Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPUWAA 14

Xoossaa Kawotettaa Xallawu Ammanettidi Exatiyoogaa

Xoossaa Kawotettaa Xallawu Ammanettidi Exatiyoogaa

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Xoossaa asay A Kawotettawu ammanettiyo gishshawu, ha alamiyaa bagga gidennan deˈees

1, 2. (a) Yesuusi erissiyo ashkkarati ha wodiyaa gakkanaassi kaalliyo maaray aybee? (b) Morkketi nuna xoonanawu waatidi malidonaa, shin waanidee?

YESUUSI Ayhuda biittan ubbaappe aadhiya maatay deˈiyo daannaa PHilaaxoosa sinttan eqqidi, Ba erissiyo ashkkarati ha wodiyaa gakkanaassi kaalliyo maaraa yootiis. I hagaadan giis: “Ta kawotettai ha sa7aana gidenna. Ta kawotettai ha sa7aana gididaakko, tana Aihudatuyyo aatti immennaadan, ta ashkkarati tau olettana; shin ta kawotettai ha sa7aana gidenna.” (Yoh. 18:36) PHilaaxoosi Yesuusa worissikkonne, Yesuusi xoonetti attibeenna. I hayquwaappe denddiis. Wolqqaama biitta gidida Rooma Haaruwaa kawoti Kiristtoosa kaalliyaageeta xayssanawu malidosona; shin eti coo mela baaxetidosona. Kiristtaaneti he wode Kawotettaa mishiraachuwaa kumetta saˈan sabbakidosona.—Qol. 1:23.

2 Xoossaa Kawotettay 1914n eqqi simmin, keehi wolqqaama kawotettatuppe amaridaageeti Xoossaa asaa xayssanawu malidosona. SHin etappe awugeenne nuna xoonibeenna. Daro kawotettatinne polotikaa dirijjiteti olan etawu exatanaadan nuna wolqqanttanawu malidosona. Eti nuuni issoy issuwaappe shaahettanaadan oottana danddayibookkona. Ha wodiyan, Kawotettawu haarettiyaageeti ubba biittan deˈoosona. Gidikkokka, nuuni polotikaaban oossinne exatennan kumetta saˈan ishanttu maabaran issippetettan deˈoos. Nu issippetettay Xoossaa Kawotettay haariiddi deˈiyoogaanne Kawuwaa Yesuus Kiristtoosi bawu haarettiyaageeta kaalettiyoogaa, geeshshiyoogaanne naagiyoogaa bessees. I hegaa waati oottidaakko ane beˈoos; qassi nuuni ‘saˈaassa gidennan’ deˈiiddi higgiyan shatimmanaadan i maaddido, ammanuwaa minttiya issi issibaa akeeka.—Yoh. 17:14.

Keehippe Koshshiyaabaa

3, 4. (a) Kawotettay eqqido wode aybi hanidee? (b) Alamiyaa bagga gidennaagee woygiyoogaakko Xoossaa asay ubbatoo loytti akeekidee? Qonccissa.

3 Kawotettay eqqi simmin saluwan olay denddiis; he wode Seexaanay saˈawu duge olettiis. (Ajjuutaa 12:7-10, 12 nabbaba.) Saˈankka olay denddiis; hegee Xoossa asaa paacciyaaba gidiis. Eti Yesuusa leemisuwaa kaallidi alamiyaa bagga gidennan deˈanawu  murttidosona. SHin polotikaara gayttida ubbaban gelennan deˈanawu banttappe koyettiyaabaa koyro loytti eribookkona.

4 Leemisuwawu, attamettida Paydo 6y * Kiristtaaneti maxaafatuppe 1904n attamettida Paydo 6y Kiristtaaneti olettennaadan zoriis. SHin Kiristtaane gidida uraa wotaaddara gidanaadan mazggabikko, i olettennan harabaa oottanawu baaxetana koshshiyoogaa he maxaafay yootiis. Baaxetinkka ayyo hanennan ixxin a olawu yeddikko, i shemppo worana bessenna. He wode Birttaaniyan deˈiya, 1905n xammaqettida Herbert Siniyeri he wode hanotaabaa hagaadan giis: “Wotaaddara gididi olettennan harabaa oottiyoogee likkekko likke gidennaakko qoncce kaaletoy imettibeenna gishshawu, ishantti balbbuqettidosona.”

