PHeexiroosa haasayaa siyida asay ay oottidee, qassi aybissi? (b) Tasalonqqen deˈiya daro asay tumaa ekkidoy aybissee? (c) Nu haggaazuwaara gayttidaagan asay garamettanaadan oottana danddayiyay aybee?

3 Yesuusi Israaˈeelatussi, “Taani hananabaa yootiyaageeta, aadhdhida eranchchatanne higgiyaa tamaarissiyaageeta inttekko kiittais” yaagiis. (Maa. 23:34) Yesuusi haggaazuwan Geeshsha Maxaafaa goˈettanaadan i tamaarissido ba erissiyo ashkkaratubaa yootiis. ‘Tamaarissiyaageetuppe’ issoy, kiitettida PHeexiroosi PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln, Yerusalaamen shiiqida daro asau haasayiis. I Ibraysxxe Geeshsha Maxaafaappe darobaa yootiis. PHeexiroosi he xiqiseta qonccissido wode, ezggiyaageetuppe daroti bantta oottido iitaban keehi zilˈˈettidosona. Eti kase oottido nagaraappe simmidosona. Etappe heezzu shaˈa gidiya asati Xoossay bantta nagaraa atto gaanaadan woossidosona; qassi Kiristtaane gididosona.—Oos. 2:37-41.

4 Tamaarissiyaagee haray, kiitettida PHauloosi Yerusalaameppe keehi haakkidi deˈiya sohotun mishiraachuwaa sabbakiis. Leemisuwau, i Maqidooniyaa katamaa Tasalonqqen, Ayhuda woosa keettan goynniyaageetuyyo sabbakiis. PHauloosi heezzu Sambbata gallassatun, ‘Xoossaa maxaafatuppe asaara haasayiis, qassi Kiristtoosi waayiyaa ekkanaunne hayquwaappe denddanau bessiyoogaa etassi birshshidi yootiisinne tuma gididoogaakka eta erissiis.’ Hegaappe denddidaagan, “etappe [Ayhudatuppe] issooti issooti” Kiristtaane gididosona; ‘daro Giriiketikka’ hegaadan oottidosona.—Oos. 17:1-4.

5 Ha wodiyan Xoossaa ashkkarati Geeshsha Maxaafaa goˈettiyo ogiyan daroti garamettoosona. Siwezerlande biittan deˈiya issi bitanee nu michotuppe issinna ayyo Geeshsha Maxaafaappe nabbabin siyidi, i haymaanootee aybakko oychiis. A, “Taaninne ta laggiyaa Yihoowa Markka” yaagaasu. I hegaa a yootennan erana koshshiyoogaa odiis. Qassi, “Geeshsha Maxaafaappe nabbabanau ta soo yaanay Yihoowa Markkatuppe hari oonee?” yaagiis.

6, 7. (a) Gubaaˈiyan tamaarissiyaageeti Geeshsha Maxaafaa waatidi loytti goˈettana danddayiyoonaa? (b) Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo wode xiqiseta loytti goˈettiyoogee keehi koshshiyaaba gididoy aybissee?

6 Nuuni tamaarissiyo wode Geeshsha Maxaafaa loyttidi goˈettana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Neeni gubaaˈiyan tamaarissiyaaba gidikko, xiqisiyaa goˈetta. Xiqisiyaa qofaa coo yootiyoogaappe woy xaafa oyqqidoogaa nabbabiyoogaappe Geeshsha Maxaafaappe kessada nabbaba; qassi ezggiyaageetikka hegaadan oottanaadan minttetta. Hegaadankka, ezggiyaageeti Yihoowakko kaseegaappe aaruwan shiiqanaadan maaddiya ogiyan he xiqiseti waatidi goˈˈiyaakko yoota. Akeekanau metiya leemisuwaanne issi hanida miichiyaabaa yootiyoogaappe, Xoossaa Qaalaa qonccissanau wodiyaa goˈetta.

7 Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo wode ay hassayana koshshii? Nu xuufeta goˈettiyo wode, xiqiseta qonccissennan kanttennaadan naagettana koshshees. Nuuni shempponne paydo xallay xaafettido xiqiseta xannaˈiya uri nabbabanaadan minttettananne eta qofaa akeekanaadan a maaddana koshshees. Waatidi? Xiqisiyaa qonccissiyo wode nu xallay haasayiyoogaappe, xannaˈiya uri ba qofaa yootanaadan minttettana koshshees. Nuuni he uri ay ammanana woy ay oottana koshshiyaakko yootiyoogaappe, i woy a suurebaa kuuyanaadan maaddiya oyshaa loytti qoppidi oychana danddayoos. *

‘BALAA SEERANAU MAADDEES’

