Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 9

Sabbakiyoogee Demissiyo Ayfiyaa—“Kattai Cahaa Bessiis”

Sabbakiyoogee Demissiyo Ayfiyaa—“Kattai Cahaa Bessiis”

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Yihooway Kawotettaa tumaa zerettay diccanaadan oottiis

1, 2. (a) Erissiyo ashkkaratussi kirqqi giidoy aybissee? (b) Yesuusi yootido cahay aybee?

YESUUSI yootidobay erissiyo ashkkaratussi kirqqi giis. I eta, “Goshshaa loitti xeellite; kattai cahaa bessiis” yaagiis. Eti Yesuusi malaatiyo sohuwaa xeellikkokka, cahaa bessida kattaa gidennan, mati caarida banggaa beˈoosona. Eti hagaadan qoppennan aggokkona: ‘I yootiyo cahay aybee? Kattaa cakkanay daro aginappe guyyiyaana.’—Yoh. 4:35.

2 SHin, Yesuusi yootiyoy kattaa cahaabaa gidenna. He wode i ayyaanaabaa cahaa, hegeekka asaa shiishshiyoogaa xeelliyaagan ba erissiyo ashkkarata keehi koshshiya naaˈˈubaa tamaarissanawu koyiis. He naaˈˈubay aybee? Hegaa eranawu, ane he taarikiyaa loyttidi pilggoos.

Oosuwawu SHoobbiyoogaanne Ufayssaa Demmanaagaa Yootiyoogaa

3. (a) Yesuusi “kattai cahaa bessiis” giidoy ay bisseeshsha? (b) Yesuusi ba yootidobaa waati qonccissidee?

3 Yesuusi 30 M.L. wurssettaa heeran Samaariyaa katamaa Sikaara matan ba erissiyo ashkkaratuura hegaa haasayiis. Erissiyo ashkkarati katamaa biyo wode, Yesuusi haattaa ollaa matan issi maccaaseessi ayyaanaabaa tumaa yootiiddi takkiis; a i yootidobay keehi koshshiyaaba gidiyoogaa sohuwaara akeekaasu. Erissiyo ashkkarati katamaappe Yesuusakko simmiyo wode, he maccaasiyaa siyido maalaalissiyaabaa ba shoorotussi yootanawu eesuwan Sikaara katamaa baasu. A yootidobay keehi ufayssido gishshawu, i shoorotuppe daroti Yesuusaara gayttanawu haattaa ollaakko ellellidi biidosona. Yesuusi Samaare katamaa asay coray goshshaappe hini haahuwaara yiyaageeta beˈidi, “Goshshaa loitti xeellite; kattai cahaa bessiis” giidoy he wode gidennan aggenna. Yesuusi i yootiyoy kattaa cahaabaa gidennan, ayyaanaabaa gidiyoogaa qonccissanawu hagaadan giis: “Cakkiyaagee . . . kattaa merinaa de7uwau shiishshees.”—Yoh. 4:5-30, 36.

4. (a) Yesuusi ayyaanaabaa cahaa xeelliyaagan tamaarissido naaˈˈubay aybee? (b) Nuuni beˈana oyshati awugeetee?

4 Yesuusi ayyaanaabaa cahaa xeelliyaagan tamaarissido keehippe koshshiya naaˈˈubay aybee? Koyruwan, eesuwan oottana koshshees. I, “kattai cahaa bessiis” yaagidoogee kaalliyaageeti  oottanaadan shoobbidoogaa bessees. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati oosoy eesoyiyaaba gidiyoogaa akeekanaadan, ‘Cakkiyaagee damoozaa ekkees’ yaagiis. Cahay doommido gishshawu, haganaa sugiyo wode gidenna! Naaˈˈanttuwan, cakkiyaageeti ufayttoosona. Yesuusi zeriyaageetinne cakkiyaageeti “issippe ufaittana” yaagiis. (Yoh. 4:35b, 36) Yesuusi ‘Samaariyaa asaappe daroy banan ammanidoogaa’ beˈidi ufayttidoogee qoncce; erissiyo ashkkaratikka minnidi cakkiyoogan hegaadan keehi ufayttana. (Yoh. 4:39-42) Ha koyro xeetu layttaa taarikee awudeegaappenne wolqqaama cahaa cakkiyo ha wodiyan haniyaabaa loytti qonccissiyo gishshawu, hegee nuussi keehi koshshiyaaba. Cahay ha wodiyan awude doommidee? Cakkiyaageeti oonee? Hegee hanno gakkanawu demissido ayfee aybee?

