Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 22

Kawotettay Xoossaa SHenee Saˈan Polettanaadan Oottees

Kawotettay Xoossaa SHenee Saˈan Polettanaadan Oottees

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Kawotettay Xoossay asaassinne saˈaa bolli oottana giido ubbabaa polees

1, 2. (a) Gannatee nuussi qoncci beettennaadan nuna issi issitoo metana danddayiyoy aybissee? (b) Xoossay qaalaa gelidobaa nuuni wozanappe mintti ammananaadan maaddana danddayiyaabay aybee?

ISSI ammanettida ishay unˈˈetti peˈidi shiiquwaa biis. Aybinkka ufayttenna halaqay a qohiis, i ba so asawu koshshiyaabaa kunttanawu unˈˈettees, qassi ba keettaayee sahuwaa gaasuwan hirggees. Koyro mazamuree doommiyo wode, i ba ishanttuuranne michonttuura issippe Kawotettaa Addaraashan shiiqido gishshawu ufayttidi tookki shemppees. Mazamuree Gannatiyaa hidootaabaa yootees; qassi danttoti i yan deˈiyaabadan he hidootaabaa qoppanaadan minttettoosona. I he mazamuriyaa ubbatoo keehi dosees; qassi i hegaa ba so asaara yexxiyo wode, hidootay unˈˈettida a wozanay keehi ufayttanaadan oottiis.

2 Neeyyo hegaadan siyetti erii? Nu giddoppe darotussi hegaadan siyetti erees. SHin, ha alamiyaa deˈoy mata wode yaana Gannatee nuussi qoncci beettennaadan oottana danddayees. Ha “waissiya wodee” genccanawu metees; qassi nuuni deˈiyo alamiyan gannate milatiyaabi aybinne baawa. (2 Xim. 3:1) Nu hidootay nuussi qoncci beettanaadan maaddana danddayiyaabi aybee? Mata wode Xoossaa Kawotettay asa ubbaa haaranaagaa aybin eriyoo? Yihooway hanana giidi yootidobaappe beni wode a asay polettin beˈido amaridaageeta ane beˈoos. Yaatidi, hegeetinne hegeetu mala hiraagati ha wodiyan ufayssiya ogiyan waanidi polettiiddi deˈiyaakko nuuni beˈana. Wurssettan, hegee nu ammanuwaa minttin, hegaa mala hiraagati sinttappe aybi hananaagaa bessiyaakko beˈana.

Qaalaa Gelidobaa Yihooway Beni Waati Polidee?

3. Baabiloone biittan omooduwan deˈiya Ayhudata minttettida hidootay aybee?

3 Beni usuppuntta xeetu layttan K.K. Baabiloona biittan omooduwan deˈiya Ayhudatu deˈoy ay malakko qoppa. Daroti banttana yelidaageetuugaadan omoodettidi biido biittan diccidosona; qassi hegan eta deˈoy metuwan kumiis. Eti Yihoowan ammaniyo gishshawu, Baabiloona asay eta he wode toochees. (Maz. 137:1-3) Ammanettida Ayhudati Yihooway ba asaa eta biittawu guyye zaaranaagaa yootido ufayssiya hidootaa daro layttawu baqqi oyqqidosona. Yan ubbabay keehi loˈˈo  gidanaagaa Yihooway yootiis. I ubba zaarettidi asi deˈiyo soho gidida Yihudaa biittaa Edene Ataakiltte sohuwan woykko gannatiyan leemisiis! (Isiyaasa 51:3 nabbaba.) Xoossaa asay ba wozanan siriyoobi deˈikko hegaa mala hidootay sirennaadan oottiyo gishshawu, eti ammanettanaadan maaddanawu hegee odettidoogee qoncce. Waanidi? Amarida hiraagata ane beˈoos.

