Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Usuppune 2013

Aybinne Neeni Bonchettennaadan Diggana Mala Oottoppa

Aybinne Neeni Bonchettennaadan Diggana Mala Oottoppa

“Ziqqi giya ayyaanai de7iyo asi bonchchettees.”—LEE. 29:23.

1, 2. (a) Geeshsha Maxaafay koyro xaafettido doonan “bonchuwaa” qonccissanau goˈettido qaalaa birshshettay aybee? (b) Ha huuphe yohuwan woygiya oyshata beˈanee?

NEENI “bonchuwaa” giya qaalaa siyiyo wode ay hassayay? Maalaalissiya meretaa hassayay? (Maz. 19:1) Bantta duretettan, aadhida eran woy oottidoban sabettiya asati bonchettiyo bonchuwaa hassayay? Geeshsha Maxaafay koyro xaafettido qaalan “bonchuwaa” giyoogee deexuwaa giyoogaa. Beni wode miishshay alˈˈo birataappe merettees; santtimee keehi deexxikko, a waagay keehi alˈˈo. “Bonchuwaa” geetettidi birshshettida qaalay keehi alˈˈobaa woy maalaalissiyaabaa qonccissiyaaba gididoy hegaassa.

2 Issi urau deˈiya wolqqay, maatay, woy i hayttatidoogee nuna maalaalissana danddayikkonne, Xoossay asaa wozanan koyiyoobay aybee? Geeshsha Maxaafay Xoossay asau immiyo bonchuwaabaa yootees. Leemisuwau, Leemiso 22:4y, “Neeni ashkke gidikkonne GODAASSI yayyikko, duretettaa, bonchchuwaanne de7uwaa demmana” yaagees. Qassi erissiyo ashkkaraa Yaaqoobi, “Godaa sinttan intte huuphiyaa toochchite; qassi i inttena xoqqu xoqqu oottana” yaagiis. (Yaaq. 4:10) Yihooway asaa naatussi immiyo bonchoy aybee? Nuuni hegaa demmennaadan diggana danddayiyay aybee? Harati he bonchuwaa demmanaadan nuuni maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

3-5. Yihoowappe nuuni demmiyo bonchoy aybee?

3 Mazamuraawee Yihooway ba ushacha kushiyaa oyqqidi bana tumu bonchuwau efaanaagaa ammanettiyoogaa yootiis. (Mazamure 73:23, 24 nabbaba.) Yihooway hegaa oottiyoy ayba ogiyaanee? Yihooway bantta huuphiyaa kawushshidi bau haggaaziyaageeta daro ogiyan bonchees. Ba sheniyaa eranaadan oottiyoogan eta anjjees. (1 Qor. 2:7) I ba qaalaa siyiyaanne bau azazettiya  asati banaara dabbotanaadan oottiyoogan eta bonchees.—Yaaq. 4:8.

4 Yihooway nuuni asau mishiraachuwaa yootanaadan oottiyoogankka nuna bonchees. (2 Qor. 4:1, 7) Nuuni mishiraachuwaa yootiyoogan Yihoowa sabbiyo wode, appe bonchuwaa demmoos; qassi harata maaddoos. Yihooway, “Tana bonchchiyaageeta taani bonchchana” yaagiis. (1 Sam. 2:30) Hegaa mala asati Yihoowa sinttan loˈˈo sunttay deˈiyoogeeta gidiyoogan bonchettoosona; qassi Xoossau haggaaziya haratikka eta kehaban denttana danddayoosona.—Lee. 11:16; 22:1.

5 ‘GODAN ufayssaa wottidi, a ogiyaa naagiyaageeti’ sinttappe demmanabay aybee? Geeshsha Maxaafay eti demmanabaa hagaadan gees: “Neeni biittaa laattana mala, i [Yihooway] nena gitayana. Iita asati xoqollettidi xayishin, neeni be7ana.” (Maz. 37:34) Eti merinau deˈiyo zawi baynna bonchuwaa demmanau hidootoosona.—Maz. 37:29.

