Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 1

‘Ne Kawotettay Yo’

‘Ne Kawotettay Yo’

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Xoossaa kawotettaabaa Yesuusi tamaarissidobaa pilggiyoogaa

1, 2. Yesuusi kiittidoogeetuppe heezzati siyishin Yihooway ay yootidee, qassi eti ay oottidonaa?

NEENI issibaa oottanaadan Yihooway yootiyaakko, waanuutee? I yootidobay aybanne gido, ufayttada oottikkii? Ufayttanaagee qoncce!

2 Paasikaa Baalaa 32 M.Ln bonchi simmin daro takkennan, Yesuusi kiittidoogeetuppe heezzatussi, PHeexiroosawu, Yaaqoobawunne Yohaannisawu hegaadan odettiis. (Maatiyoosa 17:1-5 nabbaba.) Eti bantta Godaara “gita deriyaa” huuphiyaa kiyido wode, Yesuusi saluwan Kawo gididi demmana bonchuwaa ajjuutan beˈidosona. Ajjuutan beˈiyoobay tumu haniiddi deˈiyaaba milatido gishshawu, PHeexiroosi issibaa oottanawu koyiis. PHeexiroosi haasayishin, shaaray eta gentti aggiis. He wode PHeexiroosinne a laggeti Yihooway ba huuphen haasayishin siyidosona; hanno gakkanawu hegaa malabaa siyida asi keehi guutta. Yihooway, Yesuusi ba Naˈaa gidiyoogaa yooti simmidi, “I giyoogaa siyite” yaagiis. Kiitettidaageeti Xoossay azazido he azazuwaa polidosona. Eti Yesuusi tamaarissidobaa siyidosona, qassi haratikka siyanaadan zoridosona.—Oos. 3:19-23; 4:18-20.

Yesuusi harabaappe aaruwan Xoossaa Kawotettaabaa yootiis

3. Yihooway nuuni a Naˈay yootiyoobaa siyanaadan koyiyoy aybissee, qassi nuuni pilggana koshshiya qofay awugee?

3 “I giyoogaa siyite” giya ha azazoy, nuna goˈˈanaadan Geeshsha Maxaafan xaafettiis. (Roo. 15:4) Ayssi giikko, Yesuusi Yihoowa gishshaa haasayiyaagaa; qassi Yesuusi tamaarissiyo wode ubban, a Aaway nuuni eranaadan koyiyoobaa tamaarissiis. (Yoh. 1:1, 14) Yesuusi Xoossaa Kawotettaabaa, hegeekka Kiristtoos Yesuusinne 144,000ti issippe ayssiyo Mase Kawotettaabaa harabaappe aaruwan yootido gishshawu, nuuni keehi koshshiya ha allaalliyaa akeekan pilggana bessees. (Ajj. 5:9, 10; 14:1-3; 20:6) SHin, Yesuusi Xoossaa Kawotettaabaa keehi darobaa yootidoy aybissakko koyro ane beˈoos.

‘Wozana Giddon Kumidabay’ Aybee?

4. Yesuusi Xoossaa Kawotettaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa waatidi bessidee?

4 Xoossaa Kawotettay Yesuusi keehi xoqqu oottidi xeelliyooba. Nuuni hegaadan giyoy aybissee? Nuuni haasayiyoobay nu wozanan deˈiyaabaa bessiyo gishshataassa, woykko nuuni xoqqu oottidi xeelliyoobaa qonccissiyo gishshataassa. Yesuusi  ba huuphe, “Doonai wozana giddon kumidabaa haasayees” yaagiis. (Maa. 12:34) Yesuusi odana danddayiyo wode ubban Xoossaa Kawotettaabaa yootiis. Xoossaa Kawotettaabay oyddu wonggeliyan 100ppe dariya sohuwan odettiis; hegaappe dariya baggay Yesuusi yootidoogaa. Yesuusi Xoossaa Kawotettaa ba timirttiyawu waanna huuphe yoho oottiis. I, “Taani hara kataman de7iya asaukka Xoossaa kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootanau bessees. Aissi giikko, Xoossai tana kiittidoogee hegaassa” yaagiis. (Luq. 4:43) Yesuusi hayquwaappe denddi simmidikka, ba erissiyo ashkkaratuyyo Xoossaa Kawotettaabaa yootiyoogaa aggibeenna. (Oos. 1:3) Yesuusi Xoossaa Kawotettaa keehippe nashshiyo gishshawu, a wozanay he Kawotettaabaa yootanaadan a denttettidoogee qoncce.

