Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Laappune 2013

Yihoowa Siiqiyaageeta ‘Aybinne Xubbenna’

Yihoowa Siiqiyaageeta ‘Aybinne Xubbenna’

“Ne higgiyaa siiqiyaageetau kumetta sarotettai de7ees; eta mulekka aibinne xubettanau danddayenna.”—MAZ. 119:165.

1. Nuuni hidootaa qanxxenna mala murttidoogaa issi wottanchee leemisoy waati qonccissana danddayii?

MEERI DEKERA naatettaappe doommada alamiyan erettida gooba wottancha. A 1984n, Olimpikiyan 3,000-meetiriyaa wottan xoonada worqqa madaaliyaa ekkana giidi daro asay qoppiis. Gidikkokka, a wurssettaa gakkanaashin woxxabeykku. A hara wottanchee gediyan xubettada gufannada kunddaasu. A deshettada yeekkishin, woxxiyoosaappe asay tookkidi efiis. SHin, Meera woxxiyoogaa aggabeykku. A issi laytta gakkennan, 1985n, hegaappe kase woxxida ay maccaasappenne eesuwan issi kilo meetirenne bagga gidiyaagaa woxxada wurssaasu.

2. Kiristtaaneti woxxiyoy ay mala wottee, qassi nuuni he wottaa ayba ogiyan woxxana koshshii?

2 Nuuni Kiristtaane gidiyoogaadan, nu deˈoy merinaa deˈuwaa demmanau woxxiyoogaa mala. Nuna keehi qofissiyay woxxidi xooniyoogaa gidana bessees. Nu wottay xoonanau keehi eesotana koshshiyo qantta wottaa mala gidenna. Woy qassi shemppi shemppi ekkidi loddan woxxiyo wottaa malakka gidenna. SHin, nu wottay xoonanau genccana koshshiyo Maaraatone wottaa mala. Kiitettida PHauloosi, ispporttiyaa annaaciyan keehi erettiya katamaa Qoronttoosan deˈiya Kiristtaanetuyyo xaafido dabddaabbiyan, naasiyan woxxiya wottanchaa leemisodan goˈettiis. I, “Wottaa naasiyan woxxiya ubbai woxxees. SHin issuwaa xalaalai woituwaa ekkiyoogaa erekketiiyye? Hegaadan inttekka woituwaa ekkanau woxxite” yaagiis.—1 Qor. 9:24.

3. Merinaa deˈuwaa demmanau woxxiya ubbay woytuwaa demmana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

3 Geeshsha Maxaafay nuuni ha leemiso wottaa woxxanaadan yootees. (1 Qoronttoosa 9:25-27 nabbaba.) He wottaa woxxiyaageetu woytoy tiyettida Kiristtaanetussi saluwan, qassi haratussi saˈan merinaa deˈuwaa demmiyoogaa. Naasettiyo daro ispporttiyaappe dummatiya  ogiyan, he wottaa gencci woxxidi wurssiya ubbay woytuwaa demmees. (Maa. 24:13) Woxxiyaageeti he woytuwaa demmennan attiyoy, wottaa wurssennan aggiyo, woy wottaa wogaa naagidi woxxennan aggiyo wode xallaana. Hegaa bollikka, merinaa deˈuwaa woytuwaa demissiya wottay hagaa xalla.

4. Merinaa deˈuwaa demmanau woxxiyo wottay nuna metanaadan oottiyaabay aybee?

4 He wottaa woxxidi wurssiyoogee metennaba gidenna. Hegau nu huuphiyaa naagana bessees; qassi nu halchuwaakka sirana bessenna. Issitoonne xubettennan woxxidi wurssiday Yesuus Kiristtoosa xalaala. SHin, i erissiyo ashkkaray Yaaqoobi Kiristtoosa kaalliya ‘ubbay daroban baliyoogaa’ yootiis. (Yaaq. 3:2) Hegee tuma. Nuuni woy harati polo gidennaagaappe denddidaagan, nuuni ubbay qohettana danddayoos. Yaatiyo gishshau, woxxiiddi issi issitoo xubettidi ganddigaarananne leddi gaana danddayoos. Woy ubba kunddana danddayoos; shin denddidi woxxoos. Issoti issoti kunddidi keehi qohettido gishshau, denddidi zaaretti woxxana mala eta harati maaddidosona. Hegaa gishshau, nuuni issitoo, ubba qassi darotoo xubettana woy kunddana danddayoos.—1 Kaw. 8:46.

