Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2013

Minna; Yihooway Nenaara Deˈees!

Minna; Yihooway Nenaara Deˈees!

‘Minna; xala! Yihooway ne Xoossay nenaara deˈees.’ —YAASA 1:9.

1, 2. (a) Metuwaa danddayanau maaddiya eeshshati awugeetee? (b) Ammanoy aybee? Leemisuwaa yoota.

YIHOOWAU oottiyoogee nuna ufayssees. Gidikkonne, asa ubbaa gakkiyaagaa mala metoy nuna gakkees; qassi nuuni ‘xillotettaa gishshaukka waayettana’ danddayoos. (1 PHe. 3:14; 5:8, 9; 1 Qor. 10:13) Hegaa mala metuwaa danddayanau, nuuyyo ammanoynne xalatettay koshshees.

2 Ammanoy aybee? Kiitettida PHauloosi, “Ammano giyoogee, demmana giidi ufaissan naagi uttidobai ammanttiyoogaanne be7anau danddayennabaa erissiyaagaa” yaagiis. (Ibr. 11:1) ‘Naagi uttido ammanttiyaabaa’ geetettidi birshshettida Giriiketto qaalay, darotoo zalˈˈiyaabaa xaafido mazggafatun goˈettiyoobanne issibaa sinttanau babaa oottanau danddayiyoogaa ammanettanaadan oottiyaaba. Hegaadankka, Xoossay qaalaa gelidobaa polees giidi ammaniyaageeti ufayssan naagiyoobaa demmanau ammanettana danddayoosona. Xoossay ehaana giidi qaalaa gelidobay polettanaagaanne nuuni “be7anau danddayennabaa” gujjin, i ba Qaalan yootido ubbabay tuma gidiyoogaa loytti ammanoos.

3, 4. (a) Xalatettay aybee? (b) Nuuni ammanuwan minonne keehi xala gidanaadan maaddiyaabay aybee?

3 Xalatettay deexxiyaabaynne qohiyaabay gakkiyo wode, nuuni haasayiyoobaaninne oottiyooban yayyennaagaa bessiyaaba. Nuuni xala gidikko, mino, gooba, ubba issi issitoo tuulama gidoos.—Mar. 6:49, 50; 2 Xim. 1:7.

4 Ammanoynne xalatettay loˈˈo eeshsha. SHin nuuyyo ammanoy paccidoogaanne nuuni xala gidennaagaa akeekida giidi qoppoos. Geeshsha Maxaafan etabay odettido shaˈan qoodettiya asati xalanne mino ammanoy deˈiyoogeeta gidiyoogan loˈˈo leemiso. Yaatiyo gishshau, he asatuppe amaridaageetu leemisuwaa qoppiyoogee nuuni ammanuwan minonne keehi xala gidanaadan maaddees.

 YIHOOWAY YAASUURA ISSIPPE GIDIIS

5. Baassi imettida oosuwaa polanau Yaasussi aybi koshshidee?

5 Ane 3,500 gidiya layttaappe kase hanidabaa qoppoos. Hegee hanidoy, miilooniyan qoodettiya Israaˈeelati Yihooway maaddin Gibxxe aylletettaappe kiyoosappe 40 layttay aadhi simmiina. He wode Israaˈeelata kaalettiyay hananabaa yootiya Muusa. I, 120 laytta deˈidi, Hidootaa Biittaa haahuwan beˈidi, Nabo Deriyaa huuphiyan hayqqiis. A sohuwan sunttettiday ‘aadhida eratettaa ayyaanan kumida’ Yaasa. (Zaa. 34:1-9) Israaˈeeleti Kanaane biittaa laattanau mati uttidosona. Eta suure kaalettanau Yaasu Xoossaappe aadhida eratettaa demmana koshshees. I Yihoowan ammanana koshshees; qassi minonne xala gidana bessees.—Zaa. 31:22, 23.

6. (a) Yaasa 23:6y ay oottanau xalana koshshiyoogaa yootii? (b) Oosuwaa 4:18-20n, qassi Oosuwaa 5:29n deˈiya qofaappe nuuni ay tamaariyoo?