5-7. (a) Yihooway ba Kawotettaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa aybin eriyoo? Leemisuwan yoota. (b) Nuuni Xoossaa Kawotettaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

5 Xoossaa Kawotettay Yihoowaykka xoqqu oottidi xeelliyooba. Hegaa aybin eriyoo? Yihooway ba mexi issi Naˈaa saˈaa kiittidoogaa hassaya; a Naˈay yootidobaynne tamaarissidobay ubbay Yihoowappe yiidaba. (Yoh. 7:16; 12:49, 50) Yesuusa deˈuwaanne haggaazuwaa xeelliyaagan oyddu wonggeliyan xaafettida ubbabaykka Yihoowappe yiis. Hegee woygiyoogaakko ane issi kutti qoppa.

Nuuni ubbay, ‘Taani Xoossaa Kawotettaa xoqqu oottada xeelliyaanaa?’ yaagidi oychana koshshees

6 Neeni so asaa pootuwaa albbemiyan wottaydda deˈiyaabadan qoppa. Neeyyo daro pootoy deˈees; shin albbemiyan wottana danddayiyoy amaridaagaa xalla. Yaatin waatuutii? Wottanaageeta dooraasa. Pootuwaa albbemiyan pootuwaa beˈiyoogaadan Wonggeleti nuussi Yesuusabaa loytti qonccissoosona. Yihooway Wonggeliyaa xaafiyaageeta ba ayyaanan denttettidi Yesuusi saˈan deˈiyo wode yootidonne oottido ubbabaa xaafanaadan oottibeenna. (Yoh. 20:30; 21:25) Nuuni Yesuusi haggaazido waanna gaasuwaanne Yihooway keehippe xoqqu oottidi xeelliyoobaa akeekanaadan maaddiyaabaa eti xaafanaadan Yihoowa ayyaanay kaalettiis. (2 Xim. 3:16, 17; 2 PHe. 1:21) Wonggeletun Xoossaa Kawotettaa xeelliyaagan Yesuusi tamaarissido darobay deˈiyo gishshawu, he Kawotettay Yihooway xoqqu oottidi xeelliyooba gaana danddayoos. Yihooway nuuni a Kawotettaabaa eranaadan koyiyoogee maalaalissiyaaba!

7 Nuuni ubbay, ‘Taani Xoossaa Kawotettaa xoqqu oottada xeelliyaanaa?’ yaagidi oychana koshshees. Nuuni hegaadan xeellikko, he Kawotettaabaa Yesuusi yootidobaanne tamaarissidobaa, hegeekka he kawotettay keehippe koshshiyoogaa, qassi i waanidi yaanaakkonne awude yaanaakko ufayttidi siyana.

‘Ne Kawotettay Yo,’—Waanidi Yaanee?

8. Yesuusi Xoossaa Kawotettay keehi koshshiyoogaa waatidi qonccissidee?

8 Yesuusi tamaarissido leemiso woosaa qoppa. Yesuusi he Kawotettay ay oottanaakko qonccissiyoogan, Kawotettay keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa akeekanawu metenna ogiyan yootiis. He woosan laappunbay deˈees. Koyro denttido heezzubay  Yihoowa halchuwaabaa, hegeekka a sunttaa geeshshatettaara, a Kawotettay yiyoogaaranne a shenee saluwan haniiddi deˈiyoogaadan saˈan hananaagaara gayttidaba. (Maatiyoosa 6:9, 10 nabbaba.) He heezzubay issoy issuwaara gayttidaba. Yihooway Mase Kawotettaa baggaara ba sunttaa geeshshananne ba sheniyaa polana.

9, 10. (a) Xoossaa Kawotettay yiyo wode ay oottanee? (b) Neeni polettin beˈanawu amottiyo Geeshsha Maxaafaa hidootay awugee?

