Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees!

 SHEMPPUWAA 21

Xoossaa Kawotettay Ba Morkketa Xayssees

Xoossaa Kawotettay Ba Morkketa Xayssees

HA SHEMPPUWAA WAANNA QOFAA

Armmageedoona olaappe kase hananabaa

1, 2. (a) Nu Kawoy 1914ppe doommidi haariiddi deˈiyoogaa bessiyaabi aybee? (b) Nuuni ha shemppuwan ay beˈanee?

XOOSSAA KAWOTETTAY ba morkketu giddon oottidobaa zaarettidi beˈidoogee ammanuwaa minttees. (Maz. 110:2) Nu Kawoy bantta dosan sabbakiya daro asaa denttiis. I bana kaalliyaageeta ayyaanaabaaninne kandduwaaban geeshshiis. Kawotettaa morkketi nu issippetettay duuxxanaadan darobaa oottikkonne, ha wodiyan nuuni kumetta saˈan issippetettan deˈoos. Hageetinne nuuni beˈido Kawotettay polido hara darobay, 1914ppe doommidi nu Kawoy ba morkketu giddon ba Kawotettan haariiddi deˈiyoogaa loytti bessiyaaba.

2 Kawotettay sinttappe mata wode keehi maalaalissiyaabaa oottana. I ba morkketa ‘gaaceretti xayssanawu’ ‘yaana.’ (Maa. 6:10; Dane. 2:44) SHin he wodee gakkanaappe kase, keehi koshshiya harabati hanana. Hegeeti aybee? Geeshsha Maxaafan deˈiya amarida hiraagati he oyshaa zaaroosona. Sinttappe aybi hananaakko akeekanawu he hiraagatuppe amaridaageeta ane pilggoos.

‘Qoppennan Yiya Bashshaappe’ Kase Hananabaa

3. Nuuni koyro hanana giidi naagiyoobay aybee?

3 Sarotettaa awaajjiyoogaa. PHawuloosi Tasalonqqe Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyan sinttappe koyro hanana giidi nuuni naagiyoobaa yootiis. (1 Tasalonqqe 5:2, 3 nabbaba.) Ha dabddaabbiyan “Gita Baabiloono” xayssanawu denddiyo wode doommiya ‘Godaa gallassaa’ PHawuloosi yootiis. (Ajj. 17:5) SHin, Yihoowa gallassay doommanaappe guuttaa kasetidi kawotettati, “Saro; aibikka hanenna” gaana. Ha qofay issitoo awaajjiyoobaa woy zaaretti zaarettidi odiyo gitaba gidana danddayees. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti hegaara gayttidabaa oottanee? Eti ha alamiyaa bagga gidiyo gishshawu, kawotettatuura issippe, “Saro; saro!” yaagennan waayi aggana. (Erm. 6:14; 23:16, 17; Ajj. 17:1, 2) Saro aybikka hanenna giidi awaajjiyo ha awaajjoy Yihoowa gallassay doommana haniyoogawu malaata. Xoossaa Kawotettaa morkketi “mulekka kessi ekkokkona.”

4. PHawuloosi kasetidi yootido saro aybikka hanenna giyo awaajjuwaara gayttidaagan odettidabaa eriyoogee nuna waati maaddii?

 4 Ha hiraagan odettidabaa eriyoogee nuna waati maaddii? PHawuloosi, “Nu ishatoo, he gallassai intteyyo kaisoi yiyoogaadan yaanau intte xuman de7ekketa” yaagiis. (1 Tas. 5:3, 4) Hara asaagaappe dumma ogiyan, ha wodiyan haniyaabay ay kaalettanaakko nuuni eroos. SHin saro aybikka hanenna giyo hiraagay waani polettanee? Hananabaa nuuni sinttappe beˈana. Hegaa gishshawu, “nuuni beegottanaunne woga de7anau bessees.”—1 Tas. 5:6; Sof. 3:8.

Iita Waayee Doommiyoogaa

5. ‘Iita waayee’ doommiyo wode aybi hananee?

