Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 8

Sabbakanawu Maaddiya Miishshata—Kumetta Saˈan Deˈiya Asawu Xuufiyaa Giigissiyoogaa

Sabbakanawu Maaddiya Miishshata—Kumetta Saˈan Deˈiya Asawu Xuufiyaa Giigissiyoogaa

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Biitta ubbaayyoonne zare ubbaayyo qaala ubban asaa tamaarissanawu maaddiya miishshata Yihooway nuussi muletoo immees

1, 2. (a) Koyro xeetu layttan, mishiraachuwaa Rooma Kawotettan ubbasan yootanawu aybi maaddidee? (b) Ha wodiyan Yihooway nuna maaddiyoogaa bessiyaabay aybee? (“ Mishiraachoy 670ppe Dariya Qaalan Odettees” giya saaxiniyaa xeella.)

YERUSALAAME biida asay siyiyoobaa ammanana danddayibeenna. Galiila asati hara biittaa qaalaa geeshshidi haasayoosona; qassi eti yootiyoobay siyiya asaa keehi ufayssiis. He gallassay 33 M.L. PHenxxaqosxxe gallassaa; qassi erissiyo ashkkarati dumma dumma qaalan haasayiyo maalaalissiya imotaa ekkidosona—hegee Xoossay eta maaddiyoogaa bessiyaaba. (Oosuwaa 2:1-8, 12, 15-17 nabbaba.) Eti he gallassi yootido mishiraachuwaa dumma dumma wogan diccida asay siyido gishshawu, hegaappe simmin Rooma Kawotettan ubbasaa gakkiis.—Qol. 1:23.

2 Ha wodiyan Xoossaa ashkkarati maalaalissiyaabay hanin dumma dumma qaalan haasayokkona. Gidikkokka, eti koyro xeetu layttan mishiraachuwaa yootido qaalaappe daro qaalan, hegeekka 670ppe dariya qaalan Kawotettaabaa yootiya xuufiyaa birshshoosona. (Oos. 2:9-11) Xoossaa asay keehi daro xuufiyaa keehi cora qaalan attamissido gishshawu, Kawotettaa mishiraachoy kumetta saˈaa gakkiis. Hegeekka Yihooway nuuni sabbakiyo oosuwaa kaalettanaadan Kawuwaa Yesuus Kiristtoosa goˈettiyoogaa bessiyaaba. (Maa. 28:19, 20) Aadhida 100 layttan ha oosuwaa polanawu nuuni goˈettido issi issi miishshata beˈiyo wode, Kawoy nuuni asaabaa qoppanaadan waati loohissidaakkonne Xoossaa Qaalaa tamaarissanaadan waati minttettidaakko akeeka.—2 Xim. 2:2.

Kawoy Ba Ashkkarati Tumaa Zerettaa Zeranaadan Maaddees

3. Nuuni sabbakanawu dumma dumma miishshaa goˈettiyoy aybissee?

3 Yesuusi “Kawotettaa qaalaa” zerettan, qassi asa wozanaa biittan leemissiis. (Maa. 13:18, 19) Goshshanchay kattaa zerana gadiyaa liiqissanawu dumma dumma miishshaa goˈettiyoogaadan, miilooniyan qoodettiya asay Kawotettaa mishiraachuwaa siyanaadan maaddanawu Yihoowa asay dumma dumma miishshaa goˈettees. He miishshatuppe amaridaageeta guutta wodiyawu goˈettida. Maxaafati, maxeetetinne hegaa mala hara xuufeti daro wodiyawu goˈˈoosona. Hagaappe kasetiya  shemppuwan beˈido cora asawu yootanawu maaddiya daro hiillatuppe dumma ogiyan, ha shemppuwan beˈana miishshati Kawotettaabaa aassiyaageeti asaara gayttidi tobbanaadan maaddidosona.—Oos. 5:42; 17:2, 3

Kanaada biittan Toronton fonografiyaanne cenggurssaa miishshaa giigissiyoogaa

4, 5. Fonograafiyaa waatidi goˈettidonaa; gidikkokka an pacciyaabay aybee?