6 Kanaane biittaa xoonidi oyqqido keehi daro layttan Yaasu baayyo aadhida eratettay, xalatettaynne ammanoy deˈiyoogaa bessidoogee Israaˈeelata minttettidoogee qoncce. SHin, eti toora qara gidiyoogaa bolli, oottanaadan Yaasu odidobaa polanau eti xala gidana koshshees. Yaasu hayqqanaappe guuttaa kasetidi etau hagaadan giis: “Muuse Higgiyaa Maxaafan xaafettida ubbaa naaganaunne oottanau keehippe minnite; appe ushachchi haddirssi gooppite.” (Yaa. 23:6) Nuunikka ubbatoo Yihoowau azazettanau xalana koshshees. Xoossaa sheniyaara phalqqettiyaabaa oottanaadan asi giddiyo wodekka nuuni xalana bessees. (Oosuwaa 4:18-20; 5:29 nabbaba.) Nuuni Yihoowa kaaletuwaa demmanau woossiyaabanne an ammanettiyaaba gidikko, nuuni xala gidanaadan i nuna maaddana.

WAATIDI NU OGEE IJJETANAADAN OOTTANA DANDDAYIYOO?

7. Yaasu xala gidanaunne ayyo ubbabay injjetanau ay oottana koshshidee?

7 Xoossaa sheniyaa polanau xalana mala, nuuni a Qaalaa xannaˈidi hegaa oosuwan peeshshana koshshees. Yaasu Muuse sohuwan sunttettido wode, Yihooway au hegaadan giis: “Minna; keehippe xala! Ta ashkkarai Muusee nena azazido higgiyaa ubbaa minttada naaga. . . . Ha Higgiyaa Maxaafai ne doonaappe shaahettoppo; an xaafettidabaa ubbaa minttada naaganau, gallassinne qammi a qoppa. Yaatikko, neeyyo ubbabaikka injjetananne giigana.” (Yaa. 1:7, 8) Yaasu he zoriyaa siyido gishshau, au ‘ubbabay injjetiis.’ Hegaadan oottikko, nuunikka keehi xaloos; qassi Xoossaa oosuwan loytti ayfiyaageeta gidoos.

‘Minna; xala! Yihooway ne Xoossay nenaara deˈees’ yaagiyaagee 2013 laytta xiqise.—Yaasa 1:9.

8. Laytta xiqisee 2013gee ekettido Geeshsha Maxaafaa xiqisee awugee, qassi nena he qofay ayba ogiyan maaddees gaada qoppay?

8 Yihooway gujjidikka, “Minna; xala! Ne biyo soho ubban taani GODAI ne Xoossai nenaara de7iyo gishshau, yayyoppa! Hirggoppa!” yaagiyoogaa siyido wode, Yaasu keehi minettidoogee qoncce. (Yaa. 1:9) Yihooway nunaarakka deˈees. Yaatiyo gishshau, ayba paacee gakkikkonne, nuuni ‘yayyana woy hirggana’ koshshenna. ‘Minna; xala! Yihooway ne Xoossay nenaara deˈees’ giya qofay keehi minttettiyaaba. Yaasa 1:9n deˈiya he qofay 2013 laytta xiqise. Ha qofay, qassi ammanuwaaninne xalatettan loˈˈo leemiso gidida harati yootidobaynne oottidobay ha laytti nuna minttettana.

XALAN TUMU GOYNUWAU EXATIDOSONA

9. Raˈaaba xala gidiyoogaanne baassi ammanoy deˈiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?

9 Kanaane biittaa xomoosanaadan Yaasu  naaˈˈu asata kiittido wode, shaaramuxiyaa Raˈaaba eta qottaasu; qassi eta morkketa hara ogiyaara moyssaasu. Israaˈeelati Yarkko katamaa xayssiyo wode, i ammanuwaappenne i xalatettaappe denddidaagan anne i soo asay attidosona. (Ibr. 11:30, 31; Yaaq. 2:25) Raˈaaba Yihoowa ufayssanau, kase deˈiyo shori baynna deˈuwaa aggaasu. Kiristtaane gidida issoti issoti Xoossaa ufayssanau ammanuwaaninne xalatettan bantta deˈuwan hegaadan laamettidosona.

