Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 3

Yihooway Ba Halchuwaa Qonccissiis

Yihooway Ba Halchuwaa Qonccissiis

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Yihooway ba halchoy loddan loddan qonccanaadan oottiis; shin i qonccissidoy bana yayyiyaageetu xallaassa

1, 2. Yihooway asaa naatussi ba halchuwaa waati qonccissidee?

BANTTA naatussi qoppiyaageeti so asaabaa tobbiyo wode naati bantta qofaa yootanaadan oottoosona. Gidikkokka, eti naatussi darobaa yootennaadan naagettoosona. Eti bantta naati akeekana danddayoosona giidi qoppiyooba xallaa yootoosona.

2 Hegaadan, Yihooway asaa naatussi ba halchuwaa loddan loddan qonccissiis. SHin i qonccissidoy bessiya wode xallaana. Yihooway ubba wode ba asawu Kawotettaabaa tumaa waatidi qonccissidaakko ane qanttan beˈa.

Xoossaa Kawotettay Koshshiyoy Aybissee?

3, 4. Yihooway asaa naati hananabaa kasetidi kuuyidee? Qonccissa.

3 Mase Kawotettay Yihooway koyro halchidobaa gidenna. Ayssi giikko, Yihooway asaa naati sinttappe waananaakko kasetidi kuuyibeenna; qassi i asaa naati koyidobaa dooranaadan oottidi medhiis. Yaatiyo gishshawu, i asaa naatussi halchidobaa Addaameyyoonne Hewaaniyyo yootiis; i, “Yelettite; corattite; ha sa7aa kumitenne haarite” yaagiis. (Doo. 1:28) Yihooway loˈˈobaanne iitabaa xeelliyaagan ba kessido maaraa eti naaganaadankka koyees. (Doo. 2:16, 17) Addaameenne Hewaana ammanettidaageeta gididi deˈanawu doorana danddayoosona shin. Etinne eta naati hegaadan oottidaba gidiyaakko, Xoossaa halchuwaa polanawu Kiristtoosi haariyo Kawotettay koshshenna. Ha wodiyan, kumetta saˈay Yihoowayyo goynniya wottiyoobi baynna asan kumana shin.

4 Addaamee, Hewaananne Seexaanay makkalidoogee, Yihooway ha saˈaa wottiyoobi baynna asay kumanaadan halchido halchuwaa aggibayanaadan oottibeenna. Yihooway ba halchuwaa poliyo ogiyaa laammiis. A halchoy, biyoosaa gakkanawu ba oge xallan biya, qassi harabay ogiyaappe deshanaadan oottikko baana danddayenna baabure mala gidenna. Yihooway ba halchuwaa issitoo yootikko, hegee polettennaadan teqqana danddayiyaabi aybinne baawa. (Isiyaasa 55:11 nabbaba.) Yihooway ba halchuwaa polanawu goˈettiyo ogiyaa teqqiyaabay merettikko, hara ogiyaa goˈettees. * (Kes. 3:14, 15) Bessiyaaba  gidikko, i ba halchuwaa polanawu goˈettiyo ooratta ogiyaa ammanettida ba ashkkaratuyyo qonccissees.

5. Yihooway Edenen makkalay doommido wode waatidee?

5 Edenen doommida makkalay Yihooway Kawotettaa essanawu halchanaadan oottiis. (Maa. 25:34) Asaa naatuyyo hidooti baynnaba milatiyo he wodiyan, Yihooway asaa naata zaarettidi wottiyoobi baynnaageeta oottanawunne Seexaanay haaranawu oottidobaa gaasuwan moorettidabaa giigissanawu goˈettiyoobaa qonccissiis. (Doo. 3:14-19) Gidikkokka, Yihooway Kawotettaabaa ubbabaa issi kutti yootibeenna.

