Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hosppune 2013

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Mekisiiko Biittan

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Mekisiiko Biittan

YELAGA gidida daro Yihoowa markkati kaseegaappe aaruwan haggaazanau giidi bantta deˈuwaa sima oottiyoogaa beˈiyoogee keehippe ufayssiyaaba. (Maa. 6:22) Eti bantta deˈuwan ay ay laammiyoonaa? Eta ayba metoy gakkii? Hegaa eranau, ha wodiyan Mekisiikon haggaaziiddi deˈiya issotu issotu hanotaa ane beˈoos.

“NU DEˈUWAA LAAMMANA KOSHSHIIS”

Amarkkaa biittan deˈiya Dasttini Ichashe 2007n Jaaso ekkiis. Hegaappe simmin takkennan, eti wolwoluwaa shammidi a giddon deˈanau daro layttau amottido amuwaa polidosona. Eti Amarkkan, Origenen, woray dariyo zumbbullatinne shachay kammido dereti yuushuwan deˈiyo, Pasifikke Ano Abbaa matan deˈiya daro loˈˈiya, Asttoriyaa giyo katamaa matan bantta wolwoluwaa essoosona. Dasttini, “Beˈiyoobay ubbay keehippe loˈˈees!” yaagiis. Eti Yihoowan ammanettidi, sima deˈo deˈiyaabadan qoppidosona. Eti, ‘Nuuni deˈiyoy 8 meetire gidiya wolwoluwaana, oottiyoy amarida saatiyaassa, shiiqiyoy hara qaalaa haasayiya gubaaˈiyaana, qassi issi issitoo kaafiya aqinye gididikka haggaazoos gidennee?’ giidi qoppidosona. SHin guuttaa takkidi, banttana banttarkka cimmidoogaa eridosona. Dasttini, “Nuuni gubaaˈiyaa maaddiyoogaappe, wolwoluwaa giigissiiddi daro wodiyaa wurssoos. Tumuppe Yihoowa sheniyaa kaseyanau koyikko, nu deˈuwaa laammana koshshiyoogaa akeekida” yaagiis.

 Jaasa qassi, “Taani gelanaappe kase Mekisiikon deˈaas; yan Inggilizetto qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan shiiqays. He biittan haggaazoy keehi ufayssiyo gishshau, simmada yaa baanau keehippe koyaas” yaagaasu. Dasttininne Jaasa hara biitti biidi haggaazanau koyiyoogaa yaa gujjanau, cahaa bessida kattaa mala asay deˈiyo biitti biidi haggaazida ishatubaanne michotubaa so asaa goynuwaa wode nabbabiyoogaa doommidosona. (Yoh. 4:35) Dasttini, “Nuunikka hegaadan ufayttanau koyida” yaagiis. Mekisiikon deˈiya eta laggeti yan eqqida ooratta citaa maaddiya asi koshshiyoogaa etau yootido wode, Dasttininne Jasa yaa baanau qofaa qachidosona. Bantta oosuwaa yeddidinne bantta wolwoluwaa bayzzidi Mekisiikko biidosona.

“NU DEˈUWAN HANIDA AYBIPPENNE AADHIYAABAA”

Dasttininne Jaasa Takoman giyo kataman deˈiyoogaa doommidosona; he katamay Pasifikke Ano Abbaa mataana gidikkokka, Asttoriyaa katamaappe tohossa baggan 4,345 kilo meetiriyaa haakkees. Dasttini haˈˈi deˈiyo sohoy kaseegaadan “irxxa carkkoy carkkiyoonne deriyaa beˈiyo soho gidennan, keehi hombbiyaanne” loomiyaa mitta xallay kumido soho gidiyoogaa yootiis. Koyro heeran eti yan ooso demmibookkona. Eta miishshay metiyo gishshau, ubba wode gallassan naaˈˈutoo uruuziyaanne lokkomaa moosona. Jaasa, “SHin nuuni miyoobay nuna salettiyo wode, nuuni xannaˈissiyoogeeti nuuyyo mangguwaa, muuziyaa, paappaayiyaanne qarccita kumetta loomiyaa immiyoogaa doommidosona!” yaagaasu. Guyyeppe eti, Taywaane biittan deˈiya, intternneetiyan dumma dumma qaalaa timirttiyaa tamaarissiya dirijjitiyan oosuwaa demmidosona. Eti he oosuwan demmiyo miishshay galla galla eta koshshiyaabau gidees.