Nu Kawoy Awudeegaappenne Wolqqaama Cahaa Cakkanaadan Kaalettees

5. Kumetta saˈan cakkanaadan kaalettiyay oonee, qassi Yohaannisi beˈido ajjuutay eesuwan cakkana koshshiyoogaa waati qonccissii?

5 Yihooway kiitettida Yohaannisi beˈido ajjuutan, kumetta saˈan asaa shiishshiyo oosuwaa kaalettanaadan Yesuusa sunttidoogaa qonccissiis. (Ajjuutaa 14:14-16 nabbaba.) He ajjuutay, Yesuusi akiliiliyaa wottidoogaanne baacaa oyqqidoogaa qonccissees. Yesuusa ‘huuphiyan deˈiya worqqa akiliilee’ i haariiddi deˈiya Kawo gidiyoogaa bessees. ‘A kushiyan deˈiya qara baacay’ i Cakkiyaagaa gidiyoogaa bessees. Yihooway ‘saˈaa kattay melidoogaa’ issi kiitanchaa baggaara yootiyoogan eesuwan cakkana koshshiyoogaa qonccissiis. “Cahaa saatee gakkido gishshau,” haganaa sugana koshshenna! Xoossay ‘ne baacaa yedda’ yaagidi azazidoogaa siyidi Yesuusi ba baacaa yeddin saˈaa kattay cahettiis; hegeekka, saˈan deˈiya asay shiiqiis. Ha ufayssiya ajjuutaykka ‘kattay cahaa bessidoogaa’ nuuni hassayanaadan oottees. Kumetta saˈan cahay doommiyo wodiyaa nuuni eranaadan ha ajjuutay maaddii? Ee, maaddees!

6. (a) “Cakkiyo wodee” awude doommidee? (b) ‘Saˈaa kattaa cahay’ awude doommidee? Qonccissa.

6 Ajjuutaa shemppo 14n deˈiya, Yohaannisi beˈido ajjuutay Cakkiyaagee Yesuusi akiliiliyaa wottidoogaa (paydo 14) bessiyo gishshawu, i Kawo gididi 1914n sunttetti uttiis. (Dane. 7:13, 14) Hegaappe simmin issi wode, cahaa doommanaadan Yesuusawu azazoy imettiis (paydo 15). Yesuusi, “Cakkiyo wodee, wodiyaa wurssettaa” yaagidi gisttiyaa cakkiyo wodiyaabaa yootido leemisuwankka haniyaabay hegaara issi mala maaran polettiyoogaa akeekoos. Yaatiyo gishshawu, cakkiyo wodeenne wodiyaa wurssettay 1914n issi wodiyan doommiis. ‘Cakkiyo wodiyan’ guyyeppe cahay doommiis. (Maa. 13:30, 39) Kasebaa qoppiyo wode, Yesuusi Kawoti simmin amarida layttaappe guyyiyan cakkiyo wodee doommidoogaa akeekana danddayoos. Koyro, 1914ppe 1919 doomettaa gakkanaassi Yesuusi ayyaanan tiyettidaageeta geeshshiis. (Mil. 3:1-3; 1 PHe. 4:17)  Guyyeppe, 1919n ‘kattaa cakkiyoogaa’ doommiis. Sohuwaara, Yesuusi mati sunttettida ammanettida ashkkaraa baggaara nu ishantti eesuwan sabbakana koshshiyoogaa akeekanaadan maaddiis. Yaatin aybi hanidaakko ane qoppa.

7. (a) Nu ishantti ay pilggidoogee eesuwan sabbakana koshshiyoogaa akeekanaadan maaddidee? (b) Nu ishantti ay oottanaadan zoree imettidee?

7 Wochiyo Keelay Isiine 1920n hagaadan giis: “Geeshsha Maxaafaa pilggiyoogee kawotettaabaa asawu yootiyo gita maatay woosa keettawu imettidoogaa qonccissiyaaba milatees.” Leemisuwawu, Isiyaasa hiraagay Kawotettaa mishiraachoy kumetta saˈan odettana koshshiyoogaa ishantti akeekanaadan maaddiis. (Isi. 49:6; 52:7; 61:1-3) He oosuwaa waatidi oottana danddayiyaakko eti eribookkona, shin Yihooway banttawu ogiyaa dooyanaagaa ammanettidosona. (Isiyaasa 59:1 nabbaba.) Eesuwan sabbakana koshshiyoogaa hegaadan loytti akeekido gishshawu, nu ishantti kaseegaappe minnidi sabbakanaadan zoree imettiis. Ishantti ay oottidonaa?