8. PHauloosi baaxetanaadan oottidabay aybee?

8 Nuuni darotoo, ‘seeriyoogee’ gubaaˈe cimi oottiyooba giidi qoppoos. Ee, tuma; cimati ‘nagara oottiyaageeta seerana’ bessees. (1 Xim. 5:20, 21; Tii. 1:13, 14) SHin nuna nu huuphen seeriyoogeekka keehi koshshiyaaba.  PHauloosi a kahay a qumˈˈenna, loˈˈo leemiso gidiya Kiristtaane. (2 Xim. 1:3) Gidikkokka i, “Ta bollaa giddon de7iya ta wozanaa qofaa higgiyaara warettiya dumma higgiyaa be7ais; he higgee . . . nagaraa ootissiya higgiyan tana qashissees” yaagidi xaafiis. Nuuni hegaa yuushuwan deˈiya qofaa xannaˈiyoogan, PHauloosi ba nagarancha asatettau haarettennaadan baaxetanau ay oottana koshshidaakko loytti akeekana danddayoos.—Roome 7:21-25 nabbaba.

9, 10. (a) PHauloosi xoonanau baaxetido nagaray ayba gidanee? (b) PHauloosi nagaraa xoonanau geella ayba ogiyan baaxetideeshsha?

9 PHauloosi xoonanau baaxetido nagaray aybee? Qonccissidi yootana xayikkonne, i kase “cayiyaagaa” gidiyoogaa Ximootiyoosau xaafiis. (1 Xim. 1:13) PHauloosi Kiristtaane gidanaappe kase Kiristtaanetu bolli hanqquwaa suulliya asa. I Kiristtoosa kaalliyaageeta kase waatidi xeelliyaakko, ‘Taani wogi baynnaagaa eta hanqqettaas’ yaagiis. (Oos. 26:11) PHauloosi hanqquwaa mittiyoogaa tamaariis; shin issi issitoo iitabaa haasayennaadaaninne ba yiilluwaa teqqanau baaxetennan aggenna. (Oos. 15:36-39) I he baaxiyan xoonanaadan aybi maaddidee?

10 PHauloosi Qoronttoosa Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyan bana seeranau oottidobaa qonccissiis. (1 Qoronttoosa 9:26, 27 nabbaba.) I nagaraa oottennaadan minttidi baaxetiis. I Geeshsha Maxaafaappe zoriyaa koyidoogee, hegaa oosuwan peeshshanau maaddana mala Yihoowakko minttidi woossidoogeenne azazettanau minnidi baaxetidoogee sirissenna. * Nuunikka nagarancha gidida nu asatettaa xoonanau hegaadan baaxetiyo gishshau, a leemisoy nuna goˈˈana danddayees.

11. Tumaa ogiyan hemettiyaakkonne nuna ubbatoo waatidi ‘qorana’ danddayiyoo?

11 Nuuni nagaraa oottennaadan baaxetiyoogaa aggana danddayiyaabadan mule qoppana koshshenna. Hegaadan qoppiyoogaappe, nuuni tumaa ogiyan hemettiiddi deˈiyaakkonne eranau nuna ubbatoo ‘qorana’ koshshees. (2 Qor. 13:5) Qolasiyaasa 3:5-10 mala xiqisiyaa nabbabiyo wode, hagaadan nuna oychana danddayoos: ‘Taani nagaraa amuwaa woranau baaxetiyaanaayye kandduwaaban shuggiyaanaa? Intternneetiyaa goˈettishin pokkobaa bessiya sayttee kiyi wodhikko, he sayttiyaa gorddiyaanaayye gujjada beˈanau koyiyaanaa?’ Xoossaa Qaalan deˈiya zoriyaa nu deˈuwan waatidi oosuwan peeshshanaakko qoppikko, ‘beegottananne woga deˈana’ danddayoos.—1 Tas. 5:6-8.

‘MOORUWAA SUURISSANAU MAADDEES’

12, 13. (a) ‘Mooruwaa suurissiyo’ wode nu halchoy ayba gidana koshshii, qassi hegaadan oottanau Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee? (b) Nuuni ‘mooruwaa suurissanau’ koyikko, issi uraara haasayana koshshennay ayba ogiyaanee?

12 ‘Mooruwaa suurissiyoogaa’ geetettida Giriiketto qaalay “loyttiyoogaa, zuuqqiyoogaa, suure sohuwaa zaariyoogaa, sitti oottiyoogaa” giyoogaa. Issi issitoo, harati nuuni giidobaa woy oottidobaa bala ogiyan akeekiyo wode, hegaa suurissana koshshees. Leemisuwau, Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Yesuusi ‘giiraa ekkiyaageetuyyoonne nagaranchchatuyyo’ qarettees giidi amassalidosona. Yesuusi etau, “Hargganchchatussippe attin, payyatuyyo aakime koshshenna. SHin intte biidi, Xoossaa maxaafai, ‘Taani maarotettaa koyaisippe attin, yarshshuwaa koyikke’ giyoogee woigiyoogaakkonne erite” yaagidi zaariis. (Maa. 9:11-13) I danddayaaninne kehatettan Xoossaa qaalaa ubba asau qonccissiis. Yaatiyo gishshau, Yihooway “qaretainne maarotai kumido Xoossaa, danddayanchchaa, aggenna siiqoi daridoogaanne daro ammanettiyaagaa” gidiyoogaa ashkketi eridosona. (Kes. 34:6) Hegaappe denddidaagan, daroti Kawotettaa mishiraachuwaa ammanidosona.