Yihooway Kawotettaabaa Tumaa Qonccissiyoogaa Doommiis

6. Yihooway ay oottanawu qaalaa gelidee, shin i qonccissibeennabay aybee?

6 Yihooway koyro yootido hiraagan, issi ‘zerettay’ shooshshaa qoxxanaagaa odiis. (Doomettaabaa 3:15 nabbaba.) SHin he zerettaynne shooshshaa zerettay oonakko he wode qonccibeenna. Yihooway 2,000 gidiya layttawu he allaalliyaa keehi qonccissibeenna. *

7. Abrahaami doorettidoy aybissee, qassi nuuni hegaappe maaddiyaabaa ay tamaariyoo?

7 Guyyeppe, Yihooway zerettay a baggaara yaanaadan Abrahaama dooriis. Abrahaami Yihoowayyo “azazettido gishshau” doorettiis. (Doo. 22:18) Nuuni hegaappe keehi goˈˈiyaabaa tamaaroos; hegeekka, Yihooway ba halchuwaa qonccissiyoy baayyo yayyiyaageetu xallaassa.—Mazamure 25:14 nabbaba.

8, 9. Yihooway yaana geetettida zerettaabaa Abrahaamawunne Yaaqoobawu ay yootidee?

8 Qaalaa gelido zerettay asa gididi yaanaagaa Yihooway koyro qonccissidoy issi kiitanchaa baggaara ba dabbuwaa Abrahaama haasayissido wode. (Doo. 22:15-17; Yaaq. 2:23) SHin he zerettay shooshshaa waatidi qoxxanee? SHooshshay oonee? Hegaappe simmin odettiyaaban he oyshatu zaaroy qonccana.

9 Yaana geetettida zerettay Abrahaama naˈaa naˈaa, Xoossaa mintti ammaniya Yaaqooba baggaara yaanaagaa Yihooway yootiis. (Doo. 28:13-22) He Zerettay Yaaqooba naˈaa Yihudaa gulbbataappe yelettanaagaa Yihooway Yaaqooba bagaara qonccissiis. Yaaqoobi Yihudaa baggaara yiya he zerettay ‘kawotaa xamˈˈaa’ ekkanaagaanne ‘dere asay ayyo azazettanaagaa’ kasetidi yootiis. (Doo. 49:1, 10) Yihooway Yaana Giido Zerettay kawo gididi haaranaagaa hegaadan giidi qonccissiis.

10, 11. Yihooway ba halchuwaabaa Daawitawunne Daaneelawu qonccissidoy aybissee?

10 Yihudaa wodiyaappe 650 gidiya layttay aadhi simmin, Yihudaa zeretta gidida Daawitayyo Yihooway ba halchuwaabaa harabaa yootiis. Yihooway Daawita ‘ta wozanaadan oottiya asa’ yaagiis. (1 Sam. 13:14; 17:12; Oos. 13:22) Daawiti Xoossaayyo yayyiyo gishshawu, Yihooway a zerettaappe issoy merinawu haarana giidi aara maachaa maacettiis.—2 Sam. 7:8, 12-16.

11 Yihooway 500 gidiya layttaappe guyyiyan, Ayyaanan Tiyettidaagee woy Masee saˈaa yaana layttaa hananabaa yootiya  Daaneelawu qonccissiis. (Dane. 9:25) Yihooway Daaneela ‘keehi dosiyoogaa’ yootiis. Ayssi giikko, Daaneeli Yihoowa keehippe bonchiyaanne ubbatoo ayyo oottiya asa.—Dane. 6:16; 9:22, 23.

12. Daaneeli ay oottanaadan odettidee, qassi hegee odettidoy aybissee?

12 Yihooway Daaneela mala ammanettida haratikka yaana geetettida he zerettaa, Masiyaabaa darobaa xaafanaadan oottikkokka, i ba ayyaanaa kaaletuwan eta xaafissidobaa a ashkkarati loytti akeekanaadan Yihooway koyiyo wodee gakkibeenna. Leemisuwawu, Xoossaa Kawotettay eqqiyoogaabaa Daaneeli ajjuutan beˈi simmin, keerido wodee gakkanaashin maxaafan xaafido hiraagaa gorddidi maatafaa wottanaadan Yihooway ayyo yootiis. Sinttappe he wodiyan tumu ‘eray darana.’—Dane. 12:4.

Mase Kawotettaabaa xaafanaadan Yihooway Daaneelanne a mala ammanettida asata go‵ettiis

Yesuusi Xoossaa Halchuwaa Qonccissiis

13. (a) Yaana geetettida zerettay oonee? (b) Yesuusi Doomettaabaa 3:15n odettida hiraagaa waatidi qonccissidee?