Dasttininne Jaasa haˈˈi eti deˈiyo deˈuwaabaa woygiyoonaa? Hagaadan giidosona: “Nuuni ha sohuwaa yiidoogee nu deˈuwan hanida aybippenne aadhiyaabaa. Nuuyyo Yihoowaara deˈiya dabbotaynne nu giddon deˈiya dabbotay nuuni qoppiyoogaappe aaruwan minniis. Ubba gallassi darobaa issippe oottoos; giishin issippe haggaazoos, Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeeta waatidi maaddanaakko tobboosinne shiiquwau giigettoos. Qassi kase unˈˈettiyooban haˈˈi unˈˈettokko.” Eti gujjidikka, “Nuuni kase loyttidi akeekibeennabaa, giishin Mazamure 34:8y, Yihooway ‘keha gidiyoogaa xeelli be7ite’ yaagiyoogee tuma gidiyoogaa haˈˈi akeekida” yaagidosona.

EENO GIIDI OOTTIYA SHAˈAN QOODETTIYAAGEETA DENTTETTIYAABAY AYBEE?

Darotuyyo layttay 20ppenne 39ppe gidduwaana gidido, aqo oyqqidanne oyqqibeenna, 2,900ppe dariya ishatinne michoti Mekisiiko biittan Kawotettaabaa aassiyaageeti keehippe koshshiyo heera biidi haggaaziiddi deˈoosona. Ha ubba Yihoowa Markkati ha metiya oosuwaa oottanau dooridoy aybissee? Etappe  amaridaageeta ha oyshaa oychin, hegau heezzu waanna gaasota yootidosona. Hegeeti aybee?

Letisiyoonne Ermeella

Yihoowanne asaa siiqiyoogaa bessanaassa. Letisiyaa xammaqettiyo wode iyyo layttay 18. A hagaadan gaasu: “Ta huuphiyaa Yihoowayyo geppiyo wode, hegee ta kumetta wozanaappenne shemppuwaappe ayyo haggaazanaassa gidiyoogaa akeekaas. Yaatiyo gishshau, Yihoowa ta kumetta wozanaappe siiqiyoogaa bessanau, kaseegaappe aaro wodiyaanne wolqqaa goˈettada ayyo oottanau koyaas.” (Mar. 12:30) Haˈˈi Letisiyo ekkida Ermeelloy Kawotettaabaa aassiyaageeti keehippe koshshiyo sohuwan haggaazanau biyo wode, ayyo layttay 21 heera. I, “Asay ayyaanaaban koshshiyaabaa demmanaadan maaddiyoogee taani shooruwaa siiqiyoogaa bessiyo aybippenne loˈˈo oge gidiyoogaa akeekaas” yaagiis. (Mar. 12:31) Yaatiyo gishshau, i bankkiyan oottiiddi ishalo deˈuwaa deˈiyo, Monterey giyo dure katamaappe guutta katamaa biis.

Esliyo

Ubbatoo tumu ufayssaa demmanaassa. Letisiyaa xammaqetta simmada takkennan, issi gooba aqinyeera haahosan deˈiya katamaa baasu; yan eti issi aginau sabbakidosona. Letisiyaa hagaadan gaasu: “Taani keehippe maalaalettaas. Nuuni Kawotettaabaa sabbakiyo wode asay ay keena ufayttidi siyiyaakko beˈiyoogee tana keehippe ufayssiis. He aginaa wurssettan ta wozanan, ‘Taani ta deˈuwan oottanau koyiyoy hagaa!’ yaagaas.” Hegaadankka, haˈˈi iyyo layttay 21 heera gidido, Esliyo giyo aqo oyqqabeenna michiyaa harati ufayttiyoogaa beˈidoogee akka ha oosuwaa oottanaadan denttettiis. A naaˈˈantto xekka timirttiyaa tamaariyo wode, aassiyaageeti keehippe koshshiyo sohuwaa biidi haggaazida amarida Yihoowa Markkatuura gayttaasu. A, “He ishanttunne michonttu ufayssaa beˈiyoogee, taani etaagaa mala deˈuwaa deˈanau koyanaadan oottiis” yaagaasu. Daro michontti Esliyiigaadan giidosona. Aqo oyqqibeenna, 680ppe dariya michontti Mekisiikon, aassiyaageeti keehippe koshshiyoosan haggaazoosona. Eti yelagatussikka gasttatussikka keehippe loˈˈo leemiso!

