Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Usuppune 2013

Ayyaanaaban Nuuni Laattidobaa Nashsheetii?

Ayyaanaaban Nuuni Laattidobaa Nashsheetii?

‘Xoossay Ayhuda gidennaageetu giddoppe bau [“ba sunttau,” NW] haniya asaa ekkanau Ayhuda gidennaageetuyyo qoppiis.’—OOS. 15:14.

1, 2. (a) ‘Daawita kawotettay’ aybee, qassi hegee zaaretti keexettidoy ayba ogiyaanee? (b) Ha wodiyan Yihoowa ashkkara gididi issippe haggaaziyaageeti oonee?

BOLLA gididi heemmiyaagaa shiiquwan Yerusalaamen 49 M.Ln, erissiyo ashkkaray Yaaqoobi hagaadan giis: “Xoossai Aihuda gidennaageetu giddoppe bau haniya asaa ekkanau Aihuda gidennaageetuyyo koiro waatidi qoppidaakko Simooni [PHeexiroosi] yootiis. Hananabaa yootiyaageetu qaalai hagaara giigees; Godai daro wodiyaappe doommidi, asaa hagaa erissidi, Xoossaa maxaafan hagaadan yaagiis; ‘Hagaappe guyyiyan, sa7an de7iya hara asai ubbainne tabaa gidanau taani xeesido Aihuda gidenna asai ubbai Godaa koyana mala, taani simmana. Taani kolettidi kunddida keettadan hanida Daawita kawotettaa denttana. Qolettidaagaakka zaarada keexxana; taani naa77anttuwaa essana.’”—Oos. 15:13-18.

2 Kawuwaa Sedeqiyaasa kawotettaa araataappe wottido wode, ‘Daawita kawotettay’ kunddiis. (Amo. 9:11) Gidikkonne, Daawita gulbbataappe yelettida Yesuusi merinaa Kawo gidiyo wode, he kawotettay zaarettidi keexettana. (Hiz. 21:27; Oos. 2:29-36) Yaaqoobi he shiiquwan qonccissidoogaadan, Xoossaa Kawotettaa laattana Ayhudatakka Ayhuda gidennaageetakka shiishshiyoogee doomettido gishshau, Amoxa hiraagay he wode polettiis. Ha wodiyan, tiyettida Kiristtaanetuppe attidaageetinne miilooniyan qoodettiya Yesuusa ‘hara dorssati’ Yihoowa ashkkara gidiyoogaadan, Geeshsha Maxaafaa tumaa asau yootoosona.—Yoh. 10:16.

YIHOOWA ASAA PAACEE GAKKIIS

3, 4. Yihoowa asay Baabiloonen ammanettidi deˈidoy ayba ogiyaanee?

3 Ayhudati omoodettidi Baabiloone biido wode, ‘Daawita kawotettay’ kunddiis. Worddo haymaanootee  Baabiloonen keehi aakkido gishshau, Xoossaa asay 607 K.Kppe biidi 537 K.K. gakkanaassi 70 layttau omooduwan takkido wode ammanettidi deˈidoy ayba ogiyaanee? Ha wodiyan Yihoowa asay ayyo ammanettidi Seexaanaa alamiyan deˈiyoogaadan, etikka ammanettidi deˈidosona. (1 Yoh. 5:19) Eti ayyaanaaban laattido dumma laatay hegau maaddiis.

4 Nuuni laattido ayyaanaabaa laataappe issoy Xoossaa Qaalaa. Omoodettidi Baabiloonen deˈiya Ayhudatussi kumetta Geeshsha Maxaafaa Xuufeti baynnaba gidikkokka, eti Muuse Higgiyaanne an deˈiya Tammu Azazota eroosona. Eti ‘Xiyoone yettaa’ eroosona; daro leemisuwaa hassayana danddayoosona; qassi Yihoowa ashkkarati beniigeeti oottido ufayssiyaabaa eroosona. He omoodettida asati Xiyoone qoppiyo wode yeekkidosona; qassi Yihoowa dogibookkona. (Mazamure 137:1-6 nabbaba.) Hegee, worddo timirtteenne meezee kumido Baabilooneenikka, eti ammanettidaageeta gididi deˈanaadan maaddiis.