Neeni kunddikko, harati maaddiyo wode maadettada dendda!

XUBETTIKKOKKA WOXXIYOOGAA AGGOPPA

5, 6. (a) Issi Kiristtaaniyaa ‘aybinne xubbana danddayennay’ ayba ogiyaanee, qassi i denddanaadan aybi maaddii? (b) Issoti issoti xubettidi denddennay aybissee?

5 Ayyaanaaban issi hanotaa qonccissanau “xubettiyoogaa” giya qaalaakka “kunddiyoogaa” giya qaalaakka goˈettennan aggakka. Geeshsha Maxaafan deˈiya he qaalatussi ubbatoo gidana xayikkonne, birshshettay issi mala gidana danddayees. Leemisuwau, Leemiso 24:16⁠n deˈiya qofaa akeeka. He xiqisee, “Xillo asi laapputoo kunddikkokka denddees; shin iitati [xubettidi] metuwan xayana” yaagees.

6 Yihoowan ammanettiyaageeti xubettana, woy qassi moorobaa oottidi woykko metuwan kunddana danddayikkokka, eti denddana danddayenna hanotan hegee gakkanaadan Yihooway paqqadenna. Yihooway nuuni ‘denddidi,’ ubbatoo ayyo wozanappe  aqana mala maaddanaagaa ammanettoos. Hegee Yihoowa wozanappe siiqiya ubbaa keehi minttettiyaaba! Iitati denddanau hegaadan koyokkona. He asati Xoossaa geeshsha ayyaanaynne a asay banttana maaddana mala koyokkona. SHin, Yihoowa ‘higgiyaa siiqiyaageeti’ deˈuwau woxxiyo wottaa muleera agganaadan oottana danddayiya xubee baawa.—Mazamure 119:165 nabbaba.

7, 8. Issi uri ‘kunddidikka’ Xoossan nashettana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

7 Issi issitoo asay nagaraa oottiyoy daafurancha gidiyo gishshataassa. Issi uri zaaretti zaarettidi issi nagaraa oottanau danddayees. SHin, i kunddidosaappe ubbatoo ‘denddikko,’ giishin ba nagaraappe wozanappe simmidi suurebaa oottanau baaxetikko, Yihooway a xillo asadan xeellees. Xoossay beni wode Israaˈeelata oyqqido ogiyaappe hegaa akeekana danddayoos. (Isi. 41:9, 10) Qommoora beˈido Leemiso 24:16⁠y mintti yootiyoy nuuni mooriyoogaa gidennan, Yihooway maaddin nuuni denddiyoogaa. (Isiyaasa 55:7 nabbaba.) Xoossaa Yihoowaynne Yesuus Kiristtoosi nuuni kunddikkonne ‘denddanaagaa’ ammanettiyo gishshau, nuna kehatettan maaddoosona.—Maz. 86:5; Yoh. 5:19.

8 Maaraatone wottaa woxxiya uri xubettidi woy kunddidikka eesuwan denddikko, wodee wuriichennan woxxidi wurssana danddayees. Nuuni merinaa deˈuwaa demmanau woxxiyo wottay wurana ‘gallassaynne saatee’ awudekko erokko. (Maa. 24:36) SHin, nuuni xubettenna mala baaxetikko, aggennan woxxananne woxxidi wurssana danddayoos. Yaatin, nuuni xubettennan aggana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

SINTTAU BEENNAADAN DIGGIYA XUBIYAA

9. Nuuni tobbana ichashubati aybee?

9 Kaallidi deˈiya ichashubati, giishin nuuni daafurancha gidiyoogee, ashuwaa amoy, gubaaˈiyan deˈiyaageeti naaqqiyoogee, waayee woy yedetaynne harati polo asa gidennaagee nuna waati xubbana danddayiyaakko ane beˈoos. Nuuni xubettikko, Yihooway keehi danddayancha gidiyoogaanne nu hanotan i sohuwaara hidootaa qanxxennaagaa hassaya.