“ASI TANA BONCHCHANAAGAA KOYIKKE”

6, 7. Daroti Yesuusa ammanibeennay aybissee?

6 Nuuni Yihoowappe bonchuwaa demmennaadan diggana danddayiyaabi aybee? Issibay, Xoossaa dabbo gidenna asaa qofaa keehi xoqqu oottidi xeelliyoogaa. Yesuusi saˈan deˈiyo wode deriyaa haariya issotu issotubaa kiitettida Yohaannisi yootido kaallidi deˈiyaabaa qoppa: “Harai atto Aihudatu halaqatuppekka daroti Yesuusa ammanidosona. SHin Parisaaweti banttana Aihudatu woosa keettaappe kessoosona giidi yayyido gishshau, ammanida giidi markkattibookkona. Aissi giikko, eti Xoossaa sabaappe aattidi, asa sabaa siiqidosona.” (Yoh. 12:42, 43) He asati Parisaawetu qofaa keehi xoqqu oottidi xeellenaakko daro loˈˈoba shin.

7 Yesuusi i tamaarissiyoobaa daroti siyennaynne a ammanennay aybissakko geeshshidi yootiis. (Yohaannisa 5:39-44 nabbaba.) Israaˈeela deree Masee yaanaagaa daro wodiyau naagiiddi takkiis. Yesuusi tamaarissiyoogaa doommido wode, issi issi asati Kiristtoosi yaana wodee gakkidoogaa Daaneela hiraagaappe akeekennan waayi aggana. Hegaappe amarida aginaa kasetidi, Xammaqiya Yohaannisi sabbakiyoogaa doommido wode, daroti, “Hagee Kiristtoosa gidennan aggenna” yaagidosona. (Luq. 3:15) Eti daro wodiyau naagi uttido Masee he wode eta giddon tamaarissiiddi deˈees. SHin, Muuse Higgiyaa eranchati a ammanibookkona. Hegaa gaasuwaa qonccissanau Yesuusi eta hagaadan giidi oychiis: “Intte issoi issuwaa bonchcheeta; shin issi Xoossaappe yiya bonchchuwaa koyekketa. Yaatin, waanidi ammananau danddayeetii?”

8, 9. Pooˈuwaa leemisodan goˈettada, asaa bonchoy Xoossaa bonchuwaa waatidi genttana danddayiyaakko qonccissa.

8 Asa bonchoy Xoossaa bonchuwaa waati genttiyaakko akeekanau bonchuwaa pooˈuwaara geeddarssana danddayoos. Maalaalissiya salo gufanttoy bonchuwan kumidaagaa. Neeni mata wode saluwan qammi daro shaˈu xoolintteta beˈido wodiyaa hassayay? ‘Xoolinttetu bonchoy’ keehi maalaalissiyaagaa. (1 Qor. 15:40, 41) SHin, pooˈoy walallido kataman ogiyan eqqidi xeelliyo wode, he saloy ay keena qonccidi beettii? Katamaa pooˈoy nuuni haahuwan deˈiya xoolinttetu pooˈuwaa loytti beˈennaadan diggees! Hegaadan haniyoy ogiyan, istadeemiyaaninne keettatun deˈiya pooˈoy xoolinttetu pooˈuwaappe wolqqaamiyo woy loˈˈiyo gishshataassee? CHii! Hegee haniyoy katamaa xomppee nuuyyo matan deˈiyo gishshataassanne Yihoowa meretaappe nuuni beˈana danddayiyoobaa genttiyo gishshataassa. Nuuni qamman saluwaa pooˈuwaa beˈanau, he pooˈuwaa genttiyaabay baynna sohuwaa baana koshshees.