SILLAASIYAA TIMIRTTEE OORATTA GIDENNA

5. Beni Baabiloonetinne Gibxxeti goynniyo sillaaseti aybee?

5 Sillaasiyau goynniyoogee Baabiloone haymaanootiyan meeze gididaba. Siina (aginaa xoossa), SHaamaashanne (awa ayfiyaa xoossa) Ishttaaro (yelettiyoogaanne olaa xoossiyo) giyo xoossati issippe Baabilooneti goynniyo sillaasetuppe issuwaa. Beni Gibxxen asay aawa, aayo, qassi naˈa gidida heezzu xoossatussi goynnees. He xoossati sillaase gidikkokka, asay etau lagge maatay deˈiyaabadan ubbatoo qoppenna. Osiriisi, Aysiisanne eta naˈaa Horeesi Gibxxetu Sillaasiyaappe issuwaa.

6. Sillaasee aybee, qassi Yihoowa asay Sillaasiyan ammanennay aybissee?

6 Banttana Kiristtaane giyaageetikka Sillaasiyau goynnoosona. Qeeseti Aaway, Naˈaynne geeshsha ayyaanay issi Xoossa goosona. SHin hegaadan ammaniyoogee Yihooway Xoossa shaaho giyoogaa gidiyo gishshau, hegee Yihooway wolqqaama gidenna giyoogaa mala. Yihoowa asay, “Nenoo Israa7eelaa, siya; GODAI nu Xoossai issi GODAA” yaagiya qofaa maayiyo gishshau, he bala timirttiyaa ammaniyoogaappe naagettiis. (Zaa. 6:4) Yesuusi he qofaa zaarettidi yootiis; yaatin tumu Kiristtaane gidida uri a qofaa maayennan agganee?—Mar. 12:29.

7. Sillaasiyan ammaniyoogaa aggenna uri Xoossaa Yihoowau ba huuphiyaa geppidoogaa bessanau xammaqettana danddayennay aybissee?

7 Yesuusi bana kaalliyaageeta, “Asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite; Aawaa sunttan, Na7aa sunttaaninne Geeshsha Ayyaanaa sunttan eta xammaqite” yaagidi azazido azazuwaa Sillaasiyaa timirttee phalqqees. (Maa. 28:19) Issi uri tumu Kiristtaanenne Yihoowa Markka gididi xammaqettanau, Aaway Yihooway ubbaappe bolla gidiyoogaa, qassi Xoossaa Naˈaa, Yesuusa aawatettaanne maataa ammanana koshshees. Xammaqettanau giigettida uri geeshsha ayyaanay Sillaasiyaa shaaho gidennan, Xoossaa wolqqa gidiyoogaakka ammanana bessees. (Doo. 1:2) Sillaasiyan ammaniyoogaa aggenna uri Xoossaa Yihoowau ba huuphiyaa geppidoogaa bessanau xammaqettana danddayenna. Nuuni ayyaanaaban laattido laatay Xoossaa kawushshiya ha timirttiyaa ammaniyoogaappe nuna naagido gishshau, Xoossaa keehi galatoos!

IITA AYYAANAA OOSOY DARIIS!

8. Xoossatanne daydanttata xeelliyaaban Baabilooneti ammaniyoobay aybee?

8 Baabiloona asay bantta xoossatu xalla gidennan, daydanttatuuninne iita ayyaana oosuwan ammanees. Zi Intternaashinal  Isttandard Baybil Insaykiloppidiyaa giyo maxaafay daydanttati issi uri sahettanaadan oottana danddayoosona giidi Baabilooneti ammaniyoogaa yootees. Daydanttatuppe bana naagana mala asay ba xoossatukko woossees.