13 Nuuni harata waatidi maaddanaakko Yesuusa  leemisuwaappe tamaaroos. Naaˈˈantto Ximootiyoosa 3:16, 17n deˈiya qofay, mooruwaa suurissanau nuuni harata harshshuushana koshshiyoogaa yootenna. Geeshsha Maxaafay nuuni harata yiilloyanaadan paqqadenna. Harata boriyoogee darotoo “cuphedan” keehi qohees; qassi aybanne maaddennan aggana danddayees.—Lee. 12:18.

14-16. (a) Harati metidaban banttana maaddanaadan oychiyo wode, cimati ‘mooruwaa suurissana’ danddayiyoy ayba ogiyaanee? (b) Naata dichiyo wode Geeshsha Maxaafay yootiyo ogiyan ‘mooruwaa suurissiyoogee’ keehippe koshshiyoy aybissee?

14 Yaatin, nuuni ‘mooruwaa suurissiyo’ wode danddayanchanne keha gidana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Issi azinaynne machiyaa eti darotoo palamettiyoogaa agganaadan maaddana mala gubaaˈe cimaa oychidabadan qoppa. He cimay waatanee? I ooyyoonne exatennan, Geeshsha Maxaafan deˈiya maaraa woy So Asaa Ufayssau Koshshiya Waannabaa giya maxaafaa shemppo 3n deˈiya qofaa etau yootana danddayees. Cimay yootiyo wode, azinaykka machiyaakka eti loyttidi oosuwan peeshshana koshshiyo zoree awugaakko akeekana danddayoosona. Hara wode, cimay hanotay kaseegaappe giigidaakkonne eta oychana danddayees; qassi koshshikko gujjidi maaddana danddayees.

 15 Yelidaageeti bantta naati ayyaanaaban minnanaadan oottiya ogiyan waatidi ‘mooruwaa suurissana’ danddayiyoonaa? Ne yelaga naˈiyaa iita laggetettaa agganaadan neeni maaddanau koyidabadan qoppa. Koyruwan, neeni hanotaa loyttada erana koshshees. Yaatada, nena qofissidabay deˈikko, geella Yelagati Oychiyo Oyshaa—Oosuwan Peˈana Danddayiya Zaaruwaa, Paydo 2, (Amaarattuwaa) giya maxaafan deˈiya qofaa goˈettada iira haasayana danddayaasa. Hara gallassi kaseegaappe daro wodiyaa iira aattana danddayaasa. A haggaaziyo wode woykko so asaara allaxxiyo wode, i qofaa akeekana danddayaasa. Neeni ne naˈiyo danddayiyaabanne keha qaalan  haasayissiyaaba gidikko, neeni o siiqiyoogaa a akeekana. A ne zoriyaa oosuwan peeshshada, ba deˈuwan iitabay gakkennaadan naagettana danddayausu.

Yelidaageeti ‘mooruwaa suurissanau’ Geeshsha Maxaafaa goˈettidi bantta naati iita metuwan gelennaadan kehatettan maaddoosona (Mentto 15 xeella)

16 Hegaadankka, bantta payyatettau hirggiyaageeta, oosuwaappe kessin azzanidaageeta woy Geeshsha Maxaafay tamaarissiyo issi issibaa ammananau metootidaageeta danddayaaninne kehatettan minttettana danddayoos. ‘Mooruwaa suurissanau’ Xoossaa Qaalaa goˈettiyoogee Yihoowa asaa keehippe maaddees.

‘XILLOTETTAN ZORANAU MAADDEES’

17. Nuuni zoriyaa ufayssan ekkana koshshiyoy aybissee?

17 ‘Qaxxayettiyo wode haˈˈissau yiilloyeesippe attin, ufayssenna.’ “SHin qaxxayidoogeetuyyo guyyeppe he qaxxayoi xillotettaa de7uwaa sarotettaa woituwaa immana.” (Ibr. 12:11) Banttana yelida Kiristtaaneti zorido zoree maaddidoogaa tumaa keettan diccida gasttatuppe daroti ammanoosona. Qassi Yihooway gubaaˈiyaa cimatu baggaara zoriyo zoriyaa ekkiyoogee nuuni deˈuwaa ogiyaappe kiyennaadan maaddees.—Lee. 4:13.

