Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 17

Kawotettawu Haggaaziyaageeta Loohissiyoogaa

Kawotettawu Haggaaziyaageeta Loohissiyoogaa

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Tiˈokiraase timirtte keettati Kawotettawu haggaaziyaageeti bantta oosuwaa polanaadan waati maaddiyaakko yootees

1-3. Mishiraachoy darosan odettanaadan Yesuusi ay oottidee, hegee woygidi oychanaadan oottii?

YESUUSI Galiilaa biittan ubbasan naaˈˈu laytta sabbakiis. (Maatiyoosa 9:35-38 nabbaba.) I Ayhudatu woosa keettan tamaarissiiddinne Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootiiddi, wogga katamatuuninne qeeri katamatun darotun yuuyiis. I sabbakanawu biido ubbasan, keehi daro asay akko yiis. Yesuusi “kattai daro” gidiyoogaa akeekiis; hegaa gishshawu, daro oosanchati koshshoosona.

2 Yesuusi mishiraachuwaa darosan yootanawu maaddiyaabaa oottiis. Waatidi? I erissiyo ashkkaratuppe 12ti ‘Xoossaa kawotettaabaa yootanaadan kiittiyoogaana.’ (Luq. 9:1, 2) Kiitettidaageeti he oosuwaa waatidi polanaakko oychennan waayi aggana. Yesuusi saluwan deˈiya ba Aaway bana loohissidoogaadan, eta kiittanaappe kase siiquwan loohissiis.

3 Hegee issi issi oyshaa oychanaadan oottees: Yesuusa a Aaway aybin loohissidee? Yesuusi ba kiittidoogeeta aybin loohissidee? Qassi ha wodiyan shin—Mase Kawoy bana kaalliyaageeti bantta haggaazuwaa polanaadan loohissidee? Yaatikko, waatidi loohissidee?

‘Taani Ta Aaway Tana Tamaarissidoogaadan Haasayays’

4. Yesuusa a Aaway awude tamaarissidee, qassi awan tamaarissidee?

4 Yesuusi ba Aaway bana tamaarissidoogaa geeshshidi yootiis. Yesuusi saˈan haggaaziyo wode, ‘Taani ta Aaway tana tamaarissidoogaadan haasayays’ yaagiis. (Yoh. 8:28) Yesuusi awude tamaaridee, qassi awan tamaaridee? Xoossawu bayra Naˈa gidida i, merettosaara tamaariyoogaa doommennan waayi aggana. (Qol. 1:15) Naˈay gita ‘asttamaare’ gidida saluwan deˈiya ba Aaway yootiyoobaa siyiiddinne oottiyoobaa beˈiiddi, zawi baynna daro layttawu aara deˈiis. (Isi. 30:20) Hegaappe denddidaagan, Naˈay ba Aawaa eeshshaabaa, a oosuwaabaanne a halchuwaabaa maalaalissiyaabaa tamaariis.

5. Aaway ba Naˈay saˈan haggaazanabaa a ay tamaarissidee?

5 He wode, Yihooway ba Naˈay saˈan haggaazanabaa a tamaarissiis. Gita Asttamaariyaanne a bayra Naˈaa giddon deˈiya dabbotaabaa yootiya hiraagaa qoppa. (Isiyaasa 50:4, 5 nabbaba.)  Yihooway ba Naˈay “maallado maallado” beegottanaadan oottiyoogaa he hiraagay yootees. Ha leemisoy ba tamaariyaa tamaarissanawu i guuran beegottanaadan oottiya asttamaariyaabaa qonccissees. Geeshsha Maxaafaabaa yootiya issi xuufee hagaadan gees: “Yihooway . . . i ay sabbakanaakko, qassi waatidi sabbakanaakko tamaaredan a timirtte keetti efiidi tamaarissees giyoogaa mala.” He saluwaa “timirtte keettan” Yihooway ba Naˈay ‘gaanabaanne haasayanabaa’ tamaarissiis. (Yoh. 12:49) Aaway ba Naˈay waati tamaarissanaakkokka tamaarissiis. * Yesuusi saˈan deˈiyo wode, ba haggaazuwaa poliyoogaa xalla gidennan, bana kaalliyaageeti bantta haggaazuwaa polanaadan loohissiyoogankka ba tamaaridobaa loytti goˈettiis.

6, 7. (a) Yesuusi ba kiittidoogeeta aybin loohissidee, hegee eti ay oottanaadan maaddidee? (b) Yesuusi nu wodiyan bana kaalliyaageeti aybin loohanaadan oottidee?

