Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  April 2013

 DEˈUWAN HANIDABAA

Ishatamu Layttau Kumetta Wode Haggaazido Haggaazuwaa

Ishatamu Layttau Kumetta Wode Haggaazido Haggaazuwaa

Nuuni kumetta wode haggaaziya nu laggeessi hagaadan giida: “Aqinye gidiyoogee neeyyo metiyaaba gidenna. Ne aawaykka ne aayyiyaakka Yihoowa Markka; qassi eti nena maaddana danddayoosona.” A, “Siyite! Nuuni ubbaykka issi Aawaa naata” yaagaasu. A giidoban keehi maaddiya qofay deˈees: Saluwan deˈiya nu Aaway ba ashkkaratussi qoppees, qassi eta minttettees. Nuuni nu deˈuwan beˈidobay hegee tuma gidiyoogaa qonccissees.

 NUUNI Finlandde biittan, Osttirobotiniyaa giyoosan, huuphessa baggan yelettida. Nu soo asay goshshancha; qassi nu soo naati tamma. Naatettan deˈiyo wode Naaˈˈantto Alamiyaa Olan qohettida. Nuuni olaa dembbaappe xeetan qoodettiya kilomeetiriyaa haakkidi deˈikkokka, hegaappe simminkka he olay nuuni yayyanaadan oottiis. Nu heeran deˈiya Oolunne Kalajoki giyo katamatun bombbee xuuqqin, qammi saluwan baara milatiya pooˈuwaa beˈida. Nuuni olaa horophilee saluwan paallishin beˈikko, sohuwaara qosettanaadan nu aawaynne aayyiyaa zoridosona. Nu bayra ishaa Tawunoy pirdda paci baynna gannate saˈaabaa nuuyyo yootido wode, keehippe ufayttida.

Tawunoy ayyo layttay 14 gidido wode, Geeshsha Maxaafaa tumaa Geeshsha Maxaafaa tamaaretu xuufiyaappe eriis. A zoriya wozanay Geeshsha Maxaafan loohido gishshau, Naaˈˈantto Alamiyaa Olay doommido wode olettennan ixxidi, qasho keettan qashettiis. Yan a keehi qohidosona. Hegee i Yihoowayyo oottanau murttidoogan yaa minnanaadan oottiis; qassi qasho keettaappe kiyi simmidi kaseegaappe aaruwan mishettidi haggaaziis. Nu ishaa loˈˈo leemisoy Yihoowa Markkati nu heeran shiiqiyo shiiquwaa baanaadan nuna minttettiis. Ogiyau koshshiya miishshaa dagayanau minnidi oottana koshshikkokka, nuuni awuraajjaa shiiquwaakka boos. Nuuni sunkkuruutuwaa tokkoos; henjeeraa maxoos; qassi nu shoorotuyyo maayuwaa sikkoos. Nu gaden oottiyo darobay deˈiyo gishshau, darotoo awuraajjaa shiiquwaa issippe baana danddayokko; yaatiyo gishshau, kayan kayan boos.

Haddirssa baggan doommidi: Mati (aawaa), Tawuna, Saymi, Maariya Emiliya (aayyiyo), Vayno (guutta naˈaa), Ayli, qassi Aniko 1935n

Yihoowabaanne a halchuwaabaa tamaarido tumay nuuni a keehippe siiqanaadan maaddido gishshau, nu huuphiyaa ayyo geppanau qofaa qachida. Nuuni naaˈˈaykka 1947n xammaqettida—he wode Aniki layttay 15, qassi Ayli layttay 17. Nu michiyaa Saymakka he laytti xammaqettaasu. Azina gelada ba son deˈiya nu michiyo Liniyookka Geeshsha Maxaafaa xannaˈissida. Akka i soo asaykka Yihoowa Markka gididosona. Nuuni xammaqetti simmidi aqinye gidanau halchidi, shemppiyo wode (woy kaafiya) aqinye gididi issi issitoo haggaazoos.