9. (a) Daro Ayhudati daydanttata xeelliyaagan worddo qofaa tamaaridoy ayba ogiyaanee? (b) Nuuni iita ayyaanaa oosoy gattiyo qohuwaappe naagettidoy ayba ogiyaanee?

9 Daro Ayhudati omooddettidi Baabiloone bi simmidi, worddo timirttiyaa tamaaridosona. Guyyeppe, daro Ayhudati daydanttati maaddana danddayoosona giyo Giriiketu qofaa ammanidosona. SHin, iita ayyaanaa oosoy woy daydanttata haasayissiyoogee bessennaba, qassi qohiyaaba gidiyoogaa Xoossay nuussi yootiis. Ha tumay nuuni laattido dumma laataappe issuwaa. (Isi. 47:1, 12-15) Hegaa bollikka, iita ayyaanaa oosuwaa xeelliyaagan Xoossaa qofaa kaalloos.—Zaarettido Wogaa 18:10-12; Ajjuutaa 21:8 nabbaba.

10. Gita Baabiloona tamaarissiyo timirttiyaanne meeziyaa xeelliyaagan ay gaana danddayettii?

10 Baabiloonetu xalla gidennan, alamiyan deˈiya worddo haymaanootiyaa xaaxa waaxa oyqqida Gita Baabiloono kaalliyaageetikka iita ayyaanaa oosuwaa oottoosona. (Ajj. 18:21-24) Worddo timirtteenne meezee pulttidoy beni Baabilooneppe gidiyo gishshau, worddo haymaanooteti he biittaa haymaanootiyaa mala. Iita ayyaanaa oosoy, eeqaa goynoynne hara nagaray Gita Baabiloonen kumido gishshau, a mata wode xayana.—Ajjuutaa 18:1-5 nabbaba.

11. Iita ayyaanaa oosuwaa xeelliyaagan nu xuufeti woygidonaa?

11 Yihooway, “Iitatettaara issippe walahettidaageeta taani danddayikke” yaagiis. (Isi. 1:13) Daro asay 19tta xeetu layttan iita ayyaanaa oosuwaa oottees. Hegaa gishshau, Uddufune 1885 Xiyoone Wochiyo Keelay hegaabaa yootiis. He xuufee beni wode haymaanooteti hayqqidaageeti paxa deˈiyoogaa tamaarissiyoogaanne ubba wogan deˈiya mala ammanuwaa pulttoy hayqqidaageeti hara alamiyan deˈoosona giyo qofaa gidiyoogaa yootiis. Gujjidikka, dayddanttati paxa deˈiya asatuura haasayiya hayqqida asata malatidoogaa, qassi hegaappe denddidaagan daro asay qoppiyoobaaninne oottiyooban qohettanaadan oottidoogaa yootiis. Geeshsha Maxaafay Iita Ayyaanaa Oosuwaabaa Woygii? yaagiya beni bukleetee mata wode xuufetun kiyidaagaa mala qofaa yootees.

SHEMPPOY HARA ALAMIYAN BARCHETIIDDI DEˈII?

12. Geeshsha ayyaanay denttettin, Solomoni hayqqidaageetubaa woygidee?

12 “Tumatettaa eriya ubbati” he oyshaa zaarana danddayoosona. (2 Yoh. 1, 2) Nuuni Solomoni giido, kaallidi deˈiya qofaa maayoos: “Haiqqida gaammuwaappe paxa de7iya kanai keha. . . . Paxa de7iya asati issitoo haiqqanau de7iyoogaa eroosona; shin haiqqidaageeti aibanne erokkona. . . . Ne kushee oottanau demmidobaa ubbaa ne kumetta wolqqan ootta; aissi giikko, neeni baanasan duufuwan oosoi, woikko halchchoi, woikko eri, woikko aadhdhida eratetti baawa.”—Era. 9:4, 5, 10.