4 Duuqettida haasayata. Aassiyaageeti 1930ppe 1940 gakkanaassi Geeshshaa Maxaafaa qofay deˈiyo duuqettida haasayaa asaa sissidosona. Duuqettida haasayay huuphiyan huuphiyan ekkiyo wodee ichashu daqiiqappe guutta. Duuqettida issi issi haasayaa huuphe yohoy “Sillaasiyaa,” “Nagaraappe Geeyiyo Sohuwaa,” qassi “Kawotettaa” giyaageetunne hegeetu mala qantta. He duuqettidaageeta waati goˈettidonaa? Amarkkan 1930n xammaqettida Ishaa Kiletan Wudworzi hagaadan giis: “SHuban qaaxxiya duuqettidaagaa kaassiyo guutta borssaa milatiyaabaa (fonografiyaa) oyqqada maara siyettanaadan shodettiya kushe malatiyaabaa gelissada duuqettidaagawu gaxan giigissada wottays. Issi keettaakko gakkada, fonografiyaa dooyays; yaatada kushe milatiyaabaa giigissa wottada kariyaa qoxxays. Keettaaway dooyiyo wode, ‘Taani neeni siyanaadan koyiyo keehi koshshiyaabaa ehaas’ yaagays.” Yaagin woygiyoonaa? Ishaa Wudworzi hagaadan giis: “Darotoo, issi issi asay siyees. Qassi hara wode, asay kariyaa gorddi bayees. Issi issitoo eti, tana fonografiyaa bayzziyaaba giidi qoppoosona.”

Beni, 1940 gakkanaassi duuqettida haasayati 90ppe daro; qassi hegee miilooniyaappe daroy duuqettiis

5 He wode, 1940 gakkanaassi duuqettida haasayati 90ppe daro; qassi hegee miilooniyaappe daroy duuqettiis. He wode Britaaniyan aqinye gididi haggaaziyaanne guyyeppe Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gidida Jon Baari hagaadan giis: “Fonografee 1936ppe 1936ppe 1945 gakkanaassi laggedan taappe shaahettenna. He wode hegee baynnan taani haniyoobaa xayays. Issi  uraa penggen Ishaa Razerforda haasayaa siyiyoogee minttettiyaaba; hegee i he sohuwan deˈiyoobadan qoppanaadan oottees. Fonografiyan markkattiyo wode, haggaazuwan tamaarissiyoogaadan asaa wozanaa denttettana danddayettennaagee tuma.”

6, 7. (a) Markkattiyo karddee aybissi maaddii, shin he karddiyan oottana danddayennabi aybee? (b) Yihooway ‘nu doonan haasayiyoobaa waatidi wottidee’?

6 Markkattiyo karddiyaa. Aassiyaageeti sooppe soo biidi haggaaziyo wode markkattiyo karddiyaa goˈettanaadan minttettiyaabay 1933ppe doommidi odettiis. Markkattiyo karddiyawu gomppay 7.6 santti meetire; qassi zananay 12.7 santti meetire. An Geeshsha Maxaafaa qofay amaridaagee, qassi keettaaway koyikko ekkanaadan Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufiyaa qonccissiyaabay xaafettiis. Aassiyaagee karddiyaa keettaawawu immidi, nabbabanaadan shoobbees. Guyyeppe Portto Riko biittaaninne Arjjenttiina biittan misoonaawe gidada haggaazida Liliyan Kamerud giyo michiyaa, “Markkattiyo karddiyan goˈettiyoogaa taani dosays” yaagaasu. A ayssi dosadee? A, “Nu giddon asaa loytti haasayissana danddayennaageeti deˈoosona. Yaatiyo gishshawu, hegee taani asaa haasayissiyoogaa meezetanaadan maaddiis” yaagaasu.

Markkattiyo karddiyaa (Xaaliyaa qaalan)

7 Qassi 1918n xammaqettida Ishaa Deevid Rushi, “Suurebaa haasayana danddayiyaabadan qoppiyaageeti keehi guutta gidiyo gishshawu, markkattiyo karddee ishantta maaddiis” yaagiis. SHin, he karddiyan oottana danddayennabi deˈees. Ishaa Rushi hagaadan giis: “Issi issitoo nuna haasayokkona giidi qoppiya asaara gayttoos. Nuuppe dariya baggay haasayokko gaana danddayettees. SHin, Yihooway nuuni ayyo haggaaziyaageeta gididi asaa haasayissanawu he wode giigettanaadan oottees. Daro gamˈˈennan, nuuni asaa penggen Geeshsha Maxaafaa goˈettanaadan tamaarissiyoogan haasayanabaa i nu doonan wottiis. Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettay 1940 heeran doommiyo wode hegee polettiis.”—Ermmaasa 1:6-9 nabbaba.

