Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 11

Kanddoy Kaseegaappe Laamettidobaa—Xoossaa Geeshshatettaa Qonccissiyaagaa

Kanddoy Kaseegaappe Laamettidobaa—Xoossaa Geeshshatettaa Qonccissiyaagaa

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Xoossay kandduwawu kessido maaraa bonchanaadan Kawoy baassi haarettiyaageeta waatidi tamaarissidaakko yootees

Neeni Yihooway giigissido gita ayyaanaa beeta maqidasiyawu kare dabaabaa geliyaabadan qoppa

1. Hizqqeeli nuuni garamettanaadan oottiyaabaa ay beˈidee?

HANANABAA yootiya Hizqqeeli 2,500 gidiya layttaappe kase beˈidoogaa mala ajjuutaa neeni beˈiyaakko shin? Ane hagaa qoppa: Neeni shacciya keehi gita beeta maqidasiyaa mati gakkadasa. Ha maalaalissiya sohuwaa nena bessanawu wolqqaama kiitanchay hegan deˈees! Heezzu penggetuppe issuwaakko gattiya laappun xekkata kiyaasa. Ha penggeta beˈiyo wode neeni garamettaasa. He penggeti 30 meetire gidiyaagaa adussa. Penggetussi so baggaara naagiyaageetu kifilee deˈiyoogaa beˈaasa. Godatu bolli loˈˈiya zambbaa misilee deˈees.—Hiz. 40:1-4, 10, 14, 16, 22; 41:20.

2. (a) Beeta maqidasiyaa ajjuutay aybawu leemisoo? (Tohossa qofaakka xeella.) (b) Beeta maqidasiyaa penggiyaara gayttidabaappe ay tamaarana danddayiyoo?

2 Hegee ayyaanaa beeta maqidasiyaabaa hiraagaa. Hizqqeeli hananabaa yootido maxaafan shemppo 40ppe 48 gakkanaassi hegaa xeelliyaagan darobaa qonccissiis. Ha beeta maqidasee Yihooway geeshsha goynuwawu giigissidobawu leemiso. He beeta maqidasiyan deˈiya ubbabay ha wurssetta gallassan nu goynuwaara gayttidaba. * He adussa penggeti leemiso gididobay aybee? Hegeeti Yihooway geeshsha goynuwawu giigissido sohuwaa geliyaageeti Xoossay kessido keehi xoqqanne suure maaraa kaallana bessiyoogaa nuuni hassayanaadan oottoosona. Zambbay Geeshsha Maxaafan issi issitoo xillotettaa leemiso gidiyo gishshawu, zambbaa mittaa milatiya alleeqoykka hegaa bessees. (Maz. 92:12) Naagiyaageetu kifilee shin? Xoossay kessido maaraa bonchennaageeti deˈuwaa demissiya he loˈˈiya geeshsha goynuwaa goynnanaadan etawu paqqadettennaagee qoncce.—Hiz. 44:9.

3. Kiristtoosa kaalliyaageeti ubbatoo geeyana koshshidoy aybissee?

3 Hizqqeeli beˈido ajjuutay waani polettidee? Nuuni ha maxaafan SHemppuwaa 2n beˈidoogaadan, Yihooway 1914ppe 1919 doomettaa gakkanaashin, Kiristtoosa baggaara ba asaa loyttidi geeshshiis. Geeshshiyoogee he wode polettidee? CHii, polettibeenna! He wodeppe haa simmin, Kiristtoosi Yihooway kandduwawu kessido geeshsha maaraa bonchissiiddi takkiis. Yaatiyo gishshawu, a kaalliyaageeti ubbatoo geeyana koshshiis. Ayssi giikko, Kiristtoosi bana kaalliyaageeta kandduwan  moorettida ha alamiyaappe shiishshiis; qassi Seexaanay eta kanddoy zaarettidikka moorettanaadan oottanawu baaxetiyoogaa aggenna. (2 PHeexiroosa 2:20-22 nabbaba.) Tumu Kiristtaaneti loddan loddan geeyido heezzubaa ane pilggoos. Koyro, kanddoy kaseegaappe laamettido amaridabaa, hegaappe simmin gubaaˈiyaa geeshshanawu giigissidobaa, qassi wurssettan so asaa deˈuwaabaa beˈana.

