Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  April 2013

‘Keehi Koshshiyaabaa SHaakkada Era’

‘Keehi Koshshiyaabaa SHaakkada Era’

“Keehi koshshiyaabaa shaakkidi erite.” —PILI. 1:10, NW.

1, 2. Wurssetta gallassaa xeelliyaagan odettida, erissiyo ashkkarati maalaalettanaadan oottana danddayiya hiraagay awugee, qassi aybissi?

PHEEXIROOSA, Yaaqooba, Yohaannisanne Inddiraasa xallay bantta Godaara deˈoosona. Yesuusi beetamaqidasee xayanaagaa hegaappe kase yootidoogee eta keehippe qofissiis. (Mar. 13:1-4) Yaatiyo gishshau, eti, “Hegee aude hananaakko, nuuyyo odarkkii; qassi ne yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatai aiba gidanee?” yaagidi oychidosona. (Maa. 24:1-3) Yesuusi he oyshaa zaariiddi, Yerusalaamee xayanaappe kase hananabaa xalla gidennan, Seexaanaa alamiyaa wurssetta gallassatun hananabaakka yootiis. Yesuusi yootidobaappe issiban erissiyo ashkkarati maalaalettennan aggokkona. Yesuusi makkalay dariyoogaa, olaanne koshaa mala unˈˈissiyaabaa yooti simmidi, wurssetta gallassau malata gidana loˈˈobaakka yootiis. I, “Asa ubbau markka gidana mala, kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana; hegaappe guyyiyan, wurssettai gakkana” yaagiis.—Maa. 24:7-14.

2 Yesuusi erissiyo ashkkarati Kawotettaa mishiraachuwaa Kiristtoosaara issippe sabbakiyoogan ufayttidosona. (Luq. 8:1; 9:1, 2) I, “Kattai daro; shin cakkiyaageeti guutta; hegaa gishshau, kattaa Godai kattaa cakkiyaageeta yeddana mala, a woossite” yaagidoogaa eti hassayennan aggokkona. (Luq. 10:2) SHin eti waatidi “sa7a ubban” sabbakanee, qassi waatidi “asa ubbau” markkattanee? Sabbakiyaageeti awuppe yaanee? Eti he gallassi Yesuusaara uttidi sintta wodiyaabaa beˈana danddayiyaakko, hegaa zaaruwaa erana shin. Maatiyoosa 24:14n deˈiya he qofay polettiyo maalaaliya ogiyaa eti mule qoppana danddayokkona!

3. Luqaasa 21:34y ha wodiyan polettiiddi deˈiyoy ayba ogiyaanee, qassi nuna woygidi oychana koshshii?

3 Nuuni Yesuusi yootido hiraagay polettiyo wodiyan  deˈoos. Miilooniyan qoodettiyaageeti Kawotettaa mishiraachuwaa saˈa ubban sabbakiiddi deˈoosona. (Isi. 60:22) Gidikkokka, issoti issoti ha wurssetta gallassatun bantta deˈuwan he oosuwaa kaseyanau metootanaagaa Yesuusi qonccissiis. Eta qofay shaahettin, etau toohoy deexxana. (Luqaasa 21:34 nabbaba.) Nuuni he qaalatikka polettiyoogaa beˈiiddi deˈoos. Xoossaa asaappe issoti issoti wora simmidosona. Eti oosuwaara, xoqqa timirttiyaaranne aquwaa shiishshiyoogaara gayttidaagan kuuyiyoobaappe, qassi ispporttiyaunne allaxxanau bazziyo wodiyaappe hegaa akeekana danddayoos. Harati qassi galla galla deˈuwan unˈˈettiyo gishshaunne hegau hirggiyo gishshau, daafuridosona. ‘Ta hanotay ay malee? Taani kuuyiyoobay ta deˈuwan ay kaseyiyoogaa qonccissii?’ yaagada nena oycha.

