Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 12

‘Sarotettaa Immiya Xoossawu’ Haggaazanawu Darajjayettiyoogaa

‘Sarotettaa Immiya Xoossawu’ Haggaazanawu Darajjayettiyoogaa

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Yihooway ba asaa loddan loddan darajjayees

1, 2. Xiyoone Wochiyo Keelan Ichashe 1895n laamettidabay aybee, qassi hegaa beˈidi ishantti waanidonaa?

MISHETTIYA Geeshsha Maxaafaa Tamaaree Joon A. Booneti Ichashe 1895 Xiyoone Wochiyo Keelaa maxeetiyaa ekkidi, beˈidoban keehi garamettiis. Ha maxeetiyan laamettida koyro sinttan, beetan shocettiya abbaappe xoqqan abbaa doonan xomppiyaa wottiyo keettaa misilee qonccidi beettees; he xomppee xumida saluwaa pooˈissees. Maxeetee he laamettidaagaa “Nu Ooratta Maayuwaa” yaagidi erissiis.

2 Ishaa Booneti keehi ufayttidi Ishaa Rasilawu dabddaabbiyaa xaafiis. I, “Wochiyo Keelaa maxeetee keehi loˈˈiyaagaa beˈiyoogee ufayssees” yaagiis. Hara ammanettida Geeshsha Maxaafaa Tamaaree, Joon H. Brawuni maxeetiyaa koyro sinttaabaa hagaadan giis: “Hagee keehi maalaalissees. Abbaa beetaynne dambbalay shocishin minni eqqida he gimbbee ayba mino gimbbee!” He laytti laamettin ishantti beˈidoban hegee koyro gidikkonne, haroodekka laamettiis. Hidaare aginan harabay laamettidoogaa eti akeekidosona. He wode laamettidabaykka abbaa dambbalaara gayttidaba gidiyoogee garamissiyaaba.

3, 4. Hidaare 15, 1895, Wochiyo Keelay ayba metuwaabaa yootidee, qassi he Wochiyo Keelan odettida, darobawu maaddiya laamee aybee?

3 Hidaare 15, 1895 Wochiyo Keelan kiyida qofay issi metuwaa qoncciyaa kessiis: He wode dambbalaa mala metoy Geeshsha Maxaafaa Tamaaretu maabaraa woy dirijjitiyaa sarotettaa mooriis. Gubaaˈiyaa ooni kaalettana koshshiyaakko ishantti ubbatoo palamettoosona. SHaahettanaadan oottiya he qofaa ishantti waati agganaakko akeekanaadan maaddanawu he huuphe yohoy dirijjitiyaa markkabiyan leemissiis. Yaatidi, sintta xeera gididi kaalettiyaageeti markkabiyan leemisettida dirijjitee meto wodiyawu giigettanaadan oottibeennaagaa yootiis. Waatana koshshii?

4 He huuphe yohoy markkabiyaa laaggiya gooba uri dambbalay shocettiyo wode attanawu maaddiyaabay caanettidoogaanne oosanchati he wode asaa ashshanawu giigi uttidoogaa kasetidi eriyoogaa yootiis. Hegaadankka, dirijjitiyaa kaalettiyaageeti gubaaˈeti ubbay dambbalaa malabawu giigettidoogaa erana koshshees. Hegaadan oottanawu, darobawu maaddiyaabay  laamettidoogaa he huuphe yohoy erissiis. Ishantti “wudiyaa ‘naaganawu’” ubba gubaaˈiyan sohuwaara “cimata dooriyoogaa” doommanaadan he huuphe yohuwan odettiis.—Oos. 20:28.

5. (a) Gubaaˈiyaa cimata dooriyoogaa doommidoogee bessiya wodiyan giigidaba gididoy aybissee? (b) Nuuni beˈana oyshati awugeetee?

