Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2013

Aybinne Nena Yihoowappe Haassanaadan Oottoppa

Aybinne Nena Yihoowappe Haassanaadan Oottoppa

“Intte goinnanaagaa hachchi doorite.” —YAASA 24:15.

1-3. (a) Ba deˈuwan suurebaa dooriyoogan Yaasu loˈˈo leemiso gididoy aybissee? (b) Nuuni kuushshaa kuuyiyo wode ay hassayana bessii?

“DOORITE” giya qaalay keehi wolqqaamaba. Dooriyoobay nuuni ayba ogiyan deˈanaakko maaddees. Leemisuwau, issi uri hemettiiddi balla ogee deˈiyoosaa gakkiis gaada qoppa. I awu simmidi baanau dooranee? He uri biyoosaa eriyaaba gidikko, he ogetuppe issoy i biyoosaa efees; haray qassi harasaa efees.

2 Geeshsha Maxaafay wolqqaamabaa kuuyida daro asatubaa yootees. Leemisuwau, Qaayeeli hanqquwaa mittanau woy hanqquwaa suullanau qofaa qachana koshshiis. (Doo. 4:6, 7) Yaasu tumu Xoossau woy worddo xoossatussi goynnanau doorana koshshiis. (Yaa. 24:15) Yaasu Yihoowakko shiiqidi deˈanau koyiyo gishshau, hegaadan oottanau maaddiya ogiyan hemettanau dooriis. Qaayeeli hegaadan oottanau halchibeenna gishshau, bana Yihoowappe haassiya ogiyan hemettanau dooriis.

3 Nuna issi issitoo, balla ogiyaappe issuwaa dooriyoogaa malabay gakkees. Hegaa malabay gakkiyo wode, ne halchuwaa hassaya; he halchoy neeni oottiyo ubbaban Yihoowa bonchissiyoogaanne nena appe shaakkiya aybanne oottennan aggiyoogaa. (Ibraawe 3:12 nabbaba.) Ha huuphe yohuwaaninne hagaappe kaalliyaagan, nuuni aybinne nuna Yihoowappe haassanaadan oottana koshshenna laappun yohota pilggana.

OOSUWAA

4. Oosuwaa oottiyoogee koshshiyaaba gididoy aybissee?

4 Kiristtaaneti banttassinne bantta soo asaassi koshshiyaaba kunttana bessees. Geeshsha Maxaafay ba soo asaassi koshshiyaabaa kunttanau koyenna uri ammanenna uraappekka iita gidiyoogaa yootees. (2 Tas. 3:10; 1 Xim. 5:8) Oosoy deˈuwan keehi koshshiyaaba; shin issi uri oosoy bana Yihoowappe haassanaadan oottana danddayees. Ayba ogiyan?

5. Nuuni ooso oyqqanau koyiyo wode, akeekana bessiyaabay aybee?

 5 Neeni ooso oyqqanau koyiyaabadan qoppa. Neeni deˈiyo biittan ooso demmiyoogee keehi metiyaaba gidikko, koyro demmido ay oosonne oyqqanau paacettana danddayaasa. He oosoy Geeshsha Maxaafaa maaraara phalqqettiyaaba gidikko shin? He oosuwaa gaasuwan, neeni ayyaanaabaa oosuwaa oottiyo wodee woy so asaara issippe aattiyo wodee guuxxiyaaba gidikko shin? Ooso xayidi uttiyoogaappe hanenna oosuwaa oottiyoogee keha ga qoppada, ayba oosonne oyqqanau eeno guutee? Suure gidenna ogiyan hemettanau dooriyoogee nena Yihoowappe haassana danddayiyoogaa hassaya. (Ibr. 2:1) Neeni biron ooso oyqqanau koyiyaaba woy oosuwaa laammanau koyiyaaba gidikko, loˈˈo kuushsha kuuyana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

6, 7. (a) Oosuwaara gayttidaagan issi uri ay halchana danddayii? (b) Neeni Yihoowakko shiiqanaadan oottiya halchoy awugee, qassi aybissi?