10, 11. Daawiti daafurancha gidiyoogaa bessiyaabaa ay oottidee?

10 Nuuni daafurancha gidiyoogaa woxxiyo ogiyan deˈiya qelˈˈiqelˈˈiya shuchaara geeddarssana danddayoos. Kawuwaa Daawitanne kiitettida PHeexiroosa deˈuwan hanidabaa qoppiyoogan, nuuni daafurancha gidiyoogaa bessiya naaˈˈubaa akeekana danddayoos; hegeetikka ba huuphiyaa naagennaagaanne asau yayyiyoogaa.

11 Kawuwaa Daawiti issi issitoo ba huuphiyaa naagibeenna. Hegaappe denddidaagan, i Berssaabiira shaaramuxiis. Daawiti bana Naabaali cayido wode, eesuwan haluwaa kiyiichidi attiis. Ee, i ba huuphiyaa naagibeenna; shin Yihoowa ufayssanau baaxetiyoogaa mule aggibeenna. Harati maaddin, i zaarettidi ayyaanaaban tishsha gidiis.—1 Sam. 25:5-13, 32, 33; 2 Sam. 12:1-13.

12. PHeexiroosi xubettikkokka, wottaa aggennan woxxidoy ayba ogiyaanee?

12 PHeexiroosi asau yayyidi issi issitoo keehi xubettiis; shin i Yesuusaunne Yihoowau ammanettidi deˈiis. Leemisuwau, i ba Godaa issitoo xalla gidennan, heezzutoo kaddiis. (Luq. 22:54-62) Guyyeppe, PHeexiroosi Ayhuda gidenna Kiristtaaneta qaxxarettida, Ayhuda Kiristtaanetuugaadan oyqqennan aggiyoogan Kiristtaanetussi bessennabaa oottiis. SHin, hegaa xeelliyaagan kiitettida PHauloosa qofay suure; gubaaˈiyan asa asappe shaakkana bessenna. PHeexiroosa qofay bala. PHeexiroosi oottidoban ishantti qohettennan deˈishin, PHauloosi a qoncciyan zoriis. (Gal. 2:11-14) Yaatin, PHeexiroosi otorettidi merinaa deˈuwaa demmanau woxxiyoogaa aggidee? CHii. PHauloosi zoridobaa i loytti qoppiis, he zoriyaa oosuwan peeshshiis, qassi deˈuwaa wottaa aggennan woxxiis.

13. Sahoy nuuni xubettanaadan oottana danddayiyoy aybissee?

 13 Issi issitoo sahoy nuna keehi metana danddayees. Hegee nuuni ayyaanaaban leddan woxxanaadaaninne ubba woxxiyoogaa agganaadan oottana danddayees. Leemisuwau, Jaappaane biittan deˈiya issi michiyaa xammaqettoosappe 17 layttay aadhi simmin, keehi sahettaasu. A ba payyatettaabaa keehi qoppiyoogaappe denddidaagan, ayyaanaaban shuggaasu. Guyyeppe, a Kawotettaabaa aassiyoogaanne shiiquwan uttiyoogaa aggaasu. Naaˈˈu cimati o oychin, eti kehatettan yootidoban a minettada zaarettada shiiquwaa biyoogaa doommaasu. A zaarettada shiiquwaa biido wode, ishantti o siiqiyoogaa bessiya ogiyan sarotido gishshau yeekkaasu. Nu michiyaa haˈˈi deˈuwaa wottaa woxxaydda deˈawusu.

14, 15. Nuuni iitabaa amottiyo wode danddayettida ubban ay oottana koshshii? Leemisuwan yoota.