8. Sibikatiyaa oosuwaara gayttidaagan nu ishantti 1921n akeekido naaˈˈubay aybee?

8 Wochiyo Keelay Tisaase 1921n hagaadan giis: “Ha layttay awudeegaappenne keehi loˈˈo laytta; qassi 1921n hara ay layttaagaappenne daro asay tumaa siyiis.” He maxeetee gujjidikka, “Biron oottana darobay deˈees. . . . Wozanappe ufayttidi hegaa oottiyaageeta gidoos” yaagiis. Yesuusi sabbakiyoogaa xeelliyaagan ba kiittidoogeetussi yootido keehi koshshiya naaˈˈubaa, hegeekka eesuwan oottana koshshiyoogaanne oosanchati ufayttiyoogaa nu ishantti waati akeekidaakko yuushsha qoppa.

9. (a) Wochiyo Keelay 1954n cahaabaa ay qonccissidee, qassi aybissi? (b) Aadhida 50 layttan kumetta saˈan aassiyaageetu qooday ay keena gujjidee? (“ Kumetta Saˈan Qooday Gujjidoogaa” giya sanxxarazhiyaa xeella.)

9 Hara dorssatu yara gidida zaway baynna daro asay Kawotettaa mishiraachuwaa siyanaagaa nu ishantti 1930 heeran akeeki simmin, sibikatiyaa oosoy yaa gujjiis. (Isi. 55:5; Yoh. 10:16; Ajj. 7:9) Hegaappe denddidaagan aybi hanidee? Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyaageetu qooday 1934n 41,000;  hegaappe gujjidi 1953n 500,000 gidiis! Tisaase 1, 1954 Wochiyo Keelay hagaadan giis: “Kumetta saˈan ha wolqqaama cahaa cakkidoy Yihoowa ayyaanaananne a Qaalaappe demmiyo wolqqaana.” *Zak. 4:6.

KUMETTA SAˈAN QOODAY GUJJIDOOGAA

 Biittaa

1962

1987

2013

Awusttiraaliyaa

15,927

46,170

66,023

Brazile

26,390

216,216

756,455

Paransaaye

18,452

96,954

124,029

Xaaliyaa

6,929

149,870

247,251

Jaappaane

2,491

120,722

217,154

Mekisiiko

27,054

222,168

772,628

Nayjeeriyaa

33,956

133,899

344,342

Pilippinsse

36,829

101,735

181,236

Amarkkaa

289,135

780,676

1,203,642

Zambbiya

30,129

67,144

162,370

XANNAˈIYA ASAA QOODAY GUJJEES

 1950

234,952

1960

646,108

1970

1,146,378

1980

1,371,584

1990

3,624,091

2000

4,766,631

2010

8,058,359

Cahay Demissiyo Ayfiyaabay Loˈˈo Leemisuwan Odettiis

10, 11. Sanaafici giyo mittaa ayfiyaa leemisoy zerettaa dichaa xeelliyaagan ay qonccissii?

10 Yesuusi Kawotettaabaa yootido leemisuwan, cahay demissiyo ayfiyaa qonccissidi yootiis. Yesuusi yootido sanaafici giyo mittaa ayfiyaa leemisuwaanne irshshuwaa leemisuwaa ane beˈoos. Ha leemisoti wurssettaa wodiyan waanidi polettidaakko nuuni beˈana.

11 Sanaafici giyo mittaa ayfiyaa leemisuwaa. Issi bitanee sanaafici giyo mittaa ayfiyaa zeriis. Hegee diccidi kafoy a tashiyan keexxiyoogaa keena gita mitta gidiis. (Maatiyoosa 13:31, 32 nabbaba.) Ha leemisuwan he ayfiyaa dichaabay aybi qonccidee? (1) He ayfee keehi diccidoogee maalaalissiyaagaa. ‘Saˈan deˈiya mitta ayfe ubbaappe’ guuxxiya ayfiyaa diccada ‘daro daashshay’ deˈiyo mitta gidaasu. (Mar. 4:31, 32) (2) Dicciyoogee attenna. ‘He ayfiyaa zerin mokkaasu.’ Yesuusi ‘mokkawusu’ giisippe attin, “mokkana danddayawusu” gibeenna. A dicciyoogaa mule aggukku. (3) Ha dicciya mittay an uttiyaageeti deˈanawu loˈˈo soho. “Kafoi yiidi,” ‘i tashiyaa kuwan bawu keettaa keexxees.’ Ha heezzubay ha wodiyan ayyaanaaban cakkiyoogaara waanidi gayttii?