10. Uruta tumu goynuwau exatiyoogaa bessidoy ayba hanotatuunee, qassi hegan ayba anjjo demmadee?

10 Yaasu hayqqi simmin, Moˈaaba biittaa amˈˈe maccaasiyaa Uruta xalan tumu goynuwau exataasu. I azinay Israaˈeela biittaa asa gidiyo gishshau, Yihoowabaa guuttaa erennan aggukku. Amˈˈe gidida i bollotiyaa, Naaˈooma Mooˈaaba biittan deˈaasu; shin Israaˈeelen deˈiya Beetaliheeme katamaa guyye baanau qofaa qachaasu. Eti biishin, Naaˈooma Uruta ba asaakko simmanaadan minttada yootaasu; shin Uruta iyyo hagaadan zaaraasu: “Taani neeppe shaahettanaadan woikko nena aggada guyye simmanaadan tana waayissoppa. . . . Ne asai ta asaa gidana; ne Xoossai ta Xoossaa gidana.” (Uru. 1:16) Uruta ba giidobaa polaasu. Naaˈoomi azinaa dabboy Booˈeezi Uruto ekkin, a ayyo naˈa yelada Daawitayyoonne Yesuusayyo mayzza aayo gidaasu. Ee tuma; issi uri xala gididi ammanuwan oottiyoobaa Yihooway anjjees.—Uru. 2:12; 4:17-22; Maa. 1:1-6.

DAROTI BANTTA SHEMPPUWAA AATTIDI IMMIDOSONA!

11. Yoodaaheenne Yihoshebaaˈa xalan oottidobay aybee, qassi hegee aybissi maaddidee?

11 Xoossay koyiyoobaa, qassi bantta Kiristtaane ishatanne michota goˈˈiyaabaa bantta koshshaappe kaseyiyaageeta Xoossay minttiyoogaa beˈiyo wode, nuuni ammanuwan minnoos; qassi keehi xaloos. Leemisuwau, Qeese Ubbatu Halaqaa Yoodaahebaanne a machee Yihoshebaaˈibaa qoppa. Kawuwaa Akaaziyaasi hayqqi simmin, a aayyiyaa Ataala Yoˈaashappe attin, kawo naata ubbaa worissaasu; yaatada kawotaasu. Yoodaaheenne Yihoshebaaˈa bantta shemppuwau yayyennan Akaaziyaasa naˈaa Yoˈaasha ashshidi usuppun layttau qottidosona. Laappuntta layttan, Yoodaahee Yoˈaasha kawoyidi, Ataalo worissiis. (2 Kaw. 11:1-16) Guyyeppe, Kawuwaa Yoˈaashi beeta maqidasiyaa bottokoniyo wode, Yoodaahee a maaddiis. “Yoodaahee Israa7eelan Xoossaayyoonne Xoossaa Beeta Maqidasiyaayyo lo77obaa oottido gishshau,” 130 laytta deˈidi hayqqido wode kawotu makkaanan moogettiis. (2 Odi. 24:15, 16) Hegaa bollikka, Yoodaaheenne a machiyaa xalan oottidobay Daawitappe doommidi Masiyaa gakkanaassi kawo naati xayennaadan maaddiis.

12. Abemeleki xalan oottidobay aybee?

12 Kawuwaa Sedeqiyaasa son oottiya Abemeleka giyo mureessay, Ermmaasa ashshanau ba shemppuwaa aattidi immiis. Kawoy Ermmaasa wordduwan mootida Yihudaa halaqatussi a aattidi immiis; yaatin, silimoy deˈiyo ollan hayqqanaadan eti a yeggidosona. (Erm. 38:4-6) Abemeleki Kawuwaa Sedeqiyaasi Ermmaasa maaddanaadan oychiis. Daro asay Ermmaasa ixxiyo gishshau, hegee Abemeleka qohana danddayiyaaba. Sedeqiyaasi maaddanau eeno giis; yaatidi Ermmaasa ashshanau Abemelekaara hara 30 asaa kiittiis. Baabilooneti Yerusalaame katamaa xayssiyo wode, Abemeleki bashshaappe attanaagaa Xoossay hananabaa yootiyaagaa baggaara assi yootiis. (Erm. 39:15-18) Xoossaa ufayssiya ogiyan xalidoogee i woytuwaa demmanaadan oottiis.