13 Yesuusi yaana geetettida zerettaanne Kawo gididi haarana Daawita zerettaa gidiyoogaa Yihooway qonccissidi yootiis. (Luq. 1:30-33; 3:21, 22) Yesuusi haggaaziyoogaa doommido wode, Xoossaa halchuwaabaa asay eriyoobay away kiyiyoogaadan pooˈiis. (Maa. 4:13-17) Leemisuwawu, Yesuusi Dabloosa “shemppo woridaagaa,” qassi “wordduwaukka aawa” yaagidi, Doomettaabaa 3:14, 15n odettida ‘shooshshay’ oonakko qonccissiis. (Yoh. 8:44) Yesuusi Yohaannisa bessido ajjuutan “beni shooshshai,” “xalahe halaqaa woikko Seexaanaa” gidiyoogaa yootiis. * (Ajjuutaa 1:1; 12:9 nabbaba.) Yaana geetettida zerettay Yesuusi, Edenen odettida hiraagaa waatidi wurssettan polanaakko, qassi Seexaanaa waatidi qoxxidi xayssanaakko he ajjuutan bessiis.—Ajj. 20:7-10.

14-16. Yesuusi yootido tumaa koyro xeetu layttan a kaalliyaageeti ubbatoo loyttidi akeekidonaa? Qonccissa.

14 Nuuni ha maxaafan Shemppuwaa 1n beˈidoogaadan, Yesuusi Kawotettaabaa darobaa yootiis. Gidikkokka, erissiyo ashkkarati eranawu koyiyo ubbabaa muletoo yootibeenna. I qonccissidi yootido wodekka, Kiristtoosa kaalliyaageeti bantta Goday yootido tumaa takkidi, ubba issi issitoo daro layttappe guyyiyan loyttidi akeekidosona. Ane amarida leemisota beˈa.

15 Yesuusi Xoossaa Kawotettan aara issippe haaranaageeti saˈaappe doorettanaagaanne eti ayyaana mereta gididi hayquwaappe denddidi saluwan deˈanaagaa 33 M.Ln qonccissiis. Gidikkokka, i erissiyo ashkkarati hegaa sohuwaara akeekibookkona. (Dane. 7:18; Yoh. 14:2-5) Yesuusi he laytti, i saluwaa bi simmin daro layttaa takkidi Kawotettay eqqanaagaa leemisuwan qonccissiis. (Maa. 25:14, 19; Luq. 19:11, 12) Erissiyo ashkkarati he gitabaa akeekibeenna gishshawu, Yesuusi hayquwaappe denddi simmin, “Ha wodiyan Israa7eelatussi kawotettaa zaaruutee?” yaagidi a oychidosona. SHin Yesuusi he  wode hegaa qonccissanawu koyibeenna. (Oos. 1:6, 7) Yesuusi banaara issippe haariya ‘amarida dorssa wudiyan’ baynna ‘hara dorssati’ deˈiyoogaakka tamaarissiis. (Yoh. 10:16; Luq. 12:32) Kiristtoosa kaalliyaageeti 1914n Kawotettay eqqi simmin daro wodiyaa takkidi he naaˈˈu citaa shaakki eridosona.

16 Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuura ha saˈan deˈiyo wode etawu darobaa yootana danddayees; shin etawu hegee gelennaagaa erees. (Yoh. 16:12) Koyro xeetu layttan Kawotettaabay darobay qonccidoogee sirissenna. Gidikkokka, he wodee Kawotettaabaa eray dariyo wode gidenna.

Tumu Eray ‘Wurssettaa Wodiyan’ Darana

17. Kawotettaabaa tumaa akeekanawu nuuni waatana bessii, shin koshshiya harabay aybee?

17 Yihooway ‘wurssettaa wodiyan daroti yaanne haanne bichaaranaagaanne’ Xoossaa halchuwaabaa ‘eray daranaagaa’ Daaneelawu yootiis. (Dane. 12:4) He eraa demmanawu koyiyaageeti minnidi oottana bessees. ‘Yaanne haanne bichaarana’ geetettida Ibraawetto qaalay issi uri issi maxaafaa akeekan loyttidi pilggiyoogaa qonccissiyaaba gidiyoogaa issi xuufee yootees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa loyttidi pilggikkokka, Kawotettaabaa tumaa Yihooway maaddennan erana danddayokko.—Maatiyoosa 13:11 nabbaba.