9 Xoossaa Kawotettay waanidi yaanee? Nuuni, ‘Ne Kawotettay yo’ yaagidi woossiyo wode, Kawotettay ba oottanabaa polanaadan oychoos. Ha Kawotettay yiyo wode saˈa ubbaa haarana. He Kawotettay asa kawotettaa ubbaa gujjin, ha iita alamiyaa xayssidi, xillotettay kumido ooratta alamiyaa ehaana. (Dane. 2:44; 2 PHe. 3:13) He wode, he Kawotettaa haaruwan kumetta saˈay gannate gidana. (Luq. 23:43) Xoossay hassayiyoogeeti hayquwaappe denddidi bantta siiqiyoogeetuura issippe deˈana. (Yoh. 5:28, 29) Azazettiya asaa naati wottiyoobi baynna asa gididi merinawu deˈana. (Ajj. 21:3-5) Wurssettan, Xoossaa Yihoowa shenee saluwan haniiddi deˈiyoogaadan saˈankka hanana! Geeshsha Maxaafay yootiyo he hidootay polettin beˈanawu amottikkii? Neeni Xoossaa Kawotettay yaanaadan woossiyo wode ubban he ufayssiya hidootay polettanaadan woossiyoogaa hassaya.

10 Xoossaa Kawotettay ‘yiidi’ Yesuusi tamaarissido leemiso woosaa poliichibeennaagee qoncce. Hegaa bollikka, haˈˈi asa kawotettay haariiddi deˈees; qassi xillotettay kumido ooratta alamee yiichibeenna. SHin hegaa xeelliyaagan mishiraachoy deˈees. Xoossaa Kawotettay haariiddi deˈees; hegaa nuuni kaalliya shemppuwan tobbana. Xoossaa Kawotettay haariyoogaa doommiyo wodiyaabaanne yaana wodiyaabaa Yesuusi yootidobaa ane haˈˈi pilggoos.

Xoossaa Kawotettay Eqqidoy Awudee?

11. Xoossaa Kawotettay eqqidoogaa xeelliyaagan Yesuusi qonccissidobay aybee?

11 Yesuusi erissiyo ashkkaratuppe issoti issoti Xoossaa Kawotettay koyro xeetu layttaa M.Ln haariyoogaa doommana giidi qoppikkonne, he wode doommennaagaa Yesuusi yootiis. (Oos. 1:6) Yesuusi issuwaa yooti simmidi naaˈˈu laytta kumennan koyroogaappe dummatiya haraa yootido naaˈˈu leemisota ane beˈa.

12. Yesuusi gisttiyaanne zardduwaa xeelliyaagan yootido leemisoy Xoossaa Kawotettay koyro xeetu layttaa M.Ln haariyoogaa doommibeennaagaa waatidi qonccissii?

12 Gisttiyaabaanne zardduwaabaa leemisuwaa. (Maatiyoosa 13:24-30 nabbaba.) Yesuusi ha leemisuwaa yooti simmidi hegaa ba erissiyo ashkkaratuyyo qonccissiis; i yootidoy 31 M.L. ofinttan gidennan waayi aggana. (Maa. 13:36-43) Kiitettidaageeti hayqqi simmin Dabloosi zardduwaa (worddo Kiristtaaneta) gisttiyaa (“Kawotettaa asaa,” woykko ayyaanan tiyettida Kiristtaanetu) giddon zeriis; he leemisuwaa waanna qofaynne a birshshettay hegaa. Gistteenne zarddoy cahaa wodee, hegeekka ‘wodiyaa wurssettay’ gakkanaashin issippe diccana. Cahaa wodee doommi simmin, shiishshiyaageeti  zardduwaa shiishshana. Yaati simmidi gisttiyaa shiishshana. Yaatiyo gishshawu, ha leemisoy qonccissiyoogaadan Xoossaa Kawotettay haariyoogaa doommanay koyro xeetu layttaa M.Ln gidennan, dicciyo wodee wuri simmiina. Giidobay hanin, dicciyo wodee wurin cahaa wodee 1914n doommiis.

