Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Ichashe 2013

Aggennan Yihoowakko SHiiqa

Aggennan Yihoowakko SHiiqa

“Xoossaakko shiiqite; ikka inttekko shiiqana.”—YAAQ. 4:8.

1, 2. (a) Seexaanaa ‘qofay’ aybee? (b) Nuuni Xoossaakko shiiqanaadan aybi maaddii?

XOOSSAA YIHOOWAY asay aara dabbotanau koyanaadan oottidi medhiis. SHin, Seexaanay nuunikka aagaadan, Yihoowa kaaletoy nuussi koshshenna giidi qoppanaadan koyees. Edene ataakiltte sohuwan Hewaana hegaadan qoppanaadan oottidi cimmoosappe doommidi, Seexaanay he worddo qofaa aassees. (Doo. 3:4-6) He wodeppe doommidi, daro asay he bala qofaa qoppees.

2 Nuuni Seexaanaa piriyan gelennaagee ufayssiyaaba. “Nuuni a qofaa ereettees.” (2 Qor. 2:11) Balabaa dooranaadan denttettidi, Seexaanay nuna Yihoowappe haassanau malees. SHin, hagaappe kasetiya huuphe yohuwan beˈidoogaadan, oosuwaara, wodiyaa aattiyoobaaranne so asaara gayttidaagan suurebaa doorana danddayoos. Ha huuphe yohoy qassi tekinoloojiyaara, payyatettaara, miishshaaranne otoruwaara gayttidaagan suurebaa qoppiyoogee, nuuni ‘Xoossaakko shiiqanaadan’ maaddiyoy ayba ogiyaanakko qonccissees.—Yaaq. 4:8.

TEKINOLOOJIYAA

3. Tekinoloojiyaa maaddiya ogiyan woy qohiya ogiyan waatidi goˈettana danddayiyaakko leemisuwan yoota.

3 Daro asay komppiyuteriyaanne hara elektiroonike miishshaa goˈettees. Bessiyaagaadan goˈettikko, he miishshati maaddana danddayoosona. Bessenna ogiyan goˈettikko, hegeeti nuna Yihoowappe haassana danddayoosona. Komppiyuteriyaabaa ane qoppa. Wochiyo Keelaa xaafanaunne attamanau nu ishantti komppiyuteriyaa goˈettoosona. Komppiyuteree pilgganaunne asaara gayttanau maaddees; qassi issi issitoo ufayssiyaaban wodiyaa aattanaadan maaddees. SHin, wonttin qammin komppiyuteriyaabaa qoppananne a goˈettana danddayoos. Zalˈˈanchati asay mata wode oosettidabaa demmana koshshees giidi qoppanaadan hiillan ammanttoosona. Issi yelagay zammaana komppiyuteriyaa keehi koyido gishshau, hegaa shammanau ba kilahuwaappe issuwaa qosan bayzziis. Hegee keehi azzanttiyaaba!

4. Issi ishay komppiyuteriyaa likkiyaappe aattidi goˈettiyoogaa agganau waatidee?

 4 Tekinoloojiyaa bessenna ogiyan woy likkiyaappe aattada goˈettiyoogan neeyyo Yihoowaara deˈiya dabbotaa mooriyoogee hegaappekka aaruwan qohiyaaba. Layttay 30 heera gidido Yoona giyo ishay Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa aggidi, komppiyuteriyaa goˈettiyoogan daro wodiyaa wurssiyoogaa yootiis. * I darotoo Intternneetiyaa goˈettiiddi keehi qamissees. I keehi daafuriyo wode, Intternneetiyan kiitaa xaafiyoogaa, woy shori baynnaagaa gidikkonne, biiduwaa beˈiyoogaa agganau keehi metootiyoogaa yootiis. He iita amaliyaa agganau bana maaddana mala, Yooni xiskkiyo saatee gakkiyo wode komppiyuteree bau gorddettanaadan giigissiis.—Efisoona 5:15, 16 nabbaba.

Yelidaageetoo, intte naati tekinoloojiyaa bessiyaagaadan goˈettanaadan maaddite

5, 6. (a) Naatuura gayttidaagan yelidaageetuyyo ayba aawatettay deˈii? (b) Yelidaageeti bantta naatussi loˈˈo laggeti deˈanaadan waatana danddayiyoonaa?