5. Masqqala 1, 1915 Wochiyo Keelay nuuni nu qofaa laamanaadan waatidi maaddidee?

5 Gidikkokka, Masqqala 1, 1915 Wochiyo Keelay he allaalliyaara gayttidaagan nuuni nu qofaa laamanaadan maaddiis. Isttedis in zi Iskkiripchers giyo maxaafan odettidabaa xeelliyaagan he maxeetee, “Hegaadan oottiyoogee ammaniyoobaa aggiyoogaa mala giidi qoppoos” yaagiis. SHin issi Kiristtaanee wotaaddara maayuwaa maayennan ixxido gishshawunne wotaaddaratu oosuwaa oottennan ixxido gishshawu, a woranawu manddikko shin? He huuphe yohoy hagaadan giis: “Sarotettaa Halaqawu ammanettido gishshawunne assi azazettiyo gishshawu hayqqiyoogaappe, ha saˈaa kawotussi oottiyaabanne eta maaddiyaaba milatidinne Saluwaa Kawoy tamaarissiyoobaa kaallennan aggidaba milatidi hayqqiyoogee keehi hanttaaraba gidennee? He naaˈˈubaappe koyroogaa gaasuwan, hegeekka Saluwaa Kawuwaassi ammanettiyo gishshawu hayqqiyoogaa dosoos.” He huuphe yohoy he wolqqaamabaa yootikkonne, hagaadan giidi kuuyiis: “Intte hegaadan oottana danddayiyoogaa yootoosippe attin, hegaadan oottanaadan giddokko.”

6. Ishaa Herbert Siniyera leemisuwaappe ay tamaaradii?

6 Amarida ishantti he qofaa loytti akeekido gishshawu, gakkiya metuwaa danddayanawu giigettidosona. Qommoora abaa denttido Herbert Siniyeri hagaadan giis: “Taassa gidikko, xiitiyaa markkabiyaappe wottiyoogee [olettennan oottiyo oosoy] tokkosanawu massaariyan yeggiyoogaappe dummatenna.” (Luq. 16:10) Ishaa Siniyeri ba kahaa gaasuwan wotaaddaratu oosuwaa oottennan ixxido gishshawu qashettiis. Bantta kahaa gaasuwan olaara gayttidabaa oottennan ixxida 16 asati Birttaaniyan Richimende qasho keettan amarida wodiyaa qashettidosona; hegeetu giddon hara haymaanootiyaa kaalliya asata gujjin, inne hara 4 ishantti deˈoosona; eti guyyeppe Richimende 16 geetettidosona. Issi wode, Herbertanne a mala harata olaa dembbawu Paransaaye biitti qosan efiidosona. Yan eta woranaadan pirddidosona. Anne hara daro asaa worana mala wotaaddaratu sinttan salppissidosona; shin eta woribookkona. Eta pirdday tammu laytta qashuwan laamettiis.

“Xoossaa asay olaa wodekka gidin, asa ubbaara sarotettan deˈana koshshiyoogaa akeekaas.”—Saymen Kraker (Mentto 7 xeella)

7. Naaˈˈantto Alamiyaa Olay doommiyo wode Xoossaa asay ay akeekidee?

 7 Naaˈˈantto Alamiyaa Olay doommana gakkanaassi, polotikaaban oossinne exatennaagaa giyoogee woygiyoogaakko, qassi Yesuusa leemisuwaa kaallanawu ay oottana koshshiyaakko Yihoowa asa ubbay loyttidi akeekiis. (Maa. 26:51-53; Yoh. 17:14-16; 1 PHe. 2:21) Leemisuwawu, Hidaare 1, 1939, Wochiyo Keelan “Polotikaaban Oossinne Exatennaagaa” giya keehippe koshshiya huuphe yohoy hagaadan giis: “Issoy issuwaara olettiya kawotettatuppe awugawunne exatennaagee Yihoowaara maacettida asay ha wodiyan kaallana bessiya higge.” Guyyeppe Birukiliine Beeteelen haggaazida ishaa Saymen Krakeri he huuphe yohuwaa xeelliyaagan, “Xoossaa asay olaa wodekka gidin, asa ubbaara sarotettan deˈana koshshiyoogaa akeekaas” yaagiis. He ayyaanaabaa qumay koshshiyo wodiyan giigiis; qassi hegee Xoossaa asay A Kawotettawu ammanettennaadan oottidi awudeegaappenne aaruwan qohiyaabawu giigettanaadan maaddiis.