5 Haymaanootiyaa bolli denddiyoogaa. PHawuloosi, “Asai, ‘Ubbabai saro; aibikka hanenna’ giishin, . . . bashshai eti qoppennan eta bolli yaana” yaagidoogaa hassaya. Wolqqanttay wolqqammin sohuwaara daday guummiyoogaadan, “saro; aibikka hanenna” gi simmin sohuwaara ‘bashshay qoppennan’ yaana. Aybi xayanee? Koyruwan, worddo haymaanootiyaa xaaxa waaxiya ‘shaaramuxiyo’ geetettida ‘Gita Baabiloona’ xayana. (Ajj. 17:5, 6, 15) “Iita waayee” doommiyoy banttana Kiristtaane giyaageetinne hara worddo haymaanoote dirijjite ubbay xayiyo wode. (Maa. 24:21; 2 Tas. 2:8) Hegee daro asay qoppennan hanana. Ayssi giikko, he wode gakkanaashin he shaaramuxiyaa bana ‘mulekka kayyottenna’ ‘kawo’ gaada qoppawusu. SHin a ammanettana bessennaban ammanettidoogaa sohuwaara akeekana. A “issi gallassi” xayidabadan eesuwan tippi gaada xayana.—Ajj. 18:7, 8.

6. “Gita Baabiloono” xayssanawu denddanay oonee woy aybee?

6 “Gita Baabiloono” xayssanawu denddanay oonee woy aybee? I bolli denddanay “tammu kacee” deˈiyo “do7aa.” He doˈay Kawotettatu Issippetettaa gidiyoogaa Ajjuutaa maxaafay qonccissees. Tammu kaceti he “zo7o do7aa” maaddiya ha wodiyan deˈiya kawotettatu ubbawu leemiso. (Ajj. 17:3, 5, 11, 12) Eti o ay keena qohanee? Kawotettatu issippetettaa giddon deˈiya kawotettati shaaramuxee aquwaa bonqqana, o mirggananne muleera “taman xuuggana.”—Ajjuutaa 17:16 nabbaba. *

7. Maatiyoosa 24:21, 22n Yesuusi yootidobay koyro xeetu layttaa M.Ln waani polettidee, qassi sinttappe waani polettanee?

7 Guutta gallassaappe guyyiyan agganaadan oottiyoogaa. Iita waayiyaa wode he saatiyan aybi hananaakko nu Kawoy qonccissiis. Yesuusi, “[Xoossay] ba doorido asatu gishshau, he gallassatu qoodaa guuttana” yaagiis. (Maatiyoosa 24:21, 22 nabbaba.) Rooma olanchati Yerusalaame bolli denddidoogaa ‘guutta gallassappe’ guyyiyan agganaadan Yihooway oottido wode, Yesuusi yootidobay 66 M.Ln amarida ogiyan polettiis. (Mar. 13:20) Hegaadan hanidoogee Yerusalaameeninne Yihudan deˈiya Kiristtaaneti attanaadan oottiis. SHin mata wode yaana iita waayiyaa wode kumetta saˈan aybi hananee?  Tumu haymaanootee worddo haymaanootiyaara xayennaadan, Yihooway nu Kawuwaa baggaara Kawotettatu Issippetettay haymaanootiyaa bolli denddidoogaa ‘guutta gallassappe’ guyyiyan agganaadan oottana. Hegaa gishshawu, worddo haymaanoote dirijjitee ubbay xayana; shin issi tumu haymaanootee attana. (Maz. 96:5) Iita waayiyaa wode hegaappe simmin aybi hananaakko ane beˈoos.

Armmageedoonappe Kase Hananabaa

8, 9. Yesuusi hanana giidobay ayba gidana danddayii, qassi asay beˈiyoobay eti waananaadan oottanee?

8 Yesuusi wurssetta gallassaabaa yootido hiraagay Armmageedoonappe kase issi issi gitabay hananaagaa qonccissees. Nuuni koyro beˈana naaˈˈubati Maatiyoosa, Marqqoosanne Luqaasa Wonggeliyan xaafettidosona.—Maatiyoosa 24:29-31 nabbaba; Mar. 13:23-27; Luq. 21:25-28.