5 Yelidaageetoo, intte naati oottiyo ubbabaa kaalliyoogee koshshennaba gidikkonne, eti komppiyuteriyaa goˈettiyo ogiyaa intte kaallana koshshees. Intte naati inttena wayssenna mala giidi shori baynnabaa, iita biiduwaa kaassaanne iita ayyaana oosuwaa Intternneetiyan beˈanaadan, qassi iita laggetuura gayttanaadan oottoppite. Intte hegaadan oottiyaaba gidikko, eti, ‘Ta aawaynne ta aayyiyaa aynne geenna gishshau, hegee bessiyaaba’ giidi qoppana danddayoosona. Yelidaageetoo, yelagata gujjin, intte naata Yihoowappe haassana danddayiya aybippenne naagiyoogee intte aawatetta. Mehee doˈaykka ba maraa qohiyaabaappe naagees. Maahiyaa ba maraa issi uri qohiyo wode waaniyaakko qoppa.—Hoose7a 13:8⁠ra gatta xeella.

6 Intte naati loˈˈo leemiso gidiya, yelaga Kiristtaanetuuranne cima Kiristtaanetuura wodiyaa aattanaadan maaddite. Intte naati intte etaara wodiyaa aattanaadan koyiyoogaa hassayite! Yaatiyo gishshau, etaara issippe miiccanau, kaaˈanau, oottanaunne ‘Xoossaakko shiiqanau’ wodiyaa bazzite. *

PAYYATETTAA

7. Nuuni ubbay payya gididi deˈanau koyiyoy aybissee?

7 Sahettida uraa darotoo, “Nena waatii?” giidi oychoos. Nu koyro aawaynne aayyiyaa Seexaanay banttana Yihoowappe haassanaadan eeno giido gishshau, nuuni ubbay sahettoos. Nuuni sahettiyo wode Yihoowayyo oottanau metootiyo gishshau, sahoy Seexaanaa halchoy polettanaadan oottees. Qassi hayqqiyo wode, Yihoowau mule oottana danddayokko. (Maz. 115:17) Yaatiyo gishshau, nuuni payya gididi deˈanau danddayiyo ubbabaa oottanau koyoos. * Qassi nu ishanttu payyatettaabaynne sarotettaabay nuna qofissees.

8, 9. (a) Nuuni nu payyatettaabaa xallau qoppennaadan naagettana danddayiyoy ayba ogiyaanee? (b) Ufayttiyoogau goˈˈay aybee?

 8 Gidoppe attin, nuna qofissiyay nu payyatettaabaa xalla gidana koshshenna. Issoti issoti, miyoobaa woy xalettiyoobaa Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaappekka aaruwan mishettidi yootoosona. Yaatiyoogan, eti harata maaddiyaabadan qoppana danddayoosona. Gidikkonne, gita shiiquwan woy Kawotettaa Addaraashan shiiqoy doommanaappe kasenne shiiqoy wuri simmin, payya woy puulancha gidanau issi issibaa goˈettanaadan woy oottanaadan issi uraa minttettiyoogee bessiyaaba gidenna. Aybissi?

9 Nuuni issippe shiiqiyoy ayyaanaabaa tobbanaassa, qassi Xoossaa geeshsha ayyaanay demissiyo ufayssay nuuyyo daranaadaana. (Gal. 5:22) Harati nena oychin oychana xayin, hegaa mala sohuwan payyatettau maaddiyaabaa zoriyoogee woy immiyoogee shiiquwaa halchuwaara maayettennaba; qassi hegee harati ufayttennaadan oottana danddayees. (Roo. 14:17) Payyatettaara gayttidabaa issi uri ba huuphe kuuyana bessees. Hegaa bollikka, ubba sahuwau xale eriya uri baawa. Ubba qassi, gooba dottoretikka cimoosona, sahettoosonanne hayqqoosona. Nuuni payyatettaabau keehi hirggiyoogee nu baree aduqqanaadan oottana danddayenna. (Luq. 12:25) Hara baggara qassi, “wozani ufaittiyoogee asassi lo77o xale.”—Lee. 17:22.

10. (a) Yihoowa sinttan issi uri loˈˈo gidanaadan oottiyaabi aybee? (b) Nuuni muleera payya gidanay awudee?

