Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO TAMMANNE UDDUFUNAA

Qohiyaabaappe Naagiis, Koshshiyaabaa Kunttiis, Minnidi Oottiis

Qohiyaabaappe Naagiis, Koshshiyaabaa Kunttiis, Minnidi Oottiis

1, 2. (a) Yooseefinne a soo asay waanana koshshii? (b) Yooseefi Mayraamiyyo yootana koshshiya daganttiyaabay aybee?

YOOSEEFI hariyan caanishin attida harabaakka caanees. I xuman Beetaliheeme yuushuwaa xeelliiddi hariyaa shoci bessiyoogaa qoppa. I biron baana adussa ogiyaabaa qoppiyoogee erettidaagaa. I ba soo asaara Gibxxe baanawu denddiis! A soo asay hara biitti, dumma qaalaa haasayiya asaakko, qassi eti meezetibeenna wogaa kaalliya asaakko bees. Yaatin, eti he hanotaa waati meezetanee?

2 Yooseefi Mayraamiyyo yootanabay keehi daganttiyaaba gidikkokka, i xalidi yootiis. Xoossaa kiitanchay aymuwan ayyo beettidi, Kawuwaa Heeroodisi eta guutta naˈaa worana koyiyoogaa yootidoogaa iyyo odiis! Eti sohuwaara baqatana koshshees. (Maatiyoosa 2:13, 14 nabbaba.) Mayraama keehi hirggaasu. Aybanne erenna he duude naˈaa asi waanidi worana koyii? Hegaa Mayraamo gidin Yooseefikka erokkona. SHin eti Yihoowan ammanettidi, Gibxxe baanawu denddidosona.

3. Yooseefinne a soo asay Beetaliheemeppe biido buussaabaa yoota. (Misiliyaakka xeella.)

3 Yooseefi, Mayraamanne Yesuusi qamman Beetaliheemeppe leddan biyo wode, yan deˈiya asay aybi haniiddi deˈiyaakko eribeenna gishshawu xiskkuwaa kayrees. Eti tohossa baggi biishin saˈay wonttanawu boojiyo wode, Yooseefi hegaappe simmidi waananaakko qoppennan aggenna. He hiyyeesa anaaxee ba soo asaa keehi wolqqaama morkketuppe waati naagana danddayii? I ba soo asawu koshshiyaabaa ubbatoo kunttanee? Ha dumma naˈaa naaganaadaaninne dichanaadan Xoossaa Yihooway awu immido gita aawatettaa ammanettidi polanee? Yooseefi daro metuwaa gencciis. I he ubbabaa waani genccidaakko nuuni pilggiyo wode nu ubbay, ubba qassi aawati Yooseefaagaadan ammanana koshshiyoy aybissakko beˈana.

Ba Soo Asaa Qohiyaabaappe Naagiis

4, 5. (a) Yooseefa hanotay muleera waani laamettidee? (b) Yooseefi wolqqaama aawatettaa ekkanaadan kiitanchay waati minttettidee?

4 Issi layttanne amarida aginappe kase, Yooseefi ba yelettido  katamaa Naazireeten Eela naˈiyo giigissin, a hanotay muleera laamettiis. Mayraama Yihoowanne i kessido maaraa dosiyoogaa Yooseefi erees. SHin he wode a shahaaridoogaa akeekiis! I o kawushshanawu koyibeenna gishshawu, ibaa qonccissennan o aggibayanawu qoppiis. * Gidoppe attin, issi kiitanchay aymuwan aara gayttidi, Mayraama shahaaridoy Yihoowa geeshsha ayyaanaana gidiyoogaa yootiis. Kiitanchay a yeliyo naˈay ‘ba asaa eta nagaraappe ashshanaagaakka’ yootiis. Qassi, ‘Mayraamo ekkanaagaa yayyoppa’ giidikka Yooseefa minttettiis.—Maa. 1:18-21.