‘SHaafa’ Mala Yedetan Yashissiyoogaa

8, 9. Kiitettida Yohaannisi yootido hiraagay waanidi polettidee?

8 Xoossaa Kawotettay 1914n eqqi simmin, he Kawotettawu exatiyaageeta xayssanawu miimminttee, Seexaanaa Dabloosi shaafan leemisettidabaa ba doonaappe gussanaagaa kiitettida Yohaannisi kasetidi yootiis. * (Ajjuutaa 12:9, 15 nabbaba.) Yohaannisa  hiraagay waanidi polettidee? Xoossaa asaa 1920 heeraappe doommidi asay keehi ixxees. Naaˈˈantto alamiyaa olaa wode Huuphessa Amarkkan deˈiya hara daro ishanttuugaadan, Ishaa Krakeri Xoossaa Kawotettawu ammanettiyaagaa gidido gishshawu qashettiis. Olaa wode, haymaanootiyaa gaasuwan olettennan ixxidi Amarkkan Pederaale qasho keettatun qashettidaageeta heezzawu shaakkin naaˈˈu kusheppe dariyaageeti Yihoowa markkata.

9 Dabloosinne ayyo exatiyaageeti Kawotettawu haarettiyaageeti awan deˈikkonne, ammanettidaageeta gididi deˈennaadan oottanawu murttidosona. Afirkkan, Awurooppaaninne Amarkkan ubbasan eta pirdda keettaaninne qashettidaageeti birshshettana koshshiyaakkonne kuuyiya konttiyaa sinttan essidosona. Eti alamiyaa bagga gidennan deˈanawu murttido gishshawu, eta qachidosona, bukkidosonanne keehi qohidosona. Jarmane biittan Xoossaa asay hayil Hitler (ashshiyaagee Hitlera) geenna gishshawu woy qassi olettenna gishshawu, eta wolqqaama yedetay gakkiis. Naaze haaruwaa wode, 6,000 gidiyaageeti qashettidosona; qassi 1,600ppe dariya, Yihoowa Markka gidida Jarmane biittaa asaanne hara biittaa asaa barchiyaa bessidi woridosona. Gidoppe attin, Dabloosi Xoossaa asaa merinawu qohana danddayibeenna.—Mar. 8:34, 35.

“Biittai . . . Haattaa Mitti Aggiis”

10. “Biittai” aybawu leemisoo, qassi hegee Xoossaa asaa waati maaddidee?

10 Kiitettida Yohaannisi xaafido hiraagay “biittai,” hegeekka kehabaa qoppiya, ha alamiyaa bagga gididaageeti ‘shaafan’ leemisettida yedetaa mittiyoogan Xoossaa asaa maaddanaagaa qonccissees. He hiraagay waanidi polettidee? Naaˈˈantto Alamiyaa Olaappe simmin deˈiya unddenna layttan “biittai” Mase Kawotettawu ammanettidi exatiyaageeta darotoo maaddiis. (Ajjuutaa 12:16 nabbaba.) Leemisuwawu, wotaaddaratu oosuwaa oottennan agganawunne asay ba biittaa siiqiyo gishshawu bonchiyoobaa bonchennan agganawu Yihoowa Markkatussi deˈiya maataa gita pirdda keettatuppe amaridaageeti bonchissidosona. Koyro, wotaaddaratu oosuwaa oottiyoogaara gayttidaagan Yihooway ba asay shatimmanaadan maaddido gitabaappe amaridaagaa ane beˈoos.—Maz. 68:20.