KUMETTA WODE HAGGAAZUWAA DOOMMIYOOGAA

Haddirssa baggan doommidi: Iiva Kaaliyo, Saymi Matila-Seyrjala, Ayli, Aniki, qassi Saara Noponen 1949n

Nuuni deˈiyoosaappe huuphessa baggan haakkidi deˈiya Kemi giyo kataman deˈanau 1955n biida. Nuuni naaˈˈaykka kumetta gallassaa oottikkokka, aqinye gidanau koyoos; shin nuna miishshay metanaakkonne giidi hirggida. Yaatiyo gishshau, koyro amarida miishshaa dagayana koshshees giidi qoppida. Qommoora ibaa denttido aqinye micheera nuuni tobbidoy he wode. Hegee, Yihoowayyo kumetta wode haggaaziyoogee nuuyyo deˈiya aquwaara woy nu soo asay maaddiyoogaara gayttidaba gidennaagaa nuuni akeekanaadan maaddiis. Keehi koshshiyaabay saluwan deˈiya nu Aawan ammanettiyoogaa.

Koopiyo giyo katamaa 1952n gita shiiquwau biishin. Haddirssa baggan doommidi: Aniko, Ayli, Iiva Kaaliyo

He wode, naaˈˈu aginau gidiya miishshay nuussi deˈees. Yaatiyo gishshau, Lapilande giyoosan Arkitika  Yafaraappe qommoora deˈiya Pelo kataman naaˈˈu aginau aqinye gididi haggaazanau, Uddufune 1957n yayyiiddi oychida. Nuuni dagayido miishshaa naaˈˈu aginappe guyyiyankka aynne bochibookko; yaatiyo gishshau, hara naaˈˈu aginau aqinye gididi haggaazanau oychida. Hara naaˈˈu aginau haggaazi simminkka he miishshay ubbay deˈees. He wode, Yihooway nuussi koshshiyaabaa kunttiyoogaa ammanettida. Nuuni dagayido miishshaa 50 layttau aqinye gididi haggaazi simmidikka aybanne bochibookko! Nuuni he wodiyaa hassayiyoode, Yihooway nu kushiyaa oyqqidi, ‘Yayyoppite, taani inttena maaddana’ yaagidabadan qoppoos.—Isi. 41:13.

Nuuni dagayido miishshaa 50 layttau aqinye gididi haggaazi simmidikka aybanne bochibookko!

Kaysu Reykkonne Ayla haggaazishin

Lapilande giyoosan deˈiya Sodankuwela kataman nuuni dumma aqinye gididi haggaazanaadan, 1958n woradaa xomoosiya ishay zoriis. He wode, hegaa heeran deˈiya Yihoowa Markki issi michee xalla. A tumaa erido ogee garamiyaaba. I naˈay ba kifiliyaa tamaaretuura Finlandde waanna katamaa Helsinkki biis. Eti kataman hemettishin, issi cima michiyaa naatuppe wurssettan deˈiya he naˈau Wochiyo Keelaa maxeetiyaa immada, i hegaa ba aayeessi immanaadan yootaasu. Naˈay a yootidoogaadan oottiis, qassi a aayyiyaa tumaa sohuwaara akeekaasu.

Nuuni mittaa haashiya paabirkkaappe bollaara deˈiya issi kifiliyaa keraa ekkida. Nuuni shiiquwaa yan shiiqoos. Koyro heeran shiiqiyay nuna naaˈˈaa, hegaa heeran deˈiya michiyoonne i naˈee xalaala. Xannaˈiyoobaa nuuni issippe nabbaboos. Guyyeppe, Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈiya issi bitanee mittaa haashiya paabirkkan oottanau yiis. Inne a soo asay nunaara shiiqiyoogaa doommidosona. Guyyeppe, ikka a keettaayiyaakka xammaqettidosona. Nu shiiquwaa ha ishay kaalettees. Hegaa bollikka, he paabirkkan oottiya hara asati nunaara shiiqiyoogaa doommidosona; qassi Geeshsha Maxaafaa tumaa ammanidosona. Amarida layttappe guyyiyan, nu citay diccin gubaaˈee eqqiis.