12. Sanaafici giyo mittaa ayfiyaa leemisoy ha wodiyan cakkiyoogaara waanidi gayttii? (“ Xannaˈiya Asaa Qooday Gujjees” giya sanxxarazhiyaakka xeella.)

12 (1) Keehi diccidoogaa: Leemisoy Kawotettaa mishiraachoynne Kiristtaane gubaaˈee dicciyoogaa qonccissees. Cakkiyoogan mishettidi oottiyaageeti 1919ppe doommidi, zaaretti eqqida Kiristtaane gubaaˈiyaa yoosona. He wode cakkiyaageetu qooday guutta gidikkonne, eesuwan dicciis. Hegee 20tta xeetu layttaa doomettaappe ha wodiyaa gakkanaashin maalaalissiya dichaa dicciis. (Isi. 60:22) (2) Polettennan attennaba: Kiristtaane gubaaˈee ubbatoo dicciyoogaa mule aggenna. Zerettaa eqettiyaabay ay keena darikkonne, xubbiyaaba ubbaa diggidi zerettay ubbatoo diccees. (Isi. 54:17) (3) Deˈiyoosaa: He mittaa bolli keettaa keexxiya “kafoi” 240 gidiya biittan Kawotettaa mishiraachuwaa siyidi Kiristtaane gubaaˈiyaa yara gidiya, daro miilooniyan qoodettiya suure wozanay deˈiyo asaa leemiso. (Hiz. 17:23) Eti yan ayyaanaabaa qumaa demmoosona, woppu goosonanne naagettoosona.—Isi. 32:1, 2; 54:13.

Sanaafici giyo mittaa ayfiyaa leemisoy Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiyaageeti shemppiyoogaanne naagettiyoogaa bessees(Mentto 11, 12 xeella)

13. Irshshuwaa leemisuwan dichaabay aybay odettidee?

13 Irshshuwaa leemisuwaa. Issi maccaasiyaa munaqan guutta irshshuwaa tiga simmin, he irshshoy munaqay ubbay denddanaadan oottiis. (Maatiyoosa 13:33 nabbaba.) Ha leemisuwan dichaabay aybay odettidee? Naaˈˈubaa ane beˈoos. (1) Dichay laamettanaadan oottees. Irshshoy “munaqqido munaqai ubbai denddana gakkanaassi” ubbasaa gakkees. (2) Dichay  ubbasaa gakkees. Irshshoy munaqqido munaqa ubbaa, hegeekka “heezzu kere xiilliyaa” denttees. Ha naaˈˈubay ha wodiyan ayyaanaaban cakkiyoogaara waanidi gayttii?

14. Irshshuwaa leemisoy ha wodiyan ayyaanaaban cakkiyoogaara waanidi gayttii?

14 (1) Laamettiyoogaa: Irshshoy Kawotettaa mishiraachuwaa leemiso; qassi munaqay asaa naatu leemiso. Irshshuwaa tigi simmin munaqay laamettiyoogaadan, Kawotettaa mishiraachuwaa siyin asaa wozanay laamettees. (Roo. 12:2) (2) Ubbasaa gakkees: Irshshoy ubbasaa gakkiyoogee Kawotettaa mishiraachoy ubbasaa gakkiyoogaa leemiso. Irshshoy loddan loddan kumetta munaqaa gakkees. Hegaadan, Kawotettaa mishiraachoy ‘saˈaa gaxaa gakkanaashin’ odettiis. (Oos. 1:8) Leemisuwan qonccida he hanotay, nuuni sabbakiyoogaa asay akeekana xayikkonne, nu oosuwaa teqqido biittankka Kawotettaa mishiraachoy odettanaagaa bessees.