14 Ashuwaa amuwan daroti xubettidosona. Hegaadan paacettiyo wode, qofan, kandduwaaninne ayyaanaaban geeshsha gidanau nuuni danddayiyo ubbabaa oottana koshshees. Nu ayfiyaa woy nu kushiyaa gidin, nuna xubbana danddayiya aybanne leemiso hanotan ‘oli bayanaadan’ Yesuusi zoridoogaa hassaya. Nuuni deˈuwau woxxiyoogaa agganaadan oottana danddayiya shori baynnabaa qoppananne oottana bessenna.—Maatiyoosa 5:29, 30 nabbaba.

15 Kiristtaane keettan diccida issi ishay, attuma asaara asho gaytotettaa polanau amottiyoogaa agganau keehi daro wodiyau baaxetidoogaa xaafiis. I ubbatoo haratuppe dummatiyaabadan qoppiyoogaanne haratuura gayttiyo wode ufayttennaagaa yootiis. Au layttay 20 gidiyo wode, kumetta wode aqinye, qassi gubaaˈiyau oottiyaagaa gidiis. Hegaappe simmin, i keehi xubettin gubaaˈe cimati Geeshsha Maxaafaappe ayyo seeraa yootidosonanne a maaddidosona. Woossiyoogan, Xoossaa Qaalaa xannaˈiyoogaaninne harata maaddiyoogan i kunddidosaappe loddan denddidi, ayyaanaaban kaseegaadan oottiyoogaa doommiis. Daro layttappe guyyiyan i hagaadan giis: “Hanno gakkanau he iita amuwaa issi issitoo amottays; shin hegee tana xoonanaadan paqqadikke. Yihooway issi uri danddayiyoogaappe aadhiya paacee a gakkana mala paqqadennaagaa akeekaas. Hegaa gishshau, Xoossay qoppiyoy taani he paaciyaa xoonana danddayiyoogaa gidiyoogaa ammanays.” He ishay wurssettan hagaadan giis: “Taani he ubba baaxiyan genccidoogee ooratta alamiyan woytuwaa demissana. Taani hegaa keehi koyays! He wode gakkanaassi, taani baaxetiyoogaa aggikke.” I ubbatoo woxxanau murttiis.

16, 17. (a) Naaqettidabadan qoppida issi ishaa maaddiday aybee? (b) Xubettenna mala, nuuni ay hassayana bessii?

16 Gubaaˈiyan deˈiyaageeti naaqqiyoogee xubbiyaaba gidana danddayees. Paransaaye biittan deˈiya, kase gubaaˈe cima gididi oottida ishay naaqettidabadan qoppidi keehi yiillotiis. Hegaa gaasuwan, gubaaˈiyaa biyoogaanne haggaaziyoogaa aggi bayiis. Naaˈˈu cimati a oychanau biidi, i haniis giidi qoppiyoobaa yootiyo wode kehatettan ezggidosona. Eti i ba toohuwaa Yihoowan wottanaadan minttettidosona; qassi keehippe koshshiyaabay Xoossaa ufayssiyoogaa gidiyoogaa mintti yootidosona. I eta zoriyaa siyidi, takkennan deˈuwaa wottaa zaarettidi woxxiyoogaanne gubaaˈiyan minnidi oottiyoogaa doommiis.

17 Nuuni ubbay Xoossay gubaaˈiyau Huuphe oottidi sunttidoy Yesuus Kiristtoosa gidiyoogaa hassayana koshshees; qassi polo gidenna asaa naati oottiyoobaa qoppiyoogan sheekkana bessenna. A ayfee “tama laco” milatiyo Yesuusi ubbabaa geeshshidi beˈiyo gishshau, nuuni beˈana danddayenna darobaa beˈees. (Ajj. 1:13-16) Leemisuwau, nuuyyo naaqo milatiyaabay nuuni akeekibeennaba woy bala ogiyan qoppidoba gidana danddayiyoogaa i erees. Yesuusi gubaaˈiyan merettiya metuwaa bessiya wodiyan, qassi suure ogiyan giigissana. Hegaa gishshau, issi Kiristtaanee oottiyoobay nuuyyo xube gidana mala paqqadana koshshenna.