4. Ayhudati bantta biittay saro gidanaagaa ammanettanaadan Yihooway waatidi maaddidee?

4 Hirggennan deˈiyoogaa. Omooduwan deˈiya he asati simmidi baanasay gannate gidennan, eta giddoppe amaridaageeti beˈido, 70 layttawu baysa gididi deˈida haahosan deˈiya biitta. He wode he biittan daro gaammoy, wanggireelloy, maaheenne hara doˈay deˈees. Issi keettaaway, ‘Ta machiyoonne ta naata waatada naagana danddayiyaanaa? Dorssaanne mehiyaa shin?’ giidi qoppana danddayees. Hegaadan qoppiyoogee wottin deˈiyaaba! Ane Xoossay Isiyaasa 11:6-9n qaalaa gelidobaa qoppa; qassi hegee ay keena minttettiyaabakko qoppa. (Nabbaba.) Yihooway omooduwan deˈiyaageetinne eta mehee saro deˈana giidi he ufayssiyaabaa etawu yootiis. Gaammoy Ayhudatu mehiyaa meenna gishshawu, hegee gaammoy maataa miyoogaa mala. Ammanettidaageeti hegaa mala doˈawu yayyana bessenna. Yihooway zaarettidi asi deˈiyo soho gidida Yihudaa biittan bazzuwaaninne worankka ba asay hirggi baynnan deˈana giidi qaalaa geliis.—Hiz. 34:25.

5. Omooduwaappe simmiya asay Yihooway banttassi koshshiyaabaa palahissidi immanaagaa ammanettanaadan maaddida hiraagati awugeetee?

5 Ishaluwaa. Issi uri, ‘Zaarettidi asi deˈiyo soho gidida ta biittan ta so asawu miyoobaa demmana danddayiyaanaa? Nuuni awan deˈanee? Yan oosoy deˈanee, qassi nuna omooddidaageetussi haarettidi salettiyaabaa oottiyoogaappe hegee kehanee?’ giidi qoppana danddayees. Yihooway ba kehatettan kasetidi yootidoban he oyshatakka zaariis. Yihooway baassi azazettiya asawu iray wodiyan wodiyan bukkana, qassi hegaappe denddidaagan biittaappe mokkiya “kattaikka murutanne daro” gidana giidi qaalaa geliis. (Isi. 30:23) Yihooway, “Asati keettata keexxidi, etan de7ana; woiniyaa turatakka tokkidi, eta aifiyaa maana. Eti keexxin, harai de7enna; harai maanau tokkiyoobaa tokkokkona” yaagidi, keettaanne loˈˈo oosuwaa xeelliyaagankka ba asaayyo qaalaa geliis. (Isi. 65:21, 22) Eti asay eeqawu goynniyo Baabiloona biittan omooduwan deˈido wodiyaara gatti xeelliyo wode, deˈoy keehi loˈˈo gidana. Gidoppe attin, eta keehi qohiya, eti omoodettanaadan gaaso gidida metuwaabay shin?

6. Xoossaa asay daro wodiyawu sahettido sahoy aybee, qassi omooduwaappe simmiyaageetussi Yihooway ayba qaalaa gelidee?

6 Ayyaanaabaa payyatettaa. Xoossaa asay omoodettanaappe daro wodiyaa kasetidi, ayyaanaaban harggiis. Yihooway hananabaa yootiya Isiyaasa baggaara ba asaa xeelliyaagan, “Intte kumetta huuphee sakettiis; intte kumetta wozanaikka daafuriis” yaagiis. (Isi. 1:5) Eti Yihoowa zoriyaa siyenna mala bantta hayttaa tuccido gishshawunne a pooˈuwaa beˈenna mala bantta ayfiyaa goozido gishshawu, ayyaanaaban qooqenne tulle. (Isi.  6:10; Erm. 5:21; Hiz. 12:2) Omooduwaappe simmiyaageeta hegaa mala metoy gakkikko, etawu ayba sarotetti deˈanee? Eti zaarettidikka Yihoowa ufayssennaageeta gidokkonaa? Yihooway, “He gallassi tulleti maxaafaa qaalaa siyana; lem77ilem77aappenne xumaappe kiyidi, qooqetu aifee xeellana” yaagidi gelido qaalay keehi minttettiyaaba. (Isi. 29:18) Ee, zilˈˈettidi bantta nagaraappe simmida ba asaa Yihooway ayyaanaaban pattana. Eti siyiyaabanne azazettiyaaba gidikko, deˈuwaa demissiya kaaletuwaanne pooˈuwaa i etawu immana.