Aadhida Layttatun Kanddoy Kaseegaappe Laamettidobaa

4, 5. Daro layttawu Seexaanay goˈettido hiillay aybee, qassi i hegan ay demmidee?

4 Kandduwan suure gidiyoogee Yihoowa asaa muletoo keehi qofissees. Yaatiyo gishshawu, hegaa xeelliyaagan eti kaalliyo maaray ubbatoo geeyi geeyi biis. Amarida leemisota ane beˈa.

5 SHori baynna asho gaytotettaa. Yihooway aqo laggeti asho gaytotettan geeshsha gidanaadaaninne ufayttanaadan koyees. Seexaanay he alˈˈo imotaa geellayidi shoraa xayanaadan oottiyoogaaninne Yihoowa asaa hegan paaccidi eti A sinttan nashettennaadan oottiyoogan ufayttees. Seexaanay beni Balaama wode he hiillaa goˈettidi ba qofaa poliis; qassi ha wurssetta gallassatun hegaa awudeegaappenne aaruwan goˈettiiddi takkiis.—Qoo. 25:1-3, 9; Ajj. 2:14.

6. Wochiyo Keelan kiyida geppay aybee, daroti hegaa waati kaallidonaa, qassi wurssettan hegaa goˈettennan aggidoy aybissee? (Tohossa qofaakka xeella.)

6 Seexaanaa baaxiyaa eqettanawu, Tamme 15, 1908, Wochiyo Keelay, “Taani ubbatoo mattuman taappe dumma gidida uraara awaaninne deˈiyo wode, asi baynna sohuwankka asi deˈiyo sohuwaagaadan hanana” yaagidi, issi uri geppanabaa qonccissiis. * Hegaa geppiyoogee issi urappe koyettiyaaba gidana xayikkonne, daroti geppidi bantta sunttay Xiyoone Wochiyo Keelan kiyanaadan yootidosona. He geppay he wode darota maaddidaba gidikkonne, daro layttappe guyyiyan meeze xalla gidiis; yaatiyo gishshawu goˈettiyoogee attiis. SHin, Xoossaa asay hegee leemiso gidido geeshsha kandduwaa maaraa ubbatoo naagidi deˈiis.

7. Wochiyo Keelay 1935n ay metuwaabaa yootidee, qassi zaarettidi geeshshi yootido maaray aybee?

7 Seexaanaa qohoy kaseegaappe yaa dariis. Laappune 1, 1935, Wochiyo Keelay Xoossaa asaa giddon keehi darida metuwaa geeshshidi yootiis. Issoti issoti haggaaziyoogee Yihooway kandduwawu kessido maaraa naagiyoogaappe naxa kessees giidi qoppidoogee qoncce. Wochiyo Keelay hagaadan giis: “Koyettiyaabay sabbakiyoogaa xalla gidennaagaa issi uri hassayana koshshees. Yihoowa Markkati i kiittidoogeeta gidiyo gishshawu, Yihoowa sunttaanne a kawotettaa bonchissiyo aawatettay etawu imettiis.” He huuphe yohoy aqo deˈuwaa xeelliyaagankka bessenna asho gaytotettaa gayttennaadankka loyttidi zoriis; yaatiyoogan, ‘shaaramuxiyoogaappe baqatanaadan’ maaddiis.—1 Qor. 6:18.

8. Wochiyo Keelay Giriikettuwan shori baynna asho gaytotettawu goˈettiyo qaalaa likke birshshettaa darotoo qonccissidoy aybissee?

8 Unddenna layttaappe kase, Wochiyo Keelay Giriiketto Geeshsha Maxaafaa Xuufetun shori baynna asho gaytotettawu goˈettido porniyaa giyo qaalaa suure birshshettaa darotoo qonccissiis. Hegaa birshshettay asho gaytotettaa xallaara gayttidaba  gidenna. Porniyaa giyo qaalaa birshshettay shaaramuxati oottiyo shori baynnabaa ubbaa qonccissiyaaba. Hegaa gishshawu, Kiristtoosa kaalliyaageeti ha wodiyan alamiyan keehi darotu kandduwaa moorida shori baynna asho gaytotettaappe naagettidosona.—Efisoona 4:17-19 nabbaba.

9, 10. (a) Wochiyo Keelay 1935n kandduwaaban qonccissidobay aybee? (b) Ushshaa uyiyoogaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobay aybee?