9 Hegaadankka, asappe demmiyo bonchoy nuuni Yihoowappe demmiyo bonchuwaa guutti xeellanaadan oottana danddayees.  Daroti bantta soo asay woy banttanaara erettiya hara asay woyganddonaa giidi yayyiyo gishshau, Kawotettaa mishiraachuwaa siyokkona. SHin, Xoossau haggaazanau banttana geppidaageetikka asan bonchettanau koyana danddayiyoonaa? Issi yelaga ishay asay i Yihoowa Markka gidiyoogaa erana xayikkonne, a loytti eriyo heeran sabbakanaadan kiitettiis giidi qoppoos. I yayyidi sabbakennan agganee? Woy issi uri ayyaanaabaa kaseyiyoogaa gaasuwan harati a toochikko shin? I ba deˈuwan dooriyooban ayyaanaabaa nashshennaageeti bana qohanaadan oottanee? Woy qassi issi Kiristtaanee wolqqaama nagaraa oottana danddayees. Gubaaˈiyan bau deˈiya maataappe wodhennaadan woykko ba dabboti woy ba laggeti azzanennaadan giidi ba nagaraa genttaneeshsha? I nagaraa oottikko, Yihoowaara zaarettidi dabbotanau keehi koyiyaaba gidikko, “woosa keettaa cimata baakko” xeesidi eti bana maaddana mala oychees.—Yaaqooba 5:14-16 nabbaba.

10. (a) Harati nuna woyganddonaa giidi keehi hirggiyoogee nu qofaa goozana danddayiyoy ayba ogiyaanee? (b) Nu huuphiyaa kawushshikko, ay demmanaagaa ammanettana danddayiyoo?

10 Nuuni mino Kiristtaane gidanau warettiyaabadan qoppana danddayoos; shin issi ishay nuna darotoo zorees. Nuuni otorettiyo woy bonchettanau koyiyo woy nuuni oottidobaa gaasoyanau koyiyo gishshau palamettana xayikko, he ishay zoriyoobay nuna maaddana danddayees. Woy issi Kiristtaaniyaara issibaa issippe oottaasa giidi qoppoos. Neeni qoppiyo loˈˈobaaninne minnada oottiyooban hara uri sabettees gaada hashetennan agguutee? Ne hanotay hageetuppe awugaa malanne gidikko, “ziqqi giya ayyaanai de7iyo asi” bonchettiyoogaa ammanetta.—Lee. 29:23.

11. Nuna harati galatiyo wode waati qoppana koshshii, qassi aybissi?

11 Gubaaˈe cimatinne hegaa mala maataa demmanau baaxetiyaageetikka asi banttana bonchanaadan koyenna mala naagettana bessees. (1 Xim. 3:1; 1 Tas. 2:6) Issi ishay i oottido loˈˈobau harati a galatiyo wode, waanana koshshii? I bau Kawuwaa Saaˈoolaagaadan hawulttiyaa essennan aggana danddayees. (1 Sam. 15:12) Gidikkokka, i hegaa oottidoy Yihoowa aaro kehatettaana gidiyoogaa, qassi sinttappekka i oottanabaa polanay Xoossay maaddiinanne anjjiina gidiyoogaa ammanii? (1 PHe. 4:11) Nuuni harati galatiyo wode qoppiyoobay ay mala bonchuwaa koyiyaakko qonccissees.—Lee. 27:21.

“INTTE INTTE AAWAI AMOTTIYOOBAA OOTTANAU KOYEETA”

12. Issi issi Ayhudati Yesuusi yootiyoobaa siyennaadan diggiday aybee?

12 Nuuni Xoossaappe bonchuwaa demmennaadan oottana danddayiya harabay nu amuwaa. Amottiyo iitabay nuuni mule tumaa siyennaadan oottana danddayees. (Yohaannisa 8:43-47 nabbaba.) Yesuusi issi issi Ayhudati ‘bantta aaway Dabloosi amottiyoobaa oottanau koyiyo’ gishshau, i yootiyoobaa siyennaagaa etau yootiis.