9 Saluwan hananabaa. Yesuusi, “Awai xumana; aginai poo7iyoogaa aggi bayana; xoolintteti saluwaappe kunddana” yaagiis. Asay haymaanootiyaa kaalettiyaageeti banttassi pooˈissanaadan koyennaagee woykko eta kaaletuwaa koyiyoogee attanaagee qoncce. Yesuusi yootidobay saluwan wolqqaamabay hananaagaa bessii? Ee, waayi aggana. (Isi. 13:9-11; Yuu. 2:1, 30, 31) Asay beˈiyoobay eti waananaadan oottanee? “Hananabai etassi erettennan ixxin,” eti “metootana.” (Luq. 21:25; Sof. 1:17) Ee, Xoossaa Kawotettaa morkketi ‘kawuwaappe aylliyaa’ gakkanaassi, “yaanabaa ubbaa naagiiddi, yashshan daafurana”; qassi qosettanawu woxxana. SHin eti nu Kawuwaa hanqquwaappe qosetti attana danddayiyo soho demmokkona.—Luq. 21:26; 23:30; Ajj. 6:15-17.

10. Yesuusi woygidi pirddanee, qassi he pirdday Xoossaa Kawotettawu exatiyaageetinne a eqettiyaageeti waananaadan oottanee?

10 Dorssata deeshshatuppe shaakkiyoogaa. Xoossaa Kawotettaa morkketi ubbay he wode bantta waayee yaa gujjanaadan oottiyaabaa beˈana. Yesuusi, “Taani, Asa Na7ai, gita wolqqaaranne bonchchuwaara shaaraa giddoora yiishin, eti be7ana” yaagiis. (Mar. 13:26) Hani erenna keehi wolqqaamaba gidida he hanotay Yesuusi pirddanawu yiidoogaa bessiyaaba. Yesuusi wurssetta gallassaabaa yootido he hiraagan hara sohuwan he wode i pirddana pirddaabaa loytti qonccissiis. I dorssaanne deeshshaa leemisuwaa yootiyo wode he qofaa qonccissiis. (Maatiyoosa 25:31-33, 46 nabbaba.) Xoossaa Kawotettawu ammanettidi exatiyaageeta ‘dorssa’ giidi pirddin, eti “wozettiyo wodee matiyo gishshau, xoqqu” gaana. (Luq. 21:28) Gidoppe attin, Kawotettaa morkketa ‘deeshsha’ giidi pirddin, eti ‘merinawu’ xayanaagaa eriyo gishshawu “yeekkana.”—Maa. 24:30; Ajj. 1:7.

11. Mata wode hananabaa pilggiyo wode nuuni ay hassayana koshshii?

11 Yesuusi ‘saˈan deˈiya asa ubbawu’ pirddaa immi simmin, Armmageedoona olay doommanaappe kase issi issi gitabay  hanana. (Maa. 25:32) He hananabaappe naaˈˈaa, hegeetikka Googa olaanne tiyettidaageeti shiiqiyoogaa nuuni beˈana. Nuuni he naaˈˈu hanotata pilggiyo wode, hegeeti awude hananaakko Xoossaa Qaalay yootennaagaa nuuni hassayana bessees. He naaˈˈu hanotatuppe amaridabay issi wode hanennan waayi aggana.

12. Seexaanay ba kumetta wolqqan Xoossaa Kawotettaara olettana olay aybee?

12 Kumetta wolqqan olettiyoogaa. Maagooga biittan deˈiya Googi tiyettidaageetuppe attidaageetu bollinne eta lagge gidida hara dorssatu bolli denddana. (Hizqqeela 38:2, 11 nabbaba.) Seexaanay saluwaappe duge saˈawu olettoosappe doommidi, tiyettidaageetuppe attidaageetuura olettido olaappe wurssettaagee eqqida Xoossaa Kawotettaara olettiyo he olaa. (Ajj. 12:7-9, 17) Tiyettidaageetuppe attidaageeti zaaretti eqqida Kiristtaane gubaaˈiyaa shiiqiyoogaa doommoosappe haa simmin, Seexaanay eta ayyaanaaban qohanawu maliis; shin i mela waayettiis. (Maa. 13:30) Gidoppe attin, worddo haymaanoote dirijjite ubbay xayiyo wodenne Xoossaa asay “dirssi, penggee woikko hiraqoi” baynnaagaa milatidi deˈiyo wode, Seexaanawu he wodee injjetiyaaba milatana. I baassi exatiya iitati Xoossaa Kawotettawu exatiyaageeta kumetta wolqqan olanaadan denttettana.