8. Kiristtoosi nena loohissanaadan waatada eeno gaana danddayay?

8 Maxaafata. Yihoowa asay 1914ppe doommidi Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo 100ppe dariya maxaafata attamissiis. Hegeetuppe amaridaageeti aassiyaageeti loytti haggaazanaadan loohissanawu giigidosona. Denmarkken deˈiya, 70 gidiya layttawu haggaazida Aana Larsen giyo michiyaa hagaadan gaasu: “Aassiyoogan qara gidanaadan Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa baggaaranne hegaara gayttida maxaafatu baggaara Yihooway nuna maaddiis. He maxaafatuppe koyroogee 1945n kiyida Tiˈokiratik Eyd tu Kingdem Paablishers giyoogaa gidiyoogaa hassayays. Hegaappe simmidi ‘Loˈˈo Ooso Ubbawu Giigidaageeta’ giyo maxaafay 1946n attamettiis. Haˈˈi nuuni goˈettiyoy 2001n attamettida, Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa Loohissuwan Goˈetta giyo maxaafaa. Yihooway baayyo oottanaadan ‘nuna danddayissana mala’ Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaynne hegaara gayttida maxaafati keehi maaddidoogee tuma. (2 Qor. 3:5, 6) Neeni Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettan  mazggabettadii? Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa Loohissuwan Goˈetta giyo maxaafaa saaminttan saaminttan shiiquwaa ekka baada timirtte keettaa xomoosiyaagee yootiyo wode kaallay? Neeni yaatikko, loˈˈo asttamaare gidanaadan Kiristtoosi nena loohissana mala eeno gaasa.—2 Qor. 9:6; 2 Xim. 2:15.

9, 10. Tumaa zerettaa zeranawunne haattaa ushshanawu maxaafati waatidi maaddidonaa?

9 Yihooway ba dirijjitee Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa aassiyaageeti qonccissanaadan maaddiya maxaafaa giigissanaadan oottiyoogankka nuna maaddees. Merinaa Deˈuwawu Kaalettiya Tumaa giyo maxaafay keehi maaddiis. Hegee koyro 1968n attamettiis; yaatidi sohuwaara keehi maaddiis. Hidaare 1968 Kawotetta Haggaazoy, “Asay Tumaa maxaafaa keehi koyiyo gishshawu, Masqqala aginan Birukiliine paabirkkay issi qammi haroodeegaappe dumma oosuwaa oottiis” yaagiis. He huuphe yohoy gujjidi hagaadan giis: “Naase aginan issi wode Tumaa maxaafaa attamissiyo qoodaappe a koyiya asaa qooday issi miiloonenne baggaappe daro!” Ha maxaafay 1982 gakkanaassi 100 miilooneppe daroy 116 qaalan attamettiis. Tumaa maxaafay 1968ppe 1982 gakkanaashin deˈiya 14 layttan issi miilooneppe dariya asay Kawotettaabaa aassiyaagaa gidanaadan maaddiis.

10 Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giyo, Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanawu keehi maaddiya hara maxaafay 2005n kiyiis. Hanno gakkanaassi he maxaafay 200 miiloone gidiyaagee 256 qaalan attamettiis! Hegee ay demissidee? Laappun layttan, hegeekka 2005ppe 2012 gakkanaassi 1.2 miiloone gidiya asay Kawotettaabaa aassiyaagaa gidiis. He wode, nunaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageetu qooday 6 miilooniyaappe gujjidi 8.7 miilooneppe dariis. Kawotettaabaa tumaa zerettaa zeranawunne haattaa ushshanawu nuuni oottiyoobaa Yihooway anjjiyoogee qoncce.—1 Qoronttoosa 3:6, 7 nabbaba.

11, 12. SHempponne paydo xallay xaafettido xiqiseti bessiyoogaadan, nu maxeeteti oossi giigidonaa?

11 Maxeeteta. Kase, Wochiyo Keelay “Xoossai xeesido,” “amarida dorssa wudiyau” giigees. (Luq. 12:32; Ibr. 3:1) Xiqimita 1, 1919n hara asay nabbabanawu ufayttiyo hara maxeetiyaa Yihoowa dirijjitee attamissiis. He maxeetiyaa Geeshsha Maxaafaa Tamaaretikka hara asaykka keehi dosiyo gishshawu, hegee daro layttawu Wochiyo Keelaappe kehin daroy asawu imettiis. He maxeetee koyro Zi Golden Eej geetettees. Qassi 1937n Konssoleshin geetettiis. Guyyeppe, 1946n Beegottite! geetettiis.