11, 12. Sikerelanne Tilimenosa giyo ishantta aybi gakkidee, qassi hegee wurssettan waanidee?

11 Amarkkaa. Antenii Sikerela aawaynne aayyiyaa Yihoowa Markka; i etawu deˈiya usuppun naatuppe issuwaa. I xammaqettiyo wode awu layttay 15. Ayyo 21 laytta gidido wode, wotaaddaratu oosuwaa oottanawu asaa dooriya konttiyan haymaanootiyaabaa oottiyaagaa geetettidi mazggabettiis. Naaˈˈu layttappe guyyiyan, 1950n, i ba kahaa gaasuwan wotaaddaratu oosuwaa oottennaagaa geetettanawu oychiis. Pederaale Mirmaraa Biiroy abaa iitabaa yootana xayikkonne, Higge Kifilee i oychidobaa polibeenna. Amarkkaa Xoqqa Pirdda Keettay he yohuwaa darotoo  qori simmidi, Ishaa Sikerela yigibaa siyiis; yaatidi koyro pirdda keettay pirddidobaa laammidi Ishaa Sikerelawu pirddiis. He pirdday bantta kahaa gaasuwan wotaaddaratu oosuwaa oottenna Amarkkaa biittaa asaa ubbaa maaddiis.

12 Giriike. Makkalidi wotaaddara maayuwaa maayennan ixxiis giidi Yakovos Tilimenosa bolli pirddidi, 1983n a qachidosona. I birshshetti simmidi, miishshaara gayttidabaa oottanawu oychiis; shin i kase higgiyaa kanttiis geetettido gishshawu, i oychidobaa polennan ixxidosona. I pirdda keettan mootiis; shin Giriike pirdda keettati a bolli pirddi simmin, Awurooppan Asaa Maataa Pirdda Keettaa (AAMPK) yigibaa oychiis. AAMPK giddon keehi xoqqa maatay deˈiyo 17 daannati 2000n assi pirddidosona; asaa yuuˈennaadan hegee loˈˈo leemiso gidiis. He pirdday imettanaappe kase, Giriiken 3,500ppe dariya ishantti polotikaaban oossinne exatennan ixxidi qashettido gishshawu, higgiyaa kanttiyaageeta geetettidosona. He loˈˈo pirddaappe simmin, Giriike kawotettay he ishantta higgiyaa kanttidosona giidi mootennaadan teqqiya higgiyaa kessiis. Qassi, Giriike biittaa asay ubbay wotaaddaratu oosuwaa gishshaa hara oosuwaa oottiyo maataa demmanaadan oottiya, amarida layttaappe kase kiyida higgiyaa, Giriike kawotettay Kawotettaa Higgiyaa zaarettidi giigissiyo wode naaˈˈanttuwaa mintti yootiis.

“Pirdda keettaa gelanaappe kase, Yihoowakko mintta woossaas; woossada i tana waatidi woppu oottidaakko akeekaas.”

—Ivilo Isttifanof (Mentto 13 xeella)

13, 14. Ivilo Isttifanofanne Vahan Bayatiyana giyo ishanttu mootuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?

13 Bulgaariyaa. Ivilo Isttifanofi 1994n wotaaddara gidanaadan doorettido wode, assi layttay 19. I wotaaddara gidennan ixxiis; woy qassi olettennan wotaaddara keettan harabaa oottanawu azazin ixxiis. A 18 agina qachanawu pirddidosona; shin i hegaa malabaa ba kahaa gaasuwan oottennan agganawu baayyo maatay deˈiyo gishshawu yigibaa oychiis. A yohuwaa wurssettan AAMPK efiidosona. He mootuwaa siyanaappe kase, 2001n Ishaa Isttifanofaara sigettidosona. Bulgaariyaa kawotettay Ishaa Isttifanofa xallaa gidennan, Bulgaariyaa biittaa asa gidida, wotaaddaratu oosuwaa gishshaa hara oosuwaa oottana koyiya ubbaa naxa kessiis.[3]