13. Yesuusi saluwaa biidi sohuwaara Mase Kawotettaa Kawo gidi haariyoogaa doommennaagaa waatidi leemisuwan qonccissidee?

13 Pawunddiyaa leemisuwaa. (Luqaasa 19:11-13 nabbaba.) Yesuusi 33 M.Ln wurssetta buussaa Yerusalaame biyo wode ha leemisuwaa yootiis. I yootiyoobaa ezggiyaageetuppe issoti issoti eti Yerusalaame gakkosaara i ba Kawotettaa essana giidi qoppidosona. Yesuusi he qofay likke gidennaagaa, qassi Kawotettay haariyoogaa doommanay daro wodiyaappe guyyiyaana gidiyoogaa qonccissanawu, ‘kawotettaa ekkidi yaanawu, haaho dere biya’ issi gita daannan bana leemisiis. * Yesuusi baana ‘haaho deree’ saluwaa; yan a Aaway a Kawo oottidi sunttana. SHin Yesuusi saluwaa biidi sohuwaara Mase Kawo gididi sunttettennaagaa erees. Keerettida wodee gakkanaashin, i Xoossaappe ushacha baggan uttidi naagees. I naagiiddi daro xeetu layttaa takkiis.—Maz. 110:1, 2; Maa. 22:43, 44; Ibr. 10:12, 13.

Xoossaa Kawotettay Awude Yaanee?

14. (a) Yesuusi i kiittidoogeetuppe oyddati oychido oyshaa woygidi zaaridee? (b) Yesuusi yootido hiraagay polettiyoogan, nuuni i qonccidi takkiyo wodiyaabaanne Kawotettaabaa ay akeekiyoo?

14 Yesuusa asay woranaappe guutta gallassaa kasetidi, i kiittidoogeetuppe oyddati, “Ne yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatai aiba gidanee?” yaagidi oychidosona. (Maa. 24:3; Mar. 13:4) Yesuusi Maatiyoosa shemppo 24ninne 25n deˈiya  aaho hiraagaa yootidi he oyshaa zaariis. Yesuusi i qonccidi takkiyo, a ‘yuussaa’ geetettida wodiyaa shaakki eranawu maaddiya alame yuushuwan hanana dumma dummabaa yootiis. I qonccidi takkiyo wodee doommiyoy Xoossaa Kawotettay haariyoogaa doommiyo wode; qassi he wodee wuriyoy Kawotettay yiyo wode. Yesuusi yootido hiraagay 1914ppe doommidi polettiiddi deˈiyoogaa qonccissiya daro naqaashay deˈees. * Yaatiyo gishshawu, i qonccidi takkiyo wodee doommidoynne Xoossaa Kawotettay haariyoogaa doommidoy he layttaana.

15, 16. ‘Ha yeletaa’ geetettidaageeti oonee?

15 Gidoppe attin, Xoossaa Kawotettay awude yaanee? Yesuusi he Kawotettay yaana gallassaa yootibeenna. (Maa. 24:36) SHin Kawotettay yaanawu keehippe matattidoogaa nuuni ammanettanaadan oottiyaabaa yootiis. Kasetidi odettida malaatay polettidoogaa “ha wodiyaa asai [“ha yeletay,” NW]” beˈi simmin Kawotettay yaanaagaa Yesuusi yootiis. (Maatiyoosa 24:32-34 nabbaba.) ‘Ha yeletaa’ geetettiday oonee? Ane Yesuusi yootidobaa akeekan pilggoos.

16 ‘Ha yeletaa.’ Yesuusi ‘ha yeletaa’ giidoy ammanennaageetee? Akkay gidokkona. I oossi yootidaakko qoppa. Yesuusi i kiittidoogeetuppe amaridaageeti ‘banttarkka akko yiidaageetussi’ ha hiraagaa yootiis. (Maa. 24:3) Kiitettidaageeti mata wode geeshsha ayyaanan tiyettana. He xiqisiyaa yuushuwan deˈiya qofaakka akeeka. Yesuusi ‘ha yeletaabaa’ yootanaappe kase hagaadan giis: “Leemisuwaa balasiyo giyo mitteeppe akeekite; balasiyaa aaciyo wodenne i tashee bonccottiyo wode, bonee matattidoogaa intte erana. Hegaadankka, intte he ubbabaa be7iyo wode, i matattidi pengge shiiqidoogaa erite.” Yesuusi yootidobaa beˈanaageetinne hegaa birshshettaa, woykko i “pengge shiiqidoogaa” akeekanaageeti ammanennaageeta gidennan, Yesuusa kaalliya, ayyaanan tiyettidaageeta. Yaatiyo gishshawu, Yesuusi ‘ha yeletaa’ giyo wode qoppidoy ayyaanan tiyettida a kaalliyaageeta.

17. ‘Ha yeletaa’ geetettida qaalaanne ‘ha ubbabaa’ geetettida qaalaa birshshettay aybee?