9 Ushshaa likkiyaappe aattidi uyiyoogaa. Laappune 1, 1935, Wochiyo Keelay kandduwaara gayttida harabaa hagaadan giis: “Hegaadankka issoti issoti ushshaa uyidi haggaaziyoogaanne Yihoowa dirijjitiyan harabaa oottiyoogaa akeekida. Geeshsha Maxaafay ushshaa awude uyana bessennaagaa yootii? Issi uri Godaa dirijjitiyan maara haggaazennaadan diggana gakkanaassi ushshaa uyiyoogee bessiyaabee?”

10 He oyshatu zaaruwan Xoossaa Qaalay ushshaabaa yootiyoobay qoncciis. Woyne eessaanne hara ushshaa likkiyaappe attennan uyiyoogaa Geeshsha Maxaafay diggenna; shin mattottennaadan diggees. (Maz. 104:14, 15; 1 Qor. 6:9, 10) Ushshaa uyidi Xoossaayyo haggaaziyoogaa xeelliyaagan, Xoossaassi yarshshiyoosan geeshsha gidenna tamaa yarshshin Xoossay worido Aaroona naatubaa yootiya taarikiyaa Xoossaa ashkkarati hassayanaadan daro layttappe kase odettiis. Xoossay qeeseti ubbay geeshsha oosuwaa oottiyo wode ushshaa uyennaadan diggido gishshawu, he taarikiyan kaallidi qonccida ha yohoy he asati bessennabaa oottanaadan geella gaaso gidennan aggenna. (Wog. 10:1, 2, 8-11) Kiristtoosa kaalliyaageeti ha wodiyan he maaraa kaalliyoogan, Xoossawu haggaaziyo wode ushshaa uyennaadan naagettoosona.

11. Xoossaa asay ushshay amale gidiyoogaa xeelliyaagan loytti akeekidoogee waati maaddidee?

11 Unddenna layttaappe kase, Kiristtoosa kaalliyaageeti ushshaa amaliyaabaa loytti akeekidosona. Ayyaanaabaa qumaa koshshiya wodiyan demmido gishshawu, daroti he amaliyawu haarettiyoogaa aggidi maara deˈuwaa deˈiyoogee ufayssiyaaba. Hara daroti qassi he amaliyaappe mule naxa kiyidosona. Ooninne ushshaa likkiyaappe aatti uyidi kawuyyana, ba soo asaappe duuxxananne ubbaappe aaruwan Yihoowayyo goynniyo maataa aggana koshshenna.

“Nu Goday sijaaraa cuwaa suuphees woy tunissiyaabi aybinne a doonaakko shiiqees giidi qoppana danddayokko.” —CHarles Tez Rasila

12. Wurssetta gallassay doommanaappe kasekka sijaaraa uyiyoogaa xeelliyaagan Kiristtoosa kaalliyaageetussi deˈiya qofay aybee?

12 Sijaaraa uyiyoogaa. Kiristtoosa kaalliyaageeti wurssetta gallassay doommanaappe kasekka sijaaraa uyana bessennaagaa akeekidosona. Daro layttappe kase, CHarles Kepen giyo issi cima ishay CHarles Tez Rasilaara koyro 19tta xeetu layttaa wurssettaa heeran gayttidoogaa hassayiis. He wode, layttay 13 gidido Kepeninne a ishantti heezzati Penssilveniyan Allegeni giyo heeran Baybl Hawus giyo keettaa darajan Rasilaara gayttidosona. I eta mataara aadhiiddi, “Laa naatoo sijaaraa uyeetiiyye? Aybakko sijaaradan xinqqees” yaagiis. Eti sijaaraa uyennaagaa assi yootidosona. Hegaara gayttidaagan a qofay aybakko eti eridoogee qoncce. Naase 1, 1895, Wochiyo Keelan, Ishaa Rasili  2 Qoronttoosa 7:1 qofaa yootiiddi hagaadan giis: “Issi Kiristtaanee tambbuwaa ayba ogiyaaninne goˈettiyoogee Xoossaa waati bonchissiyaakko woy izaawa waati goˈˈiyaakko akeekana danddayikke. . . . Nu Goday sijaaraa cuwaa suuphees woy tunissiyaabi aybinne a doonaakko shiiqees giidi qoppana danddayokko.”