Ufayssiyaanne injje deˈuwaa deˈanaassa. Esiliya naaˈˈantto xekka timirttiyaa wurssiyo wode, miishsha qanxxennan yuniversttiyan tamaaranaadan shoobettaasu. I laggeti a he shoobiyaa ekkada, yuniversttiyaappe anjjettada, loˈˈo ooso oyqqada, kaamiyaa shammada ba koyidosaa ba beˈada, loˈˈo deˈuwaa deˈanaadan zoridosona. SHin a eta zoriyaa siyabeykku. Esiliya hagaadan gaasu: “Kiristtaane gidida ta laggetuppe daroti hegaadan oottidosona; qassi eti ayyaanaabaa hoolliyaa kaseyennaagaa akeekaas. Eti ashuwaabau keehippe bichaariyo wode banttana gakkiya metuwan hidootaa qanxxidoogaakka akeekaas. Taani ta yelagatetta wodiyan Yihoowayyo wozanappe haggaazanau koyaas.”

Rakeelonne Filipa

 Esiliya aqinye gidiyo wode miishshan metootennaadan ooso oyqqanau maaddiya timirttiyaa tamaarada, Kawotettaabaa aassiyaageeti keehippe koshshiyo sohuwaa baasu. A Otominne Tlaapaneko asay haasayiyo qaalaa tamaaranaukka baaxetaasu. Haahosan deˈiya heeran heezzu layttau haggaazido wodiyaa qoppada, haˈˈi hagaadan gaasu: “Kawotettaabaa aassiyaageeti keehippe koshshiyo sohuwan haggaaziyoogee ta deˈuwan ufayttanaadan oottiis. Ubbaappe aaruwan, hegee taani Yihoowaara ta dabbotaa keehi minttanaadan maaddiis.” Layttay 31 heera gidido, Amarkkan deˈiya, Filipanne Rakeelo giyo azinaynne machiyaa hegaa maayoosona. “Alamiyaa hanotay eesuwaara laamettiiddi deˈiyo gishshau, daroti deˈuwaabau hirggoosona. SHin Geeshsha Maxaafaa tumaa siyiya keehi daro asay deˈiyoosan sabbakiyoogee nu deˈoy injjetanaadan oottiis. Hegee keehippe ufayssiyaaba!”

METUWAN GENCCIYO OGIYAA

Verooniko

Kawotettaabaa aassiyaageeti keehippe koshshiyo heera biidi haggaaziyo wode metiyaabaykka deˈees. Metiyaabaappe issoy koshshiyaabau miishshaa demmiyoogaa. Hegau, heeraa hanotaadan ne hanotaa giigissana koshshees. Daro wodiyau aqinye gidada oottida Veroonika hagaadan gaasu: “Taani haggaazido issi heeran hirayso qumaa kattada bayzzaas. Hara sohuwan qassi maayuwaa bayzzaasinne huuphiyaa qanxxaas. Haˈˈi keettaa geeshshays, qassi mata wode yelidaageeti bantta naatuura haasayanaadan tamaarissays.”

