Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 6

Sabbakiya Asaa—Haggaaziyaageeti Bantta Dosan Eeno Goosona

Sabbakiya Asaa—Haggaaziyaageeti Bantta Dosan Eeno Goosona

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Kawoy Sabbakiya Asaa Darajjayees

1, 2. Yesuusi kasetidi yootido gita oosoy aybee, qassi ay oyshaa oychana koshshii?

DAROTOO, deriyaa haariyaageeti polennabaa oottanawu qaalaa geloosona. Ubba loˈˈobaa oottanawu koyiyaageetikka qaalaa gelidobaa polennan aggana danddayoosona. Yesuusi ba gelido qaalaa ubbatoo poliyo gishshawu etappe dummatiyoogee ufayssiyaaba.

2 Yesuusi 1914n kawoti simmidi, i 1,900 gidiya layttappe kase yootido hiraagaa polanawu giigi uttiis. Yesuusi hayqqanaappe guuttaa kasetidi, “Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana” yaagiis. (Maa. 24:14) Hegee polettiyoogee i Kawo gididi qoncciyoogaa bessiya malaatatuppe issuwaa. Gidoppe attin, Kawoy asay bana siiqiyaagaa, siiqoy baynnaagaanne haymaanootee baynnaagaa gidido wurssetta gallassan ba dosan eeno giidi sabbakiya asaa waatidi darajjayanee? yaagiya, keehippe koshshiya oyshaa oychana bessees. (Maa. 24:12; 2 Xim. 3:1-5) He oyshaa zaaroy tumu Kiristtaanetu ubbaara gayttidaba gidiyo gishshawu nuuni erana koshshees.

3. Yesuusi ammanettidoy aybee, qassi i hegaadan ammanettidoy aybissee?

3 Yesuusi yootido hiraagaa zaarettada qoppa. “Odettana” giya qaalay ammanettiyoogaa bessennee? Ee, bessees! Yesuusi wurssetta gallassan ba dosan asay awu exatanaagaa ammanettiis. I hegaadan ammanettidoy aybissee? Hegaa ba Aawaappe tamaariis. (Yoh. 12:45; 14:9) Yesuusi asa gidanaappe kase, Yihooway bawu goynniyaageeti eeno gaanaagaa ammanettiyoogaa beˈiis. Yihooway hegaadan waati ammanettidaakko ane beˈoos.

“Ne Asai Eeno Gaana”

4. Israaˈeelati ayba oosuwawu imotaa immanaadan Yihooway yootidee, qassi eti waatidonaa?

4 Muusee Israaˈeela asay Yihoowayyo goynnana sohuwaa, hegeekka gayttiyo dunkkaaniyaa keexxanaadan Yihooway a azazido wode aybi hanidaakko hassaya. Yihooway asay ubbay he oosuwaayyo koshshiyaabaa immanaadan Muuse baggaara yootiis. “GODAAYYO immiyoobaa ehaanau koyiya ooninne”  ehaanaadan Muusee etawu yootiis. Yaatin asay waatidee? “Asai ba dosan coo immiyo imotaa maallado maallado gujji gujjidi ehiyoogaa aggibeenna.” Asay darobaa ehiido gishshawu, ‘ehiyoogaa aggi bayanaadan’ etawu odettiis! (Kes. 35:5; 36:3, 6) Israaˈeelati Yihooway etan ammanettidoogaadan oottidosona.

5, 6. Mazamure 110:1-3y yootiyoogaadan, Yihooway wurssetta wodiyan tumatettan goynniyaageeti waatanaagaa ammanettidee, Yesuusi shin?

5 Yihooway wurssetta gallassan baayyo goynniyaageeti hegaadan bantta dosan oottanaagaa ammanettii? Ee, ammanettees! Yesuusi yelettanaappe 1,000ppe dariya layttaa kasetidi, Yihooway Daawiti Masee haariyoogaa doommana wodiyaabaa xaafanaadan ba ayyaanan kaalettiis. (Mazamure 110:1-3 nabbaba.) Mati kawotida Kawuwaa, Yesuusa eqettana morkketi deˈana. SHin daro asay ayyo exatana. Kawuwaayyo oottanaadan eta wolqqanttana koshshenna. Eta giddon deˈiya yelagatikka bantta dosan eeno gaana; he yelagati keehi daro gidiyo gishshawu, guuraa xalqqiyan saˈaa kammida xaazan leemisettidoogee bessiyaaba. *

Bantta dosan kawotettawu exatiyaageeti xaazaadan keehi daro (Mentto 5 xeella)

6 Yesuusi Mazamure 110n babay kaseti odettidoogaa erees. (Maa. 22:42-45) Yaatiyo gishshawu, saˈa ubban mishiraachuwaa bantta dosan sabbakiya, ayyo ammanettidi exatiyaageeti deˈanaagaa i ammanettiyoogee bessiyaaba. Hanidabay ay qonccissii? Kawoy wurssetta gallassan ba dosan sabbakiya daro asaa darajjayidee?