13. Kandduwaara gayttidaagan 1973n laamettidabay aybee?

13 Wochiyo Keelay 1935n tambbuwaa “zeeqqiya sharafa” giis; qassi tambbuwaa coommiya woy uyiya uri Beeteele keettaa asaa yara gidana woy qassi Xoossaa dirijjitiyaa sunttan aqinye gidana woy yuuyidi xomoosiyaagaa gidana danddayennaagaa yootiis. Hegaara gayttidaagan 1973n harabaykka laamettiis. Tamme 1, Wochiyo Keelay issi Yihoowa Markkay asaa siiqennaagaa bessiya ha woriyaabaanne tunissiyaabaa oottiiddi suure asa gididi gubaaˈiyan deˈana danddayennaagaa yootiis. Tambbuwaa goˈettiyoogaa aggennaageeti bohettana bessiyoogee odettiis. * Kiristtoosi bana kaalliyaageeta geeshshanawu hara keehi koshshiyaabaa oottiis.

14. Suuttaara gayttidaagan Xoossay kessido maaray aybee, qassi suuttaa ekkiyoogee ubbasan waanidi meeze gididee?

14 Suuttaa bessenna ogiyan goˈettiyoogaa. Suuttaa uyana bessennaagaa Xoossay Nohe wode yootiis. I Israaˈeelatussi immido higgiyan hegaa zaarettidi qonccissiis; hegaadankka, i Kiristtaane gubaaˈee ‘suuttappe’ haakkanaadan azaziis. (Oos. 15:20, 29; Doo. 9:4; Wog. 7:26) Xoossay yootido ha azazuwaa ha wodiyan daro asay azazettennaadan Seexaanay oottidoogee garamissiyaaba gidenna. Suuttaa ekkiyoogaa xeelliyaagan 19tta xeetu layttan dottoreti xannaˈidosona; shin dumma dumma qommo suuttay deˈiyoogaa eri simmin, suuttaa ekkiyoogee keehi dariis. Qassi 1937n, suuttaa asaappe ekkidi suuttaa bankkiyan wottiyoogaa doommidosona; hegaappe simmin Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wode suuttaa ekkiyoogee kaseegaappe keehi dariis. Sohuwaara, suuttaa ekkiyoogee kumetta saˈan ubbasan meeze gidiis.

15, 16. (a) Suuttaa ekkiyoogaara gayttidaagan Yihoowa Markkati waatidonaa? (b) Suuttaa ekkiyoogaaranne suuttaa ekkennan akkamettiyoogaara gayttidaagan Kiristtoosa kaalliyaageeti maadettidoy aybiinee, qassi hegee ay demissidee?

15 Wochiyo Keelay 1944n, suuttaa ekkiyoogee suuttaa uyiyoogaara issi mala gidiyoogaa qonccissiis. Hegaappe kaalliya layttan, Geeshsha Maxaafay yootiyo he qofay keehi qoncciis. Aakimeta haasayissanawu Xoossaa asaa maaddana mala, 1951 gakkanaassi daro oyshaynne hegaa zaaroy xuufiyan kiyiis. Kumetta saˈan, Kiristtoosa kaalliya ammanettidaageeti asay qilliiccishin, ixxishiininne ubba qassi yedettishin minni eqqidosona. SHin Kiristtoosi ba dirijjitee bana kaalliyaageeta koshshiyaaban ubbatoo maaddanaadan oottiis. Loytti pilggidi giigissido daro qofay deˈiyo brooshuretinne xuufeti attamettidosona.

16 Dottoreti nu qofaa, Geeshsha Maxaafay hegaara gayttidaagan yootiyoobaanne suuttaa gishshawu goˈettiyoobay deˈiyoogaa loytti akeekanaadan maaddanawu, 1979n amarida cimati hosppitaaliyaa biyoogaa doommidosona. Amarkkan 39 kataman deˈiya cimati 1980n he oosuwawu loohidosona. Guyyeppe  Bolla Gididi Heemmiyaagee, Hosppitaaletuura Gattiya Kontteti kumetta saˈan eqqanaadan oottiis. Hegee aadhida layttatun maaddidee? Ha wodiyan, akkamuwaara gayttidabaa oottiya shaˈan qoodettiyaageeti nuuni suuttaa ekkennan akkamettanawu koyiyo maataa bonchidi, sahettiya Yihoowa Markkata maaddoosona. Daro hosppitaaleti suuttaa immennan akkamoosona; ubba qassi issoti issoti hegaadan akkamiyoogee keehi loˈˈo gidiyoogaa ammanoosona. Yesuusi bana kaalliyaageeta Seexaanay hambbalaashennaadan naagidoogee ufayssiyaaba gidennee?—Efisoona 5:25-27 nabbaba.