6 Doomettan yootido, Yesuusi ba kiittidoogeeta loohissidobay aybee? Maatiyoosa shemppo 10y qonccissiyoogaadan, awan sabbakanaakko (paydo 5, 6), ay sabbakanaakko (paydo 7), Yihoowan ammanettana koshshiyoogaa (paydo 9, 10), keettaawaa waatidi haasayissanaakko (paydo 11-13), asay siyennan ixxikko waatanaakko (paydo 14, 15), qassi yedetay gakkiyo wode waatanaakko (paydo 16-23) yootidobaa gujjin, haggaazuwawu maaddiya kaaletuwaa i etawu odiis. * Yesuusi ba kiittidoogeeta loytti loohissidoogee eti koyro xeetu layttaa M.Ln mishiraachuwaa yootiyo oosuwaa sintta xeera gididi kaalettanaadan maaddiis.

7 Ha wodiyan shin? Xoossaa Kawotettaa Kawoy Yesuusi bana kaalliyaageeti ‘asa ubbawu markka gidana mala, kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa saˈa ubban’ odanaadan etawu keehi gita oosuwaa immiis. (Maa. 24:14) Ha keehi gita oosuwaa oottanawu Kawoy nuna loohissidee? Ee, loohissiis. Kawoy saluwan uttidi, bana kaalliyaageeti hara asawu waati sabbakanaakkonne gubaaˈiyan bantta aawatettan oottiyoobaa waati polanaakko loohissiis.

Haggaaziyaageeti Mishiraachuwaa Yootiyaageeta Gidanaadan Loohissiyoogaa

8, 9. (a) Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettay eqqido waanna gaasoy aybee? (b) Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettay neeni kaseegaappe loytta haggaazanaadan waatidi maaddidee?

8 Yihoowa dirijjitee beniisappe doommidi Xoossaa asaa haggaazuwawu loohissanawu gita shiiqotanne Haggaazo SHiiquwaa mala gubaaˈe shiiqota goˈettees. SHin, waanna biiruwan deˈiya sintta xeera gididi kaalettiya ishantti 1940 heerappe doommidi, loohissanawu dumma dumma timirtte keettata essiyoogaa doommidosona.

9 Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa. Nuuni hagaappe kase shemppuwan beˈidoogaadan, ha timirtte keettay 1943n doommiis. Ha timirtte keettay eqqidoy tamaareti gubaaˈiyaa shiiquwan haasayaa loytti shiishshanaadan loohissana xallaassee? Akkay. He timirtte keettay eqqido waanna gaasoy, Xoossaa asay haasayanaadan banttawu imettida imotaa goˈettidi  haggaazuwan Yihoowa sabbana mala loohissanaassa. (Maz. 150:6) He timirtte keettay an mazggabettida ishanttinne michontti ubbay Kawotettawu kaseegaappe loytti haggaazanaadan maaddees.

10, 11. Ha wodiyan Giiliyaade Timirtte Keettan mazggabettana danddayiyaageeti oonee, qassi he timirttee aybissi giigidee?

10 Giiliyaade Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettaa. Giiliyaade Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettay Saynno, Usuppune 1, 1943n doommiis. He timirtte keettay aqinyetinne kumetta wodiyaa haggaaziya harati misoonaawe gididi awanne biidi haggaazanaadan loohissanawu koyro eqqiis. SHin, Xiqimita 2011ppe doommidi kumetta wodiyaa dumma haggaazuwaa haggaaziyaageetu, hegeetikka dumma aqinyetu, yuuyidi xomoosiyaageetunne eta maccaasatu, Beeteele keettaa yaratunne sabbakanawu maddabettida he timirtte keettan tamaaribeenna misoonaawetu xallay mazggabettoosona.

11 Giiliyaade Timirtte Keettaa timirttee aybissi giigidee? Yan daro wodiyawu tamaarissida asttamaaree hagaadan giis: “Tamaareti Xoossaa Qaalaa loytti xannaˈidi bantta ammanuwaa minttanaadaaninne maddabettiyo sohuwan gakkiya metuwan genccanawu koshshiya eeshshay deˈiyoogeeta gidanaadan eta maaddanaassa. Hegaa bollikka, he timirttee giigido waanna gaasoy tamaareti mishettidi mishiraachuwaa yootanaadan maaddanaassa.”—Efi. 4:11.

12, 13. Kumetta saˈan sabbakiyo oosuwawu Giiliyaade Timirtte Keettay waati maaddidee? Leemisuwaa yoota.

12 Kumetta saˈan sabbakiyo oosuwawu Giiliyaade Timirtte Keettay waati maaddidee? He timirtte keettan 1943ppe doommidi tamaaridaageeti 8,500ppe daro; * qassi Giiliyaaden tamaarida misoonaaweti kumetta saˈan 170ppe dariya biittan haggaazidosona. Misoonaaweti mishettidi haggaaziyoogaaninne haratikka hegaadan oottanaadan loohissiyoogan bantta tamaaridobaa loyttidi goˈettoosona. Misoonaaweti Kawotettaabaa aassiyaageeti deˈikkonne keehi darenna heeran, daroban oosuwaa sintta xeera gididi kaalettidosona.