4. (a) PHauloosi Piliphisiyuusan deˈiya Kiristtaanetussi woygidi woossidee, qassi aybissi? (b) Ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan ay beˈanee, qassi he huuphe yohoti nuna ayba ogiyan maaddiyoonaa?

4 Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti ubbatoo ayyaanaabaa kaseyidi deˈanau baaxetidosona. Kiitettida PHauloosi Piliphisiyuusan deˈiyaageeti ‘loˈˈobay [“keehi koshshiyaabay,” NW] aybakko dooranaadan’ etassi woossana koshshiyoogaa akeekiis. (Piliphphisiyuusa 1:9-11 nabbaba.) He wode deˈiya daroti kiitettida PHauloosaagaadan “Xoossaa qaalaa yashshi bainnan kaseegaappe xalidi” yootidosona. (Pili. 1:12-14) Ha wodiyan nu giddoppe daroti Xoossaa Qaalaa hegaadan xalan sabbakoos. Gidikkokka, Yihoowa dirijjitee ha wodiyan oottiiddi deˈiyoobaa akeekiyoogee, keehippe koshshiya sabbakiyo oosuwaa nuuni kaseegaappe aaruwan kaseyanaadan maaddennee? Maaddiyoogee tuma! Maatiyoosa 24:14n odettidabay polettanaadan Yihooway giigissidobaa ane ha huuphe yohuwan beˈoos. A dirijjitee kaseyiyoobay aybee, qassi hegaa eriyoogee nunanne nu soo asaa denttettana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Hagaappe kaalliya huuphe yohuwan, nuuni genccanaadaaninne Yihoowa dirijjitiyaara ubbatoo issippe hemettanaadan aybi maaddana danddayiyaakko beˈana.

YIHOOWA DIRIJJITIYAU SALUWAA BAGGAA

5, 6. (a) Yihooway ba dirijjitiyau saluwaa baggaa ajjuutan qonccissidoy aybissee? (b) Hizqqeeli ajjuutan ay beˈidee?

5 Yihooway ba Qaalan xaafissibeenna darobay deˈees. Leemisuwau, asaa guuggiyaa woy salo gufanttuwan deˈiyaabaa xeelliyaagan ubbabaa yootibeenna. Hegaappe dumma ogiyan, Yihooway nuuni a halchuwaa akeekaanaadaaninne hegaara maayettidi deˈanaadan maaddiyaabaa yootiis. (2 Xim. 3:16, 17) Gidoppe attin, Yihooway ba dirijjitiyau saluwaa baggaabaa nuussi yootidoogee ufayssiyaaba! Yihooway saluwan giigissidobaa Isiyaasi, Hizqqeelinne Daaneeli xaafidoogaanne Ajjuutaa maxaafan Yohaannisi xaafidoogaa nabbabiyoogee keehippe ufayssees. (Isi. 6:1-4; Hiz. 1:4-14, 22-24; Dane. 7:9-14; Ajj. 4:1-11) Hegee saluwan deˈiyaabaa nuuni beˈanaadan Yihooway magalashuwaa qaaridoba mala. Yihooway hegaa nuussi qonccissidoy aybissee?

6 Yihooway nuuni a dirijjitiyaa bagga gidiyoogaa mule dogennaadan koyiis. Yihoowa halchoy polettanaadan a dirijjitee oottiyo, nuuni beˈana danddayenna darobay deˈees. Leemisuwau, Hizqqeeli Yihoowa dirijjitiyau saluwaa baggay wogga irzzo mala gididi qonccidaagaa beˈiis. Ha irzzoy keehi eesuwan bees; qassi liphida ayfee xeellanaassi ba biyo ginaa laammees. (Hiz. 1:15-21) CHarkketi issitoo  yuuyiyo wode, irzzoy keehi haahosaa bees. Hizqqeeli irzzuwaa Toggidaagaakka ajjuutan guuttaa beˈiis. I hagaadan giis: “Taani a be7iyo wode . . . taman de7iya nahaasiyaa birataadan phoolees; qassi . . . tamaa milatees; . . . Hegee GODAA bonchchuwaa qonccettaa milatees.” (Hiz. 1:25-28) Hizqqeeli ha ajjuutaa beˈidi keehippe maalaalettennan aggenna! I dirijjitee Yihoowayyo muleera haarettiyoogaanne Yihooway a ba ayyaanan kaalettiyoogaa beˈiis. I ajjuutan beˈido kolxxiya irzzoy, Yihoowa dirijjitiyau saluwaa baggay ayba ogiyan oottiyaakko loyttidi qonccissiyaaba.