Daro hosppitaaleti suuttaa immennan akkamoosona; ubba qassi issoti issoti hegaadan akkamiyoogee keehi loˈˈo gidiyoogaa ammanoosona

17. Kiristtoosi bana kaalliyaageeta geeshshiyoogaa nashshiyaageeta gidiyoogaa nuuni waatidi bessana danddayiyoo?

17 Nuuni hagaadan nuna oychana koshshees: ‘Kiristtoosi bana kaalliyaageeti Yihooway kessido maaraa bonchanaadan loohissiyoogan nuna geeshshiyoogaa nashshiyaanaa?’ Nashshikko, Seexaanay nuuni Xoossay kessido kandduwaa maaraa bonchennaadan oottidi nuna Yihoowappenne Yesuusappe haassanawu koyiyoogaa ubbatoo hassayiyaageeta gidoos. Yihoowa dirijjitee nuuni hegaa eqettanaadan, ha alamiyaa asay haniyo shori baynnabaa nuna muletoo siiquwan hassayissees. Nuuni he maaddiya zoriyaa ubbatoo hassayiyaageeta, siyiyaageetanne azazettiyaageeta gidoos.—Lee. 19:20.

 Kandduwaara Gayttidaagan Gubaaˈiyaa Borissiyaabaappe Naagiyoogaa

18. Xoossay kessido maaraa eriiddi azazettennaageeta xeelliyaagan, Hizqqeeli beˈido ajjuutay nuuni ay hassayanaadan oottii?

18 Kaseegaappe laamettida naaˈˈanttobay gubaaˈiyaa geeshshiyoogaara gayttidaba. Yihooway kessido maaraa bonchidi banttana Xoossawu geppida issoti issoti geppidoogaadan ammanettidi deˈennaagee azzanttiyaaba. Issoti issoti guyyeppe bantta qofaa laammidi Xoossay kessido maaraa eriiddi azazettokkona. Hegaa mala asaa waatana koshshii? Hizqqeeli ajjuutan beˈido, ha shemppuwaa doomettan tobbido ayyaanaa beeta maqidasiyaappe hegaara gayttidabaa akeekana danddayoos. He adussa penggeta hassaya. Ubba penggetussikka so baggan naagiyaageetu kifileti deˈoosona. Naagiyaageeti beeta maqidasiyaa naagoosona; ‘wozanaa qaxxarettibeennaageeti’ beeta maqidasiyaa gelennaadan eti naagiyoogee qoncce. (Hiz. 44:9) Hegee Yihooway kessido geeshsha maaraadan deˈanawu baaxetiyaageetu xallay tumu goynuwaa goynniyo maataa demmiyoogaa hassayissiyaaba. Ha wodiyankka hegaadan, tumu Kiristtaanetuura issippe goynniyo maataa ubba asay demmenna.

19, 20. (a) Kiristtoosi bana kaalliyaageeti gita nagaraa oottidaageeta waati oyqqanaakko geeshshi eranaadan loddan loddan waati maaddidee? (b) Bantta nagaraappe simmennaageeti gubaaˈiyaappe bohettiyo heezzu gaasoy aybee?

19 Beni 1892n, Wochiyo Keelay, “Kiristtoosi bana ubba asawu wozo [bixe waaga] oottidi aatti immidoogaa kaddiya Kiristtaaneta nuuni bohana bessiyoogaa” yootiis. (2 Yohaannisa 10 nabbaba.) Zi Niwu Kiriˈeshin giyo maxaafay nagaraa oottiyoogaa aggennaageeti gubaaˈiyaa qohana danddayiyoogaa 1904n yootiis. He wode, gita nagaraa oottida uraa “woosa keettaa shilootan” gubaaˈiyaa yara ubbay qorees. SHin hegaa mala hanotay darenna. Wochiyo Keelay 1944n, hegaa mala yohuwaa aawatettay deˈiyo ishatu xallay oyqqana koshshiyoogaa qonccissiis. Wochiyo Keelan 1952n, pirddaara gayttidabaa oyqqanawu Geeshsha Maxaafay yootiyo maaray odettiis; qassi bantta nagaraappe simmennaageeta bohiyo waanna gaasoy gubaaˈiyaa geeshshatettaa naaganaassa gidiyoogee qoncciis.