13 Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wode maaran mankkan sabbakiyoogee attido Jaappaanen hanidabaa ane qoppa. Naase 1949n Jaappaanen deˈiya aassiyaageeti tammaappe guutta. SHin, Giiliyaaden tamaarida 13 misoonaaweti he layttaa wurssettan Jaappaanen mishettidi sabbakiiddi deˈoosona. Hegaappe simmin hara daro misoonaaweti yaa biidosona. Koyro, misoonaaweti gita katamatun haggaazidosona; guyyeppe qassi hara katamata biidosona. Misoonaaweti bantta xinaatetikka haratikka aqinye gidanaadan wozanappe minttettidosona. Misoonaaweti mishetti sabbakidoogee daro ayfiyaa demissiis. Ha wodiyan Jaappaanen Kawotettaabaa sabbakiyaageetu qooday 216,000ppe daro; qassi xeetaappe 40 kushe gidiyaageeti aqinye! *

14. Tiˈokiraase timirtte keettati ay qonccissiyoonaa? (Sinttaa 188n deˈiya, “ Kawotettawu Haggaaziyaageeti Loohiyo Timirtte Keettata” giya saaxiniyaakka xeella.)

14 Tiˈokiraase timirtte keettata harata. Aqinyetettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay, Aqo Oyqqida Kiristtaanetuyyo Giigida  Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettaynne Machibeenna Ishati Loohiyo Timirtte Keettay tamaareti ayyaanaaban minnanaadaaninne mishettidi haggaazanaadan maaddiis. * Ha Tiˈokiraase Timirtte Keettati ubbay nu Kawoy bana kaalliyaageeti haggaazuwaa polanawu giigidaageeta gidanaadan maaddiyoogaa loytti qonccissoosona.—2 Xim. 4:5.

Ishantti Bantta Aawatettan Koyettiyaabaa Polanaadan Loohissiyoogaa

15. Aawatettay deˈiyo attuma asati Yesuusa leemisuwaa waatidi kaallanawu koyiyoonaa?

15 Xoossay Yesuusa tamaarissidoogaa Isiyaasa hiraagay yootidobaa hassaya. He saluwaa “timirtte keettan,” Naˈay ‘daafuridaagaa qaalan waatidi minttettanaakko’ tamaariis. (Isi. 50:4) Yesuusi tamaaridoogaadan oottiis; i saˈan deˈiyo wode, ‘daafuranchatanne deexuwaa tookkiyaageeta shemppissiis.’ (Maa. 11:28-30) Aawatettay deˈiyo attuma asati Yesuusa leemisuwaa kaallidi, bantta ishanttanne michontta daafuraappe shemppissanawu koyoosona. Yaatanawu, aawatettay deˈiyo ishantti bantta mala Kiristtaanetussi goˈˈiyaabaa loytti oottana mala maaddanawu dumma dumma timirtte keettati eqqidosona.

16, 17. Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay eqqidoy aybissee? (Tohossa qofaakka xeella.)

 16 Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettaa. Ha timirttee Laappune 9, 1959n, Niwu Yorken, Sawuz Lansing giyo sohuwan doommiis. Yuuyidi xomoosiyaageetinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti (ha wodiyan cimata shiishshiyaageeta geetettoosona) issi agina tamaaranaadan xeesettidosona. Guyyeppe, tamaarissiyoobay Inggilizetto qaalaappe hara qaalan birshshettin, kumetta saˈan ishantti he timirtte keettan tamaariyoogaa doommidosona. *

Ishaa Loyd Baari Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan 1970n, Jaappaanen tamaarissishin

17 Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay eqqido gaasuwaa Yihoowa Markkatu 1962 Laytta Maxaafay hagaadan giis: “Ha bichaarissiya alamiyan Yihoowa markkatu gubaaˈe cima gidida uri gubaaˈiyan deˈiya ubbaa maara oyqqanawunne eta maaddanawu maaran mankkan oottiya ura gidana koshshees. Qassi i gubaaˈiyaa maaddanawu giidi ba soo asaa sheneho gaana bessenna; shin i suure qoppana koshshees. Kumetta saˈan gubaaˈiyawu oottiyaageeti (ha wodiyan cimata shiishshiyaageeta geetettoosona) Geeshsha Maxaafay cimatuppe koyettiyaabaa yootiyoogaadan bantta oosuwaa polanawu maaddiyaabaa Kawotettaa  Haggaazuwaa Timirtte Keettan tamaariyoogee gita maata!”—1 Xim. 3:1-7; Tii. 1:5-9.

18. Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay Xoossaa asa ubbaa waati maaddii?

18 Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay Xoossaa asa ubbaa maaddiis. Waatidi maaddidee? Cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti he timirtte keettan tamaaridoogaadan oottiyo wode, etikka Yesuusaagaadan bantta mala Kiristtaaneti woppu gaanaadan oottoosona. Issi qarettiya cimay woy gubaaˈiyawu oottiyaagee keha qaalaa haasayiyoogaa, loyttidi ezggiyoogaa woykko oychanawu yiidi minttettiyoogaa nashshikkii? (1 Tas. 5:11) Hegaa mala attuma asay ba gubaaˈiyaa keehi maaddees!

19. Timirtte Konttee kaalliyo hara timirtte keettati awugeetee, he timirtte keettati aybissi giigidonaa?

19 Tiˈokiraase timirtte keettata harata. Bolla Gididi Heemmiyaagaa Timirtte Konttee dirijjitiyaa giddon aawatettay deˈiyo ishantta loohissiyo hara timirtte keettata kaallees. He timirtte keettati gubaaˈiyaa cimati, yuuyidi xomoosiyaageetinne Macara Biiruwaa Konttiyaa yarati banttawu imettida daro oosuwaa loyttidi polanaadan maaddana mala giigidosona. Geeshsha Maxaafaappe tamaarissiyo he timirttee ishantti ayyaanaaban minnidi deˈanaadan, qassi eti naaganaadan Yihooway immido wudiyaa Geeshsha Maxaafaa maaraadan heemmana mala maaddees.—1 PHe. 5:1-3.

Maalaawe biittan Gubaaˈiyawu Oottiyaageeti Loohiyo Timirtte Keettay 2007n doommido wode koyro tamaaridaageeta

20. Yesuusi nuuni ubbay ‘GODAAPPE tamaaridoogaa’ yootidoy aybissee, qassi neeni ay oottanawu murttadii?

20 Mase Kawoy bana kaalliyaageeti loyttidi tamaaranaadan oottidoogee qoncce. Timirtte ubbaa pulttoy Yihoowa; hegeekka Yihooway ba Naˈaa loohissiis; qassi Naˈay bana kaalliyaageeta loohissiis. Yaatiyo gishshawu, nuuni ubbay ‘GODAAPPE tamaaridoogaa’ Yesuusi yootiis. (Yoh. 6:45; Isi. 54:13) Nu Kawoy tamaarissiyoobaa loyttidi tamaaranawu murttidaageeta gidoos. Ha timirtte ubbay giigido waanna gaasoy nuuni haggaazuwan nuuppe koyettiyaabaa polanawu ayyaanaaban minnidi deˈanaadan maaddanaassa gidiyoogaakka hassayiyaageeta gidoos.

^ MENT. 5 Waatidi tamaarissanaakko Aaway ba Naˈaa tamaarissidoogaa nuuni aybin eriyoo? Ane hagaa qoppa: Yesuusi tamaarissiyo wode daro leemisuwaa goˈettidoogee i yelettanaappe daro xeetu layttaappe kase xaafettida hiraagay polettanaadan oottiis. (Maz. 78:2; Maa. 13:34, 35) He hiraagay xaafettanaadan oottida Yihooway ba Naˈay leemisota goˈettidi tamaarissanaagaa daro wodiyaa kasetidi yootiis.—2 Xim. 3:16, 17.

^ MENT. 6 Daro aginaappe guyyiyan, Yesuusi “hara laappun tammu asaa” dooridi, eti sabbakanaadan “naa77aa naa77aa” kiittiis. Qassi i eta loohissiis.—Luq. 10:1-16.

^ MENT. 12 Issoti issoti Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaridoy issitoo xalla gidenna.

^ MENT. 13 Giiliyaaden tamaarida misoonaaweti kumetta saˈan oottidobaa loytta eranawu, Xoossaa Kawotettaabaa Awaajjiya Yihoowa Markkata (Inggilizettuwaa) giyo maxaafaa shemppuwaa 23 xeella.

^ MENT. 14 Wurssettan odettida naaˈˈu timirtte keettati Kawotettaa Mishiraachuwaa Yootiyaageeti Tamaariyo Timirtte Keettan laamettidosona.

^ MENT. 16 Amarida layttaa takki takkidi tamaariyoonne dumma dumma wodiyan wuriya Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan tamaariyoobay ha wodiyan ubba cimata maaddees. Gubaaˈiyawu oottiyaageetikka 1984ppe doommidi ha timirtte keettan tamaaridosona.