7. Xoossay omoodettida ba asawu gelido qaalay waanidi polettidee, qassi he polettidabay nu ammanuwaa minttiyaaba gidiyoy aybissee?

7 Yihooway ba gelido qaalaa polidee? Hanidabaappe he oyshaa zaaruwaa akeekoos. Omooduwaappe simmida Ayhudati sarotettaaninne ishaluwan, qassi ayyaanaaban payya gididi deˈanaadan oottidi Yihooway eta anjjiis. Leemisuwawu, etappe wolqqaamanne cora gidida shooro biittaa asaappe Yihooway eta naagiis. Ayhudatu mehiyaa doˈay muleera qohibeenna. He Ayhudati Isiyaasa, Ermmaasanne Hizqqeela mala asati xaafido, gannattiyaabaa yootiya hiraagatuppe amaridaagee polettin beˈidoogee tuma; shin eti polettishin beˈidobay keehi ufayssiyaaba; qassi etassi he wode koshshiyay hegaa. Yihooway ba asaassi he wode oottidobaa nuuni wotti denttidi qoppiyo wode, nu ammanoy minnees. He hiraagatuppe amaridabaa xallay koyro polettidoogee keehi ufayssiyaaba gidikko, hegaappe aaruwan polettiyo wode ay mala gidanee? Yihooway ha wodiyan nuussi oottidobaa ane qoppa.

Qaalaa Gelidobaa Yihooway Nu Wodiyan Poliyoogaa Waati Doommidee?

8. Ha wodiyan Xoossaa asay ay mala ‘biittan’ ufayttidi deˈii?

8 Ha wodiyan Yihoowa asay issi biitta asa gidenna; woykko issi biittan deˈenna. SHin, tiyettida Kiristtaaneti ayyaana dere woykko “Xoossaa Israaˈeela.” (Gal. 6:16, NW) Eta lagge ‘hara dorssati’ ayyaana ‘biitta’ mala gidida dirijjitiyan etaara issippe Xoossaa Yihoowawu goynnoosona. He goynoy etassi deˈo oge. (Yoh. 10:16; Isi. 66:8) Yihooway nuussi ayba qommo “biittaa” immidee? He biittay ayyaana gannatiyaa. He biittan Xoossay Edene gannatiyaa mala hanotay deˈana giidi gelido qaalay ayyaanaaban maalaalissiya hanotan polettiis. Amarida leemisota ane beˈa.

9, 10. (a) Isiyaasa 11:6-9n deˈiya hiraagay ha wodiyan waanidi polettiiddi deˈii? (b) Xoossaa asaa giddon sarotettay deˈiyoogaa bessiyaabi aybee?

9 Hirggennan deˈiyoogaa. Isiyaasa 11:6-9n deˈiya hiraagan, doˈati asaaranne mehiyaara issippetettan saro deˈiyoogaa qonccissiya ufayssiya leemisoy odettiis. He leemisoy ha wodiyan ayyaanaaban polettii? Ee, polettees! Paydo 9y, “Abbai haattan kumiyoogaadan, sa7ai GODAA eriyoogan kumana” yaagiyo gishshawu, hegaa mala meretati qohennay woy bashshennay aybissakko akeekoos. Yihoowa ‘eriyoogee’ doˈaa eeshshaa laammii? Akkay; Ubbaappe Xoqqiya Xoossaa eriyoogaaninne a  sarotettaa leemisuwaa kaalliyoogan laamettiyay asaa. Nu ayyaana gannatiyan he hiraagay ufayssiya hanotan polettishin nuuni ha wodiyan beˈiyoy hegaassa. Kiristtoosa kaalliyaageeti Kawotettaa haaruwan doˈaagaa mala gidida bantta iita eeshshaa aggidi, bantta ishanttuuranne michonttuura sarotettan deˈiyoogaa tamaariiddi deˈoosona.