15. Isiyaasa 60:5, 22n deˈiya qaalay waanidi polettidee? (Sinttaa 93n deˈiya, “ Yihooway Danddayissiis” giya saaxiniyaanne sinttaa 96-97n deˈiya, “ ‘Qoodan Guuttati’ Waanidi ‘Gita Kawotetta’ Gididonaa?” giya saaxiniyaakka xeella.)

15 Yesuusi he leemisota yootanaappe 800 gidiya layttaa kasetidi, ha wodiyan ayyaanaaban cakkiyoogee ay keena aahokko, qassi hegee ay keena ufayssiyaabakko Yihooway Isiyaasa  baggaara dogettenna ogiyan yootiis. * Yihooway asay “haahuwaappe” ba dirijjitiyawu waani zulanaakko qonccissiis. I ha wodiyan deˈiya ayyaanan tiyettidaageetuppe attidaageetu leemiso gidida maccaaseessi hagaadan giis: “Neeni be7ada ufaittana; ne wozanaikka keehi poccu gaana. Aissi giikko, abbaa bollan de7iya gidai neekko simmana; kawotettatu duretettaikka neekko yaana.” (Isi. 60:1, 4, 5, 9) He qaalay polettiis. Ha wodiyan, daro wodiyawu Yihoowawu haggaazidaageeti bantta biittan Kawotettaabaa aassiyaageetu qooday keehi guuttaappe biidi daro shaˈa gididoogaa beˈidi, tumukka ufayssan poocu goosona.

Yihoowa Ashkkarati Ubbay Ufayttiyoy Aybissee?

16, 17. ‘Zeriyaageenne cakkiyaagee issippe ufayttanaadan’ oottiya issibay aybee? (“ Amaazoona Giyo Heeran Naaˈˈu Traktteti Naaˈˈu Asatu Wozanaa Denttettidosona” giya saaxiniyaakka xeella.)

16 Yesuusi ba kiittidoogeetussi, “Zeriyaageenne cakkiyaagee issippe ufaittana mala, cakkiyaagee . . . kattaa merinaa de7uwau shiishshees” yaagidoogaa hassayaasa. (Yoh. 4:36) Kumetta saˈan cakkiyoogan nuuni waanidi ‘issippe ufayttiyoo’? Daroban ufayttoos. Heezzata ane beˈoos.

17 Koyruwan, cakkiyoogan Yihooway oottiyoobaa beˈidi ufayttoos. Nuuni Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyo wode, zerettaa zeroos. (Maa. 13:18, 19) Issi uray Kiristtoosawu erissiyo ashkkara gidanaadan maaddiyo wode, cakkoos. Yihooway Kawotettaa ‘zerettay mokkanaadaaninne diccanaadan’ waati oottiyaakko nuuni beˈiyo wode, wozanappe ufayttoos. (Mar. 4:27, 28) Nuuni zeriyo issi issi zerettay gamˈˈidi mokkin hara asay cakkees. Birttaaniyaa biittan 60 layttappe kase xammaqettida michee Joniigaa malabaa ne deˈuwan beˈennan aggakka. A hagaadan gaasu: “Taani daro layttappe kase mishiraachuwaa yootiyo wode eta wozanan zerettaa zeridoogaa yootiya asatuura gayttaas. Guyyeppe hara Yihoowa Markkati eta Geeshsha Maxaafaa xannaˈissidi, eti Yihoowa ashkkara gidanaadan maaddidoogaa erabeykke. Taani zerido zerettay diccidi cahettido gishshawu ufayttaas.”—1 Qoronttoosa 3:6, 7 nabbaba.

18. Ufayttanaadan oottiyaabay 1 Qoronttoosa 3:8n odettidabay aybee?

18 Naaˈˈanttuwan, PHawuloosi, “Xoossai huuphiyan huuphiyan a daafuraa keenaa ayyo woitana” yaagidoogaa hassayiyo wode, ubbatoo ufayttoos. (1 Qor. 3:8) Woytuwaa ekkiyoy oosuwaadaanappe attin, demmiyo ayfiyaadaana gidenna. Hegee asay siyenna moottan sabbakiyaageeta keehi minttettiyaaba! Zeriyo oosuwaa wozanappe oottiya Markkati ubbay Xoossaa sinttan ‘daro ayfiyaa ayfiyo’ gishshawu, ufayttoosona.—Yoh. 15:8; Maa. 13:23.