6 Qommoora odidoogaadan, ne halchuwaa hassaya. ‘Taani ooso koyiyoy aybissee?’ gaada nena oycha. Oosuwaa neeni ne halchuwaa polanau maaddiyaabadan, giishin aggennan Yihoowau oottanaadan neessinne ne soo asaassi koshshiyaabaa kunttanau maaddiyaabadan qoppiyaaba gidikko, Yihooway nena anjjana. (Maa. 6:33) Neessi oosoy xayiyo wode woy deˈoy iiti iiti biyo wode, Yihooway nena maaddiyo ogiyaa erees. (Isi. 59:1) I, “Xoossau goinniya asata paaciyaappe waati ashshanaakko erees.”—2 PHe. 2:9.

7 Hara baggaara qassi, ne halchoy duretanaagaa xalla gidikko shin? Geella neeni duretana danddayaasa. SHin, neeni duretikkonne, hegaa daafan qohettana danddayaasa. (1 Ximootiyoosa 6:9, 10 nabbaba.) Neeni ne deˈuwan miishshaanne oosuwaa xoqqu oottada xeelliyaaba gidikko, hegee neeni Yihoowappe haakkanaadan oottees.

8, 9. Yelidaageeti oosuwaabaa qoppiyoogaara gayttidaagan ay hassayana koshshii? Qonccissa.

8 Neessi naati deˈikko, neeni oottiyoobay ne naata waati qohanaakko woy maaddanaakko qoppa. Ne naati neeni oosuwaa xoqqu oottada xeelliyoogaa akeekiyoonaayye, Yihoowaara deˈiya dabbotaa xoqqu oottada xeelliyoogaa akeekiyoonaa? Neeni bonchettiyoogaa, hayttatiyoogaanne duretiyoogaa ne deˈuwan kaseyiyoogaa eti akeekikko, eti neegaadan hegaa mala qohiya ogiyaa kaallanddonaashsha? Woy qassi neeni oottiyoobay neeni aawa woy aayo gidiyoogaadan, eti nena bonchiyoogaa agganaadan oottaneeshsha? Issi yelaga Kiristtaaniyaa hagaadan gaasu: “Taani hassayiyo wodiyaappe doommidi, ta aaway ba oosuwan buskkattees. Koyro, i minnidi oottiyoy nu soo asay ishalo deˈo deˈanaadan koyiyo gishshataassa gidennan aggenna. I nuussi koshshiyaabaa loyttidi kunttanau koyiis. SHin, mata wodeppe doommidi issi issibay laamettiis.” I oosoppe harabaa erenna; qassi ba soo asau koshshenna keehi alˈˈobaa shammees. Hegaappe denddidaagan, eta soo asay Yihoowau oottanaadan harata minttettiyoogaappe, keehi daro miishshaa shiishshiyoogan erettidaageeta gididosona. A ba aaway daro miishshaa shiishshanau gidennan, so asay Yihoowakko shiiqanaadan maaddanau minnidi oottiyaakko ufayttiyoogaa yootaasu.

9 Yelidaageetoo, oosuwaa keehi xoqqu oottidi xeelliyoogee inttena Yihoowappe haassanaadan oottoppite. Nuuni shiishshana danddayiyo keehi alˈˈo aqoy miishshaa gidennan, ayyaanaabaa gidiyoogaa intte ammaniyoogaa intte oottiyooban intte naata bessite.—Maa. 5:3.