METIYAABAA

Haahosaa biyoogee nuuni sabbakanau metootanaadan oottiis. Boniyan nu moottan deˈiya asau sabbakanau tohuwan hemettoos, qassi bishkkiliitiyaanne wolwoluwaa laaggoos. Nu bishkkiliitee nuna keehippe maaddees. Nuuni awuraajjaa shiiquwaa gidin, xeetan qoodettiya kilomeetiriyaa haakkidi deˈiya nu soo asaa oychanau gidin bishkkiliitiyan boos. Balgguwan guuran denddidi kaamiyaa toggidi issi heera boos; yaatidi, sooppe soo tohuwan biidi haggaazoos. Issi moottan haggaazi wurssidi, hara moottaa tohuwan boos. SHachay keehi  kuurettees; qassi hegee ogiyaappe darotoo pitettenna. Darotoo, shachaa bollaara biya para gaaree kanttidosaara boos. Issi issitoo harati biido ogiyaa shachay kammiichees; qassi ofinttay doommiyo wode shachay keehi shugo gidiyo gishshau, a bollaara hemettanau metootoos.

Balgguwan issi kinchiya gallassi issippe haggaazishin

SHachay biittaa maayiyo gishshaunne keehi kinchiyo gishshau, hoˈˈanaadan loytti maayiyoogaa meezetida. Suufe isttookinggiyaanne naaˈˈu woy heezzu kalssiyaa wottidi wogga botte caammaa wottoos. Gidoppe attin, darotoo nu botte caamman shachay kumees. Issi keettaa darajaa kiyana haniyo wode, nu botte caammaa kessidi shachaa qoqqofeettees. Qassi nuuni shachaa bollaara hemettiyoode nu adussa jaakeetiyaa gaxay haaxxees. Keehi meeggiyo wode, jaakeetiyaa gaxay sasidi biratadan minnees. Issi maccaasiyaa, “Intte ha kinchiya wodiyan intte dosan hagaa oottiyo gishshau, intte ammanoy mino gidiyoogee qoncce” yaagaasu. Nuuni 11 kilomeetiriyaappe dariyaagaa hemettidi i soo gakkida.

Nuuni haahosaa biyo gishshau, biido heeran darotoo asa son aqoos. Saˈay omariyo wode, aqiyoosaa oychiyoogaa doommoos. Asaa keettay kawushsha gidikkonne, eti ufayttidi imattaa mokkoosona; qassi son ayssiyoogaa xalla gidennan, miyoobaakka nuuyyo immoosona. Darotoo nuuni cofoshuwaa woy hara doˈaa irppaniyan ichoos. Issi issitoo loˈˈo keettankka aqoos. Leemisuwau, wogga keettay deˈiyo issi maccaasiyaa, pooqiyan deˈiya imattaa mokkiyo kifiliyan bootta minxxaafiyaa hiixxido loˈˈiya alggan nuna ayssaasu. Darotoo qammi ichana gakkanaashin so asaara Geeshsha Maxaafaappe tobboos. Issisan, azinaynne machiyaa issi kifiliyan ya baggan, nuuni qassi ha baggan ichida. Etaara qammi bilahe gakkanaashin Geeshsha Maxaafaappe tobbida. Azinaynne machiyaa kayan kayan, nuna bolli bollan oychidosona.

ANJJUWAA DEMISSIYA HAGGAAZUWAA

Lapilande biittay lada gidikkonne loˈˈees; hegee wodiyaadan wodiyaadan dummatees. Gidikkokka, nuna keehippe loˈˈiyay Yihoowa erida asaa. Nuuni markkattido ashkke asatuppe amaridaageeti Lapilanden mittaa qanxxiyoosan deˈiya kambbiyaa yiidi mittaa qanxxiyaageeta. Issi issitoo, nuuni issi guutta keettaa geliyo wode daro attuma asay yan deˈees; nuuni eta ayfiyan xiilima. He xettemere asati Geeshsha Maxaafaa qofaa ufayssan siyoosona; qassi xuufiyaa ekkoosona.