7. Daaneeli beˈido ajjuutay nuuni ammanettanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

7 Daaneelikka nuuni ammanettanaadan oottiya darobaa beˈiis. I, “Merinaasappe De7iyaagee” Yihooway tamaadan lacottiya araatan uttidaagaa beˈiis. He araatay irzzotu bolli deˈees. (Dane. 7:9) Xoossaa dirijjitee a halchuwaa polanau oottiiddi deˈiyoogaa Daaneeli beˈanaadan Yihooway koyiis. “Asa na7a milatiyaagee” Yesuusi, Yihoowa dirijjitiyau saˈaa baggaa kaalettanaadan ayyo maatay imettiyoogaakka Daaneeli beˈiis. Wottiyoobi baynna Kiristtoosa haaroy takkiyoy guutta laytta xallaassa gidenna. “A maatai merinau shaarettenna maataa; a kawotettai mulekka xayennaagaa.” (Dane. 7:13, 14) Ha ajjuutay nuuni Yihoowan ammanettanaadaaninne i oottiiddi deˈiyoobaa akeekanaadan denttettees. I paacettidi ammanettidaagaa gidiyoogaa qonccissida ba Naˈaa Yesuusayyo ‘maataa, bonchuwaanne kawotettaa’ immiis. Yihooway ba Naˈan ammanettees. Yaatiyo gishshau, nuuni Yesuusa haaruwankka ammanettana danddayoos.

8. Yihooway Hizqqeelanne Isiyaasa bessido ajjuutay eti waananaadan oottidee, qassi nuuni waananaadan oottana koshshii?

 8 Yihoowa dirijjitiyau saluwaa baggay hegaadan qonccidoogee nuuni waananaadan denttettii? Hizqqeelaagaadan, nuunikka Yihooway oottiyooban maalaalettiyoogeenne nu huuphiyaa kaushshiyoogee qoncce. (Hiz. 1:28) Yihoowa dirijjitiyaabaa wotti dentti qoppiyoogee, Isiyaasaagaadan nuna oosuwau denttettana danddayees. Yihooway oottiyoobaa haratussi yootiyo maataa demmido wode, i guyye geennan ekkiis. (Isiyaasa 6:5, 8 nabbaba.) Isiyaasi ayba metuwaaninne Yihooway maaddin genccana danddayiyoogaa ammanettiis. Hegaadankka, Yihoowa dirijjitiyau saluwaa baggaa xeelliyaagan qonccida guuttabay nuuni garamettanaadan oottananne nuna oosuwau denttettana koshshees. Nuuni Yihoowa sheniyaa polanau ubbatoo minnidi oottiya a dirijjitiyaa bagga gidiyoogaa eriyoogee keehippe minttettiyaaba!

YIHOOWA DIRIJJITIYAU SAˈAA BAGGAA

9, 10. Yihoowa dirijjitiyau saˈaa baggay koshshidoy aybissee?

9 Yihooway ba dirijjitiyau saluwaa baggaara maayettidi oottiya, ba dirijjitiyau saˈaa baggaa ba Naˈaa baggaara giigissiis. Maatiyoosa 24:14n odettida oosuwaa polanau dirijjitiyau saˈaa baggay koshshidoy aybissee? Heezzu gaasota ane beˈoos.