5 Gubaaˈiyan cimata dooriyoogaa hegaadan doommidoogee mino gubaaˈee eqqanaadan bessiya wodiyan giigidaba. Hegee ishantti Koyro Alamiyaa Olaa wode denddida metuwan genccanaadan maaddiis. Hegaappe simmin unddenna layttatun, darajjayettiyoogaara gayttidaagan laamettida harabay Xoossaa asay Yihoowawu haggaazanawu loytti giiganaadan maaddiis. Hegee hananaagaa bessiya Geeshsha Maxaafaa hiraagay awugee? Darajjayettiyoogaara gayttidaagan neeni beˈido laamettidabay aybee? Hegee nena aybin maaddidee?

‘Taani Sarotettaa Neeyyo Henttanchata Oottada Sunttana’

6, 7. (a) Isiyaasa 60:17 birshshettay aybee? (b) ‘Henttanchatubaynne ootissiyaageetubay’ odettidoogee ay bessii?

6 Nuuni SHemppuwaa 9n beˈidoogaadan, Yihooway ba asaa qooday daranaadan oottidi anjjanaagaa Isiyaasi kasetidi yootiis. (Isi. 60:22) SHin, Yihooway hegaappekka aadhiyaabaa oottanawu qaalaa geliis. He hiraagan i hagaadan giis: “Nahaasiyaa gishshaa worqqaa, birataa gishshaakka biraa, mittaa gishshaa nahaasiyaa, shuchaa gishshaa birataa taani neeyyo ehaana. Taani sarotettaa neeyyo henttanchata, qassi xillotettaa neeyyo ootissiyaageeta oottada sunttana.” (Isi. 60:17, NW) He hiraagaa birshshettay aybee? Hegee ha wodiyan waanidi polettii?

Nu Kawoy ba aadhida eratettan, bana kaalliyaageetussi koshshiya wodiyan heemmiyaageeta denttidoogee qoncce

7 Isiyaasa hiraagay issibay haraban laamettanaagaa yootees. SHin iitabay loˈˈoban gidennan, loˈˈobay keehi murutaban laamettiyoogaa akeeka. Nahaasee worqqan, harabatikka hegaadan keehi murutaban laamettidoogee giigidabaa bessees. Hegaa gishshawu, Yihooway ha leemisuwan, ba asaa hanotay giigi giigi baanaagaa kasetidi yootiis. He hiraagay aybi giiganaagaa bessii? Yihooway ‘henttanchatubaanne ootissiyaageetubaa’ yootidoogee a asay naagettiyoonne darajjayettiyo ogee giigi giigi biyoogaa bessees.

8. (a) Isiyaasi yootido hiraagan odettidabay giiganaadan oottiday oonee? (b) He giigidabay nuna aybin maaddii? (“ Ba Huuphiyaa Kawushshidi Seeraa Siyiis” giya saaxiniyaakka xeella.)

8 Darajjayettiyoogaara gayttidabay hegaadan giiganaadan oottiyay oonee? Yihooway, “Worqqaa, . . . biraa, . . . taani neeyyo ehaana. Taani sarotettaa . . . sunttana” yaagiis. Gubaaˈee darajjayettiyo ogee giiganaadan oottiday Yihoowappe attin, asa gidenna. Qassi Yesuusi Kawotoosappe doommidi, he odettidabaa Yihooway ba Naˈaa baggaara giigissiis. He giigidabay nuna aybin maaddii? He giigidabay ‘sarotettaanne xillotettaa’ ehaanaagaa he xiqisee yootees. Nuuni Xoossaa kaaletuwaa kaallidi laamettiyo wode, nuussi sarotettay darees; qassi xillotettaa siiqiyoogee PHawuloosi ‘sarotettaa immiya Xoossaa’ yaagido Yihoowawu haggaazanaadan nuna denttettees.—Pili. 4:9.