13, 14. (a) Asay haasayiyoobaa ezgganaadan nu guuggee maaddiyoogaara gayttidaagan eranchati woygiyoonaa? (b) Nuuni ooni yootiyoobaa siyanaakko waati dooriyoo?

13 Nuuni issi issitoo siyiyoy nuuni siyana koyiyooba xalla. (2 PHe. 3:5) Yihooway nuna nuuni koyennabaa siyennan ixxanaadan oottidi medhiis. Ay keena dumma dumma cenggurssaa neeni haˈˈi siyana danddayiyaakko ane takki gaada qoppa. Guutta wodiyaappe kase hegeetuppe darota siyiyoogaa akeekennan aggana danddayaasa. He dumma dumma cenggurssaa siyanaadan ne guuggee maaddikkokka, neeni issibaa xallaa loyttada siyanaadan oottees. SHin, asay haasayiyoobaa ezggiyoogaara gayttidaagan, issi kutti daro cenggurssaa siyidi shaakki eriyoogee keehippe metiyoogaa eranchati akeekidosona. Hegaa giyoogee, neeni issi kutti naaˈˈu cenggurssaa siyiyo  wode, loytta siyanau koyiyoy awugaakko doorana koshshees giyoogaa. Neeni dooriyoobay neeni siyana koyiyoobaa. Bantta aawaa Dabloosa amuwaa polanau koyida Ayhudati Yesuusi yootiyoobaa siyibookkona.

14 Nuuni ‘aadhida eratettaa keettaaninne’ ‘eeyyatettaa keettan’ odettiyaabaa siyoos. (Lee. 9:1-5, 13-17) Aadhida eratettaykka eeyyatettaykka nuna xeesiyo gishshau, nuuni issuwaa doorana koshshees. Nuuni o shoobiyaa ekkanee? Hegaa zaaroy nuuni polanau koyiyo qofaara gayttidaba. Yesuusa dorssati a qaalaa siyidi a kaalloosona. (Yoh. 10:16, 27) Eti “Tumaa bagga.” (Yoh. 18:37) Eti “hara uraa qaalaa” erokkona. (Yoh. 10:5) Bantta huuphiyaa kawushshiya he asati bonchettoosona.—Lee. 3:13, 16; 8:1, 18.

‘HAGEE INTTE BONCHUWAASSA’

15. PHauloosi metootidoogee haratussi ‘boncho’ gididoy ayba ogiyaanee?

15 Nuuni Yihoowa sheniyaa poliyoogan gencciyoogee harati bonchuwaa demmanaadan maaddees. Efisoona gubaaˈiyau PHauloosi, “Taani intteban metootiyoogan intte hirggenna mala, inttena woossais; aissi giikko, taani intte bonchchuwau metootais” yaagiis. (Efi. 3:13) PHauloosi i metootidoogee Efisoona Kiristtaanetu ‘bonchuwaassa’ giidoy aybissee? PHauloosi metoy deˈishinkka ba ishanttussi haggaaziyoogan, Xoossau haggaaziyoogaa issi Kiristtaanee keehippe xoqqu oottidi xeellana koshshiyoogaa eti akeekanaadan oottiis. PHauloosi metoy gakkido wode hidootaa qanxxiyaakko, hegee etau Yihoowaara deˈiya dabbotay, eta haggaazoynne eta hidootay keehi koshshiyaaba gidenna giyoogaa mala. PHauloosi genccidoogee, issi uri Kiristtoosa erissiyo ashkkara gidanau ba goˈˈaa aggibayana bessiyoogaa ishantti akeekanaadan oottiis.

16. Lisxxira kataman PHauloosa gakkida metoy aybee?

16 PHauloosi mishettidi haggaazidoogeenne genccidoogee ishantta ay keena maaddidaakko qoppa. Oosuwaa 14:19, 20⁠y hagaadan gees: “Anxxookiyaappenne Iqooniyooneppe yiida Aihudati asaa bantta baggi zaaridi, shuchchan PHauloosa caddidosona; etau haiqqidabaa milatin, [Lisxxira] katamaappe gaxi a goochchidosona. SHin kaalliyaageeti a lanqqiyan yuuyi aadhdhidi eqqidaashin, i denddidi, katamaa geliis. Wonttetta gallassi Barnnaabaasaara issippe Daribe biis.” PHauloosi shuchan cadettidi hayqqiichi qiisan attidi, wonttetta gallassi tohuwan 100 kilo meetiriyaa manddaridoogee ay keena metiyaabakko qoppa!