10. Issi yelagay oosuwaa dooriyo wode, ay qoppana danddayii?

10 Neeni ooso oyqqanau qoppiya yelaga gidikko, suure ogiyaa waatada doorana danddayay? Hagaappe kase beˈidoogaadan, neeni ne deˈuwan halchidobaa erana  koshshees. Neeni tamaaranabaynne oottanabay Kawotettaabaa loytta oottanaadan maaddiyaabeeyye, nena Yihoowappe haassiyaabee? (2 Xim. 4:10) Neeni daro miishshay deˈiyo wode xallan ufayttiya alamiyaa asaa mala gidanau koyay? Woy qassi, “Taani kase yelaga; ha77i simmi cimaas; shin xillo asi coo attin, woikko a naati miyoobaa woossin, taani mulekka be7a erikke” yaagida Daawitaagaadan, Xoossan ammanettanau koyay? (Maz. 37:25) Issi ogee nena Yihoowappe haassiyaagaa, qassi haray neeni aybippenne injje deˈo deˈanaadan oottiyaagaa gidiyoogaa hassaya. (Leemiso 10:22; Milkkiyaasa 3:10 nabbaba.) Yaatin, neeni doorana ogee awugee? *

ALLAXXIYOOBAANNE WODIYAA AATTIYOOBAA

11. Geeshsha Maxaafay allaxxiyoobaanne wodiyaa aattiyoobaa xeelliyaagan ay tamaarissii, shin nuuni ay hassayana koshshii?

11 Geeshsha Maxaafay ufayttennaadan diggenna; qassi allaxxiyoobaynne wodiyaa aattiyoobay coo wode wurssiyooba geenna. PHauloosi Ximootiyoosau, “Asai ba bollaa minttiyoogee guuttaa go77ees” yaagidi xaafiis. (1 Xim. 4:8) Geeshsha Maxaafay ubba, “Miiccanaukka wodee de7ees,” qassi “ufaittidi yexxanaukka wodee de7ees” yaagees; hegaadankka, bessiyaagaa keenaa shemppanaadan zorees. (Era. 3:4; 4:6) SHin neeni naagettana xayikko, allaxxiyoobaynne wodiyaa aattiyoobay nena Yihoowappe haassana danddayees. Ayba ogiyan? Neeni allaxxanaunne wodiyaa aattanau bessennabaa dooriyoogaananne hegan keehi daro wodiyaa wurssiyoogaana.

Loˈˈoban bessiyaagaa keena allaxxiyoogee ufayssees

12. Neeni allaxxanaunne wodiyaa aattanau dooriyoobaara gayttidaagan ay qoppana koshshii?

12 Koyruwan, nuuni allaxxanaunne wodiyaa aattanau ay doorana koshshiyaakko qoppa. Neeni allaxxananne wodiyaa aattana danddayiyo loˈˈobay deˈiyoogee tuma. SHin, yaatanau dooriyoobaappe dariya baggay Xoossay ixxiyooba gidida danobay, iita ayyaanaa oosoynne shori baynna asho gaytotettaara gayttidabay deˈiyoogaa. Yaatiyo gishshau, neeni allaxxiyoobaanne wodiyaa aattiyoobaa akeekan qoppana koshshees. Hegee nena maaddiiyye qohii? Hegee neeni danobaa oottanaadan, annaacettanaadan woy ne biittaa siiqanaadan denttettii? (Lee. 3:31) Woy qassi ne miishshaa wurssiyaabee? Hegee harata xubbaneeshsha?  (Roo. 14:21) Neeni allaxxanaunne wodiyaa aattanau dooriyoobay ay mala asaara gayttanaadan oottii? (Lee. 13:20) Hegee neeni iitabaa oottanau amottanaadan denttettii?—Yaaq. 1:14, 15.

13, 14. Neeni ay keena wodiyau allaxxana koshshiyaakko qoppana bessiyoy aybissee?

13 Neeni allaxxiyoobaaninne wodiyaa aattiyooban ay keena wodiyaa wurssiyaakkokka qoppa. ‘Taani allaxxaydda keehi daro wodiyaa wurssiyo gishshau, ayyaanaabaa oosuwaa oottanau wode xayiyaanaa?’ yaagada nena oycha. Neeni allaxxiyoobaaninne wodiyaa aattiyooban daro wodiyaa wurssiyaaba gidikko, hegee neeni bessiyaagaa keenaa gazddanaadan oottenna. SHin, suure allaxxiyaageeti keehi ufayttoosona. Aybissi? Eti kasetidi keehippe koshshiyaabaa polidoogaa eriyo gishshau, allaxxidoban zilˈˈettokkona.—Piliphphisiyuusa 1:10, 11 nabbaba.