14 Armeniyaa. Vahan Bayatiyani 2001n wotaaddaratu oosuwaa oottanaadan doorettiis. * I ba kahaa gaasuwan wotaaddaratu oosuwaa oottennaagaa yootikkonne, he biittaa pirdda keettaa ubbaa yigibaa oychin, eti siyibookkona. Masqqala 2002n naaˈˈu layttanne baggaa qashettanaadan a bolli pirddidosona; gidoppe attin, tammu aginanne baggaa qashettidi birshshettiis. I he wode, AAMPK yigibaa oychin, a yohuwaa siyidosona. SHin Xiqimita 27, 2009n he Pirdda Keettaykka a bolli pirddiis. He pirdday hegaa malabay Armeniyaa biittan gakkiyo ishantti muleera xoonettanaadan oottidaba milatiis. SHin, AAMPK giddon keehi xoqqa maatay deˈiyo daannati he pirddaa zaarettidi xeellidosona. Isiine 7, 2011n he Pirdda Keettay Vahan Bayatiyanawu  pirddiis. Qofaa, kahaanne haymaanootiyaa laˈatettaa maatay ba haymaanootiyaanne ba kahaa gaasuwan wotaaddaratu oosuwaa oottenna uraa maataa bonchissana koshshiyoogaa AAMPK yootidobaappe hegee koyroogaa. He pirdday Yihoowa Markkatu maataa xalla gidennan, Awurooppaa Zoreta Keettaa yara gidida biittatun deˈiya miilooniyan qoodettiya asaa maataa bonchissiyaaba. *

Armeniyaa biittan deˈiya ishantti AAMPK loˈˈobaa kuuyin qashuwaappe kiyidosona

Asay Ba Biittaa Siiqiyo Gishshawu Bonchiyoobaa

15. Asay ba biittaa siiqiyo gishshawu bonchiyoobaa Yihoowa asay bonchennay aybissee?

15 Yihoowa asay wotaaddaratu oosuwaa oottennaagaa xallan gidennan, asay ba biittaa siiqiyo gishshawu bonchiyoobaa bonchennaagaanikka Mase Kawotettawu ammanettidi deˈees. Naaˈˈantto Alamiyaa Olaappe haa simmin, asay ba biittaa siiqiyoogee kumetta saˈaa gakkiis. Daro biittaa asay ba biittawu ammanettiyoogaa bessanawu geppiyoobaa zaarettidi xeesiyoogan, ba biittaa mazamuriyaa yexxiyoogan, woykko banddiraa siraataa bonchiyoogan geppana koshshees. SHin, nuuni Yihoowawu  aqida. (Kes. 20:4, 5) Hegaappe denddidaagan, nuna daro yedetay gakkiis. Gidikkokka, Yihooway he yedetaappe amaridaagaa “biittai” mittanaadan oottiis. He allaalliyaara gayttidaagan Yihooway Kiristtoosa baggaara nuuni shatimmanaadan oottido gitabaappe amaridaagaa ane beˈoos.—Maz. 3:8.

16, 17. Gobaytasa naata Liliyanonne Wiliyama aybi gakkidee, qassi eta yohuwaappe neeni ay tamaaradii?

16 Amarkkaa. Minerzvil Iskuul Distrikt v. Gobaytis giyo mootuwan Amarkkaa Xoqqa Pirdda Keettan 9 daannatuppe 8ti, 1940n Yihoowa Markkatu bolli pirddidosona. Liliyan Gobaytas[6] giyo 12 laytta naˈiyaanne layttay 10 gidido Wiliyam giyo i ishay Yihoowawu ammanettidi deˈanawu koyido gishshawu, banddiraa siraataa bonchanawu woy geppiyoobaa zaarettidi xeesanawu koyibookkona. Hegaa gaasuwan, eta timirtte keettaappe yedettidosona. Eta yohuwaa Xoqqa Pirdda Keettaa efin, Pirdda Keettay timirtte keettay eta yedettidoogee “deretettaa issippetettawu” maaddiyaaba gidiyo gishshawu, hegee kawotettaa higgiyaara maayettiyaaba giidi pirddiis. He pirdday yedetay suullanaadan oottiis. Daro Yihoowa Markkatu naata timirtte keettaappe yedettidosona, Yihoowa Markkata oosuwaappe kessidosona, qassi deree denddidi daro Yihoowa Markkata keehi qohiis. Zi Lastter of Awur Kanttiri giyo maxaafay “1941ppe 1943 gakkanaassi Yihoowa Markkata gakkida yedettay laatamantta xeetu layttan Amarkkan haymaanootiyaaban denddida ixo ubbaappe aadhiyaaba” gidiyoogaa yootees.