10 Leemisuwawu, Kiristtaaneti polotikaaban oossinne exatennagaa xeelliyaagan nuuni Geeshsha Maxaafaappe akeekidobaanne hegaadan exatenna gishshawu Xoossaa asaa bolli gakkida yedetaabaa ha maxaafan beˈida. Achaama asay kumido ha alamiyan woranawu yashissishinkka ayba hanotaaninne asa qohanawu koyenna daro asay deˈiyoogee maalaalissiyaaba gidennee? Hegee Mase Kawuwawu haarettiyaageeti tumukka Isiyaasi yootidoogaa mala sarotettan deˈiyoogaa bessiya maalaalissiyaaba! Yesuusi bana kaalliyaageeti bantta giddon deˈiya siiquwan erettanaagaa yootiis. (Yoh. 13:34, 35) Tumu Kiristtaaneti ubbay siiqiyaageeta, ashkkenne saro asa gidana mala, Kiristtoosi ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ baggaara gubaaˈiyan danddayan tamaarissees.—Maa. 24:45-47.

11, 12. Ha wodiyan ayba qommo namisay alamiyaa qohiiddi deˈii, shin Yihooway ba asaassi waatidi palahissidi immidee?

11 Ishaluwaa. Alamee ayyaanaaban keehi namisettees. Geeshsha Maxaafay, “Ubbaa Haariya GODAI hagaadan yaagees; ‘Be7ite, taani biitta ubbaa bollan koshaa yeddiyo gallassati  yoosona. Taani koshaa yeddiyo gallassi, asai siyanau GODAA qaalaa xayidi namisettanappe attin, kattaa xayidi namisettenna woikko haattaa xayidi saamettenna’” yaagees. (Amo. 8:11) Xoossaa Kawotettaa asaykka namisettii? Yihooway ba morkketuppe ba asay waani dummatiyaakko hagaadan giis: “Be7ite, ta ashkkarati maana; shin intte namisettana. Ta ashkkarati uyana; shin intte saamettana. Ta ashkkarati ufaittana; shin intte yeellatana.” (Isi. 65:13) He qaalay polettishin beˈadii?

12 Ubbatoo aakkiyaanne ciimmay gujji gujjidi biyo shaafaadan ayyaanaabay nuussi goggiiddi deˈees. Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo nu xuufee, biidoynne hegaadan duuqettida harabay, gubaaˈe shiiqotinne gita shiiqoti, qassi nu Weyb sayttiyan kiyiyaabay issippe ayyaanaaban namisettida ha alamiyan ayyaanaaban minttettiya goggiya shaafa mala. (Hiz. 47:1-12; Yuu. 3:18) Yihooway palahissidi immana giidi qaalaa gelidobay polettiyoogaa ne deˈuwan beˈiyoogee nena keehi ufayssennee? Ubbatoo Yihoowa masoofiyaappe may?

Nuuni ayyaanaaban loytti maanaadaaninne hirggi baynnan payya gididi deˈanaadan nu gubaaˈeti maaddoosona

13. Yihooway qooqeti xeellananne tulleti siyana giidi gelido qaalay polettiyoogaa aybin beˈadii?

13 Ayyaanaabaa payyatettaa. Ha wodiyan asay ubbasan ayyaanaaban qooqenne tulle. (2 Qor. 4:4) SHin, Yesuusi kumetta saˈan ha wodiyan sahuwaanne harggiyaa pattiiddi deˈees. Qooqee xeelliininne tullee siyin beˈa eray? Asay issi wode bana qooqenne tulle oottida haymaanootiyaabaa wordduwaa aggidi Xoossaa Qaalaa tumaa suure eraa eriyoogaa neeni beˈidaba gidikko, “He gallassi tulleti maxaafaa qaalaa siyana; lem77ilem77aappenne xumaappe kiyidi, qooqetu aifee xeellana” giidi Xoossay gelido qaalay polettishin beˈadasa. (Isi. 29:18) Kumetta saˈan xeetu shaˈan qoodettiya asay layttan layttan ayyaanaaban he xaliyan xalettiiddi deˈees. Gita Baabiloonippe kiyidi ayyaana gannatiyan nunaara issippe goynniya asa ubbay Yihooway qaalaa gelidobay polettidoogawu naqaasha!