14 Allaxxiiddi daro wodiyaa wurssiyoogee ufayssiyaaba milatana danddayikkonne, hegaadan oottiyoogee nena Yihoowappe haassana danddayees. Layttay 20 gidido Kiimo giyo michiyaa hegaa bana gakkidabaappe akeekaasu. A kase ubbatoo Arbba gallassi, Qeeraa gallassinne Woggaa gallassi gibiraa keettaa biyoogaa yootaasu. SHin, haˈˈi a oottana bessiya keehi koshshiyaabay deˈiyoogaa akeekaasu. A hagaadan gaasu: “Leemisuwau, taani aqinye gidiyo gishshau, haggaazuwau guuraara 12 saatiyan beegottays; yaatiyo gishshau, qammaappe laappun woy hosppun saate gakkanau gibiraa keettan takkana danddayikke. Asaara issippe kaaˈiyoogee ubbatoo iitaba gidennaagaa erays; shin hegee qofaa wora zaariyaaba gidana danddayees. Hara ubbabaadan, hegaakka likkiyaappe aattana koshshenna.”

15. Yelidaageeti bantta naati allaxxiyooban ufayttanaadan waati maaddana danddayiyoonaa?

15 Yelidaageeti banttassinne bantta naatussi asatettaaninne ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttana koshshees; qassi ufayssiyaabaa giigissana bessees. Hegee gazddissiyaabaa giigissiyoogaa gujjees. Neeni naˈa yelidaba gidikko, wodiyaa aattiyo ubbabaa iitabadan xeelliya, ufayttennaadan diggiya ura gidoppa. SHin, qohiyaabaappe naagetta. (1 Qor. 5:6) Neeni kasetada loytta qoppikko, allaxxiyoogaaninne wodiyaa aattiyoogan ne soo asay tumuppe ufayttanaadan oottiyaabaa demmana danddayaasa. * Yaatiyoogan, neenikka ne naatikka Yihoowakko shiiqanaadan maaddiya ogiyaa doorana danddayeeta.

SO ASAARA DEˈIYA DABBOTAA

16, 17. Yelida darota gakkida azzanttiyaabay aybee, qassi eti ay keena azzanidaakko Yihooway akeekiyoogaa waatidi eriyoo?

16 Yelidaageetu giddooninne naatu giddon deˈiya siiqoy keehi wolqqaama gidiyo gishshau, Yihooway ba asaa siiqiyo siiquwaa qonccissanau hegaa goˈettiis. (Isi. 49:15) Hegaa gishshau, nu soo asaappe issi uri Yihoowappe duuxxiyo wode, nuuni keehi azzaniyoogee bessiyaaba. I naˈiyaa bohettido issi michiyaa hagaadan gaasu: “Ta wozanay shabbirettiis. ‘A Yihoowappe duuxxidoy aybissee?’ yaagada qoppaas. Tana mooranchadan xeellaas.”

17 Yihooway neeni ay keena azzanidaakko erees. I saˈan deˈiya ba keettaa asaappe koyroogee, qassi guyyeppe Bashshaa Haattaappe kase deˈida asatuppe daroti makkalido wode, “ba wozanan keehippe seelettiis.” (Doo. 6:5, 6) Hegaa malabay gakkibeenna uri hegee ay keena azzanttiyaabaakko loytti akeekenna. Gidikkokka, intte soo asa gidida bohettida uri oottido nagaray nena Yihoowappe haassanaadan oottiyoogee eratetta gidenna. Yaatin, intte so asa gidida uri Yihoowappe duuxxiyo wode he azzanttiyaaban waanada genccana danddayay?