“He Kiitay Taani Yootana Bessiyaaba; Hegee Tawu Gita Maata”

7. Yesuusi kawoti simmidi, bawu exatiyaageeti oottana oosuwawu eta giigissanawu ay oottidee?

7 Yesuusi kawoti simmidi takkennan, oottana bessiya oosuwawu bana kaalliyaageeta giigissiyoogaa doommiis. Nuuni SHemppuwaa 2 n beˈidoogaadan, i 1914ppe 1919 doomettaa gakkanaashin eta qoriisinne geeshshiis. (Mil. 3:1-4) Hegaappe  simmin, 1919n i bana kaalliyaageeta sintta xeera gididi kaalettanaadan ammanettida ashkkaraa sunttiis. (Maa. 24:45) He wodeppe haa simmin, he ashkkaray Kiristtaaneti ubbay sabbakana koshshiyoogaa zaari zaaridi qonccissiya gita shiiquwaa haasayatunne xuufetu baggaara ayyaanaabaa qumaa immees.

8-10. Gita shiiqoti sabbakiyo oosuwawu asaa waatidi denttettidonaa? Leemisuwaa yoota. (“ Sabbakanaadan Denttettida Beni Wode Gita SHiiqota” giya saaxiniyaakka xeella.)

8 Gita shiiquwaa haasayata. Geeshsha Maxaafaa Tamaareti kaaletuwaa koyidi Amarkkan, Ohayon, Seedar Poynt giyo sohuwan 1919n, Masqqala 1ppe 8 gakkanaashin shiiqidosona; hegee Koyro Alamiyaa Olaappe simmin eti shiiqido koyro gita shiiqo. Naaˈˈantto gallassi, Ishaa Razerfordi shiiqida asawu issi haasayan, “Saˈan issi Kiristtaanee oottiyo oosoy . . . Godaa Kawotettaabaa awaajjiyoogaa” yaagiis.

9 Heezzu gallassappe guyyiyan, “Issippe Oottiyaageetussi Yootiyoobaa” giya haasayan Ishaa Razerfordi he gita shiiquwawu waanna qofaa qonccissiis; he haasayay “Kawotettaabaa Erissiyoogaa” giya huuphe yohuwan Wochiyo Keelan kiyiis. I hagaadan giis: “Issi Kiristtaanee babaa yuushshi qoppiyo wode, ‘Taani saˈan deˈiyoy aybisee?’ yaagidi bana oychees. I, ‘Goday asa ubbay banaara sigettanaadan yootiyoobaa gattanaadan ba kehatettan tana kiittiis; qassi, he kiitay taani yootana bessiyaaba; hegee tawu gita maata’ yaagidi he oyshaa zaarana bessees.”

10 He haasayan Ishaa Razerfordi asaa naatu metuwaa xayssanay Xoossaa Kawotettaa xalla gidiyoogaa asawu yootanawu goˈettana mala Zi Golden Eej (haˈˈi Beegottite! geetettees) giyo maxeetee attamettanaagaa erissiis. Yaatidi, i ay keena asay he maxeetiyaa asawu immanawu koyiyaakko shiiqida asaa oychiis. Guyyeppe he shiiquwaabaa hagaadan giidi yootidosona: “Asay oottidobay keehi ufayssiyaaba. SHiiqida 6,000 asay ubbay denddi eqqiis.” * He wode Kawotettaabaa awaajjanawu wozanappe koyiya, bantta dosan Kawuwawu exatiyaageeti deˈiyoogee qoncce!

11, 12. Yesuusi kaseti yootido oosoy awude oosettanaakko Wochiyo Keelay 1920n woygidee?

11 Xuufeta. Yesuusi kasetidi yootido, Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyo oosoy keehi koshshiyaaba gidiyoogee Wochiyo Keelan yaa qoncci qonccidi biis. Ane 1922 heeran qonccidabaappe issi issi leemisuwaa beˈa.