14. Aybaa wotti dentti qoppiyoogee nu ammanuwaa minttanee?

14 Kiristtoosi bana kaalliyaageeta ha wurssetta gallassan tumu ayyaana gannatiyaa gelissidoogaa ha maxaafaa shemppoti ubbay loytti qonccissoosona. Ha wodiyan nuuni he gannatiyan daro ogiyan demmiiddi deˈiyo anjjuwaa ubbatoo wotti denttidi qoppiyaageeta gidoos. Nuuni yaatiyo wode, Yihooway sinttappe oottanawu gelido qaalaa xeelliyaagan nu ammanoy ubbatoo minnana.

‘Ne Kawotettay Yo’

15. Saˈay gannate gidanaagaa nuuni ammanana danddayiyoy aybissee?

15 Yihooway kumetta saˈaa gannate oottanawu beni halchiis. I Addaamanne Hewaano gannatiyan ataakiltte sohuwan wottidi, eti yelettidi saˈaa kumanaadaaninne an deˈiya mereta ubbaa loytti naaganaadan azaziis. (Doo. 1:28) Addaameenne Hewaana Seexaanaa leemisuwaa kaalli makkalidi, bantta zeretta ubbay pacay deˈiyoogeetanne nagarancha gidanaadan, qassi eti  hayqqanaadan oottidosona. Gidikkokka, Xoossaa halchoy laamettibeenna. I yootidobay awudenne polettees. (Isiyaasa 55:10, 11 nabbaba.) Hegaa gishshawu, Addaamenne Hewaani zerettay ha saˈaa laattanaagaanne haaranaagaa, qassi saˈay gannate gidin eti Yihooway medhidobaa siiqidi loytti naaganaagaa ammaniyaageeta gidoos. Gannatiyan deˈiyoogaa mala deˈuwaabaa omoodettida Ayhudatussi koyro odido hiraagay he wode muleera polettana! Hagaappe kaalliya leemisota ane beˈa.

16. Nuuni Gannatiyan demmana sarotettaabaa Geeshsha Maxaafay waatidi qonccissii?

16 Hirggennan deˈiyoogaa. Isiyaasa 11:6-9n odettida ufayssiyaabay leemiso gidenna ogiyan wurssettan muleera polettana. Attumay, maccaynne naatoy saˈan awu biikkokka eta qohiyaabinne hirggissiyaabi baawa. Asa woy doˈa gidin, ayba meretinne qohees giidi oonikka hirggenna. Neeni ha kumetta saˈaa ne keettadan xeellana wodiyaa, aynne yayyennan shaafaaninne abban haattaa wadhana danddayiyo wodiyaa, deriyaaninne maatay kumido dembban hemettana danddayiyo wodiyaa ane qoppa. Qassi neeni qammikka yayyakka. Xoossaa asay haray atto “bazzon saro de7ana [malanne] wora garssankka hirggi bainnan allaxxana” mala, Hizqqeela 34:25n deˈiya qaalay polettana.

17. Kawotettay kumetta saˈaa haariyo wode Yihooway nuussi koshshiyaabaa palahissidi immanaagaa nuuni ammanettana danddayiyoy aybissee?