13. Heezzu Ibraaweti xalidi oottidobay aybee, qassi nuuni hegaappe ayba ogiyan goˈettana danddayiyoo?

13 Ammanuwan mino gidiyoogeenne xaliyoogee woytuwaa demissiyoogaa laappuntta xeetu layttan K.K. deˈida, Yihoowau goynniya heezzu Ibraaweti bantta deˈuwan beˈidosona. Kawuwaa Naabukadanaxoori Baabiloona  biittaa sunttata issippe shiishshidi, worqqaappe merettida adussa misiliyau goynnanaadan eta azaziis. Goynnenna uri ooninne eexxiya itoone taman yegettees. Heezzu Ibraaweti Naabukadanaxoorassi bonchuwan hagaadan giidi yootidosona: “Nuuni ayyo oottiyo Xoossai he tamaappe nuna ashshanau danddayees. Qassi kawuwau, i nuna ne kushiyaappekka ashshana. SHin kawuwau, ubba i nuna ashshennan ixxiyaakkokka, nuuni ne xoossatuyyo oottennaagaanne neeni essido worqqa misiliyaayyo goinnennaagaa era.” (Dane. 3:16-18) Daaneela 3:19-30y he heezzu Ibraaweti keehi maalaalissiya hanotan attidoogaa qonccissees. Nuna asay itoone taman yeggidi worana giidi nuuni hirggana xayikkonne, suure gidiyoogaara gayttidaagan nuuni paacettoos; qassi nu ammanuwaanne xalatettaa Xoossay anjjanaagaa ammanettoos.

14. Daaneela shemppo 6n odettidaagaadan, Daaneeli xalidoy ayba ogiyaanee, qassi hegee ayba goˈˈaa demissidee?

14 ‘Ay asinne kawuwaa woossanaappe attin, hara ay asakka woykko ay xoossakka woossennaadan, qassi geelladan woossiyaabi deˈikko, gaammotu ollan olettanaadan’ awaajuwaa kessana mala Daaneela morkketi Kawuwaa Daariyoosau yootido wode, Daaneeli xala qassi ammanoy deˈiyoogaa gidiyoogaa bessiis. Daaneeli awaajoy parametti kiyidoogaa erido wode, sohuwaara “ba soo biis; biidi bolla pooqiyan de7iya kifiliyaa geliis. He kifiliyaa maskkootee Yerusalaame baggi simmidi dooyetti uttidaashin, ba kase woossiyoogaadankka gulbbatidi, ba Xoossaa galatiiddi, hachchi hachchi heezzutoo woossiis.” (Dane. 6:6-10) Xala gidida Daaneeli gaammo ollan olettiis; shin Yihooway a ashshiis.—Dane. 6:16-23.

15. (a) Aqiilinne PHirisqqila ammanuwaaninne xala gidiyoogan leemiso gidiyoy ayba ogiyaanee? (b) Yohaannisa 13:34n xaafettida Yesuusa azazuwaa qofay aybee, qassi daro Kiristtaaneti hegaa mala siiquwaa bessidoy ayba ogiyaanee?

15 Aqiilinne PHirisqqila ay oottidaakko Geeshsha Maxaafay qonccissennaba gidikkonne, eti PHauloosa “shemppuwaa gishshau, bantta shemppuwaa aatti immidosona.” (Oos. 18:2; Roo. 16:3, 4) Eti Yesuusi yootidobaara maayettiyaabaa xalan oottidosona. I, “Taani inttena ooratta azazuwaa azazais; issoi issuwaa siiqite. Taani inttena siiqidoogaadankka, intte issoi issuwaa siiqana bessees” yaagiis. (Yoh. 13:34) Muuse Higgee issi uri ba shooruwaa ba huuphedan siiqanaadan azazees. (Wog. 19:18) SHin, Yesuusi azazidoy i oottidoogaadan haratussi nu shemppuwaa aattidi immana gakkanaassi eta siiqanaadaana gidiyo gishshau, he azazoy “ooratta.” Daroti bantta mala Kiristtaaneta morkketi barcheyennaadan woy worennaadan giidi, xalan eta gishshau ‘bantta shemppuwaa aatti immiyoogan’ siiqiyoogaa bessidosona. 1 Yohaannisa 3:16 nabbaba.

Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti bantta ammanuwaa agganau koyibookkona

16, 17. Kiristtoosa kaalliya, koyro xeetu layttan deˈidaageeta ammanuwaara gayttidaagan ayba paacee gakkidee, ha wodiyan deˈiya issi issi Kiristtaaneta hegaara issi mala gidida ayba paacee gakkidee?