17 “Ha ubbabai hanana gakkanaassi, . . . haiqqiichchenna.” Hagee waanidi polettanee? He oyshaa zaaruwawu, nuuni naaˈˈubaa, hegeekka ‘yeletaa’ geetettida qaalaanne ‘ha ubbabaa’ geetettida qaalaa birshshettaa erana koshshees. ‘Yeletaa’ giya qaalay darotoo issi wode deˈida asa ubbaa qonccissees. Issi yeletaa wodee keehi adussa gidenna; qassi he yeletawu wurssettay deˈees. (Kes. 1:6) “Ha ubbabai” geetettiday, Yesuusi qonccidi takkiyo wodiyaa doomettaa, 1914ppe biidi he wodee ‘iita waayiyaa’ wode wurana gakkanaashin polettiya kasetidi odettida ubbabaa.—Maa. 24:21.

18, 19. Yesuusi ‘ha yeletaa’ giidoy oonee, qassi woygidi kuuyana danddayiyoo?

18 Yaatin, Yesuusi ‘ha yeletaa’ giidoy oonee? Yeletaa geetettiday issi wode deˈida ayyaanan tiyettidaageetu naaˈˈu citaa; koyro citan deˈiyaageeti, 1914n malaatay polettiyoogaa doommiyo  wode beˈida ayyaanan tiyettidaageeta, qassi naaˈˈantto citan deˈiyaageeti, ha koyroogeetuura issi wode deˈida ayyaanan tiyettidaageeta. Naaˈˈantto citan deˈiyaageetuppe amaridaageeti iita waayiya doomettaa gakkanaashin deˈana. Ha naaˈˈu citay ayyaanan tiyettida Kiristtaane gididi issi wodiyan deˈido gishshawu, issi yeleta gidoosona. *

19 Yaatin woygidi kuuyana danddayiyoo? Yesuusi Kawo gididi qonccidoogaa bessiya malaatay ubbasan polettiiddi deˈiyoogaa eroos. Qassi ‘ha yeletaa’ geetettidaageetu yara gidida, ha wodiyan deˈiya ayyaanan tiyettidaageeti cimidoogaa akeekoos; gidikkokka iita waayee doommanaappe kase eti ubbay hayqqiichokkona. Yaatiyo gishshawu, keehi mata wodiyan Xoossaa Kawotettay saˈaa haaranawu yaana giidi qoppana danddayoos! Nuuni, ‘Ne Kawotettay yo’ giidi woossanaadan Yesuusi tamaarissido woosay polettiyo wode beˈiyoogee keehippe ufayssiyaaba!

20. Ha maxaafan xannaˈana waannabay aybee, qassi kaalliya shemppuwan ay beˈanee?

20 Yihooway ba Naˈaa xeelliyaagan saluwaappe, nuuni ‘i giyoogaa siyanaadan’ yootidobaa ubbatoo hassayiyaageeta gidoos. Nuuni tumu Kiristtaaneti Xoossay azazido he azazuwaa naaganawu keehi koyoos. Yesuusi Xoossaa Kawotettaabaa yootidobaanne tamaarissidobaa ubbaa eranawu wozanappe koyoos. Xoossaa Kawotettay hanno gakkanawu oottidobaynne sinttappe oottanabay nuuni ha maxaafan xannaˈana waannaba. Kaalliya shemppoy, Xoossaa Kawotettay saluwan eqqido wode heeran polettida maalaalissiyaabaa qonccissees.

^ MENT. 13 Yesuusi yootido leemisoy i yootiyoobaa ezggiyaageeti Kawuwaa Heeroodisa naˈaa Arkkelawoosabaa hassayanaadan oottennan aggenna. Heeroodisi hayqqanaappe kase, Yihudaanne hara heeraa haaranaadan Arkkelawoosa ba sohuwan sunttiis. Gidikkokka, Arkkelawoosi haariyoogaa doommanaappe kase, Rooma kawoy Awugisxxoos Qeesaari paqqadanaadan haaho biitta Roome baana koshshees.

^ MENT. 14 Gujo qofaa demmanawu, Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giyo maxaafaa shemppo 9 xeella.

^ MENT. 18 “Koiro leesso mala” gididabaa 1914n beˈida, ayyaanan tiyettida koyro citan deˈiyaageeti ubbay hayqqi simmin ayyaanan tiyettida uri ‘ha yeletaa’ yara gidenna.—Maa. 24:8.