5 Yooseefi xillonne azazettiya asa gidiyo gishshawu, kiitanchay giidoogaadan oottiis. I keehi wolqqaama aawatettaa ekkanawu eeno giis; hegeekka, ba naˈaa gidennan Xoossay xoqqu oottidi xeelliyo naˈaa dichiyoogaanne qohiyaabaappe naagiyoogaa. Guyyeppe, Yooseefinne abbe ixeta gidida a keettayiyaa kawuwaa awaajuwawu azazettidi mazggabettanawu Beetaliheeme biidosona. Naˈay yelettidoykka yaana.

6-8. (a) Yooseefanne a soo asaa hanotay laamettanaadan oottida harabay aybee? (b) Xoolinttiyaa kiittiday Seexaanaa gidiyoogaa bessiyaabay aybee? (Tohossa qofaakka xeella.)

6 Yooseefi ba soo asaa ekkidi Naazireete simmibeenna. Eti Yerusalaameppe 10 kilo meetire gidiyaagaa haakkiya Beetaliheemen deˈidosona. Eti hiyyeesa gidikkokka, Yooseefi Mayraamissinne Yesuusassi koshshiyaabaa kunttanawunne qohiyaabaappe eta naaganawu minnidi oottiis. Eti takkennan, guutta keettaa demmidosona. Yesuusi diccin, geella awu issi layttay aadhiyo wode, eta deˈoy laamettanaadan oottiya harabay merettiis.

7 Xoolinttiyaa qoodiya amarida asati arshsho baggappe yiidosona; eti haahuwan deˈiya Baabilooneppe yeennan aggokkona. Eti Ayhuda kawo gidanawu yelettida naˈaa koyiiddi, xoolintte milatiyaabaa kaallidi Yooseefinne Mayraama deˈiyo keetti gakkidosona. He asati eta keehi bonchidosona.

8 Xoolinttiyaa qoodiya he asati erin aggin, eta yuussay he guutta naˈaa daafaban yeggiyaaba. Eti beˈido xoolinttee eta Beetaliheemekko gidennan Yerusalaamekko kaalettiis. * Eti yaa biidi, Ayhuda kawo gidana naˈaa koyiyoogaa iita Kawuwaa Heeroodisawu yootidosona. Hegaa siyidi kawoy keehi qanaatidi yiillotiis.

9-11. (a) Heeroodisaagaappe woy Seexaanaagaappe aadhiya wolqqay deˈiyoogee waani qonccidee? (b) Gibxxe buussay issi issi asay giyoogaappe waani dummatii?

9 SHin Heeroodisaagaappe woy Seexaanaagaappe aadhiya wolqqay deˈiyo uri deˈiyoogee ufayssiyaaba. Hegaa waati eiyoo? Yesuusa  beˈanawu yiida asati son naˈay ba aayeera deˈiyaagaa beˈidi, imotaa immidosona. Yooseefinne Mayraama qoppennan alˈˈo gidida “worqqaa, ixaanaanne karbbiyaa” demmidi garamettennan aggokkona! Xoolinttiyaa qoodiya he asati yiidosaa guyye simmidi, naˈay awan deˈiyaakko Kawuwaa Heeroodisayyo yootanawu qoppidosona. SHin Yihooway etawu aymuwan qonccidi, eti hara ogiyaara bantta biitti baanaadan yootiis.—Maatiyoosa 2:1-12 nabbaba.

10 He asati biidoogaappe guyyiyan Yihooway kiitanchaa baggaara Yooseefayyo, “Heeroodisi na7aa woranau koyiyo gishshau, denddada na7aanne na7aa aayyiyo ekkada Gibxxe biitti baqata; taani neeyyo odana gakkanaassi, yan uttaashsha” yaagiis. (Maa. 2:13) Ha huuphe yohuwaa doomettan beˈidoogaadan, Yooseefi sohuwaara bi aggiis. I ba naˈaa loytti naagiis; qassi ba soo asaa ekkidi Gibxxe biis. Eeqawu goynniya, xoolinttiyaa qoodiya he asati immido alˈˈobay Yooseefi ba soo asaara Gibxxen takkido wode eta koshshiyaaban maaddiis.