18. Paaciyan woy metuwan waati genccana danddayiyoo?

 18 Xube gidiya hara naaˈˈubati deˈoosona; issoy waayiyaa woy yedetaa, haray qassi harati polo asa gidennaagaa. Yesuusi zerettaa zeriyaagaabaa yootido leemisuwan, qaalaa gaasuwan gakkiya “waayee woi yedetai” issotu issotuyyo xube gidanaagaa odiis. Yedettiyay so asaa, shoorota woy sunttata gidin, hegee “aani xaphoi” baynna, ayyaanaaban kaymibeenna ura qohana danddayees. (Maa. 13:21) Gidoppe attin, nu wozanay ubbatoo suure gidikko, Kawotettaa zerettay nuuni ammanuwaa xaphuwaa axxaa gattanau yeddanaadan maaddees. Yaatiyo gishshau, metoy gakkiyo wode “galatissiyaabaa” wotta denttada qoppa. (Piliphphisiyuusa 4:6-9 nabbaba.) Yihooway immiyo wolqqan, metiyaabay nuna xubbana mala paqqadennan aggiyoogan paaciyan genccoos.

Aybinne neeni wottaa wurssenna mala digganaadan oottoppa!

19. Hara uri nuna lanccissiyaabaa oottikko, nuuni xubettennaadan ay oottana danddayiyoo?

19 Harati polo gidennaagaa gaasuwan issoti issoti woxxiyoogaa aggidoogee azzanttiyaaba. Issi uri ba kahan kuuyiyoobaa xeelliyaagan dumma dumma qofay deˈiyoogee etau xube gidiis. (1 Qor. 8:12, 13) Issi uri nuuni lanccanaadan oottikko, hegan keehi yiillotiyoo? Geeshsha Maxaafay nuuni harati nuna naaqqidabadan qoppiyo wodekka, eta bolli pirddiyoogaa agganaadaaninne etassi atto gaanaadan zorees. (Luq. 6:37) Xubbana danddayiyaabay gakkiyo wode, nena hagaadan gaada oycha: ‘Tau malatidaagaadan haratu bolli coo pirddiyaanaa? Ta ishantti polo gidennaagaa eraydda, issi uri polo gidenna gishshau oottiyoobaa gaasuwan deˈuwaa wottaa woxxiyoogaa aggiyaanaa?’ Harati oottiyo aybiininne xubettidi wottaa wurssennan aggennaadan murttanau, Yihoowa siiqiyoogee nuna maaddees.

GENCCADA WOXXA—XUBBIYAABAA DIGGA

20, 21. Merinaa deˈuwaa wottan ay oottanau murttadii?

20 Ne ‘wottaa woxxada wurssanau’ murttadii? (2 Xim. 4:7, 8) Yaatikko, Geeshsha Maxaafaanne nu xuufeta xannaˈanne pilgga, qassi nena xubbana danddayiyaabaa shaakka eranau wotta denttada qoppa. Ayyaanaaban neeni koshshiyaagaa keenaa minnanaadan geeshsha ayyaanaa demmanau Yihoowakko woossa. Issi uri issi issitoo xubettiyo woy kunddiyo gishsha xallau deˈuwau woxxiyo wottaa wurssennan aggennaagaa hassaya. I denddidi woxxana danddayees. I ubba kaseegaappe loytti woxxanau ba balaappe tamaarana danddayees.

21 Nuuni merinaa deˈuwaa woytuwaa demmanau koyikko, wottaa wurssettaa gakkanaashin woxxana koshshiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Nuuni woxxiyo wode, Yihooway nuussi ‘kumetta sarotettaa’ immana. (Maz. 119:165) I wottaa wurssiyaageeta ha wodiyan muletoo anjjanaagaanne sinttappe etassi wurenna anjjuwaa immanaagaa ammanettoos.—Yaaq. 1:12.