10 Nu meraabaakka qoppiyoogee bessiyaaba. SHin, cima milatennaadan giidi nu meraa laammanau baaxetana koshshenna. Geeshsha Maxaafay, “Puulummida huuphee bonchcho kallachcha; hegeekka beettiyoi xillo de7uwaa de7iina” yaagees. (Lee. 16:31) Yihooway nuna hegaadan xeelliyo gishshau, nuunikka nuna aagaadan xeellana koshshees. (1 PHeexiroosa 3:3, 4 nabbaba.) Yaatin, meraa loˈˈanau giidi, shuhettiyoogan woy xalettiyoogan qohana danddayiyaabaa oottiyoogee bessiyaabee? Nu layttay ay keena woy nu payyatettay ay mala gidikkonne, nu wozanaappe kiyiya loˈˈotettaa pulttoy ‘GODAA ufayssaa.’ (Nah. 8:10) Nuuni muleera payya gidanaynne nu puulay yelagatettaagaa mala gidanay ooratta alamiyaana. (Iyy. 33:25; Isi. 33:24) He wodee gakkanaassi, nuuni loˈˈo dooro doorananne Yihooway qaalaa gelidobaa ammanana koshshees. Hegee nuuni ha wodiyan nu deˈuwan ufayttanaadaaninne wonttin qammin payyatettaara gayttidabaa qoppennaadan maaddees.—1 Xim. 4:8.

MIISHSHAA

11. Miishshay pire gidana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

11 Miishshay iita gidenna; qassi suure zalˈˈe zalˈˈiyoogee bala gidenna. (Era. 7:12; Luq. 19:12, 13) SHin nuuni ‘miishsha siiqikko,’ Yihoowappe haakkeetees. (1 Xim. 6:9, 10) ‘Ha saˈaa deˈuwau hirggiyoogee,’ giishin deˈuwau koshshiyaabaa demmanau keehi hirggiyoogee ayyaanaaban nuna cuullana danddayees. ‘Duretettaykka’ nuna hegaadan cuullana danddayees; aybissi giikko, nuuni duretettay ufayssaanne sarotettaa demissees giidi bala ogiyan qoppanaadan oottidi nuna cimmees. (Maa. 13:22) “Ooninne” Xoossaassinne miishshaassi haarettana danddayennaagaa Yesuusi geeshshidi yootiis.—Maa. 6:24.

12. Daro miishshaa eesuwaara demmanau asay ha wodiyan oottiyoobay aybee? Nuuni likke gidennabaa dooriyoogaappe haakkana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

12 Miishshaa bala ogiyan xeelliyoogee iitabau kaalettana danddayees. (Lee. 28:20) Issoti issoti eesuwaara daro miishshaa demmanau koyiyo gishshau, lotoriyaa qanxxidosona. Issi issi ishantti eesuwaara miishshaa demissees giidi qoppiyo zalˈˈiyaa zalˈˈiyoogaa doommidosona; qassi gubaaˈiyan deˈiya haratikka daro miishshaa demmana danddayiyoogaa etassi yootoosona. Hara ishantti qassi, daro dichaa immanau qaalaa gelidi, gubaaˈiyan deˈiyaageeti banttau daro miishshaa talˈˈanaadan oychidosona. Yaaretada ne miishshaa coo  xayssoppa. Akeekancha gida. Eesuwaara daro miishshaa demmiyoogee muletoo danddayettiyaaba gidenna.

13. Miishshaara gayttidaagan Yihoowa xeelay alamiyaagaappe dummatiyoy ayba ogiyaanee?

13 Nuuni Yihoowa “kawotettaanne a xillotettaa” kaseyiyaaba gidikko, deˈuwau koshshiyaabaa demmanau baaxetiyo wode i nuna anjjees. (Maa. 6:33; Efi. 4:28) Yihooway nuuni likkiyaappe aaruwaa oottidi shiiquwan xiskkanaadan woy Kawotettaa Addaraashan uttidi miishshau hirgganaadan koyenna. SHin, alamiyan deˈiya daro asay miishshaa demmana xallau bichaariyoogan sinttappe woppa deˈuwaa deˈana danddayiyaabadan qoppees. Eti bantta naati banttaagaadan miishshaa siiqanaadan minttettoosona. Hegaadan qoppana bessennaagaa Yesuusi yootiis. (Luqaasa 12:15-21 nabbaba.) Hagee, yaaretiiddi Yihoowa dabbo gididi deˈanau koyida Gehaaza nuuni hassayanaadan oottees.—2 Kaw. 5:20-27.