18. Yihoowawu yayyiyaageeti ammaniyoogaanne bantta huuphiyaa kawushshiyoogaa waatidi bessidonaa?

18 Yihooway 1914 gakkanaashin deˈiya wodiyan Kawotettaabaa tumaa loddan loddan qonccissidoogaadan, wurssettaa wodiyankka ubbatoo hegaadan oottees. Xoossaa asay aadhida 100 layttan bantta akeekidobaa darotoo laammidoogaa ha maxaafaa Shemppuwaa 4 ninne 5 n beˈana. Hegee Yihooway eta maaddennaagaa bessiyaabee? Bessiyaaba gidenna! I eta maaddees. Ayssi giikko, Yihoowawu yayyiyaageetussi i dosiyo naaˈˈu eeshshay deˈees; hegeekka ammanuwaanne ba huuphiyaa kawushshiyoogaa. (Ibr. 11:6; Yaaq. 4:6) Yihoowa ashkkarati Xoossaa Qaalan deˈiya i qaalaa gelido ubbabay polettanaagaa  ammanoosona. Eti hegee waanidi polettanaakko suure akeekibeennaagaa ammaniyo wode bantta huuphiyaa kawushshiyoogaa bessoosona. Laappune 1, 1925 Wochiyo Keelay, “Goday ba qofaa ba huuphe birshshiyoogaa, hegeekka ba Qaalaa ba asaayyo i loˈˈo giido ogiyaaninne ba keerido wodiyan birshshanaagaa eroos” yaagidi, eti hegaadan bantta huuphiyaa kawushshiyoogaa qonccissiis.

‘Goday ba Qaalaa ba asaayyo i loˈˈo giido ogiyaaninne ba keerido wodiyan birshshana’

19. Yihooway nuuni ha wodiyan ay akeekanaadan oottidee, qassi aybissi?

19 Kawotettay 1914n eqqiyo wode, Kawotettaa xeelliyaagan odettida hiraagay waanidi polettanaakko Xoossaa asay eriyoobay guutta. (1 Qor. 13:9, 10, 12) Nuuni Xoossay qaalaa gelidobay polettin beˈanawu yeemottiyo gishshawu, issi issitoo qoppidobay likke gidenna. Aadhida daro layttan, hagaappe kasetiya menttuwan odettida Wochiyo Keelan kiyida hara qofay bessiyaaba gidiyoogee qoncciis. He huuphe yohoy, ‘Hiraagaa akeekana danddayiyoy poletti simmiina woy polettiiddi deˈiyo wodiyaana giidi qoppiyoogee bessiyaaba gidennan aggenna’ yaagees. Kawotettaa xeelliyaagan odettida hiraagaappe daroy, wurssettaa wodee wuranawu keehi matido ha wodiyan polettiisinne polettiiddi deˈees. Nuuni Xoossaa ashkkarati nu huuphiyaa kawushshiyo gishshawunne likke gidenna qofaa laammanawu eeno giyo gishshawu, Yihooway ba halchuwaabaa nuuni kaseegaappe loytti akeekanaadan oottees. Tumu eray dariis!

Akeekidobaa Laammiyoogee Xoossaa Asay Paacettanaadan Oottees

20, 21. Koyro xeetu layttaa Kiristtaaneti akeekiyoobay laamettidoogee eti waananaadan oottidee?

20 Yihooway maaddin nuuni tumaabaa akeekidobaa laammiyoogee, nu wozanaa paaccees. Ammanoynne nu huuphiyaa kawushshiyoogee laamettidabaa nuuni ufayttidi ekkanaadan denttettii? Beni Kiristtaaneta 50 M.L. heeran hegaa mala paacee gakkiis. Leemisuwawu, neeni he wode deˈiya Ayhuda Kiristtaane gidiyaabadan qoppa. Neeni Muuse Higgiyaa keehippe  xoqqu oottada xeellaasa, qassi ne zaree demmido laatan ceeqettaasa. Hegaappe simmin Higgiyaa naagana bessennaagaa, qassi Yihooway Ayhudatuppenne Ayhuda gidennaageetuppe ayyaana Israaˈeelata shiishshanawu Israaˈeela deriyaa aggidoogaa Kiitettida PHawuloosi ayyaanaa kaaletuwan xaafido dabddaabbiyan nabbabadasa. (Roo. 10:12; 11:17-24; Gal. 6:15, 16; Qol. 2:13, 14) Yaatiyaakko waatuutii?