17 Xoossaa morkketu xoonoy guutta wode xallaa takkiis. Xoqqa Pirdda Keettay 1943n Gobaytisaagaa mala hara yohuwaa xeelliis. He mootoy West Verjiniyaa Istteet Bord of Ejukeshin v. Barnet geetettees. He wode, Xoqqa Pirdda Keettay Yihoowa Markkatussi pirddiis. Amarkkaa taarikiyan Xoqqa Pirdda Keettay guutta wode giddon ba kuuyidobaa laammidoban hegee koyro. He pirddaappe simmin, Amarkkan Yihoowa Markkata kaseegaadan keehi yedettokkona. He wode, Amarkkan deˈiya asaa ubbaa maatay bonchettiis.

18, 19. Pablo Baarosi minnanaadan bana aybi maaddidoogaa yootidee, Yihoowawu haggaaziya harati a leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoonaa?

18 Arjentiina. Baarosa naati, Pablo giyo hosppun laytta naˈaynne Ugo giyo laappun laytta naˈay banddiraa siraataa bonchibeenna gishshawu, 1976n eta timirtte keettaappe yedettidosona. Issi wode, timirtte keettaa dayrekiteriyaa Pabla sugada a huuphiyaa shocaasu. A naaˈˈu naatikka soo beennan timirtte keettan takkanaadan oottada, asay bantta biittaa siiqiyo gishshawu bonchiyoobaa bonchanaadan wolqqanttaasu. Pabloy bana gakkida waayiyaa hassayidi, “Tana Yihooway maaddennaakko, ayyo ammanettennaadan oottanawu gakkida yedetaa genccana danddayikke shin” yaagiis.

19 He yohuwaa pirdda keetti efin, timirtte keettay Pablanne Uga yedettanawu qachido qofaa daannaykka maayiis. SHin, eta yohuwawu Arjentiina Xoqqa Pirdda Keettaa yigibaa oychidosona.  He Pirdda Keettay koyro pirdda keettay pirddidobaa 1979n hagaadan giidi laammiis: “Kawotettaa higgiyan tamaaranaadan imettida maataa (Mentto 14) he qixaatee [yedettiyoogee] phalqqees; qassi hegee naati koyro xekka timirttiyaa tamaaranaadan Kawotettay oottiyo oosuwaara (Mentto 5) maayettennaba.” He shatimmidobay 1,000 gidiya, Yihoowa Markkatu naata maaddiis. Issota issota yedettana hanishin attiis; qassi Pablonne Ugo mala hara naati zaarettidi bantta timirtte keetti gelidosona.

Yelaga Yihoowa Markkati daroti ammanettidi paaciyan genccidosona

20, 21. Embralinage naatu Roˈelanne Emeli yohoy ne ammanoy minnanaadan oottiyoy aybiinee?

20 Pilippinsse. Layttay 9 gidido Roˈel Embralinagi,[7] layttay 10 gidido a michiyaa Emelanne 66 gidiya, Yihoowa Markkatu naati harati banddiraa siraataa bonchibeenna gishshawu, eta 1990n timirtte keettaappe yedettidosona. Roˈelanne Emeli aaway Leˈonardoy timirtte keettaa sunttata haasayissin, eti siyennan ixxidosona. Hanotay keehi iitido gishshawu, Leˈonardoy Xoqqa Pirdda Keettaa yigibaa oychiis. Leˈonardoyyo miishshi baynna gishshawu, abukaatuwaa essana danddayibeenna. So asay Yihooway kaaletuwaa immanaadan minttidi woossiis. He  wode ubbatoo naata harati boroosonanne cayoosona. Leˈonardoy higgiyaa tamaaribeenna gishshawu, he yohuwaa shatimmana danddayikke giidi qoppiis.