Nuuni ufayssiya darobaa beˈida. Issi gallassi, otobisee eqqiyoosan deˈiya saatee ichashu daqiiqaa kasetees; yaatiyo gishshau, nuuni gakkiyo wode nuna efiya otobisee biichiis. Hara heeri biya otobisiyan baanau qofaa qachida. He heeran sabbaki erokko. Nuuni koyro biido keettan demmido issi yelaga maccaasiyaa, “Taani qoppidoogaadan puttu giideta” yaagaasu. Nuuni i michiyo Geeshsha Maxaafaa xannaˈissoos. He maccaasiyaa he gallassi nuuni i soo baanaadan oottana mala ba micheessi yootaasu. Gidoppe attin, nuuni hegaa siyibookko. Onne i shooron deˈiya i dabbota Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogaa  doommida. Hegaappe simmin takkennan, he asata issippe xannaˈissiyoogaa doommida; yaatin, tammanne naaˈˈu asati issippe xannaˈoosona. Guyyeppe, he keettaa asaappe daroti Yihoowa Markka gididosona.

Nuuni 1965n Arkitika Yafaraa matan xade baggaara deˈiya Kuusamo kataman, haˈˈi nuuni deˈiyo gubaaˈiyan haggaazanaadan nuussi odettiis. He wode he gubaaˈiyan deˈiya aassiyaageeti keehi guutta. Koyro heeran, nuussi he ooratta haggaazo moottay guuttaa wayssiyaaba milatiis. Asay ba haymaanootiyaa mintti kaallees; qassi nuna ixxees. SHin daro asay Geeshsha Maxaafaa bonchees; hegee asaa haasayissanau nuna maaddiis. Yaatiyo gishshau, nuuni loddan loddan asaa loytti erida; qassi naaˈˈu laytta gidiya wodiyaappe guyyiyan Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doomissanau metootibookko.

HAˈˈIKKA MINNIDI HAGGAAZOOS

Nuuni xannaˈissidoogeetuppe amaridaageeta

Haˈˈi daro saatiyau haggaazanau nuuyyo wolqqi baawa; gidikkokka, ubba gallassi haggaazoos gaana danddayeettees. Nu ishaa naˈay minttettin, Ayla 1987n iyyo layttay 56 gidido wode, kaamiyaa laaggiyoogaa tamaarada piqaadiyaa kessaasu. Hegee nuuni haggaaziyo aaho moottan mishiraachuwaa metootennan sabbakanaadan maaddiis. Haˈˈi ooratta keexettida nu Kawotettaa Addaraashaara oyqetti uttida pooqiyan deˈoos.

Huuphessa bagga Finlandden daro asay tumaa ekkidoogee nuna keehippe ufayssees. Nuuni aqinye gididi haggaaziyoogaa doommiyo wode yan deˈiya aassiyaageeti keehi guutta. Haˈˈi yan daro gubaaˈeti deˈiyo issi woraday deˈees. Darotoo gita shiiqotun issi uri nuna sarotidi, nuuni a eriyaakkonne oychees. Issoti issoti naatettan deˈiyo wode eta so asaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈissida. Daro layttappe kase zerido zerettay ayfiis!—1 Qor. 3:6.

Nuuni iray bukkishinkka ufayttidi haggaazoos

Nuuni dumma aqinye gididi haggaaziyoogaa doommoosappe 2008n 50 laytta gidiis. Nuuni a boncho oosuwan genccana mala issoy issuwaa minttettanaadan maaddido gishshau, Yihoowa galatoos. Nuussi deˈiyaabay guutta gidikkokka, nuuyyo aybinne paccibeenna. (Maz. 23:1) Nuuni aqinye gidiyo wode hirggidoogee bessennaba gidiyoogaa haˈˈi akeekida. Yihooway Isiyaasa 41:10n, “Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana. Taani nena ta xooniya ushachcha kushiyan kaafada oiqqana” yaagidoogaadan, ha ubba wodiyan nuna minttidoogee ufayssiyaaba.