17 Ishaluwaa. Hiyyeesatetti, shawuhee oyqqanaadan oottiyaabi, koshay woy metootidaageeta maaddiyoogeenne hegaa malabay baynna wodiyaa ane qoppa. Xoossaa asaa deˈoy ha wodiyan ayyaanaaban munaasa gididoogee Mase Kawoy baassi haarettiyaageeta ubbaban loytti mizanaagaa bessiyaaba. Yesuusi saˈan deˈiyo wode, shaˈan qoodettiya namisettida asawu guutta oyttaanne amarida moliyaa immidi eta kalissido gishshawu, hegaa mala qaalaa polana danddayiyoogaa bessiis. (Maa. 14:17, 18; 15:34-36; Mar. 8:19, 20) Xoossaa Kawotettay kumetta saˈaa haariyo wode, hagaa mala hiraagati leemiso gidenna ogiyan polettana: “Intte biittan zerido kattaassi i iraa bukissana; biittaappe mokkiya kattaikka murutanne daro gidana. He gallassi intte miizzai aaho dembban hemettana.”—Isi. 30:23.

18, 19. (a) Isiyaasa 65:20-22n deˈiya hiraagay ay qonccissii? (b) Nu layttay waanidi ‘mittaa layttaa’ mala gidanee?

18 Ha wodiyan daro asay injje keettaa keexxana woy ufayssiya ooso demmana giidi qoppenna. Ha iita siraatan, yaaretiya dure asay loˈˈobaa ubbaban ufayttiyo wode, daroti banttassi woy bantta keettaa asaayyo darin maaddennabaa demmanawu daro saatiyaa daafuridi oottoosona. Ha hiraagay kumetta saˈan polettiyo wode hanotay ay mala gidanaakko qoppa: “Asati keettata keexxidi, etan de7ana; woiniyaa turatakka tokkidi, eta aifiyaa maana. Eti keexxin, harai de7enna; harai maanau tokkiyoobaa tokkokkona. Ta asaa laittai mittaa laittaadan aduqqana; qassi taani dooridoogeeti bantta adussa wodiyau bantta kushiyaa oosuwan ufaittana.”—Isi. 65:20-22.

 19 Nu layttay ‘mittaa layttaa’ mala gidana giyoogee woygiyoogee? Neeni gita mittaa matan eqqada, he mittay ne mayzza aawati yelettanaappe daro wodeppe kasekka deˈiyaaba gidana danddayiyoogaa qoppiyo wode keehi garamettikkii? Neeni ha wodiyaagaadan nagarancha gidada deˈiyaakko, neeni hayqqin ooninne nena hassayenna wodiyankka hegaa mala mittay woppu giidi daro layttaa deˈana gaada qoppana danddayaasa. Mata wode saˈay Gannate gidin nuuni yan woppu giidi daro layttaa deˈanaagaa Yihooway yootidoogee keehi ufayssiyaaba! (Maz. 37:11, 29) Nuuni merinawu deˈiyo wode, daro layttaa deˈida mittaykka eesuwan maataadan melidi xayiyaaba milatiyo wodee yaana!

20. Ammanettidi Kawotettawu haarettiyaageeti waanidi aynne sahettennan deˈanee?

20 Aynne sahettennan deˈiyo wodiyaa. Ha wodiyan sahoynne hayqoy ubba asaa qohees. Nagaraa giyo woriya harggee nuna oyqqido gishshawu, nuuni ubbay sahettiya ura mala. Hegawu xalee Kiristtoosa wozuwaa yarshsho xalla. (Roo. 3:23; 6:23) SHaˈu Layttaa Haaruwaa wode, Yesuusinne aara issippe haariyaageeti nagaraa gaasuwan gakkidabaa ammanettida asaa bollappe loddan loddan xayssiyoogan, asay he yarshshuwaa muleera goˈettanaadan maaddana. Isiyaasi, “Xiyoonen de7iya ooninne, ‘Taani harggais’ yaagenna; yan de7iya asaa nagarai atto geetettana” yaagido hiraagay muleera polettana. (Isi. 33:24) Qooqee, tullee, woy bollay silido asi baynna wodiyaa qoppa. (Isiyaasa 35:5, 6 nabbaba.) Yesuusi pattana danddayenna ayba harggeenne baawa. Ammanettidi Kawotettawu haarettiyaageeti aynne sahettokkona!