21 He biittan higgiyaaban keehi erettida dirijjitiyan abukaato gididi oottida Pelino Ganali he soo asawu abukaato gidiis. He mootuwaa wode, Ishaa Ganali ba kase oosuwaa aggidi Yihoowa Markka gidiis. He yohuwaa Xoqqa Pirdda Keettaa efiido wode, Pirdda Keettay issi wozanan Yihoowa Markkatussi pirddidi, naata timirtte keettappe yedettanawu azazido azazuwaa shaariis. Xoossaa asay ayyo ammanettennaadan digganawu baaxetida ubbaa qofay polettibeenna.

Polotikaaban Oossinne Exatenna Gishshawu Issippetettan Deˈoos

22, 23. (a) Nuuni keehi daroban higgiyan gitabaa shatimmidoy aybissee? (b) Nuuni kumetta saˈan ishanttu maabaran sarotettan deˈiyoogee ay qonccissii?

22 Yihoowa asay keehi daroban higgiyan gitabaa shatimmidoy aybissee? Nuuni polotikaaban oonanne denttettokko. SHin daro biittaaninne daro pirdda keettan nu iita morkketu qohuwaappe suure daannati nuna naagidosona; yaatidi kawotettaa higgiyawu leemiso gidiyaabaa oottidosona. He moototun nuuni xoonanaadan Kiristtoosi maaddidoogee qoncce. (Ajjuutaa 6:2 nabbaba.) Nuuni hegaa mala mootuwaa mootettiyoy aybissee? Nu halchoy higgee laamettanaadaana gidenna. SHin ooninne diggennan nu Kawuwaa Yesuus Kiristtoosawu ubbatoo haggaazanawu halchida.—Oos. 4:29.

23 Haariiddi deˈiya nu Kawoy Yesuus Kiristtoosi, bana kaalliyaageeti asay issoy issuwaara polotikaaban shaahettidonne issoy issuwaa ixxiyo ha alamiyan oossinne exatennan deˈanawu kumetta saˈan oottiyoobaa anjjiis. Seexaanay nuna issuwaa issuwaappe shaakkanawunne xoonanawu danddayibeenna. Xoossaa Kawotettay “mulekka olaa timirttiyaa” tamaarenna miilooniyan qoodettiyaageeta shiishshiis. Nuuni kumetta saˈan ishanttu maabaran sarotettan deˈiyoogee maalaalissiyaaba—hegee Xoossaa Kawotettay haariiddi deˈiyoogaa loytti qonccissiyaaba!—Isi. 2:4.

^ MENT. 4 He maxaafay Zi Niwu Kriˈeshinekka geetettees. Mileniyal Down giyo maxaafati guyyeppe Isttedis in zi Iskkiripchers geetettidosona.

^ MENT. 8 Ha hiraagaabaa loytta eranawu, Ajjuutaa—Wolqqaama Kuushshay Matattiis! (Amaarattuwaa) giyo maxaafaa shemppo 27, sinttaa 184-186 xeella.

^ MENT. 14 Bulgaariyaa kawotettay bantta kahaa gaasuwan wotaaddaratu oosuwaa oottennaageetussi hegaa gishshaa hara oosuwaa immana koshshiyoogeekka sigettiyo wode odettiis.

^ MENT. 14 Hegaabaa loytta eranawu Hidaare 1, 2012, Wochiyo Keelaa (Amaarattuwaa), sinttaa 29-31 xeella.

Armeniyaa kawotettay 20 layttaa giddon 450ppe dariya yelaga Yihoowa Markkata qachiis. Hidaare 2013n hegeetuppe wurssettaageeti qashuwaappe birshshettidosona.

So asaa sunttay pirdda keettaa mazggaban maara xaafettibeenna.

So asaa sunttay pirdda keettaa mazggaban Ebralinag geetetti xaafettidaagee likke gidenna.