9. Gubaaˈee maaran mankkan issippetettan deˈanaadan oottiday aybee, qassi aybissi?

 9 Yihoowa xeelliyaagan PHawuloosi, “Xoossai sarotettaa Xoossaappe attin, wocamaa [“maari mankki baynnabaa,” NW] Xoossaa gidenna” yaagiis. (1 Qor. 14:33) PHawuloosi maari mankki baynnabaa sarotettaara geeddarssiisippe attin, maarabaara geeddarssibeennaagaa akeeka. Aybissi? Ane hagaa qoppa: Maarabay ubbatoo sarotettay deˈanaadan oottenna. Leemisuwawu, amarida wotaaddarati salppidi maaran mankkan olaa dembbawu baana danddayoosona; shin eti hegaadan biyoogee olaassappe attin sarotettaassa gidenna. Hegaa gishshawu, nuuni Kiristtaane gidiyoogaadan, sarotettay baynnabay maaraba gidikkonne, minni eqqennaagaa hassayana koshshees. Hegaappe dumma hanotan, Xoossay immiyo sarotettay merinawu maaran mankkan deˈanaadan oottees. Hegaappe denddidaagan, “sarotettaa Xoossai” nu dirijjitiyaa kaalettiyo gishshawunne geeshshiyo gishshawu, a keehi galatoos! (Roo. 15:33) Kumetta saˈan deˈiya gubaaˈetun nuuni keehi ufayttidi maaran mankkan issippetettan deˈiyoogee Xoossay sarotettaa immiyo gishshataassa.—Maz. 29:11.

10. (a) Nu dirijjitiyan beni laamettidabay aybee? (“ Waatidi Kaseegaappe Loytti Heemmidaakko” giya saaxiniyaa xeella.) (b) Nuuni woygiya oyshata beˈanee?

10 “Waatidi Kaseegaappe Loytti Heemmidaakko” giya saaxinee nu dirijjitiyan beni maaran mankkan laamettida goˈˈiyaabaa qanttan qonccissees. SHin Yihooway mati nu Kawuwaa baggaara ‘nahaasiyaa worqqan’ laammidobay aybee? Kumetta saˈan deˈiya gubaaˈeta heemmiyoogan laamettidabay waatidi eti sarotettaaninne issippetettan minnanaadan oottidee? Neeni ‘sarotettaa immiya Xoossawu’ haggaazanaadan hegee waati maaddii?

Kiristtoosi Gubaaˈiyaa Waatidi Kaalettii?

11. (a) Geeshsha Maxaafaa xannaˈidoogee ay laammanaadan maaddidee? (b) Bolla gididi heemmiyaagaa yarati ay oottanawu murttidonaa?

11 Bolla gididi heemmiyaagee kaalettin ishantti Geeshsha Maxaafaa xinaatiyan hara darobaa gujjin, koyro xeetu layttaa gubaaˈiyan issi issibay waani oosettiyaakko, 1964ppe 1971 gakkanaashin loytti pilggidosona. * He xinaatee darajjayettiyoogaa xeelliyaagan koyro xeetu layttan gubaaˈeta heemmiyay issi cimaa xalaala gidennan, cimata ubbaa gidiyoogaa qonccissiis. (Piliphphisiyuusa 1:1; 1 Ximootiyoosa 4:14 nabbaba.) Hegaa loytti akeekido wode, bolla gididi heemmiyaagee Kawoy Yesuusi Xoossaa asaa dirijjitiyaa kaseegaappe giigissanawu bana kaalettiyoogaa akeekiis; qassi bolla gididi heemmiyaagaa yara gidida ishantti Kawuwaa azazuwaa kaallanawu murttidosona. Eti Geeshsha Maxaafaa maaraa kaallidi cimata sunttanawu bantta qofaa laammidosona. He wode 1970 heeran laamettida issi issibay aybee?

12. (a) Bolla gididi heemmiyaagaara gayttidaagan laamettidabay aybee? (b) Bolla Gididi Heemmiyaagee ha wodiyan waanidi darajjayettidaakko qonccissa. (“ Bolla Gididi Heemmiyaagee Kawotettaara Gayttidabaa Waati Oottii?” giya, sinttaa 130n deˈiya saaxiniyaakka xeella.)

12 Laamettidaban koyroogee bolla gididi heemmiyaagaara gayttidaba. He wode gakkanaassi, he citan deˈiya, ayyaanan tiyettida ishantti Wachi Tawer Baybl end Trakt Soosaytii of  Penssilveniyaa giyo maabaraa borddiyaa dayrekitereta laappunata. Gidoppe attin, bolla gididi heemmiyaagaa yaratu qooday kase 7; shin 1971n 11 gidiis; qassi hegaappe simmin borddiyaa dayrekitereti he citaappe dummatidosona. He citaa yarati issoy issuwaappe aadhiyaabadan xeellokkona; qassi layttan layttan kayan kayan liqambbare gidiyoogaa doommidosona.