20 He wodeppe doommidi unddenna layttawu, Kiristtoosi bana kaalliyaageeti gita nagaraa oottidaageeta waati oyqqanaakko geeshshi eranaadan maaddiis. Gubaaˈe cimati suure pirddaanne maarotettaa yiggi xeellidi, pirddaara gayttidabaa Yihooway koyiyoogaadan oyqqanawu loytti loohidosona. Bantta nagaraappe simmennaageeta gubaaˈiyaappe bohiyo heezzu gaasuwaa haˈˈi loytti eroos: (1) Yihoowa sunttay borettenna mala, (2) gita nagaray gubaaˈiyaa hambbalaashenna malanne (3) danddayettiyaaba gidikko, nagaraa oottidaagee ba nagaraappe simmanaadaana.

21. Bantta nagaraappe simmennaageeta bohiyoogee ha wodiyan Xoossaa asaa waati maaddidee?

21 Bantta nagaraappe simmennaageeta bohiyoogee ha wodiyan Kiristtoosa kaalliyaageeta waati maaddidaakko akeekadii? Beni Israaˈeela biittan nagaraa oottiyaageeti darotoo he biittaa asaa hambbalaashidosona; eti Yihoowa siiqiyaanne suurebaa oottanawu koyiya asatuppe ubba issi issitoo keehi daridosona.  Yaatiyo gishshawu, Israaˈeela asay darotoo Yihoowa sunttay borettanaadan oottido gishshawu, Xoossan nashettibeenna. (Erm. 7:23-28) SHin ha wodiyan, Yihooway ayyaanaaban mino gidida asaa kaalettees. Nagaraa oottiyoogaa aggennaageeti nu giddoppe bohettiyo gishshawu, Seexaanaa sheniyaa poliyoogan gubaaˈiyaa qohananne moorana danddayokkona. Eti hegaappe simmin gubaaˈiyaa hambbalaashokkona. Hegaa gishshawu, nuuni Yihoowan ubbatoo nashettoos. Yihooway, “Nena qohanau oottido ai miishshinne nena qohidi kantti kiyenna” yaagidoogaa hassaya. (Isi. 54:17) Pirddaara gayttida gitabaa oottiya gubaaˈe cimata ubbatoo maaddiyoo?

Ubba Keettaa Asay A Sunttan Xeesettido Xoossaa Bonchiyoogaa

22, 23. Nuuni 20tta xeetu layttaa doomettan deˈida nu ishantta galatiyoy aybissee, shin he wode eti loytti yiggi xeellibeennabay deˈiyoogaa bessiyaabi aybee?

22 Kiristtoosi bana kaalliyaageeta ubbatoo geeshidoogee eta maaddido heezzanttobay aqo deˈuwaaranne so asaa deˈuwaara gayttidaba. So asaara gayttidaagan nu qofay aadhida layttatun laamettidee? Ee, laamettiis. Leemisuwawu, nuuni 20tta xeetu layttaa doomettan deˈida Xoossaa ashkkaratubaa nabbabiyo wode, eti banttana goˈˈiyaabaa aggibayidoogan keehi ufayttoosinne garamettoos. Eti Xoossawu haggaaziyoogaa bantta deˈuwan hara ubbabaappe kaseyido gishshawu eta keehippe galatoos. Gidoppe attin, he wode eti loytti yiggi xeellibeennabay deˈiyoogaa akeekoos. Nuuni hegaadan giyoy aybissee?

23 Ishantti he wode bantta sooppe haaho sohuwaa biidi, daro aginawu haggaaziyoogee woy xomoosiyo oosuwaa oottiyoogee meeze gididaba. Issi issitoo, aqo oyqqennaadan minttidi yootiyoobay Geeshsha Maxaafan odettibeennaba; shin so asaa deˈuwaa minttiyoogaa xeelliyaagan odettiyaabi he keena. Kiristtoosa kaalliyaageetu hanotay ha wodiyan hegaa malee? Akkay gidenna!