13. Giriike wogaynne haymaanootee Ayhudata waatidi qohidee?

13 Ayhudati hayqqida asatubaa tumaa erana danddayoosona. Gidoppe attin, Gita Iskkinddira olaa gadaawati oyddati Giriike biittaa shaakkidi haariyo wode, Giriike haymaanootiyaanne Giriike wogaa baggaara Yihudaa biittaanne Sooriyaa biittaa issuwaa oottanau baaxetidosona. Hegaappe denddidaagan, Ayhudati asa shemppoy hayqqenna, qassi hara alamiyan barchetiyo sohoy deˈees giyo worddo timirttiyaa ammanidosona. Ayyaana alamiyan barchetiyo sohoy deˈees giidi ammanida  koyroogeeti Giriiketa gidokkona. Zi Rilijin of Babilooniyaa end Asiriyaa giyo maxaafay wolqqaama xoossatinne dayddanttati asaa barchiyaa bessiyo hara alamee deˈees giidi Baabilooneti ammaniyoogaa yootees. Ee, Baabilooneti shemppoy hayqqenna giidi ammanoosona.

14. Iyyoobinne Abrahaami hayquwaanne dendduwaa xeelliyaagan eriyoobi aybee?

14 Xillo asa gidida Iyyoobau Geeshsha Maxaafaa Xuufeti baynnaba gidikkonne, i hayquwaabaa tumaa eriis. I, Yihooway bana hayquwaappe denttanau laamotiya, siiqiya Xoossa gidiyoogaakka akeekiis. (Iyy. 14:13-15) Abrahaamikka hayqqida asay denddiyoogaa ammanees. (Ibraawe 11:17-19 nabbaba.) Hayqqana danddayenna uri hayqoppe denddenna gishshau, Xoossau yayyiya he asati asa shemppoy hayqqenna giidi ammanokkona. Xoossaa ayyaanay Iyyoobinne Abrahaami hayqqida asatu hanotaa akeekanaadaaninne dendduwaa hidootan ammananaadan maaddidoogee qoncce. Ha tumaykka nuuni laattido laataappe issuwaa.

‘WOZUWAN’ NAXA KIYIYOOGEE KEEHI KOSHSHIYAABA

15, 16. Nuuni nagaraappenne hayquwaappe naxa kiyiyoy ayba ogiyaanee?

15 Addaameppe laattido nagaraappenne hayquwaappe nuna naxa kessana ogiyaa xeelliyaagan Xoossay nuuyyo tumaa qonccissido gishshaukka a galatoos. (Roo. 5:12) Yesuusi ‘asau oottanaunne darota wozanau ba shemppuwaa immanau yiidoogaappe attin, asi baassi oottana mala yibeennaagaa’ nuuni eroos. (Mar. 10:45) “Woziya Kiristtoos Yesuusa baggaara” naxa kiyiyoogaa eriyoogee ufayssiyaaba!—Roo. 3:22-24.

16 Koyro xeetu layttan deˈida Ayhudatikka Ayhuda gidennaageetikka maarotaa demmanau koyikko, bantta nagaraappe simmananne Yesuusa wozuwaa yarshshuwan ammanana koshshees.  Ha wodiyankka hanotay hegaa mala. (Yoh. 3:16, 36) Issi uri Sillaasiyaanne shemppoy hayqqenna giyoogaa mala worddo timirttiyaa baqqi oyqqikko, wozuwan goˈettana danddayenna. SHin, nuuni goˈettana danddayoos. Nuuni a wozuwaa baggaara nu nagaraappe maarotaa demmido, ‘Xoossay siiqiyo a Naˈaabaa’ tumaa eroos.—Qol. 1:13, 14.

YIHOOWAU UBBATOO HAGGAAZA!

17, 18. Nu taarikiyaara gayttidaagan maaddiya qofaa awuppe demmana danddayiyoo, qassi nuuni hegaabaa tamaariyoogan ayba ogiyan goˈettana danddayiyoo?