14, 15. Nuuni woppa deˈo deˈanau miishshay maaddees giidi qoppana bessennay aybissee? Leemisuwaa yoota.

14 Issi issi argganttati keehi gita moliyaa oyqqidi yeddennan ixxido gishshau muukettidosona. Issi Kiristtaaniyaa hegaa malabay gakkana danddayii? Alekisa giyo gubaaˈe cimay miishshaa coo xayssennaagaa yootiis. I saamunaa addiniitaanne qoraphees. SHin, i amarida miishshaa dagayidi, ba oosuwaa aggidi aqinye gidanau qoppiis. Yaatiyo gishshau, i zalˈˈiyaa doommiis; ba miishsha ubban bayzzanabaa shammiis. Ubba hegaa shammanau miishshaa talˈˈiis. SHin shammi wottidobay keehi hiraysiis. Alekisi ba miishshaa zaaretti demmanau murttiis. I shammidobaa wottishshikko, hegee takkidi alˈˈana giidi qoppiis.

15 Alekisi ba zalˈˈiyaappe harabaa aynne qoppenna. I ayyaanaabaa qoppanau metootiis; qassi au xiskkoykka xayiis. SHin, i shammidobay zaarettidi waagaa gujjibeenna. Alekisi minjjido miishshay wurido gishshau, ba keettaa bayzziis. I ba soo asay keehi unˈˈettanaadan oottidoogaa yootiis. SHin i keehi koshshiyaabaa tamaariis. I, “Seexaanaa alamiyan ammanettiya ooninne keehippe azzananaagaa haˈˈi eraas” yaagiis. (Lee. 11:28) Ha alamiyan minjjiyooban, zalˈˈiyooban woy miishshaa demissiya eran ammanettiyoogee ‘ha saˈaa xoossaa,’ Seexaanan ammanettiyoogaa mala. (2 Qor. 4:4; 1 Xim. 6:17) He wodeppe doommidi, Alekisi “wonggeliyaa mishiraachchuwaa gishshau” sima deˈuwaa deˈiis. I yaatiyoogan, inne a soo asay ufayttanaadaaninne Yihoowakko loytti shiiqanaadan oottidoogaa yootiis.—Marqqoosa 10:29, 30 nabbaba.

OTORUWAA

16. Ceeqettiyoogee otorettiyoogaappe dummatiyoy ayba ogiyaanee?

16 Bessiyaaban ceeqettiyoogee loˈˈo gidana danddayees. Leemisuwau, nuuni Yihoowa Markka gidiyoogan ubbatoo ceeqettana koshshees. (Erm. 9:24) Bessiyaagaadan nu huuphiyaa bonchiyoogee loˈˈo kuushshaa kuuyanaadaaninne kandduwaa mooriyaabaappe naagettanaadan maaddees. SHin nu qofaa woy nu maataa keehi xoqqu ootti xeelliyoogee nuna Yihoowappe haassana danddayees.—Maz. 138:6; Roo. 12:3.

Gubaaˈiyan maataa demmanau amottiyoogaappe, haggaazuwan ufaytta!

17, 18. (a) Geeshsha Maxaafan odettida otorancha asatubaanne bantta huuphiyaa kawushshida asatubaa yoota. (b) Issi ishay otoroy bana Yihoowappe haassennaadan naagettidoy ayba ogiyaanee?

17 Geeshsha Maxaafay otorettida asatubaakka bantta huuphiyaa kawushshida asatubaakka yootees. Kawuwaa Daawiti ba huuphiyaa kawushshidi Yihooway bana kaalettanaadan oychiis; yaatin Yihooway a anjjiis. (Maz. 131:1-3) SHin, otorettiya Kawota, giishin Naabukadanaxooranne Belshshaaxaara Yihooway kawushshiis. (Dane. 4:30-37; 5:22-30) Nu huuphiyaa kawushshiyoogaara gayttidaagan ha wodiyankka nuna paacciyaabay deˈees. Gubaaˈiyau oottiya, layttay 32 gidido Rayini ba kase gubaaˈiyaa laammiis. I, “Taani takkennan gubaaˈe cima gidana gaada qoppaas. SHin, gubaaˈe cima gidennan issi layttay  aadhiis” yaagiis. Rayini he gubaaˈiyaa cimati bana bessiyaagaadan bonchibeennabadan qoppidi, yiillotanee woy lanccanee? Woy qassi i otoroy bana Yihoowappenne A asaappe haassanaadan paqqadidi, gubaaˈe shiiquwaa biyoogaa agganee? Nena gidiyaakko shin, waatuutee?