17, 18. (a) PHauloosa Lisxxiran gakkida metuwaa Ximootiyoosi erana danddayidoy aybiinee? (b) PHauloosi genccidoogee Ximootiyoosa waati maaddidee?

17 PHauloosa maaddanau shiiqida, Yesuusa ‘kaalliyaageetuppe’ issoy Ximootiyooseeshsha? Gidennan waayi aggana.  Oosuwaa maxaafan deˈiya taarikee hegaa yootenna. PHauloosi Ximootiyoosau xaafido naaˈˈantto dabddaabbiyan giido kaallidi deˈiyaabaa ane qoppa: “Neeni ta [timirttiyaanne ta hanotaa] . . . be7adasa. Anxxookiyaanne [katamaappe gaxi kessidoogaa], Iqooniyoonenne [shuchan caddanau malidoogaa] Lisxxira [shuchan caddidoogaa] giyo katamatun tana gakkidabaanne taani danddayido yedetaa eraasa. Godai tana he ubbaappe ashshiis.”—2 Xim. 3:10, 11; Oos. 13:50; 14:5, 19.

18 Ximootiyoosi he hanotata ‘beˈiis’ woykko minttidi kaalliis; qassi PHauloosi genccidi oottidobaa loyttidi akeekiis. Ximootiyoosi PHauloosa leemisuwaappe darobaa tamaarennan waayi aggana. PHauloosi Lisxxira biido wode, Ximootiyoosi ‘Lisxxiraaninne Iqooniyoonen deˈiya ishantti abaa loyttidi markkattido’ mino Kiristtaane gidiyoogaa akeekiis. (Oos. 16:1, 2) Guuttaa takkidi, Ximootiyoosi gita aawatettaa ekkana danddayiyaagaa gidiis.—Pili. 2:19, 20; 1 Xim. 1:3.

19. Nuuni gencciyoogee harata ayba ogiyan maaddana danddayii?

19 Nuuni Xoossay koyiyoobaa oottiyoogan gencciyoogee harata, ubba qassi yelagata hegaadan maaddana danddayees; etappe daroti gitaa gididi Xoossau loyttidi haggaaziyaageeta gidana danddayoosona. Yelaga Kiristtaaneti nu hanotaa akeekan xeellidi, haggaazuwan nuuni asaa haasayissiyo ogiyaappe, ubba qassi metoy gakkiyo wode nuuni oottiyoobaappe tamaaroosona. PHauloosi ammanettidi deˈiyaageeti ubbay “atotettaa merinaa bonchchuwaara demmanaadan” ubbaban gencciis.—2 Xim. 2:10.

Yelagati gastta Kiristtaaneti gencciyo genccaappe tamaarana danddayoosona

20. Nuuni Xoossaappe yiya bonchchuwaa koyana bessiyoy aybissee?

20 Yaatin, nuuni “issi Xoossaappe yiya bonchchuwaa” ubbatoo koyana bessennee? (Yoh. 5:44; 7:18) Ee, keehi koyana bessees! (Roome 2:6, 7 nabbaba.) Yihooway ‘bonchchuwaa koyiyaageetussi merinaa deˈuwaa immees.’ Hegaa bollikka, nuuni ‘loˈˈobaa danddayan oottiyoogee’ harati banttana merinau maaddiyaabaa oottiyoogan ammanettidi deˈanaadan denttettees. Yaatiyo gishshau, neeni Xoossay immiyo bonchuwaa demmennaadan aybinne diggana mala oottoppa.