17 Nuuni laattido dumma laatay, Xoossay nuna tamaarissido harabaa, qassi i nuna maaddidonne anjjido hara ogiyaakka gujjees. Daro layttau, alame yuushuwan nuuni oottidobaa yootiya ufayssiya taarikee Laytta Maxaafan xaafettiis. Oosuwan Qonccida Ammanuwaa giya biiduwaa SHaaho 1⁠ninne 2n, qassi Xoossaa Kawotettaabaa Awaajjiya Yihoowa Markkata giyaagaa mala xuufetun nu taarikee deˈees. Nu maxeetetun darotun nu siiqo ishanttinne michontti banttabaa yootido ufayssiya taarikee deˈees.

18 Israaˈeelati Xoossay banttana Gibxxe aylletettaappe waati kessidaakko wotti dentti qoppiyoogan goˈettidoogaadan, nuunikka Yihoowa dirijjitiyaa taarikiyaa xannaˈiyoogan goˈettoos. (Kes. 12:26, 27) Xoossay oottido maalaalissiyaabaa ba ayfiyan beˈida Muusee Israaˈeelatussi hagaadan giis: “Kase wodiyaa qoppite; daro yeletatu laittaakka akeekite. Intte aawata oichchite; eti inttena bessana. Intte cimatakka oichchite; eti intteyyo yootana.” (Zaa. 32:7) Nuuni ubbay Yihoowa ‘asatanne a wudiyaa dorssata’ gidiyoogaadan, ufayssan a galatoos; qassi a wolqqaama oosuwaa haratuyyo yootoos. (Maz. 79:13) Nuuni Yihoowa asaa gidiyoogan oottidobaappe tamaariyoobay ubbatoo ayyo haggaazanaadan maaddees.

19. Nuuni ayyaanaabaa pooˈuwan deˈiyo gishshau, ay oottana koshshii?

19 Nuuni xuman tattaafenna gishshaunne ayyaanaabaa pooˈuwaa Xoossaappe demmiyo gishshau, a galatoos. (Lee. 4:18, 19) Yaatiyo gishshau, ubbatoo Xoossaa Qaalaa xannaˈiyaageetanne sabbakiyaageeta gidoos. Nu qofaykka kaallidi deˈiyaagaadan giida mazamuraawiyaagaa mala: “Taani Ubbaa Haariya GODAA wolqqan yaana; yaada ne xalaalai xillo gidiyaagaa awaajjana. Abeet Xoossau, neeni ta yelagatettaappe doommada tana tamaarissadasa. Ha77i gakkanaassi taani ne garamissiya oosuwaabaa yootais. Abeet Xoossau, ne wolqqaanne ne minotettaa yiya yeleta ubbaassi yootana gakkanaassi, taani cimada puulummikkokka tana aggoppa.”—Maz. 71:16-18.

20. Yihoowayyo nuuni ammanettiyo wode qoncciyaabi aybee, qassi Yihoowau deˈiya haariyo maataanne nuuni ayyo goynniyoogaa xeelliyaagan ne qofay aybee?

20 Nuuni Yihoowayyo nuna geppidaageeta gidiyoogaadan, Xoossaa haaruwaanne asaa naati assi ammanettidaageeta gidiyoogaa xeelliyaagan denddida oyshata eroos. Yihooway nuuni wozanappe ayyo aqana bessiyo, Ubbaa Haariyaagaa gidiyoogaara gayttida tumaa awaajjoos. (Ajj. 4:11) A ayyaanay nu bolli deˈiyo gishshau, ashkketussi mishiraachuwaa yootoos, wozanay meqqidoogeeta kooloos, qassi azzanidaageeta minttettoos. (Isi. 61:1, 2) Sinttappe Seexaanay asaa naata mule haarenna. Ayyaanaaban laattido laatay nuuni ubbatoo minnanaadaaninne Yihoowa dabbo gididi deˈanaadan maaddees; yaanikko, haˈˈikka merinaukka ayyo haggaazana danddayoos.—Mazamure 26:11; 86:12 nabbaba.