18 Rayini, “Koyiyoobay polettennan gamˈˈiyoogaara gayttidaagan taani nu xuufiyan demmido ubbabaa nabbabaas” yaagiis. (Lee. 13:12) I gujjidikka hagaadan giis: “Taani ta huuphiyaa kawushshananne danddayancha gidana koshshiyoogaa akeekiyoogaa doommaas. Yihooway tana loohissanaadan eeno gaana koshshiyoogaa akeekaas.” Rayini babaa qoppiyoogaa aggidi, gubaaˈiyaaninne haggaazuwan harata maaddiyoogaa ba wozanan wottiis. I sohuwaara mino xinaateta xannaˈissiyoogaa doommiis. I, “Taani issi layttanne baggaappe guyyiyan gubaaˈe cima gidido wode, garamettaas. Taani haggaazuwan keehi ufayttiyo gishshau, hegee tana qofissiyoogaa aggiis” yaagiis.—Mazamure 37:3, 4 nabbaba.

YIHOOWAKKO SHIIQADA DEˈA!

19, 20. (a) Ha huuphe yohotun beˈidobati nuna Yihoowappe haassennaadan ay oottana danddayiyoo? (b) Yihoowa dabbo gididi deˈidaageetuppe ay tamaarana danddayiyoo?

19 Ha huuphe yohuwaaninne hagaappe kasetiyaagan tobbido ubbabay nu deˈuwan koshshiyaaba. Nuuni Yihoowayyo oottiyaageeta gidiyoogan ceeqettoos. Ufayttiya keetta asaynne payyatettay Yihooway immido gita imota. Oosoynne miishshay nuussi koshshiyaabaa kunttanau maaddiyoogaa eroos. Allaxxiyoogee ufayssiyaaba gidiyoogaanne tekinoloojee maaddana danddayiyoogaa eroos. SHin, hegeetuppe awugaaranne gayttidaagan oottiyoobay bessenna wodiyaana, likkiyaappe aadhidaba, woykko bessennaba gididi nuna Yihoowappe haassana danddayees.

Aybinne nena Yihoowappe haassanaadan oottoppa!

20 Seexaanay nuna Yihoowappe haassanau koyees. Gidikkokka, hegaa malabay ne bollinne ne soo asaa bolli gakkennaadan teqqana danddayaasa. (Lee. 22:3) Yihoowakko shiiqada, a dabbo gidada deˈa. Hegaadan oottanau nuuni etappe tamaarana danddayiyo, leemiso gidiya daro asatubaa Geeshsha Maxaafay yootees. Heenookinne Nohee ‘Xoossaara hemettidosona.’ (Doo. 5:22; 6:9) Muusee “beettenna Xoossaa be7idabaadan, genccidi sinttau biis.” (Ibr. 11:27) Yesuusi muletoo saluwan deˈiya ba Aawaa ufayssiyaabaa oottido gishshau, Xoossay a ubbatoo maaddiis. (Yoh. 8:29) Hegaa mala asatu leemisuwaa kaalla. ‘Ubba wode ufaytta. Ubba wode Xoossaa woossa. Ubbaban galata.’ (1 Tas. 5:16-18) Aybinne nena Yihoowappe haassanaadan oottoppa!

^ စာပိုဒ်၊ 4 Sunttati laamettidosona.

^ စာပိုဒ်၊ 6 Xiqimita 2011 Beegottite! maxeetiyan, “Naata Aawatettaa Ekkiyaageeta Oottidi Dichiyoogaa” giya huuphe yohuwaa xeella.

^ စာပိုဒ်၊ 7 Laappune 2011 Beegottite! maxeetiyan, “Payya Gididi Deˈanau Maaddiya Ichashubata” giya huuphe yohuwaa xeella.