Xoossaa oosuwaa oottanawu giidi, so asawu oottana koshshiyaabaa yeggibayana bessenna

24. Kiristtoosi ammanettida ba asay aqo deˈuwaabaanne so asaa deˈuwaabaa loytti yiggi xeellanaadan waatidi maaddidee?

24 Ha wodiyan, Xoossaa oosuwaa oottanawu giidi, so asawu oottana koshshiyaabaa yeggibayana bessenna. (1 Ximootiyoosa 5:8 nabbaba.) Hegaa bollikka, Kiristtoosi bana kaalliya ammanettidaageeti aqo deˈuwaaranne so asaa deˈuwaara gayttidaagan maaddiyaanne bessiya zoriyaa Geeshsha Maxaafaappe ubbatoo demmanaadan oottiis. (Efi. 3:14, 15) So Asaa Deˈuwaa Ufayssiyaagaa Oottiyoogaa giyo maxaafay 1978n kiyiis. Hegaappe 18 gidiya layttaa takkidi, So Asaa Ufayssau Koshshiya Waannabaa giyo maxaafay kiyiis. Hegaa bollikka, aqo laggeti bantta aqo deˈuwan Geeshsha Maxaafaa maaraa kaallanaadan maaddiya daro huuphe yohoti Wochiyo Keelan kiyidosona.

25-27. Aadhida layttatun guutta naatussikka gita naatussikka koshshiyaabay waanidi xuufiyan kaseegaappe gujji gujji kiyidee?

25 Yelagatubaa shin? Aadhida layttatun, eta maaddanawu xaafettiyaabay kaseegaappe gujji gujjidi biis. Yihoowa dirijjitee beniisappe doommidi guutta naatussikka gita naatussikka loˈˈobaa giigissiiddi takkiis; gidikkokka, hegee kase keehi guutta;  shin haˈˈi keehi daro. Leemisuwawu, Zi Golden Eej giyo maxeetiyan “Juvenayl Baybil Isttedii” giya huuphe yohoy 1919ppe 1921 gakkanaassi kiyiis. Hegaappe simmin 1920n, Zi Golden Eej ABC giyo brooshuree kiyiis; qassi 1941n, CHildiren giyo maxaafay kiyiis. Qassi 1970ppe simmin tamma gidiya layttaa giddon, Lisining Tu Zi Gret Ticher, Yur Yuz—Getting Ze Best Awut of It, qassi Geeshsha Maxaafaa Taariketa Tamaariyo Maxaafaa giyo maxaafati kiyidosona. Beegottite! maxeetiyan 1982n, “Yelagati Oychiyo Oyshaa” giya huuphe yohoy kiyiyoogaa doommiis; hegaa kaallidi qassi 1989n, Yelagati Oychiyo Oyshaa—Oosuwan Peˈiya Zaaruwaa giyo maxaafay kiyiis.

Taani Geeshsha Maxaafaa Tamaariyoogaa giyo brooshuree Jarmanen ha gita shiiquwan kiyin asay ufayttiis

26 Haˈˈi Yelagati Oychiyo Oyshaa giyo, mati giigida naaˈˈu maxaafati deˈoosona; qassi he huuphe yohoy jw.org giyo nu Weyb sayttiyan haˈˈikka kiyees. Hegaa bollikka, Gita Asttamaariyaappe Tamaara giyo maxaafaykka deˈees. Nu Weyb sayttiyan yelagatussi darobay giigees; hegeetikka Geeshsha Maxaafan odettida uraabay xaafettido karddiyaa, guutta naatikka gita naatikka Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu maaddiyaabaa, qanˈˈishiyaa mala kaassaa, biiduwaa, misilee deˈiyo Geeshsha Maxaafaa taarikiyaanne  heezzu layttanne hegaappe guutta naatussi giigida Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa. Kiristtoosi guutta naata xeelliyo hanotay i koyro xeetu layttan guutta naata idimmido wodeegaappe laamettibeennaagee qoncce. (Mar. 10:13-16) I nu giddon deˈiya yelaga naati nuuni eta siiqiyoogaa eranaadaaninne eti ayyaanaaban loyttidi maanaadan koyees.