21 Bantta huuphiyaa kawushshiya Kiristtaaneti PHawuloosi ayyaanaa kaaletuwan qonccissidobaa siyidosona; qassi Yihooway eta anjjiis. (Oos. 13:48) Harati laamettida qofan lanccidi, bantta ammaniyoobaa agganawu koyibookkona. (Gal. 5:7-12) He asati bantta qofaa laammana xayikko, Kiristtoosaara haariyo maatay etappe halees.—2 PHe. 2:1.

22. Xoossaa halchuwaabay qoncciyoogan neessi aybi siyettii?

22 Aadhida unddenna layttan, Yihooway maaddin Kawotettaa xeelliyaagan nuuni akeekidobaa laammida. Leemisuwawu, dorssaa deeshshaappe shaakkiyoogaadan, Xoossaa Kawotettawu haarettiyaageeti haarettennaageetuppe awude shaahettanaakko nuuni kaseegaappe loytti akeekanaadan i maaddiis. I 144,000ti muleera awude shiiqanaakko, Yesuusi Kawotettaabaa yootido leemisuwaa birshshettay aybakko, qassi 144,000tuppe wurssettaagee saluwan deˈanawu hayquwaappe awude denddanaakkokka tamaarissiis.[4] Hegaadan qofaa qonccissiyo wode neeni waanay? Hegan ne ammanoy minnii? Hegaa Yihooway bantta huuphiyaa kawushshiya ba asaa ubbatoo tamaarissiyoogaa bessiyaabadan xeellay? Ha maxaafan kaallidi deˈiya qofay Yihooway baassi yayyiyaageetussi ba halchuwaa loddan loddan qonccissiyoogaa neeni mintta ammananaadan maaddees.

^ MENT. 4 Xoossaa sunttay Ibraawetto qaalan “haniyoogaa” giya birshshettay deˈiyo peesho qaalaappe yiis. Yihoowa sunttay i qaalaa gelidobaa Poliyaagaa gidiyoogaa bessees. “Xoossaa Sunttaa Birshshettaa” giya, sinttaa 43n deˈiya saaxiniyaa xeella.

^ MENT. 6 Hegaa keena wodee ha wodiyan keehi daro milatana danddayikkokka, beni wode asaa baree ha wodiyaagaappe keehi adussa gidiyoogaa nuuni hassayana bessees; Addaameppe Abrahaama gakkanaassi deˈiya wodee oyddu asatu xallaa bariyaa keena. Addaamee Nohe aaway Laameeki yeletti simmin amarida layttaa deˈiis. Laameeki Nohe naˈay Seemi yeletti simmin amarida layttaa deˈiis. Seemi qassi Abrahaami yeletti simmin amarida layttaa deˈiis.—Doo. 5:5, 31; 9:29; 11:10, 11; 25:7.

^ MENT. 13 Doomettaabaappe Milkkiyaasa gakkanaashin issi uri 18 sohuwan “Seexaanaa” geetettiis. SHin Maatiyoosappe Ajjuutaa gakkanaashin “Seexaanaa” giya qaalay 30ppe dariya sohuwan deˈees. Doomettaabaappe Milkkiyaasa gakkanaashin deˈiya maxaafan Seexaanaabaappe Masiyaabay keehi qonccidoogee bessiyaaba. Masee qonccido wode Seexaanaabaa qoncciyaa kessidoogee, Maatiyoosappe Ajjuutaa gakkanaashin xaafettiis.

Akeekidobaa laammido issi issibaa eranawu, Isiine 15, 2013, sinttaa 9-14, Wochiyo Keelaanne kaallidi deˈiya Amaaratto Wochiyo Keelaa maxeeteta xeella: Xiqimita 15, 1995, sinttaa 23-28; Ichashe 15, 2008, sinttaa 20-24; Isiine 15, 2008, sinttaa 17-21.

Gujjada Eranawu

WOCHIYO KEELAA (XANNA'IYOOGAA)

Xoossaa Kawotettaa Minttada Ammana

Yihoowa ba halchoy polettanaagaa ammanttanawu usuppun maachata maacettiis. Ha maachati nu ammanoy minnanaadan waatidi maaddiyoonaa?