Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2013

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Norwey Biittan

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Norwey Biittan

AMARIDA layttaappe kase, Roˈalanne Elsabeeto giyo azinaynne machiyaa Norwey biittan naaˈˈantto gita kataman, Bergenen ishalidi deˈoosona. He wode etau layttay 45ppe bolla. Eti bantta naˈee Isaabeeliranne bantta naˈaa Faabiyaanaara ammanettiyaageeta gididi gubaaˈiyan haggaazoosona. Roˈali gubaaˈe cima, qassi Elsabeeta aqinye; Isaabeelanne Faabiyaani qassi Kawotettaabaa minnidi aassiyaageeta.

SHin, Masqqala aginan 2009n, he soo asay kaseegaappe dummatiyaabaa oottanau, giishin haahosaa biidi issi saaminttau yan sabbakanau qofaa qachiis. Yaatiyo gishshau, Roˈalinne Elsabeeta he wode 18 laytta naˈa gidida Faabiyaanaara Arkkitike yafaraappe qommoora deˈiya, Finmarkke biittan deˈiya, abbay dooddido Norkin giyo heeraa biidosona. Yan Kolafjuure giyoosan, sabbakanau he haahosaa biida hara ishatuuranne michotuura sabbakidosona. Roˈali he wode hanidabaa hassayidi hagaadan giis: “He saaminttaa doomettan, issi saaminttau he dumma oosuwaa oottanau ta hanotaa giigissido gishshau, keehi ufayttaas.” SHin he saaminttan guyyeppe, Roˈala qofissiyaabay merettiis. Aybi merettidee?

ETI QOPPIBEENNA OYSHAA

Roˈali hagaadan giis: “Maariyo giyo Finmarkken aqinye gididi oottiya ishay, ‘Lakiselv giyo kataman deˈiya 23 aassiyaageeti deˈiyo gubaaˈiyaa maaddanau baana danddayeetii?’ giidi nuuni qoppibeenna oyshaa oychiis.” Roˈali he oyshan keehi garamettiis. I, “Taaninne Elsabeeta aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazanau qoppida; shin sinttappe naati gitaa gididi sooppe kiyiyo wode hegaadan oottanau qoppida” yaagiis. Gidoppe attin, he haahosan sabbakido amarida gallassatun, Roˈali asay Yihoowabaa eranau koyiyoogaa akeekiis. Etau maadoy koshshiyoy sinttappe gidennan, he wode. I, “He oyshay tana qofissiis; qassi amarida qammaa tau xiskkoy xayanaadan oottiis” yaagiis. Hegaappe simmin, Maariyoy Roˈala soo asaa Kolafjuureppe tohossa baggan 240 kilo meetiriyaa haakkidi deˈiya, Lakiselv katamaa ba kaamiyan efiis. Maariyoy yan deˈiya guutta gubaaˈiyaa eti biidi bantta huuphen beˈanaadan koyiis.

Lakiselven, yan deˈiya gubaaˈe cima naaˈˈatuppe issuwaa gidida Anddiraasi, heeraanne Kawotettaa Addaraashaa eta bessiis. Gubaaˈiyan deˈiyaageeti eta siiquwan mokki ekkidosona; qassi Roˈalinne Elsabeeta yaa biidi Kawotettaara gayttidabaa oottiyoogan maaddiyaakko ufayttana danddayiyoogaa yootidosona. Anddiraasi moocu giiddi, Roˈalinne Faabiyaani ooso doomissiyaageeti oychiyo sohuwaa baanaadan giigissi uttidoogaa yootiis. Yaatin eti waataneeshsha?

AY DOORIDONAA?

Faabiyaani koyro, “Hagau yaanau taassi koshshi baa” giidi qoppiis. Ba gubaaˈiyan banaara issippe diccida mata laggetuppe shaahettidi he qeeri kataman deˈanau qoppiyoogee a ufayssibeenna. Qassi i elektirike oosancha gidanau tamaariyo timirttiyaa wurssibeenna. SHin Isaabeelo (he wode iyyo layttay 21) deˈanau harasaa biyoogaabaa oychin a, “Hegee taani ubbatoo koyiyooba!” yaagaasu. SHin hegaappe simmin, Isaabeela hagaadan gaasu: “Taani hegaabaa yereriyo wode, ‘Hegee tumu loˈˈo kuushshee? Ta laggeta laamotanddinaashsha? Ubbabay taani meezetidobanne eriyooba gidido ta gubaaˈiyaappe beennan aggooshsha?’ yaagada qoppaas.” Elsabeeta shin he wode ay qoppadee? A hagaadan gaasu: “Yihooway nu soo asau ooso immidobadan qoppaas; shin mata wode bottokonido keettaabaanne nuuni 25 layttan shiishshido son deˈiya ubba aquwaabaakka qoppaas.”