16 Yesuusaagaadan, koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaanetikka Yihoowa xallau xalan goynnidosona. (Maa. 4:8-10) Eti Rooma kawuwaa bonchuwau ixaanaa ayyo cuwayibookkona. (Misiliyaa xeella.) Daniˈel P. Manikisi Zoos Abawut tu Day giya maxaafan hagaadan giis: “Ixaanaa cuwayiyoosay etau injjetiya sohuwan deˈiyaaba gidikkonne, bantta ammanuwaa aggida Kiristtaaneti keehi guutta. Qashettida uri oottana koshshiyaabay, ixaanaappe xundduqi ekkidi taman yeggiyoogaa xalla; yaatiyo wode, i yarshuwaa shiishshidoogaa qonccissiya woraqatay au imettees, qassi i naxa kiyees. I yaatiyoogee, kawuwau goynniyoogaa gidennan, Rooma kawoy xoossa gidiyoogaa maayiyoogaa gidiyoogaa au loytti yootoosona. Gidoppe attin, yaatidi ba shemppuwaa ashshida Kiristtaanee baawa gaana danddayettees.”

17 Ha wodiyaa Kiristtaaneti Naaze kamppiyan qashettidi hayquwaa pirddaa naagiyo wode, Yihoowa kaddidoogaa qonccissiyaabaa paramidi naxa kiyiyo qaadaa darotoo demmidosona. SHin paramidaageeti keehi guutta. Mata wode, Ruwandda biittan issi zariyaa xayssanau buttido wode, Huutunne Tutsse zare gidida Yihoowa Markkati issoy issuwaa ashshanau bantta shemppuwaa aatti immidosona. Hegaa malabaa oottanau xalanne ammanuwan mino gidana koshshees.

YIHOOWAY NUNAARA DEˈIYOOGAA DOGOPPA!

18, 19. Ammanuwaaranne xalatettaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafan odettida taariketi nuuni sabbakanaadan maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

18 Ha wodiyan nuuyyo Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyoonne asaa erissiyo ashkkara oottiyo gita maatay deˈees. He oosoy Xoossay saˈan deˈiya ba ashkkaratussi immido ay oosoppenne aadhiyaaba. (Maa. 24:14; 28:19, 20) Yesuusi nuuyyo loˈˈo leemiso gidiyoogee keehippe ufayssiyaaba! I, “Xoossaa kawotettaa mishiraachchuwaa yootiiddi, dumma dumma gita katamaanne guutta katamaa bees.” (Luq. 8:1) Aagaadan, nuunikka Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootanau, ammanoy deˈiyoogeetanne xala gidana koshshees. Xoossay maaddin nuunikka Noheegaadan xala gidana danddayoos. Xoossay bashshaa haattaa yeddin xayana ‘nagaranchatussi’ Nohee “xillotettaabaa” yootiis.—2 PHe. 2:4, 5.

19 Woossiyoogee nuuni sabbakanaadan maaddees. Kiristtoosi erissiyo ashkkarati yedettay gakkido wode, “Xoossaa qaalaa xalan” yootanaadan minttidi woossin, Xoossay eta woosaa siyiis. (Oosuwaa 4:29-31 nabbaba.) Sooppe soo baada sabbakanau neeni yayyikko, xalanaunne ammanuwan mino gidanau woossiyo woosaa Yihooway siyana.—Mazamure 66:19, 20 nabbaba. *

20. Nuuni Yihoowau oottiyaageeta gidiyoogaadan demmiyo maadoy aybee?

20 Ha iitanne metiya alamiyan nuna hirggissiyaabay gakkishin, Xoossaa ufayssiyaabaa oottiyoogee waayissiyaaba. SHin, Xoossay nunaara deˈiyo gishshau nuna maaddees. Gubaaˈiyau Huuphe gidida a Naˈaykka nunaara deˈees. Qassi, alame yuushuwan 7,000,000ppe dariya, nunaara issippe oottiya Yihoowa Markkati deˈoosona. ‘Minna; xala! Yihooway ne Xoossay nenaara deˈees’ yaagiya, 2013 laytta xiqisiyaa hassayiiddi, nuuni etaara mishiraachuwaa sabbakiyoogan nu ammanuwaa ubbatoo oosuwan bessiyaageeta gidoos.—Yaa. 1:9.

^ စာပိုဒ်၊ 19 Xala gidida hara asatu leemisuwaa, Usuppune 15, 2012 Wochiyo Keelan “Minna; Keehippe Xala!” yaagiya huuphe yohuwan xeella.