12 Maatiyoosa 24:14y polettanaadan odettanabay aybee? He oosoy awude oosettanee? Isiine 1, 1920 Wochiyo Keelay, “Kawotettaa Mishiraachuwaa” giya huuphe yohuwan, yootanabay aybakko hagaadan giidi qonccissiis: “Mishiraachoy ha ceega alamee xayiyoogaaranne Masiyaa kawotettay eqqiyoogaara gayttidaba.” He huuphe yohoy, “He kiitay alamiyaa gita olaappe [Koyro Alamiyaa Olaa] ‘iita waayiya’ gakkanaashin  odettana bessees” yaagidi, odettana wodiyaa qonccissiis. Hegaa gishshawu, he huuphe yohoy, “Banttana Kiristtaane giyaageetu biitta ubban ha mishiraachuwaa yootiyo . . . wodee haˈˈa” yaagiis.

13. Wochiyo Keelan 1921n, bantta dosan oottiya, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ufayttanaadan oottidabi aybi odettidee?

13 Xoossaa asay Yesuusi kasetidi yootido oosuwaa giddin oottanee? Akkay. Laappune 15, 1921 Wochiyo Keelan kiyida, “Minnite” giya huuphe yohoy bantta dosan oottiya, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneta ufayssiis. Ubba asay, “Ha oosoy taani yootana bessiyaabanne tawu gita maata gidennee?” yaagidi bana oychanaadan he huuphe yohuwan odettiis. Gujjidikka hagaadan giis: “Intte [he oosuwaa oottiyoogee maata gidiyoogaa] akeekiyo wode, haratussi yootiyoogaa aggennaadan Godaa qaalay a ‘meqettaa giddon qumˈˈettidi, eexxiya tama mala gidido’ Ermmaasadan hananaagaa ammanettoos.” (Erm. 20:9) He minttettiya qofay Kawotettawu ammanettidi exatiya asan Yihoowaynne Yesuusi ammanettiyoogaa bessiyaaba.

14, 15. Wochiyo Keelay 1922n, tiyettida Kiristtaaneti haratussi waati yootanaadan zoridee?

14 Tumu Kiristtaaneti asaassi Kawotettaabaa waatidi yootana koshshii? Naase 15, 1922 Wochiyo Keelay, “Haggaazoy Keehi Koshshiyaaba” giya qantta gidikkokka wolqqaama huuphe yohuwan ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti “xuufiyaa asawu immanaadan, soo biidi eta haasayissanaadaaninne saluwaa kawotettay matattidoogaa markkattanaadan” zoriis.

15 Kiristtoosi 1919ppe haa simmin, Kawotettaabaa awaajjiyoogee issi Kiristtaanee saˈan oottana bessiyaabanne awu gita maata gidiyoogaa ammanettida wozannaama ashkkaraa baggaara zaari zaaridi qonccissiis. SHin beni wode Geeshsha Maxaafaa Tamaareti Kawotettaabaa awaajjanaadan odin eti waatidonaa?

‘Ammanettidaageeti Bantta Dosan Oottana’

16. Ubba asay haggaazana koshshiyoogee odettido wode issi issi cimati waatidonaa?

16 Tiyettida Kiristtaaneti ubbay haggaazana koshshees giido qofaa 1920nne 1930 heeran issoti issoti eqettidosona. Hidaare 1, 1927, Wochiyo Keelay he wode hanidabaa hagaadan giidi qonccissiis: “Ha wodiyan bantta ishantti haggaazanaadan minttettennanne banttawukka haggaazanawu koyenna . . . woosa keettaa [gubaaˈiyaa] cimati deˈoosona. . . . Eti Xoossaa kiitaa, i sunttido Kawuwaa kiitaanne a Kawotettaa kiitaa asawu sooppe soo biidi yootanaadan odettida qofaa xaasayi xeelloosona.” He huuphe yohoy, “Ammanettidaageeti hegaa mala asata akeekidi etappe shaahettiyo wodeenne he asati gubaaˈe cima gidana danddayennaagaa etawu yootiyo wodee gakkiis” yaagidi geeshshi yootiis. *

17, 18. Ammanettida ashkkaray kaaletuwaa yootin gubaaˈiyan deˈiyaageetuppe dariya baggay waatidee, qassi aadhida 100 layttan miilooniyan qoodettiyaageeti waatidonaa?