Elsabeetonne Isaabeelol

Roˈalinne a soo asay he dumma saaminttay wurin Bergene katamaa simmidosona; shin 2,100 kilo meetire gidiyaagaa haakkiya kataman, Lakiselven deˈiya bantta ishanttubaanne michonttubaa ubbatoo qoppoosona. Elsabeeta, “Yihoowakko mintta woossaas; qassi nuuninne nu demmido laggeti issoy issuwau pootuwaanne kiitaa yeddoos” yaagaasu. Roˈali hagaadan giis: “Taani baanau eeno gaana gakkanaashin guuttaa takkana koshshiis. Qassi hegee danddayettiyaabakkonne qoppaas. Nuuyyo koshshiyaabaa waatidi kunttanee? Taani Yihoowakko minttada woossaas; qassi ta soo asaaranne kaymida ishanttuura hegaabaa haasayaas.” Faabiyaani hagaadan giis: “Taani he allaalliyaabaa loyttada qoppiyo wode, biikke giyo gaasoy baynnaagaa loytta akeekaas. Taani Yihoowakko darotoo woossaas; qassi he sohuwaa baanau keehi amottiyoogaa doommaas.” Isaabeela shin? A yaa baanau giigettana koyido gishshau, ba deˈiyo kataman aqinye gidada oottiyoogaa doommaasu. A aqinye gidada oottayddanne Geeshsha Maxaafaa daro saatiyau xannaˈaydda usuppun aginaa takka simmada, yaa baanau giigettaas gaada qoppaasu.

HALCHIDOBAA POLANAU BAAXETIDOSONA

He soo asay aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazanau wozanappe koyido wode, bantta halchuwaa polanau baaxetidosona. Roˈali ba oosuwan daro damoozaa ekkiyaaba gidikkonne, issi layttaa oosuwaappe shemppanau oychiis. SHin i ubbatoo naaˈˈu saaminttau ootti simmidi, usuppun saaminttau shemppanaadan a ootissiyaagee oychiis. Roˈali, “Taani demmiyo miishshay kaseegaappe keehi guutta gidikkonne, hegee nuussi gidees” yaagiis.

Elsabeeta hagaadan gaasu: “Ta azinay taani Lakiselven kera keettaa koyanaadaaninne Bergenen deˈiya nu keettaa kerau immanaadan oychiis. Hegee daro wodiyaanne wolqqaa wurssidaba gidikkonne, polettiis. Guuttaa takkidi, naati amarida saatiyau oottiyo oosuwaa demmido gishshau, transpporttiyaunne qumau koshshiyaaban maaddoosona.”

Isaabeela, “Nuuni deˈanau biido katamay guutta gidiyo gishshau, aqinye gidada tau koshshiyaabaa kunttanau maaddiya oosuwaa demmanau keehi metootaas. Ubba issi issitoo, oosoy mule beettiyaaba milatenna” yaagasu. Gidikkokka, amarida saatiyau oottiyo guutta oosuwaakka gidin oottaydda, bau koshshiyaabaa kunttaasu; a koyro laytti uddufun sohuwan  oottaasu. Faabiyaanabay shin waanidee? I, hagaadan giis: “Taani elektirike oosancha gidanau tamaariyo timirttiyaa wurssanau oosuwan loohana koshshees. Taani Lakiselven hegaadan oottaas. Wurssettan, taani paaciyaa aadhada, elektirike oosancha gidada amarida saatiyau oottiyo oosuwaa demmaas.”