18, 19. (a) Leemiso 18:13n deˈiya zoree ‘xillotettan zoranau’ keehippe koshshiyoy aybissee? (b) Cimati moorida uraa ashkketettaaninne siiquwan haasayissiyoogee, darotoo ayba goˈˈaa demissii?

18 Loˈˈo zore zoranau hiillancha gidana koshshees. Yihooway Kiristtaaneti ‘xillotettan’ zoranaadan yootiis. (2 Xim. 3:16, 17) Yaatiyo gishshau, nuuni zoriyo wode Geeshsha Maxaafaa maaraa kaallana koshshees. He maaraappe issoy, Leemiso 18:13n deˈiya, “Siyennan de7iiddi zaariyoogee, hegee he uraayyo eeyyatettanne yeella” yaagiyaagaa. Hegaa gishshau, cimati gita nagaraa oottida uraa haasayissana koshshikko, hanidabaa ubbaa eranau minttidi qorana bessees. (Zaa. 13:14) Eti ‘xillotettan’ zorana danddayiyoy hegaadan oottiyoogaana.

19 Hegaa bollikka, Xoossaa Qaalay gubaaˈiyaa cimati harata “ashkketettan” seeranaadan yootees. (2 Ximootiyoosa 2:24-26 nabbaba.) Issi uri oottido nagaran Yihoowa sunttay borettananne haratikka qohettana danddayiyoogee tuma. Gidikkokka, issi cimay yiillotidi zoriyoogee nagaraa oottida ura goˈˈenna. SHin, cimati Xoossaagaadan “keha” gidiyoogee, moorida uri ba nagaraappe simmanaadan denttettana danddayees.—Roo. 2:4.

20. Yelidaageeti bantta naata zoriyo wode kaallana koshshiyo maaray aybee?

20 Yelidaageeti bantta naata Yihoowa “seeraaninne zoriyan” dichiyo wode, Geeshsha Maxaafaa maaraa kaallana bessees. (Efi. 6:4) Issi uri yootidobaa xallaa siyidi aaway ba naˈaa qaxxayana koshshenna. Qassi Kiristtaane gidida keettaa asay hanqquwaa suullana koshshenna. Yihooway “maarotainne qaretai kumidoogaa.” Yelagata zoriyo aawatettay deˈiyoogeetikka Yihoowa leemisuwaa kaallana koshshees.—Yaaq. 5:11.

YIHOOWAY NUUSSI IMMIDO ALˈˈO IMOTA

21, 22. Mazamure 119:97-104n deˈiya qofaappe, neeni Yihoowa Qaalaa xeelliyo ogiyaa loytti qonccissiyaagee awugee?

21 Xoossaayyo yayyiya issi bitanee i Yihoowa higgiyaa siiqiyoy aybissakko yootiis. (Mazamure 119:97-104 nabbaba.) I Geeshsha Maxaafaa xannaˈidi, aadhida eraanne akeekaa demmiis. I hegaappe demmido zoriyaa naagidoogee, daroti oottidoogaa mala mooruwaa oottennaadan maaddiis. Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogan i ufayttiis. I ba deˈuwan keehippe goˈettanaadan maaddida kaaletuwaa immida Xoossaayyo azazettanau murttiis.

22 Neeni ‘Xoossaa maxaafa ubbaa’ nashshay? He maxaafay Xoossay halchidobaa polanaagaa neeni minttada ammananaadan maaddees. Ayyaanaa kaaletuwan xaafetida an deˈiya zoree, neeni hayquwaa kaalettiya nagaraa oottennaadan naagees. Qassi haratussi a qofaa hiillan qonccissiyoogan, eti deˈuwaa ogiyan hemettanaadaaninne appe kiyennaadan maaddana danddayaasa. Ubbaappe aadhida erancha gidida, siiqiya nu Xoossaa Yihoowayyo haggaaziyo wode, ‘Xoossaa maxaafa ubbaa’ loyttidi goˈettiyaageeta gidoos.

^ စာပိုဒ်၊ 1 Yihoowa SHeniyaa Oottanau Giigettidaageeta (Amaarattuwaa) giya maxaafaa sinttaa 79 xeella.

^ စာပိုဒ်၊ 7 Yesuusi tamaarissiyo wode darotoo harata, “Intte ai qoppeetii?” yaagidi oychees. Yaatidi, eti zaaranaashin takki gees.—Maa. 18:12; 21:28; 22:42.

^ စာပိုဒ်၊ 10 PHauloosi xaafido dabddaabbetun nagaraa amuwaa xoonanau minttettiya darobay deˈees. (Roo. 6:12; Gal. 5:16-18) Harata zorido zoriyaa i ba huuphe oosuwan peeshshidoogee sirissenna.—Roo. 2:21.