17 Gubaaˈiyan deˈiyaageetuppe daroti ammanettida ashkkaray immido kaaletuwaa wozanappe kaallidoogee ufayssiyaaba.  Eti Kawotettaa kiitaa asawu yootiyoogaa gita maata oottidi xeellidosona. Laappune 15, 1926 Wochiyo Keelay, “Ammanettidaageeti ha kiitaa asawu yootanawu . . . bantta dosan oottoosona” yaagidi hegaa qonccissiis. Ammanettida he asati Mazamure 110:3n kaseti odettidaagaadan oottidi, Mase Kawuwawu bantta dosan exatidosona.

18 Aadhida 100 layttan miilooniyan qoodettiyaageeti bantta dosan eeno giidi Kawotettaabaa awaajjidosona. Hagaappe kaallidi amarida shemppotun eti waatidi sabbakidaakko, hegeekka eti goˈettido hiillaanne miishshaa, qassi hegaappe denddidaagan aybi hanidaakko beˈana. SHin ba xallaa siiqiya alamiyan deˈiiddi miilooniyan qoodettiyaageeti bantta dosan Kawotettaabaa sabbakiyoy aybissakko ane koyro beˈoos. Hegee aybissakko nuuni beˈiyo wode, ‘Taani haratussi mishiraachuwaa yootiyoy aybissee?’ yaagidi nuna oychana koshshees.

‘Kasetidi Xoossaa Kawotettaa Koyite’

19. ‘Kasetidi Xoossaa kawotettaa koyanaadan’ Yesuusi zorido zoriyaa nuuni siyiyoy aybissee?

19 Yesuusi bana kaalliyaageeti ‘kasetidi Xoossaa kawotettaa koyanaadan’ zoriis. (Maa. 6:33) Nuuni he zoriyaa siyiyoy aybissee? Kawotettay keehippe koshshiyoogaa woy Xoossaa halchuwan waannaba gidiyoogaa eriyo gishshataassa. Hagaappe kasetiya shemppuwan nuuni beˈidoogaadan, geeshsha ayyaanay ufayssiya Kawotettaabaa tumaa loddan loddan qonccissiis. Kawotettaabaa alˈˈo tumay nu wozanaa denttettiyo wode, nu deˈuwan kasetidi he Kawotettaa koyoos.

Asi moogido miishsha demmida bitanee keehi ufayttidoogaadan, Kiristtaaneti Kawotettaa tumaa demmido gishshawu ufayttoosona (Mentto 20 xeella)

20. Yesuusa kaalliyaageeti kasetidi Kawotettaa koyanaadan odettida zoriyaa siyidi waatanaakko moogido miishshaabaa Yesuusi yootido leemisoy waatidi qonccissii?

20 Yesuusi bana kaalliyaageeti kasetidi Kawotettaa ubbatoo koyanaadan odettida zoriyaa siyidi waatanaakko erees. Moogido miishshaabaa i yootido leemisuwaa qoppa. (Maatiyoosa 13:44 nabbaba.) Leemisuwan Yesuusi yootido bitanee asi moogido miishshaa goshshaa goyiiddi demmidi, hegee alˈˈoba gidiyoogaa sohuwaara akeekiis. I ay oottidee? “Daro ufaittiiddi biidi, baayyo de7iyaabaa ubbaa baizzidi, he goshshaa shammiis.” Nuuni hegaappe ay tamaariyoo? Nuuni Kawotettaa tumaa demmidi, hegee alˈˈoba gidiyoogaa eriyo wode, ubbatoo nu deˈuwan Kawotettaabaa kaseyanawu aggana koshshiyaabaa aynne zilˈˈettennan aggibayoos. *

21, 22. Ammanettidi Kawotettawu exatiyaageeti kasetidi Kawotettaa koyiyoogaa waati bessiyoonaa? Leemisuwaa yoota.

21 Ammanettidi Kawotettawu exatiyaageeti kasetidi Kawotettaa koyiyoogaa bantta oosuwan bessoosona. Eti bantta eraanne bantta aquwaa Kawotettaabawu peeshshoosona; qassi bantta deˈo ubban he Kawotettaabaa sabbakoosona. Daroti kumetta wodiyaa haggaazanawu gitabaa aggibayidosona. Bantta dosan sabbakiya ubbati Yihooway Kawotettaa kaseyiyaageeta anjjiyoogaa bantta deˈuwan beˈidosona. Beni wode hanida issibaa akeeka.