18. Issi naˈay Yihoowappe duuxxikko, yelidaageeti banttana mooranchadan xeellana koshshennay aybissee?

 18 Hegee hanidoy neeni moorido gishshataassa gaada qoppoppa. Ba huuphiyaa Yihoowau geppidi xammaqettida so asaa yara ubbay “ba toohuwaa tookkanau” bessees; qassi Yihoowau oottanaakkonne woy oottennaakko i ba huuphen doorana koshshees. (Gal. 6:5) Yihooway mooranchadan xeelliyoy nena gidennan, nagaraa oottidaagaa. (Hiz. 18:20) Qassi, harata amassaloppa. Yihooway seeranau wottido maaraa boncha. Gubaaˈiyaa qohiyaabaappe naagiya cimata amassaloppa. Dabloosa eqetta; qassi he hanotay nena Yihoowappe haassanaadan oottoppa.—1 PHe. 5:8, 9.

Neeni siiqiyo uri Yihoowakko simmana gaada naagiyoogee bala gidenna

19, 20. (a) Bantta naati bohettin azzanidaageeti genccanau ay oottana danddayiyoonaa? (b) Eti ufayssan naagiyoobay aybee?

19 SHin, neeni Yihoowa bolli lanccikko, appe haakkaasa. Neeni aybippenne aaruwan, ubba so asaa dabbotaappekka aattada Yihoowa kaseyanau murttidoogaa, neeni siiqiyo intte soo asay akeekana koshshees. Yaatiyo gishshau, he hanotan genccanau ayyaanaaban minnada deˈa. Ammanettida Kiristtaane ishanttuppenne michonttuppe shaahettoppa. (Lee. 18:1) Ne metuwaa Yihoowayyo yoota. (Maz. 62:7, 8) Intte soo asa gidida bohettida uraara silkkiyan woy imeeliyan gayttanau gaasoyiyoobaa koyoppa. (1 Qor. 5:11) Ayyaanaabaa minnada ootta. (1 Qor. 15:58) Qommoora ibay odettido michiyaa hagaadan gaasu: “Ta naˈiyaa Yihoowakko simmiyo wode taani o maaddana mala, Yihoowayyo minnada oottana koshshiyoogaanne ayyaanaabankka minnana bessiyoogaa erays.”

20 Geeshsha Maxaafay siiqoy “ubbabaikka hanana giidi, ufaissan” naagiyoogaa yootees. (1 Qor. 13:4, 7) Neeni siiqiyo uri Yihoowakko simmana gaada naagiyoogee bala gidenna. Layttan layttan, nagaraa oottidaageetuppe daroti bantta nagaraappe simmidi Yihoowa soo simmoosona. Eti bantta nagaraappe simmiyo wode Yihooway lanccenna. Ubba i ‘atto gees.’—Maz. 86:5.

ERATETTAN DOORA

21, 22. Koyidobaa dooriyo maataa goˈettiyo wode ay oottanau murttadii?

21 Yihooway asaa naatussi koyidobaa dooriyo maataa immiis. (Zaarettido Wogaa 30:19, 20 nabbaba.) SHin he maatay aawatettaakka gujjees. Kiristtaaneti ubbay hagaadan giidi banttana oychana koshshees: ‘Taani biyo ogee awugee? Oosoy woy allaxxiyoobaynne wodiyaa aattiyoobay woy so asaara deˈiya dabbotay tana Yihoowappe haassanaadan oottidanaa?’

22 Yihooway ba asaa siiqiyoogaa mule aggenna. Nuuni Yihoowappe haakkana danddayiyoy bala ogiyaa kaalliyo wode xallaana. (Roo. 8:38, 39) SHin hegee hanana bessennaba! Aybinne nena Yihoowappe haassennaadan murtta. Hagaappe kaalliya huuphe yohuwan neeni hegaadan murttana koshshiyo hara oyddubata beˈana.

^ စာပိုဒ်၊ 10 Ooso dooriyoogaara gayttidaagan gujo qofaa demmanau, Yelagati Oychiyo OyshaaOosuwan Peˈiya Zaaruwaa, giya maxaafaa Paydo 2, shemppo 38 xeella.

^ စာပိုဒ်၊ 15 Gujo qofaa demmanau, Hidaare 2011 Beegottite! maxeetiyaa sinttaa 17-19 xeella.