27 Yesuusi naati qohiyaabaappe naagettanaadankka koyees. Ha alamiyaa asaa eeshshay yaa mooretti mooretti biido gishshawu, naatu bolli gakkiya qohoy ubbasan keehi dariis. Hegaa gishshawu, aawaynne aayyiyaa bantta naata he qohiya iitabaappe naaganawu maaddiya qoncce qofay deˈiyo xuufeti giigidosona. *

28. (a) Hizqqeeli beˈido beeta maqidasiyaa ajjuutan qonccidaagaadan, tumu goynuwaa goynnanawu nuuppe koyettiyaabay aybee? (b) Neeni ay oottanawu murttadii?

28 Kiristtoosi bana kaalliyaageeti Yihooway kessido kandduwaa maaraa bonchanaadan, naaganaadaaninne an goˈettanaadan loohissiyoogan eta ubbatoo waatidi geeshshidaakko wotti denttidi qoppiyoogee keehi ufayssiyaaba. Hizqqeeli ajjuutan beˈido beeta maqidasiyaa zaarettadakka ane qoppa. Adussa penggeta hassaya. He beeta maqidasee beettiyaaba gidennan, ayyaanaa beeta maqidase gidiyoogee tuma. Gidoppe attin, hegee nuussi beettiyaagaa keena qonccee? Nuuni Kawotettaa Addaraashaa biyoogaa xallan woy Geeshsha Maxaafaa dooyiyoogaa xallan woy haggaazanawu sooppe soo biidi penggiyaa qoxxiyoogaa xallan he beeta maqidasiyaa gelokko. Hegee beettiya ooso xalla. Issi uri Yihoowa beeta maqidasiyaa gelennan, asa cimmanawu hegaadan oottana danddayees. SHin nuuni Yihooway kessido kandduwaa maaraa naagidi hegaadan oottikko, qassi wozanaa suure gididi tumu goynuwaa goynnikko, Xoossaa Yihooway tumu goynuwawu giigissido aybippenne keehi geeshsha sohuwaa gelidi yan haggaazoos! He boncho maatan ubbatoo ufayttiyaageeta gidoos. Qassi Yihooway kessido geeshsha maaraa ubbatoo naagiyoogan a geeshshatettaa qonccissanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottiyaageeta gidoos!

^ MENT. 2 Vindikeeshin giyo maxaafaa Paydo 2y Xoossaa asay ba biitti simmiyoogaa yootiya hiraagay Israaˈeela biittaa asaassi gidennan, ayyaanaa Israaˈeelatussi ha wodiyan polettiyoogaa koyro 1932n qonccissiis. He hiraagay tumu goynoy zaarettidi eqqanaagaa bessees. Laappune 1, 1999 Wochiyo Keelay Hizqqeeli beˈido beeta maqidasiyaa ajjuutaykka tumu goynoy zaarettidi eqqiyoogaa bessiyaaba gidiyoogaanne hegee wurssetta gallassan ayyaanaaban polettiyoogaa yootiis.

^ MENT. 6 He geppay issi attumaageenne issi maccaara azinanne macho woy mata dabbo gidana xayikko, kariyaa gorddidi issi kifiliyan banttarkka uttennaadan diggees. Amarida layttawu, ha geppay Beeteelen Maallado Goynuwaa prograamiyan galla galla odettiis.

^ MENT. 13 Tambbuwaa goˈettiyoogaa giyoogee uyiyoogaa, coommiyoogaa woy hegaassi tokkiyoogaa giyoogaa.

^ MENT. 27 Leemisuwawu, Gita Asttamaariyaappe Tamaara (Amaarattuwaa) giyo maxaafaa shemppuwaa 32 xeella; Xiqimita 2007 Beegottite! (Amaarattuwaa) maxeetiyaa sinttaa 3-11kka xeella.

Gujjada Eranawu

WOCHIYO KEELAA (XANNA'IYOOGAA)

Nuuni Geeshsha Gidana Koshshiyoy Aybissee?

Wogaabaa maxaafan deˈiya qofaa akeekanawu metoota eray, woy he maxaafaa nabbabiyoogee saletti erii? Wogaabaa maxaafan deˈiya keehi maaddiya qofay neeni ayyaanaaban geeshsha gidanaadan goˈˈana danddayees.