13. Yihooway ba asaa ashshanawu waanidi denddanee?

13 He wode aybi hananaakko Hizqqeeli qonccissiis. He hiraagay Googabaa hagaadan gees: “Denddada, neeni de7iyo huuphessa gaxa biittaappe yaana. Neeninne nenaara de7iya cora kawotettati paraa toggidi, mino olanchcha gididi, guitee yaana. Biittaa kammiya shaaraadan, neeni ta asaa Israa7eela bolli woraajjana.” (Hiz. 38:15, 16) Teqqiyay baynnaba milatiya ha olaa Yihooway waatidi zaaranee? Yihooway, “Ta hanqqoi suullana. . . . Taani . . . bisoi denddanaadan oottana” yaagiis. (Hiz. 38:18, 21; Zakkaariyaasa 2:8 nabbaba.) Yihooway saˈan deˈiya ba ashkkarata ashshanawu denddana. He denddoy Armmageedoona olaa.

14, 15. Seexaanay ba kumetta wolqqan olaa doommi simmin hanana harabay aybee?

14 Yihooway sinttappe Armmageedoona olaa wode ba asaa waatidi ashshanaakko nuuni beˈanaappe kase, hanana hara gitabaa ane guuttaa takki giidi pilggoos. Hegee Seexaanay ba kumetta wolqqan olettanawu denddi simmin, Yihooway Armmageedoona olaa doommanaappe kase hananabaa. Nuuni mentto 11n beˈidoogaadan, ha hanana naaˈˈanttobay tiyettidaageetuppe attidaageeta shiishshiyoogaa.

15 Tiyettidaageeta shiishshiyoogaa. Maatiyoosikka Marqqoosikka Yesuusi ayyaanan tiyettida ‘doorettidaageetubaa’ yootidoogee Armmageedoona olay doommanaappe kase hananabaappe issuwaa gidiyoogaa xaafidosona. (Mentto 7 xeella.) Yesuusi i Kawo gididi oottanabaa kasetidi yootiyo wode,  “He wode taani kiitanchchata sa7aa oiddu zooziyaa kiittana; kiittada Sa7aa gaxaappe saluwaa gaxaa gakkanaashin, Xoossai doorido asaa shiishshana” yaagiis. (Mar. 13:27; Maa. 24:31) Yesuusi shiishshanaagaa yootidobay aybee? I yootidoy iita waayee doommanaappe kase tiyettida Kiristtaanetuppe attidaageetu bolli wottana wurssetta maatafaabaa gidenna. (Ajj. 7:1-3) Yesuusi mata wode yaana iita waayiyaa wode hananabaa yootiis. Yaatiyo gishshawu, Seexaanay ba kumetta wolqqan Xoossaa asaa bolli olaa dentti simmin, tiyettidaageetuppe attida, saˈan deˈiyaageeti saluwaa beennan waayi aggana.

16. Hayquwaappe denddida tiyettidaageeti Armmageedoona olaa wode ay oottanee?

16 Tiyettidaageetuppe attidaageeta shiishshiyoogee hegaappe simmin denddana Armmageedoona olaara waanidi gayttii? Xoossay olettiyo Armmageedoona olay doommanaappe kase tiyettidaageeti ubbay saluwaa baanaagaa eti shiiqana wodee bessees. Kiristtoosaara issippe haariya 144,000ti Xoossaa Kawotettaa morkketa ubbaa “birata dullan” xayssanawu Yesuusaara issippe saluwan aawatettaa ekkana. (Ajj. 2:26, 27) Hegaappe simmin, Olancha Kawoy Kiristtoosi Xoossaa asaa xayssanawu dooddida ‘guyte olanchatu’ bolli denddiyo wode, hayquwaappe denddida tiyettidaageetinne wolqqaama kiitanchati a kaallana. (Hiz. 38:15) Kawoy he wolqqaama olaa olettiyo wode, Armmageedoona olay doommees!—Ajj. 16:16.

Iita Waayiyaa Wurssettaa

Armmageedoona olay doommees!

17. Armmageedoona olaa wode ‘deeshshati’ waananee?

17 Pirddiyoogaa. Armmageedoona olay iita waayiyawu wurssetta. He wode Yesuusi harabaakka oottana. Yesuusi ‘saˈan deˈiya asa ubbawu’ pirddaa immiyoogaappe harabaakka oottana; hegeekka i kasetidi “deeshshata” giidi pirddido asaa ubbaa xayssana. (Maa. 25:32, 33) Adussa ‘qara bisuwan’ nu Kawoy ‘asa zareta’ shocana. Ee, deeshsha mala gidida ubbati, ‘kawotuppe aylleta’ gakkanaassi “merinaa qaxxayuwau baana.”—Ajj. 19:15, 18; Maa. 25:46.