 22 Everi giyo azinaynne Loveniyaa giyo a machiyaa 1928 heeran doommidi Amarkkan tohossa baggan kolpporttere (aqinye) gididi haggaazidosona. Daro layttappe guyyiyan, Loveniyaa hagaadan gaasu: “He wodeppe doommidi Everinne taani aqinye gididi ufayttidi daro layttaa oottida. Darotoo nadaajiyaanne qumaa shammanawu miishshaa awuppe demmanaakko erokko. SHin Yihooway ubbatoo koshshiyaabaa kunttees. Nuuni aqinye gididi oottiyoogaa aggibookko. Nuussi koshshiyaabay awudenne pacci erenna.” Filoridan, Pensakoola kataman haggaaziyo wode etawu issitoo miishshaynne qumay wurido wodiyaa Loveniyaa hassayawusu. Eti soo gakkiyo wode yan, “Inttena siiqiya Pensakoola gubaaˈiyaappe” gi xaafido woraqataynne naaˈˈu gita qarcciitaa kumida qumay deˈees. Loveniyaa kumetta wodiyaa haggaazido daro layttaa hassayada, “Yihooway nuna mule yeggi aggenna. Nuuni an ammanettishin nuna mule aggibayenna” yaagaasu.

23. Neeni demmido Kawotettaabaa tumaa aybidan xeellay, qassi ay oottanawu murttadii?

23 Nuuni ubbay haggaazuwan issi likke oottana danddayokko. Nu hanotay dumma dumma. Gidikkokka, nuuni ubbay mishiraachuwaa wozanappe sabbakiyoogaa gita maata oottidi xeellana danddayoos. (Qol. 3:23) Nuuni Kawotettaabaa alˈˈo tumaa demmidoogaa xoqqu oottidi xeelliyo gishshawu, nuuni danddayiyoogaa keenaa loytti haggaazanawu danddayettida ubbabaa aggibayanawu koyoos woykko amottoos. Neenikka hegaadan murttidoogee qoncce.

24. Kawotettay wurssetta gallassan oottido keehi gitabaappe issoy aybee?

24 Aadhida xeetu layttan Kawoy Maatiyoosa 24:14 hiraagay polettanaadan oottiiddi takkiis. I oonanne giddennan hegaadan oottiis. A kaalliyaageeti ba xallaa siiqiya alamiyaappe kiyi simmidi, bantta dosan eeno giidi sabbakoosona. Eti saˈa ubban mishiraachuwaa sabbakiyoogee Yesuusi Kawo gididi qonccidoogaa erissiya malaatatuppenne wurssetta gallassan Kawotettay oottido keehi gitabaappe issuwaa.

^ MENT. 5 Geeshsha Maxaafan xaazay issibay keehi daro gidiyoogawu leemiso gidiis.—Doo. 27:28; Mik. 5:7.

^ MENT. 10 Oosoy Imettidoogeeta giyo bukleetee hagaadan giis: “Zi Golden Eej giyo maxeetiyaa asawu immiyo oosoy Kawotettaabaa sooppe soo biidi zamachan yootiyoogaa. . . . Kawotettaabaa yooti simmidi, asay konttiraatiyaa gelin gelana xayin Zi Golden Eej maxeetiyaa ubbawu immana koshshees.” Hegaappe simmin daro layttawu, asay Zi Golden Eej giyo maxeetiyaanne Wochiyo Keelaa konttiraatiyaa gelanaadan ishantti yootana mala odettiis. Usuppune 1, 1940 doomettan Yihoowa asay naaˈˈu maxeetetakka asawu immanaadaaninne immidoogaa iripportte oottanaadan odettiis.

^ MENT. 16 He wode, cimata gubaaˈiyaa asay doorees. Yaatiyo gishshawu, haggaazanaadan odettida qofaa eqettiyaageeta gubaaˈiyaa asay doorennan aggana danddayees. Dooriyoogee attin cimata Xoossay koyiyo ogiyan sunttiyoogaabaa SHemppuwaa 12 n beˈana.

^ MENT. 20 Yesuusi daro alˈˈo inqquwaa koyiya zalˈˈanchaabaa yootido leemisuwan hegaara issi mala qofaa yootiis. Zalˈˈanchay inqquwaa demmido wode, baayyo deˈiyaabaa ubbaa bayzzidi a shammiis. (Maa. 13:45, 46) He naaˈˈu leemisoti nuuni Kawotettaabaa tumaa dumma dumma ogiyan tamaarana danddayiyoogaakka qonccissoosona. Issoti issoti coo demmoosona; harati a demmanawu koshshaa buusoosona. SHin nuuni tumaa demmidoy ayba ogiyaananne gido, nu deˈuwan Kawotettaa kaseyanawu nu goˈˈaa aggibayanawu koyoos.

Bantta dosan Kawotettawu exatiyaageeti xaazaadan keehi daro (Mentto 5 xeella)