12 Wochiyo Keelaynne Beegottite! maxeetee giigiyo hanotay darotoo laamettiis; shin halchoy laamettibeenna; hegeekka Xoossaa Kawotettaa erissiyoogaanne Geeshsha Maxaafaa mintti ammananaadan maaddiyoogaa. Ha wodiyan, Wochiyo Keelay xannaˈiyoogeenne asawu immiyoogee attamettees. Xannaˈiyo Wochiyo Keelay ‘so asa’ yara gidida ‘amarida dorssa wudiyawunne’ ‘hara dorssatussi’ giigees. (Maa. 24:45; Yoh. 10:16) Asawu immiyo Wochiyo Keelay Geeshsha Maxaafaanne Xoossaa bonchikkonne tumaa eribeenna asatussi giigees. (Oos. 13:16)  Beegottite! maxeetee Geeshsha Maxaafaabaanne tumu Xoossaa Yihoowabaa erenna asawu giigees.—Oos. 17:22, 23.

13. Nu maxeetetuura gayttidaagan nena garamissiyaabay aybee? (“ Kumetta Saˈan Deˈiya Xuufetuppe Keehi Erettiyaageeta” giya saaxiniyaa xeella.)

13 Aginan aginan 44 miilooneppe dariya Beegottite! maxeeteenne 46 miiloone gidiya Wochiyo Keelay 2014 doomettaa gakkanaassi attamettiis. Beegottite! maxeetee 100 gidiya qaalan, qassi Wochiyo Keelay 200ppe dariya qaalan birshshettiyo gishshawu, kumetta saˈan etaagaa keena birshshettiyaanne asawu imettiya maxeetee baawa! Hegee keehi garamissiyaaba gidikkonne, maalaalettana koshshenna. He maxeeteti Yesuusi saˈa ubban odettana giidi yootido mishiraachuwaa qonccissoosona.—Maa. 24:14.

14. Nuuni mishettidi oottidobay aybee, qassi hegaadan aybissi oottidoo?

14 Geeshsha Maxaafaa. Ishaa Rasilinne a laggeti xuufiyaa attamanawu goˈettiyo dirijjitiyaa sunttaa laammidi Geeshsha Maxaafaa giya qaalaa gujjidosona; hegee Wachi Tawer Baybl end Trakt Sosayti geetettiis. Kawotettaa mishiraachuwaa asawu odanawu goˈettiyo waanna miishshay Geeshsha Maxaafaa gidiyo gishshawu, laammidoogee bessiyaaba. (Luq. 24:27) He laamettida sunttaara maayettiya ogiyan, Yihoowa dirijjitee Geeshsha Maxaafaa nabbabanaadaaninne hara asawu immanaadan keehi minttettiis. Leemisuwawu, Benjjaamin Wilseni birshshido Maatiyoosappe Ajjuutaa gakkanaassi deˈiya, Zi Emfatik Dayaglot giyo Geeshsha Maxaafaa birshshettaa 1926n nu dirijjitiyan attamissida. King Jemis Verzhin giyo birshshettaa 1942ppe doommidi 700,000 gidiyaagaa attamissidi asawu immida. Naaˈˈu layttappe guyyiyan, Yihoowa sunttay 6,823 sohuwan deˈiyo Amerikan Isttanderd Verzhin giyo birshshettaa attamissiyoogaa doommida. He maxaafaa 1950 gakkanaassi 250,000ppe dariyaagaa asawu immida.

15, 16. (a) Ooratta Alamiyaa Birshshettaabaa neeni nashshiyoy aybee? (“ Geeshsha Maxaafaa Eesuwan Birshshiyoogaa” giya saaxiniyaa xeella.) (b) Yihooway ne wozanaa denttettanaadan waatada eeno gaana danddayay?

15 Maatiyoosappe Ajjuutaa Gakkanaassi Deˈiya Ooratta Alamiyaa Birshshettay 1950n kiyiis. Geeshsha Maxaafaa Ooratta Alamiyaa Birshshettay kumettay 1961n kiyiis. Ha birshshettay Yihoowa sunttay koyro Ibrawetto xuufiyan deˈiyoosan zaarettidi xaafiyoogan Yihoowa bonchees. Geeshsha Maxaafan Xoossaa sunttay Maatiyoosappe Ajjuutaa gakkanaassi 237 sohuwan deˈees. Ooratta Alamiyaa Birshshettaa qofay danddayettida keenan koyroogaa mala gidanaadaaninne nabbabanawu ufayssiyaagaa gidana mala darotoo zaaretti giigissida; mata wodekka 2013n hegaadan giigissida. He birshshettay kumettay woy appe amaridaagee 2013 gakkanaassi, 121 qaalan 201 miilooneppe daroy attamettiis.