18. (a) ‘Dorssatussi’ hanotay waanidi laamettanee? (b) Yesuusi waatidi muleera xoonanee?

18 Yesuusi “dorssata” giidi pirddidoogeetussi hanotay keehi laamettana! Seexaanaa ‘guyte olanchata’ gidida ‘deeshshati’ ‘dorssa’ mala gididanne ashshiyaabi baynnaba milatiya “zawai bainna daro” asaa bantta tohuwan yedhana haniyoogee attin, dorssati “daro waayiyaa waayidi” morkkiyaa olaappe attana. (Ajj. 7:9, 14) Hegaappe guyyiyan, Yesuusi Xoossaa Kawotettaa morkke asaa ubbaa xooni simmidi, Seexaanaanne daydanttata ciimma ollan yeggana. Yan eti hayqqidabadan, aynne oottana danddayenna hanotan shaˈu layttaa takkana.—Ajjuutaa 6:2; 20:1-3 nabbaba.

 Nuuni Waani Giigettana Danddayiyoo?

19, 20. Isiyaasa 26:20 ninne 30:21n deˈiya qofaappe tamaariyoobaa nuuni waatidi polana danddayiyoo?

19 Yaanawu matida daganttiya hanotatussi nuuni waanidi giigettana danddayiyoo? Amarida layttappe kase Wochiyo Keelay, “attanawu azazettana koshshiyoogaa” yootiis. Hegaadan gidiyoy aybissee? Omooddettidi Baabiloonen deˈiya Ayhudatussi beni Yihooway yootidobay he oyshaa zaarees. Yihooway Baabiloone kawotettay xoonettanaagaa kasetidi yootiis; shin Xoossaa asay hegawu giigettanawu he wode ay oottana koshshii? Yihooway hagaadan giis: “Ta asatoo, haa yiite; yiidi intte soo gelidi, kariyaa intte bolli gorddite. GODAA hanqqoi aadhdhana gakkanaassi, guutta wodiyaa inttena qosite.” (Isi. 26:20) Ha xiqisiyan deˈiya “yiite,” ‘gelite,’ “gorddite,” “qosite” giya peesho qaalata akeeka; hageeti ubbaykka azazo. He azazuwaa siyida Ayhudati ogiyan deˈiya xoonida olanchatuppe baqatidi bantta son takkidoogee erettidaba. Hegaa gishshawu, eti attanawu Yihoowa kaaletuwaa azazettana koshshees. *

20 Hegaappe nuuni ay tamaariyoo? Beni wode Xoossawu haggaaziya he asatuugaadan, nuuni sinttappe yaana bashshaappe attanawu Yihoowa kaaletuwaa azazettana koshshees. (Isi. 30:21) He azazoy nuussi odettiyoy gubaaˈiyaa baggaara. Hegaa gishshawu, nuussi odettiiddi deˈiya kaaletuwaa nuuni wozanappe azazettana koshshees. (1 Yoh. 5:3) Yaatikko, sinttappekka nu dosan azazettanaagee nuna metenna; hegaappe denddidaagan nu Aawaa, Yihoowaynne nu Kawuwaa, Yesuusi nuna naagana. (Sof. 2:3) Xoossay hegaadan naagin, nuuni Xoossaa Kawotettay ba morkketa muleera xayssishin beˈana danddayoos. Hegee mule dogettennaba gidana!

^ MENT. 6 ‘Gita Baabilooni’ xayoy qonccissiyo waannabay haymaanootiyaa kaalliya asa ubbaa woriyoogaa gidennan, haymaanoote dirijjiteta xayssiyoogaa giidi qoppiyoogee bessiyaaba. Hegaa gishshawu, kase Baabiloonissi exatiya daroti he bashshaappe attana; qassi Zakkaariyaasa 13:4-6y yootiyoogaadan, hegaappe simmin eti haymaanootiyaa kaallennaagaa qoncciyan bessennan waayi aggana.

^ MENT. 19 Gujjada eranawu, Isiyaasa Hiraagaa—Asaa Naatu Ubbawu Pooˈida Pooˈuwaa Paydo 1 (Amaarattuwaa), sinttaa 282-283 xeella.