10 Koyruwan, Yesuusi ba erissiyo ashkkarati he oosuwaa ‘saˈaa gaxaa gakkanaashin’ oottanaagaa yootiis. (Oos. 1:8) Naaˈˈanttuwan, he oosuwaa oottiyaageetussi kaaletoynne minttettoy koshshees. (Yoh. 21:15-17) Heezzanttuwan, mishiraachuwaa sabbakiyaageeti Yihoowayyo goynnanaunne he oosuwaa waatidi oottanaakko tamaaranau issippe shiiqana koshshees. (Ibr. 10:24, 25) Ha ubbabay coo polettana danddayenna. Kiristtoosi erissiyo ashkkaratu oosoy injjetanaadan, eti loytti darajjayettana koshshees.

11. Nuuni Yihoowa dirijjitiyaara hashetidi oottiyoogaa bessiyoy ayba ogiyaanee?

11 Nuuni Yihoowa dirijjitiyaara hashetidi oottiyoogaa bessiyoy ayba ogiyaanee? Hashetiyoogaa bessiyo issi ogee, sabbakiyo oosuwaa kaalettanaadan Yihoowaynne Yesuusi ammanettiyoogeetun nuunikka ubbatoo ammanettiyoogaana. Ha wodiyan, sintta xeera gididi nuna kaalettiyaageetu qofay shaahettanaadan oottiya darobay alamiyan deˈees. Gidoppe attin, Yihoowa dirijjitiyau saˈaa baggay ubbatoo kaseyiyoobay aybee?

‘KEEHI KOSHSHIYAABAA’ UBBATOO QOPPIYOOGAA

12, 13. Gubaaˈe cimati bantta oosuwaa poliyoy ayba ogiyaanee, qassi hegee nena minttettiyoy aybissee?

12 Alame yuushuwan deˈiya, ayyaanaaban kaymida Kiristtaaneti bantta deˈiyo biittan Kawotettaabaa sabbakiyo oosuwaa xomoosanaadaaninne sintta xeera gididi kaalettanaadan gubaaˈe cima gididi sunttettoosona. Ha ishantti issibaa kuuyiyo wode Xoossaa Qaalaa ‘bantta gediyaassi xomppe, bantta ogiyaassikka pooˈo’ oottidi, appe kaaletuwaa koyoosona; qassi Yihooway kaalettanaadan wozanappe woossoosona.—Maz. 119:105; Maa. 7:7, 8.

13 Koyro xeetu layttan sintta xeera gididi kaalettidaageetuugaadan, ha wodiyan sabbakiyo oosuwaa xomoosiya gubaaˈe cimati ‘qaalaa minnidi yootoosona.’ (Oos. 6:4) Eti bantta biittaaninne alame yuushuwan mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwan loˈˈo ayfee beettiyo gishshau, keehippe ufayttoosona. (Oos. 21:19, 20) Eti higge darissokkona. Yaatiyoogaappe,  sabbakiyo oosoy aakkanaadan maaddiyaabaa giigissiyo wode, Geeshsha Maxaafaanne Xoossaa ayyaanaa kaaletuwaa kaalloosona. (Oosuwaa 15:28 nabbaba.) Yaatiyoogan, aawatettay deˈiyo ha ishantti gubaaˈiyan deˈiya ubbau loˈˈo leemiso gidoosona.—Efi. 4:11, 12.

14, 15. (a) Sabbakiyo oosoy alame yuushuwan aakkanaadan maaddanau giigissiyoobay aybee? (b) Kawotettaabaa sabbakiyo oosuwan neeni maaddiyoogaa ayba ogiyan xeellay?