13. (a) Oytamu layttawu laamettennan takkidabay aybee? (b) Bolla Gididi Heemmiyaagee 1972n ay oottidee?

13 Laamettidabaappe naaˈˈanttoogee ubba gubaaˈetuura gayttidaba. Hegaadan hanidoy aybiinee? Gubaaˈiyaa 1932ppe 1972 gakkanaashin issi ishaa xallay heemmees. He sunttettida ishay 1936 gakkanaassi haggaazuwaa dayrekitere geetettees. Hegaappe simmin, he sunttay gubbaaˈiyawu oottiyaagaa geetettiis; qassi wurssettan gubaaˈiyaa heemmiyaagaa geetettiis. He sunttettida ishantti wudiyawu ayyaanaaban koshshiyaabaa minnidi oottoosona. Gubaaˈiyaa heemmiyaagee darotoo, sunttettida haratuura zorettennan barkka gubaaˈiyaabaa kuuyees. SHin, Bolla Gididi Heemmiyaagee 1972n keehi koshshiya issibaa laammanawu giigiis. He laamettidabay aybee?

14. (a) Xiqimita 1, 1972n ayba ooratta maaray doommidee? (b) Gubaaˈiyaa cimata shiishshiyaagee Piliphphisiyuusa 2:3n deˈiya zoriyaa waatidi kaallii?

14 Gubaaˈiyaa issi ishaa xallay heemmiyoogee attin, Xoossaa sheniyan sunttettida, Geeshsha Maxaafaa maaraadan deˈiya hara ishanttikka gubaaˈe cima gididi haggaazoosona. He cimati ubbay issippe gubaaˈiyaa heemmoosona. Cimati Xiqimita  1, 1972n he ooratta maaraadan oottiyoogaa doommidosona. Ha wodiyan cimata shiishshiyaagee i haratuppe ‘guuxxiyaabadan’ xeelleesippe attin, aadhiyaabadan xeellenna. (Luq. 9:48) Kumetta saˈan deˈiya ishanttussi banttana kawushshiya hegaa mala ishantti gita anjjo!—Pili. 2:3.

Nu Kawoy ba aadhida eratettan, bana kaalliyaageetussi koshshiya wodiyan heemmiyaageeta denttidoogee qoncce

15. (a) Gubaaˈetun ubba cimati hashetidi oottidoogee aybin maaddidee? (b) Nu Kawoy aadhida erancha gidiyoogaa bessiyaabi aybee?

15 Gubaaˈiyaa oosuwaa ubba cimati hashetidi oottiyoogee keehi maaddiyaaba. Ane heezzubaa beˈoos: Koyruwan, hegee cimati ubbay gubaaˈiyan etawu gita maatay deˈikkonne, Yesuusi gubaaˈiyawu huuphe gidiyoogaa eti loytti akeekanaadan maaddees. (Efi. 5:23) Naaˈˈanttuwan, Leemiso 15:22y yootiyoogaadan, “daro zoriyaageeti de7iyoosan halchchidobai polettees.” Cimati gubaaˈiyaa ayyaanaaban qohiyaabaa xeelliyaagan issippe zorettiyoogeenne issoy haraa qofaa siyiyoogee Geeshsha Maxaafaa maaraadan eti qofaa qachanaadan maaddees. (Lee. 27:17) Hegaadan kuuyiyoogaa Yihooway anjjees; qassi hegee polettees. Heezzanttuwan, ayyaanaaban kaymida ishantti cima gididi haggaaziyoogee, gubaaˈeta heemmanawunne kaalettanawu ubbatoo cimata koshshiyo gishshawu, dirijjitee hegaa polanaadan oottees. (Isi. 60:3-5) Ane hagaa qoppa—kumetta saˈan deˈiya gubaaˈetu qooday 1971n, 27,000ppe daro; shin qooday gujjidi 2013n, 113,000ppe daro! Nu Kawoy ba aadhida  eratettan, bana kaalliyaageetussi koshshiya wodiyan heemmiyaageeta denttidoogee qoncce.—Mik. 5:5.