16 Issoti issoti Ooratta Alamiyaa Birshshettaa bantta qaalan nabbabidi woygidonaa? Neppale biitta asa issoy hagaadan giis: “Neppale qaalan kase birshshettidaagee beni wode qaalaa goˈettiyo gishshawu, daroti hegaa akeekanawu metootoosona. SHin haˈˈi Geeshsha Maxaafay ubbatoo goˈettiyo qaalan birshshettido gishshawu, loytti akeekana danddayoos.” Giddo Afirkkaa Ripabilikiyan deˈiya issi maccaasiyaa Sango qaalan birshshettidaagaa nabbabada yeekkaydda, “Hagee ta wozanaa ufayssees” yaagaasu.  He maccaaseedan nuuni ubbaykka Yihoowa Qaalaa galla galla nabbabiyoogan i nu wozanaa denttettanaadan eeno gaana danddayoos.—Maz. 1:2; Maa. 22:36, 37.

Demmido Miishshaanne Loohissuwaa Gishshawu Yihoowa Galatoos

17. Neeni loohiyoogaanne demmiyo miishshaa nashshiyoogaa waata bessana danddayay, qassi yaatikko ay demmuutee?

17 Kawoy Yesuus Kiristtoosi nuussi immido miishshaanne i nuna ubbatoo loohissiyoogaa nashshay? Xoossaa dirijjitee giigissiyo xuufiyaa nabbabanawu wodiyaa bazzay, qassi harata maaddanawu he xuufiyaa goˈettay? Yaatikko, neenikka Xiqimita 4, 1914n xammaqettida Opal Betler giyo micheegaadan gaana danddayaasa. Opala hagaadan gaasu: “Aadhida daro layttaa giddon, ta azinaynne [Edwardi] taani fonografiyaanne markkattiyo karddiyaa goˈettida. Sooppe soo biidi markkattiyo wode maxaafaa, bukleetiyaanne maxeetiyaa asawu immida. Zamachaaninne salppiyan biidi xaafettida erissuwaa asawu immida. Guyyeppe simmidi oychanaadaaninne [haˈˈi zaarettidi oychiyoogaa geetettees] eranawu koyiya asaa eta son Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanaadan loohida. Oosoy darido keehi ufayssiya deˈo deˈida.” Yesuusi baassi haarettiyaageeti zeriyoogaaninne cakkiyoogan minnidi oottanaagaanne issippe ufayttanaagaa yootiis. Miilooniyan qoodettiyaageeti he qaalay tuma gidiyoogaa Opaliigaadan markkattana danddayoosona.—Yohaannisa 4:35, 36 nabbaba.

18. Nuuyyo waatanawu maatay imettidee?

18 Kawuwawu haggaazenna daroti Xoossaa asay “tamaaribeenna coo asa” giidi qoppana danddayoosona. (Oos. 4:13) SHin ane hagaa qoppa! Kawoy bawu haarettiya coo asay taarikiyan erettida, ubbaappe keehi daro qaalan birshshidonne asawu immido amarida xuufiyaa attamiya wolqqaama dirijjite gidanaadan oottiis! Hegaappekka aadhiyaabay, asa ubbawu Kawotettaa mishiraachuwaa yootanawu he miishshata goˈettanaadan i nuna loohissidoogaanne denttettidoogaa. Kiristtoosaara issippe Kawotettaa tumaa zeridi asaa erissiyo ashkkara oottiyoogee nuussi gita maata!

Yihoowa asay aadhida xeetu layttan, Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo 20 biilooneppe dariya xuufiyaa attamissiis. Hegaa bollikka, jw.org giyo Weyb sayttiyaa kumetta saˈan Interneettiyaa goˈettiya 2.7 biilooniyaappe dariya asay beˈana danddayees.

Aassiyaageeti Geeshsha Maxaafaa tumaa xannaˈissanawu goˈettido amarida maxaafati hageeta: Zi Harp of God (1921n attamettiis), “Let God Bi Tru” (1946n attamettiis), Yu Kan Liv Forever in Paradayz on Erz (1982n attamettiis), qassi Nooleej Zat Liids tu Everlasting Layf (1995n attamettiis).

‘So asa’ geetettidaageeti oonakko mati akeekidobaa Isiine 15, 2013, Wochiyo Keelaa, sinttaa 23, mentto 13 n xeella.