Haahosan deˈiya heeran he biittaa asaara deˈiyo wode, biittaa wogaa meezetiyoogeekka keehippe metana danddayees. Filipinne Rakeela asay Naawatile qaalaa haasayiyo heeran haggaaziyo wode hegaadan metootidosona. Filipi, “He biittaa wogay nuugaappe keehi dummatees” yaagiis. Eti bantta hanotaa giigissanaadan aybi maaddidee? I, “Nuuni Nawatile asaa giddon beˈido loˈˈobaa, giishin so asay siiqettiyoogaa, asay issoy issuwau ammanettiyoogaanne asau kehiyoogaa ubbatoo qoppoos” yaagiis. Rakeela qassi, “Nuuni yan deˈiyoogaaninne he biittaa ishanttuuranne michonttuura haggaaziyoogan darobaa tamaarida” yaagaasu.

NEENI GIIGETTIYO OGIYAA

Neeni maadoy keehi koshshiyo haahosan deˈiya heeran haggaazanau koyikko, giigettanau ay oottana danddayay? Hegaa mala sohuwaa biidi haggaaziya ishanttinne michontti hagaadan goosona: Baanaappe kase ne deˈuwaa sima ootta; qassi tau deˈiyaabay gidana ga. (Pili. 4:11, 12) Harabaa shin ay oottana danddayay? Letisiyaa hagaadan gaasu: “Taani issi sohuwan keehi takkanaadan oottiya oosuwaa oyqqanau koyabeykke. Awanne gidin, koshshiyo wode awudenne baanau koyaas.” Ermeelloy, “Taani qumaa kattiyoogaa, maayuwaa meecciyoogaanne tokkosiyoogaa tamaaraas” yaagiis. Veroonika, “Taani nu soo asaara deˈiyo wode, keettaa geeshshiyoogan maaddays; qassi bollau maaddiya, hirayso qumaa kattiyoogaa tamaaraas. Miishshaa qoraphiyoogaakka tamaaraas” yaagaasu.

Ameliyoonne Leeva

Amarkkan deˈiya, aqo deˈuwan hosppun layttaa issippe deˈida, Leevinne Ameliyaa koshshiyaabaa qonccissidi woossiyoogee, Mekisiikon haggaazanau eti giigettanaadan waatidi maaddidaakko yootidosona. Leevi, “Nuuni hara biittan issi layttau haggaazanau ay keena miishshay koshshiyaakko eridi, hegaa keena miishshaa demmanaadan Yihooway maaddana mala woossida” yaagiis. Eti bantta woosan oychidoogaa keena miishshaa issi aginaa giddon demmidi, sohuwaara haggaazana biitta bi aggidosona. Leevi, “Nuuni qonccissidi woossido woosaa Yihooway zaarido gishshau, nuuppe koyettiyaabaa oottana bessees” yaagiis. Ameliyaa gujjada hagaadan gaasu: “Nuuni issi laytta xallau takkana danddayiyaabadan qoppida, shin haˈˈi nuuni hagaa yoosappe laappun laytta; qassi hagaappe aggidi baanau qoppokko! Hagan deˈiyoogee nuuni Yihoowa maaduwaa beˈanaadan oottees. A loˈˈotettaa qonccissiyaabaa ubbatoo beˈoos.”

Addaamanne Jeenifero

Mekisiikon Inggilizetto qaalaa haasayiyaageetussi sabbakanau Amarkkaa biittaappe biida azinaanne machiyo, Addaamanne Jeenifero woosay keehippe maaddiis. Eti hagaadan giidosona: “Intteyyo ubbabay hirattanaashin naagoppite. Intte hara biitta biidi haggaazanau koyiyo koshshaa xeelliyaagan woossite; qassi intte woosaara giigiyaabaa oottite. Intte deˈuwaa sima oottite, intte haggaazanau koyiyo biittan deˈiya macara biiruwau xaafite, qassi koshshiya ubbabaa yuushshi qoppidi, he sohuwaa biite!” * Intte hegaadan oottikko, ufayssiyaanne ayyaanaaban daro anjjuwaa demmiyo deˈoy inttena naagees.

^ စာပိုဒ်၊ 21 Gujjada eranau, Naase 2011 Nu Kawotetta Haggaazuwan “‘Maqidooniyaa’ Baana Danddayay?” yaagiya huuphe yohuwaa xeella.