HARATI BANTTA HAGGAAZUWAA AASSIDO OGIYAA

Maareliyasinne Keesiˈa Semi sheeshsha gidida issi maccaaseeyyo Norweyen markkattiyoogaa

Maareliyasinne a machiyaa Keesiˈakka aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazanau koyidosona. Haˈˈi ayyo layttay 29 gidido Maareliyasi, “Gita shiiquwaa haasayaaninne oysha-zaaruwan aqinyenettettaabaa siyidobay taani haggaazuwaa aassanau qoppanaadan denttettiis” yaagiis. SHin, haˈˈi layttay 26 gidido Keesiˈiyyo keehi deexxidabay, so asaappe shaahettada harasaa biyoogaa qoppiyoogaa. A, “Taani siiqiyo asaappe shaahettada haahosan deˈanaagaa qoppiyoogee tana yashshiis” yaagaasu. Qassi, keettau acotido acuwaa qanxxanau Maareliyasi he wode kumetta wodiyau oottees. Eti issi issibaa laammanau maaddana mala mintti woossin Yihooway maaddido gishshau, Maareliyasi bantta koyidosaa biidoogaa yootiis. Koyro, eti kaseegaappe daro saatiyau Geeshsha Maxaafaa xannaˈidosona. Hegaappe simmin, he azinaynne machiyaa bantta keettaa bayzzidosona, qassi bantta oosuwaa aggidosona; yaatidi, Naase 2011n Norwey biittan huuphessa baggan deˈiya Alta kataman deˈanau biidosona. Yan aqinye gididi oottiiddi banttau koshshiyaabaa kunttanau, Maareliyasi miishshaara gayttidabaa oottees, qassi Keesiˈa suuqiyan oottausu.

Kawotettaabaa aassiyaageeti keehi koshshiyo sohuwaa biidi haggaazidaageetubaa Laytta Maxaafay yootiyoobay, haˈˈi etau layttay 35 heera gidido, Knutanne Lesbeto giyo azinaanne machiyo keehi ufayssiis. Lesbeta, “He taarikee nuuni kare biittan haggaazanau qoppanaadan oottiis; shin hegaa ta mala coo asi oottana danddayiyoogaa sirido gishshau, mammottaas” yaagasu. SHin, eti bantta halchidobaa polanau baaxetidosona. Knuti hagaadan giis: “Nuuni nu keettaa bayzzidi, miishshaa dagayanau ta aayeera deˈiyoogaa doommida. Guyyeppe, kare biittan haggaaziyoogee ay malakko beˈanau, issi layttau Bergenen deˈiya Inggilizetto gubaaˈiyan haggaazanau biidi, Lesbeti aayee achan takkida.” Daro takkennan, Knutinne Lesbeta eti deˈiyoosaappe keehi dummatiyaasan, giishin deˈanau Uugandda baanau qoppidosona. Eti oosuwaa oottanau layttan layttan naaˈˈu aginau Norweye boosona. Yaatiyoogan, kumetta wodiyaa haggaaziiddi Uuganddan tammu aginaa deˈanau gidiya miishsha demmoosona.

YIHOOWAY “KEHA GIDIYOOGAA XEELLI BE7ITE”

“Nu soo asay issoy issuwaakko kaseegaappe aaruwan shiiqiis.”—Roˈala

Eeno giidi oottida he asati demmidobay aybee? Roˈali hagaadan giis: “Ha haahosan, nu so asay Bergenen deˈiyo wodiyaagaappe keehi dariya wodiyaa issippe aattees. Nu soo asay issoy issuwaakko kaseegaappe aaruwan shiiqiis. Nu naati ayyaanaaban minniyoogaa beˈiyoogee gita anjjo.” I gujjidikka, “Haˈˈi kaseegaappekka aaruwan aquwaabaa bessiyaagaadan xeelloos. Aqoy nu qoppidoogaa keena quliqulissiyaaba gidenna” yaagiis.

 Elsabeeta hara qaalaa tamaarana koshshiyoogaa akeekaasu. Aybissi? Norweyen, Siwidinen, Finlanddeeninne Eraashiyan huuphessa baggan mayzza maˈˈe wodeppe doommidi deˈiya Semi giyo sheeshshay deˈiyo sohuwau humˈˈo gidida Karisyoki, Lakiselva gubaaˈiyaa moottan deˈees. Hegaa gishshau, he asatuyyo Kawotettaa mishiraachuwaa yootanau, Elsabeeta Semi qaalaa tamaaraasu. Haˈˈi a issi issibaa he qaalan haasayausu. A he ooratta moottan haggaaziyoogan ufayttay? A keehi pashkkada, “Taani usuppun asaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈissays. Hagan haggaaziyoogan keehi ufayttays!” yaagaasu.