21. Hayqoy waananee, qassi Yihooway hegaadan oottanawu qaalaa gelidoogee minttettiyaaba gidiyoy aybissee?

21 Gidoppe attin, sahuwaa gaasuwan gakkiya, nagaraa waagaa hayquwaabaa shin? Nagarancha gidida asaa naata ubbaa ha ‘wurssetta morkkee’ xoonees. (1 Qor. 15:26) SHin hayqoy Yihooway xayssana danddayenna morkkee? Isiyaasi, “Haiquwaa i merinau mittana; Ubbaa Haariya GODAI aife ubbaappe afuttaa quccana” yaagidi kasetidi yootidoogaa hassaya. (Isi. 25:8) He wode hananabaa qoppana danddayay? He wode balee baawa, makkaanay baawa, qassi asay kayyottidi yeekkenna. SHin Yihooway hayqqidaageeta denttanawu qaalaa gelido ufayssiyaabay polettiyo gishshawu, asay ufayttidi afuxxana. (Isiyaasa 26:19 nabbaba.) Hayquwaa gaasuwan gakkida meto ubbay wurssettan qaarettana.

22. Mase Kawotettay saˈan Xoossaa sheniyaa muleera poliyo wode aybi hananee?

22 Kawotettay shaˈu layttaa wurssettan Xoossaa shenee saˈan muleera polettanaadan oottin, Kiristtoosi ba Aawaassi he Kawotettaa sheedhana. (1 Qor. 15:25-28) Seexaanay aynne oottana danddayenna ciimma ollaappe kiyiyo wode, nagaraappe geeyida asaa naati wurssetta paaciyaa paacettana. Hegaappe simmin, Kiristtoosi he iita shooshshaanne assi exatiya ubbaa wurssettan xayssana. (Doo. 3:15; Ajj. 20:3, 7-10) SHin  Yihoowawu ammanettiyaanne a siiqiya ubbay ufayssiyaabaa demmana. Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa keenaa hegaa loytti qonccissana danddayiya qaali waayi deˈana. Hegee ammanettidaageeti ‘Xoossaa naatu boncho’ laˈatettaa demmanaagaa yootiya qofaa.—Roo. 8:21.

Kawotettay Yihooway asaassinne saˈaa bolli oottana giido ubbabaa polana

23, 24. (a) Xoossay qaalaa gelidobay polettennan attennay aybissee? (b) Neeni ay oottanawu murttadii?

23 Yihooway qaalaa gelidobati coo mela naagiyooba, amottiyooba woy aymottiyooba gidokkona. Hegee polettennan attenna! Aybissi? Yesuusi yootido, nuuni ha maxaafan koyro shemppuwan beˈidobaa hassaya. I ba erissiyo ashkkarati, “Ne kawotettai yo; ne shenee saluwan hanidoogaadan, sa7ankka hano” yaagidi Yihoowakko woossanaadan tamaarissiis. (Maa. 6:9, 10) Xoossaa Kawotettay asi qoppiyo mela qofa gidenna. Hegee tumuppe deˈiyaaba! He Kawotettay saluwan haariiddi deˈees. Hegee hanno gakkanawu xeetu layttawu, nuuni Kiristtaane gubaaˈiyan loytti akeekana danddayiyo hanotan Yihooway qaalaa gelidobaa poliis. Hegaa gishshawu, Xoossaa Kawotettay saˈan ba kumetta wolqqan haariyo wode, Yihooway qaalaa gelidobay ubbay polettanaagaa ammanettoos!

24 Nuuni Xoossaa Kawotettay yaanaagaa eroos. Yihooway qaalaa gelido ubbabay polettanaagaakka eroos. Ayssi giikko, XOOSSAA KAWOTETTAY HAARIIDDI DEˈEES! Nuuni ubbay, ‘Taani Xoossaa Kawotettawu haarettiyaanaa?’ yaagidi nuna oychana koshshees. He Kawotettay wottiyoobi baynna geeshsha haaruwaa haariyo wode merinawu goˈettana mala, ha wodiyan assi ammanettidi haarettanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottiyaageeta gidoos.