‘Wudiyawu Leemiso Gidiyoogaa’

16. (a) Cimati ay oottana koshshii? (b) Geeshsha Maxaafaa Tamaareti ‘dorssata heemmanaadan’ Yesuusi zorido zoriyaa waati xeellidonaa?

16 Beni Geeshsha Maxaafaa Tamaaretu wodekka, Xoossaa ashkkara gididi deˈanaadan cimati bantta mala Kiristtaaneta maaddana koshshiyoogaa eroosona. (Galaatiyaa 6:10 nabbaba.) Wochiyo Keelan 1908n issi huuphe yohoy Yesuusi, “Ta dorssata heemma” yaagido zoriyaa qonccissiis. (Yoh. 21:15-17) He huuphe yohoy cimatussi hagaadan giis: “Goday wudiyaa xeelliyaagan nuussi immido aawatettaa, hegeekka Godaa kaalliyaageeta miziyoogaanne naagiyoogaa nuuni gita maatadan xeellana koshshiyoogaa ubbatoo nu wozanan wottiyoogee keehi koshshiyaaba.” Wochiyo Keelay heemmiyoogee keehi koshshiyoogaa cimata hassayissanawu zaarettidi 1925n hagaadan giis: “Xoossaa woosa keettay abaa . . . qassi eti bantta ishanttussi oottiyooban i eta ubbaa oychees.”

17. Cimati loytti heemmanaadan waatidi maaduwaa demmidonaa?

17 Cimati heemmiyo eray ‘birataappe birawu’ laamettanaadan Yihoowa dirijjitee waatidi maaddidee? Loohissiyoogan maaddiis. Cimati tamaariyo Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay 1959n doommiis. “Huuphiyan Huuphiyan Maaddiyoogaa” giya qofay issi haasayan qoncciis. He cimati “aassiyaageeta eta soo biidi oychanawu prograamiyaa kessanaadan” zoree imettiis. Heemmiyaageeti biidi oychiyo wode minttettana danddayiyo dumma dumma ogee he haasayan qoncciis. Zaarettidi giigissido Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay 1966n doommiis. He timirtte keettan “Heemmiyoogee Keehippe Koshshiyaaba” giya huuphe yohoy qoncciis. He haasayawu waanna qofay aybee? Sintta xeera gididi kaalettiyaageeti “bantta soo asawu koshshiyaabaa suure kunttiyoogaanne  maara haggaaziyoogaa aggennan, Xoossaa wudiyaa siiquwan heemmana koshshees.” Unddenna layttaappe haa simmin, cimati tamaariyo daro timirtte keettay giigiis. Yihoowa dirijjitee ubbatoo tamaarissidoogee waati maaddidee? Ha wodiyan, Kiristtaane gubaaˈiyan ayyaanaaban heemmiya shaˈan qoodettiya ishantti deˈoosona.

Pilippinsse biittan 1966n, Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettaa

18. (a) Cimati oottiyo gitabay aybee? (b) Yihoowaynne Yesuusi minni oottiya cimata siiqiyoy aybissee?

18 Yihooway nu Kawuwaa Yesuusa baggara gubaaˈiyaa cimati gitabaa oottanaadan sunttiis. Eti oottiyoobay aybee? Awudeegaappenne wayssiya ha wodiyan Xoossaa dorssata kaalettiyoogaa. (Efi. 4:11, 12; 2 Xim. 3:1) Minni oottiya cimati Geeshsha Maxaafay, ‘Intte giddon deˈiya Xoossaa dorssaa wudiyaa Xoossay koyiyoogaadan, dosan, loˈˈo qofan heemmite. Dorssaa wudiyawu intte leemiso gidite’ giyo zoriyaa kaalliyo gishshawu, Yihoowaynne Yesuusi eta wozanappe siiqoosona. (1 PHe. 5:2, 3) Gubaaˈe cimati wudiyawu leemiso gidiyoonne gubaaˈee ufayssan saro deˈanaadan keehi maaddiyo daro ogetuppe naaˈˈata ane beˈoos.