19. (a) Maatiyoosa 24:14n deˈiya, Yesuusi yootido hiraagay waanidi nuuni ufayttanaadan oottii? (b) Nuuni erissiyo ashkkara oottana xayikkonne, ay hassayana koshshii?

19 Heezzanttuwan, nu oottiyoobay hiraagay polettanaadan oottiyo gishshawu ufayttoos. Kiitettidaageeti, “Ne yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatai aiba gidanee?” yaagidi oychido wode, Yesuusi etawu zaaridobaa qoppa. He  malaatatuppe issoy kumetta saˈan sabbakiyoogaa gidiyoogaa yootiis. I erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaabaa yootidee? CHii, gidenna. I, “Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana” yaagiis. (Maa. 24:3, 14) Hegaa gishshawu, Kawotettaabaa sabbakiyoogee, hegeekka zerettaa zeriyoogee malaatatuppe issuwaa. Yaatiyo gishshawu, nuuni Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyo wode erissiyo ashkkara oottana xayikkonne, ‘markkattiyoogaa’ hassayoos. * Ee, asay siyin siyana xayin, Yesuusi yootido hiraagay polettanaadan oottoos; qassi Xoossaara issippe oottiyo gita maataa demmoos. (1 Qor. 3:9) Hegee keehi ufayttanaadan oottiyaaba!

“Awai Mokkiyoosaappe Biidi Wulliyoosaa Gakkanaashin”

20, 21. (a) Milkkiyaasa 1:11n deˈiya hiraagay waani polettiiddi deˈii? (b) Cakkiyoogaa xeelliyaagan ay oottanawu murttadii, qassi aybissi?

20 Koyro xeetu layttan, Yesuusi i kiittidoogeeti eesuwan cakkana koshshiyoogaa akeekanaadan maaddiis. I 1919ppe doommidi, ha wodiyan deˈiya ba erissiyo ashkkaratikka hegaa akeekanaadan maaddiis. Hegaa gishshawu, Xoossaa asay kaseegaappe minnidi oottiis. Cakkiyoogee attennaba gidiyoogee qoncciis. Hananabaa yootiya Milkkiyaasi odidoogaadan, “awai mokkiyoosaappe biidi wulliyoosaa gakkanaashin” ha wodiyan mishiraachoy odettees. (Mil. 1:11) Ee, away mokkiyoosaappe biidi wulliyoosaa gakkanaashin, hegeekka arshshoppe biidi arggo gakkanaassi zeriyaageetinne cakkiyaageeti saˈan awan deˈikkonne, issippe oottoosonanne issippe ufayttoosona. Qassi away mokkoosappe biidi wullana gakkanaashin, hegeekka maalladoppe omarssi gakkanaassi woy gallassa kumettaa eesuwan oottoos.

21 Nuuni aadhida 100 gidiya layttaa qoppiyo wodenne qoodan keehi guutta gidida Xoossaa ashkkarati waanidi “gita kawotetta” gididaakko akeekiyo wode, ‘nu wozanay keehi poocu gees.’ (Isi. 60:5, 22) Hegan ufayttiyoogeenne ‘kattaa Godaa’ Yihoowa siiqiyoogee awudeegaappenne wolqqaama cahay polettana gakkanaassi nuuni ubbay nu gishshaa oottana mala denttettanaadan amottoos!—Luq. 10:2.

^ MENT. 9 He layttatuuninne hegaappe kaalliya unddenna layttatun hanidabaa gujjada eranawu, neeni Xoossaa Kawotettaabaa Awaajjiya Yihoowa Markkata (Inggilizettuwaa) giyo maxaafaa sinttaa 425-520n deˈiya, 1919ppe 1992 gakkanaassi cakkiyoogan oosettidabaa yootiya qofaa nabbabanaadan minttettoos.

^ MENT. 15 Ha ufayssiya hiraagaabaa gujjada eranawu, Isiyaasa Hiraagaa—Asaa Naatu Ubbawu Pooˈida Pooˈuwaa Paydo 2 (Amaarattuwaa) giyo maxaafaa sinttaa 303-320 xeella.

^ MENT. 19 Beni Geeshsha Maxaafaa Tamaareti ha keehi koshshiya tumaa akeekidosona. Hidaare 15, 1895n kiyida Xiyoone Wochiyo Keelay hagaadan giis: “Amarida gisttiyaa shiishshana danddayikko, tumaabaa keehi markkattana danddayettees. . . . Ubbay mishiraachuwaa yootana danddayees.”