Haˈˈi aqinyenne gubaaˈiyau oottiyaagaa gidida Faabiyaani, inne Isaabeela eti biido gubaaˈiyan minnidi oottanau minttettoy koshshiyo, panttatettan deˈiya heezzu yelagata maaddidoogaa yootiis. He heezzu yelagatikka haˈˈi minnidi haggaazoosona. Etappe naaˈˈati xammaqettidosona, qassi Laappune 2012n kaafiya aqinye gididi oottidosona. Ayyaanaaban shuggiyoogaa doommida he yelagatuppe issinniyaa minnanaadan bana Faabiyaaninne Isaabeela maaddido gishshau, eta galataasu. Faabiyaani, “A hegaadan giido wode taani keehi ufayttaas. Issi ura maaddiyoogee keehi ufayssiyaaba!” yaagiis. Isaabeela, “Yihooway ‘keha gidiyoogaa’ ha oosuwan ‘xeella beˈaas’” yaagaasu. (Maz. 34:8) A gujjada, “Hegaa bollikka, hagan haggaaziyoogee keehi ufayssiyaaba!” yaagaasu.

Maareliyasinne Keesiˈa bantta deˈuwaa kaseegaappe sima oottidaba gidikkokka, kaseegaappe ufayttidi deˈoosona. Eti biido Alta gubaaˈiyan, haˈˈi 41 aassiyaageeti deˈoosona. Maareliyasi hagaadan giis: “Kasebaa qoppiyo wode, nu deˈoy kaseegaappe ay keena laamettidaakko beˈiyoogee keehi minttettiyaaba. Nuuni hagan aqinye gididi haggaaziyo gishshau, Yihoowa galatoos. Hagaa keena ufayssiyaabi baawa.” Keesiˈa qassi hagaadan gaasu: “Kaseegaappe aaruwan polo wozanan Yihoowan ammanettiyaaro gidaas; qassi i nuuyyo koshshiyaabaa kunttees. Ta dabbotuppe haakkada deˈiyoogee nuuni issippe aattiyo wodiyaa keehippe nashshanaadan maaddiis. Nuuni kuuyidoban mule zilˈˈetta erikke.”

Knutinne Lesbeta Uuganddan issi keettaa asaa xannaˈissiyoogaa

Knutinne Lesbeta Uuganddan waanidi deˈiyoonaa? Knuti hagaadan giis: “He ooratta heeraanne wogaa takkidi meezetida. Haattay, korintteenne uluwaa sahoy issi issitoo metiyaaba gidikkonne, koyidoogaa keena asaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈissana danddayoos!” Lesbeta hagaadan gaasu: “Nuuni deˈiyoosaappe bagga saate ekkiya ogiyaa biidi gakkiyo moottan, asay Kawotettaa mishiraachuwaa siyi erenna. SHin nuuni yaa biyo wode, Geeshsha Maxaafaa nabbabiyaanne nuuni eta tamaarissanaadan oychiya asaara gayttoos. Hegaa mala ashkke asata Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa tamaarissiyoogan demmiyo ufayssaara laggetiyaabi baawa!”

Nuna kaalettiya Kiristtoos Yesuusi saluwan uttidi, i doommido Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyo oosoy saˈan awudeegaappenne daro sohuwan oosettiyoogaa beˈiyo wode ay keena ufayttiishsha! Tumakka, ‘asa ubbaa bana kaalliyaageeta oottanaadan’ Yesuusi azazidoogaa polanau bantta dosan eeno giyoogee Xoossaa asay ufayssan poocu gaanaadan oottees.—Maa. 28:19, 20.

Gujjada Eranawu

HA WODIYAN YIHOOWA SHENIYAA POLIYAAGEETI OONEE?

Aqinyetuyyo Giigida Timirtte Keettati Awugeetee?

Kumetta wodiyaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyaageeti loohana mala giigida dumma timirtte keettati awugeetee?