Cimati Xoossaa Wudiyaa Ha Wodiyan Waati Heemmiyoonaa?

19. Nunaara haggaaziya cimatubaa ay qoppiyoo?

19 Koyruwan, cimati gubaaˈiyaa yaratuura oottoosona. Wonggeliyaa xaafee Luqaasi Yesuusabaa hagaadan giis: “Yesuusi Xoossaa kawotettaa mishiraachchuwaa yootiiddi, dumma dumma gita katamaanne guutta katamaa bees. Biyo wode, tammanne naa77u erissiyo [ashkkarati] . . . aara issippe de7oosona.” (Luq. 8:1, 2) Yesuusi ba kiittidoogeetuura issippe sabbakidoogaadan, leemiso gidiya cimati ha wodiyan bantta mala Kiristtaanetuura issippe sabbakoosona. Eti hegaadan oottiyoogee gubaaˈee ufayttanaadan keehi maaddiyoogaa akeekoosona. Gubaaˈiyaa yarati hegaa mala cimata aybidan  xeelliyoonaa? Layttay 88 heera gidido ZHaanina, “Gubaaˈe cimaara haggaaziyoogee taani aara haasayanaadaaninne a loytta eranaadan maaddees” yaagaasu. Layttay 35 heera gidido Istteeven giyo ishay, “Issi cimay tanaara sooppe soo haggaaziyo wode, i tana maaddanawu koyees gaada qoppays. I maaddiyoogee tana keehi ufayssees” yaagiis.

Henttanchay bayida dorssaa koyiyoogaadan, cimati gubaaˈiyaappe shaahettidaageeta koyidi demmanawu baaxetoosona

20, 21. Cimati Yesuusi yootido leemisuwan odettida henttanchaagaa malabaa waatidi oottana danddayiyoonaa? Leemisuwan qonccissa. (“ Saaminttan Saaminttan Oychiyoogee Maaddiis” giya saaxiniyaakka xeella.)

20 Naaˈˈanttuwan, Yihoowa dirijjitee cimati gubaaˈiyaappe shaahettidaageetussi qoppanaadan loohissiis. (Ibr. 12:12) Cimati ayyaanaaban shuggida hegaa mala asata maaddana koshshiyoy aybissee; qassi waatidi maaddana koshshii? Yesuusi dorssaa henttanchaabaanne bayida dorssaabaa yootido leemisuwaappe he oyshaa zaaruwaa akeekoos. (Luqaasa 15:4-7 nabbaba.) Leemisuwan odettida henttanchay issi dorssay bayidoogaa akeekidi, i baassi hara dorssi baynna uradan bayida dorssaa koyiis. Kiristtaane gubaaˈiyaa cimati he henttanchaa leemisuwaa ha wodiyan waatidi kaalliyoonaa? Henttanchawu he bayida dorssay alˈˈoba gidiyoogaadan, Xoossaa asaappe shaahettidaageeti cimatussi alˈˈoba. Eti ayyaanaaban shuggidaageeta dorssi bayidabadan xeelloosonappe attin, pattennabay xayidabadan xeellokkona. Hegaa bollikka, henttanchay bayida dorssaa “demmana gakkanaashin koyanau” biyoogaadan, cimati shuggidaageeta koyi demmidi maaddoosona.

21 Leemisuwan odettida henttanchay bayida dorssaa demmidi waatidee? I loddan oyqqidi “ba hashiyan tookkees”; tookkidi ba wudiyaakko ehees. Hegaadan, issi cimay ayyaanaaban shuggida urawu wozanappe qarettiyoogaa bessiya hanotan haasayissiyoogee he ura ayyaanaaban minttettin, i gubaaˈiyaa yaana danddayees. Gubaaˈiyaappe duuxxida Vikiter giyo Afirkkan deˈiya ishaa hegaa malabay gakkiis. I, “Taani shuggada takkido hosppun layttan, cimati tana maaddanawu oychiyoogaa aggibookkona” yaagiis. A keehi minttettidabay aybee? I hagaadan giis: “Issi gallassi, tanaara Aqinyetettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan tamaarida Joon giyo gubaaˈe cimay tana oychanawu yiidi he timirtte keettan i denttido amarida pootuwaa tana bessiis. He poototi taani ufayssiya darobaa hassayanaadan oottido gishshawu, kase Yihoowawu haggaaziyo wode demmiyo ufayssaa amottiyoogaa doommaas.” Jooni oychi simmin takkennan, Vikiteri gubaaˈiyaa biyoogaa doommiis. Ha wodiyan i zaarettidi aqinye gidiis. Qarettiya gubaaˈiyaa cimati nuuni keehi ufayttanaadan maaddoosona.—2 Qor. 1:24. *