14 Xuufetun kiyiya, qassi gubaaˈe shiiqotuuninne gita shiiqotun tamaariyo ayyaana qumaa ubbatoo giigissiyo oosuwaa daroti akeekokkona. “Xoossai oottido gita oosuwaa” danddayettida keenan daroti bantta qaalan tamaarana mala, ha ayyaana qumaa 600 gidiya doonatun birshshanau bantta dosan oottiya shaˈan qoodettiyaageeti minnidi oottoosona. (Oos. 2:7-11) Yelaga ishanttinne michontti xuufiyaa attamidi giigissiyo maashinetun oottoosona. He attamettida xuufee saˈan haaho heeratun deˈiya gubaaˈetussikka kiitettees.

15 Nuuni nu gubaaˈiyan mishiraachuwaa minnidi sabbakanaadan darobay giigees. Leemisuwau, Kawotettaa Addaraashaanne Gita SHiiqotu Addaraashaa keexxanau, meretay gattiyo daafan qohettidaageeta woy eesuwan akkamettana koshshiyoogeeta maaddanau, gita shiiqota giigissanaunne Geeshsha Maxaafaa timirtte keettatun tamaarissanau shaˈan qoodettiyaageeti bantta dosan oottoosona; daroti akeekenna oosotuppe hageeti amaridaageeta. Ha ubba oosoy oosettiyo halchoy aybee? Mishiraachuwaa sabbakanaadaaninne tuman diccanaadan nuna maaddanaassa; qassi hara daroti Yihoowayyo goynnanaadan maaddanaassa. Yihoowa dirijjitiyau saˈaa baggay keehi koshshiyaabaa kaseyiiddi deˈˈii? Ee, kaseyiiddi deˈees!

YIHOOWA DIRIJJITIYAA LEEMISUWAA KAALLA

16. So asaa goynuwaa omarssi woy buzo xinaatiyaa wode ay pilggana danddayay?

16 Yihoowa dirijjitee oottiiddi deˈiyoobaa wotti dentti qoppanau issi issitoo wodiyaa bazziyoo? Issoti issoti hegaa pilgganaunne pilggidoban wotti dentti qoppanau so asaa goynuwaa omarssi woy bantta buzo xinaatiyaa wode wodiyaa bazzoosona. Isiyaasi, Hizqqeeli, Daaneelinne Yohaannisi beˈido ajjuutata xannaˈiyoogee ufayssiyaaba. Xoossaa Kawotettaabaa Awaajjiya Yihoowa Markkata giya Inggilizetto maxaafaappenne hara xuufetuppe woy Dividetuppe Xoossaa dirijjitiyaa xeelliyaagan ufayssiya darobaa erana danddayoos.

17, 18. (a) Ha huuphe yohoy nena ayba ogiyan maaddidee? (b) Nuuni woygiya oyshata qoppana koshshii?

17 Yihooway ba dirijjitiyaa baggaara poliiddi deˈiyoobaa nuuni wotti dentti qoppiyoogee loˈˈoba. Nuuni maalaalissiya ha dirijjitiyaara issippe, keehi koshshiyaabaa ubbatoo kaseyanau murttidaageeta gidoos. Hegaadan oottiyoogee, “Xoossai nuuyyo ha oosuwaa ba maarotettan immido gishshau, nuuni salettokko” yaagidi xaafida PHauloosadan genccanaadan nuna maaddees. (2 Qor. 4:1) I banaara issippe oottiyaageetakka, “Ane lo77o oosuwaa oottanau azalliyoogaa aggoos. Aissi giikko, nuuni azallennan aggikko, cakkiyo wodee sinttappe yaana” yaagidi minttettiis.—Gal. 6:9.

18 Nuuni nu huuphen woy nu so asay galla galla oottiyooban keehi koshshiyaabaa kaseyiiddi deˈiyaakkonne eranau giigissana koshshiyaabay deˈii? Nuuni keehi koshshiya sabbakiyo oosuwaa kaseyana mala, nu deˈuwaa sima oottana woy nu qofay shaahettanaadan oottiya issi issibaa aggana danddayiyoo? Nuuni Yihoowa dirijjitiyaara issippe hemettanau maaddiya ichashubaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.