Kaseegaappe Loytti Heemmiyoogee Xoossaa Asay Issippetettan Keehi Minnanaadan Oottees

22. Sarotettaynne xillotettay gubaaˈee issippetettan minnanaadan waatidi maaddiyoonaa? (“ Garamettida” giya saaxiniyaakka xeella.)

22 Qommoora beˈidoogaadan, Xoossaa asaa giddon xillotettaynne sarotettay ubbatoo daranaagaa Yihooway kasetidi  yootiis. (Isi. 60:17) Ha naaˈˈubatikka gubaaˈee issippetettan minnanaadan maaddoosona. Waatidi maaddiyoonaa? Xillotettaara gayttidaagan, “Xoossai issi GODAA” gidiyoogaa qoppa. (Zaa. 6:4) I kessido xillotettaa maaray biittaappe biittan gubaaˈetun dumma dumma gidenna. I iitaa kehaa xeelliyaagan kessido maaray issuwaa; qassi hegee ‘geeshshatu woosa keetta ubbankka’ issi mala. (1 Qor. 14:33) Yaatiyo gishshawu, gubaaˈee dicciyoy Xoossay kessido maaraa naagiyo wode xallaana. Sarotettaara gayttidaagan, nu Kawoy nuuni gubaaˈiyan sarotettan deˈiyoogaa xalla gidennan, ‘siga’ deˈiyaageeta gidanaadankka koyees. (Maa. 5:9) Hegaa gishshawu, nuuni ‘sarotetta ehiyaabaa koyoos.’ Nu giddon issi issitoo ooshshay kiyikko, eesuwan sigettoos. (Roo. 14:19) Yaatiyoogan, nu gubaaˈiyan sarotettaynne issippetettay deˈanaadan maaddoos.—Isi. 60:18.

23. Nuuni Yihoowa ashkkarata gidiyo gishshawu, ha wodiyan nuna ufayssiyaabay aybee?

23 Hidaare 1895n, cimata dooriyoogaa doommidoogee Wochiyo Keelan koyro odettido wode, aawatettay deˈiyo ishantti wozanappe koyiyoobaakka qonccissidosona. Eti qonccissidoy aybee? Eti darajjayettiyoogaara gayttidaagan giigida ha oorattabay Xoossaa asaa giddon “eesuwan ammanuwan issippetettay deˈana mala” maaddanaadan amottidosonanne woossidosona. Aadhida unddenna layttaabaa hassayiyo wode, heemmiyoogaara gayttidaagan Yihooway nu Kawuwaa baggaara loddan loddan giigissidobay goynuwaa issippetettaa minttidoogaa akeekiyo gishshawu, Yihoowa galatoos. (Maz. 99:4) Hegaappe denddidaagan, kumetta saˈan deˈiya Yihoowa asay ubbay ha wodiyan nuuni “issi qofan” oottiyoogan, ‘issi hanotan’ deˈiyoogaaninne ‘sarotettaa immiya Xoossawu’ “issippe” haggaaziyoogan ufayttees.—2 Qor. 12:18; Sofonaasa 3:9 nabbaba.

^ MENT. 11 He loytti pilggidoban eridobay Eyid tu Baybl Anderisttanding giyo maxaafan attamettiis.

^ MENT. 21 Ichashe 15, 2013, Wochiyo Keelan, sinttaa 27-31n deˈiya, “Gubaaˈiyaa Cimati ‘Nuna Ufayssanau Nunaara Oottiyaageeta’” giya huuphe yohuwaa xeella.