Yooseefi ba naˈaa qohiyaabaappe naaganawu bawu danddayettida ubbabaa oottiis

11 Issi issi asay Geeshsha Maxaafaa shaaho giidi qoppiyo maxaafatinne hayseti, Gibxxe buussaabaa baynnabaa yootoosona; hegeekka, guutta naˈay Yesuusi maalaalissiyaabaa oottidi ogiyaa qanttidabadan, bonqqiyaageeti eta bochennaadan oottidabadan, ubba ba aayyiyaa temiriyaa ayfiyaa ekkanaadan he mittay ziqqi gaanaadan oottidabadan yootoosona. * SHin hegee eti kase bi erenna, wayssiya adussa oge gidiyoogee qoncce.

Yooseefi ba soo asaa gishshawu ba goˈˈaa aggibayiis

12. Ha iita alamiyan bantta naata dichiyaageeti Yooseefappe ay tamaarana danddayiyoonaa?

12 Yelidaageeti Yooseefappe darobaa tamaarana danddayoosona. I ba soo asaa qohiyaabaappe naaganawu ba oosuwaanne ba goˈˈaa ba dosan aggibayiis. Yooseefi ba soo asay Yihoowa gita imota gidiyoogaa akeekiis. Ha wodiyankka, yelidaageeti bantta naata dichiyoy naata qohiya, mooriya, ubba bashshiya alamiyaana. Yooseefa leemisuwaa kaallidi, bantta naata qohiyaabaappe naaganawu banttawu danddayettida ubbabaa oottiya aawatanne aayeta nashshoos!

Ba Soo Asawu Koshshiyaabaa Kunttiis

13, 14. Yooseefinne Mayraama Naazireete simmidi deˈidoy aybissee?

13 Heeroodisi hayqqidoogaa kiitanchay Yooseefayyo daro takkennan odido gishshawu, eti Gibxxen waayi takkana. Yooseefinne a soo asay bantta dere simmidosona. Yihooway ba Naˈaa  “Gibxxe biittaappe” xeeganaagee kasetidi odetti uttiis. (Maa. 2:15) Yooseefi oottidobay he hiraagay polettanaadan maaddiis; shin haˈˈi i ba soo asaa awu efaanee?

14 Yooseefi akeekancha. I Heeroodisa sohuwan kawotida Arkkelawoosikka iitanne shemppo woriyaagaa gidana giidi qoppidoogee eratetta. Eta qohiyaageeti deˈiyo Yerusalaameppe huuphessa baggan, Galiilan deˈiya Naazireete ba soo asaa ekkidi baanaadan Xoossay Yooseefa kaalettiis. Inne Mayraama bantta naatuura yan deˈidosona.—Maatiyoosa 2:19-23 nabbaba.

15, 16. Yooseefi ay mala oosuwaa oottidee, qassi i ay mala miishshaa goˈettideeshsha?

15 Eti ishalo gidenna deˈuwaa deˈidosona; shin hegeekka baaxeyiyaaba. Geeshsha Maxaafay Yooseefi anaaxe gidiyoogaa yootees; anaaxee mittaa qanxxidi masseesinne goochidi ehees; qassi hegaa melissidi keettaa keexxanawunne wolwoluwaa, gaariyaa, qambbaraanne goshshawu goˈettiyo harabaa medhanawu goˈettees. (Maa. 13:55) Hegee daafurssiya ooso. Beni, anaaxee ba karen woy ba keettaa matan daasiyan oottees.

16 Yooseefi oosuwawu dumma dumma miishshaa goˈettees; hegaappe amaridaagaa ba aawaappe laattennan aggenna. I tumbbiyaa, kalttaa, magaaziyaa, paasiyaa, madooshaa, maarisaa, shidaanne misimaariyaa goˈettennan aggenna.

17, 18. (a) Yesuusi bana dichida aawaappe ay tamaaridee? (b) Yooseefi ba oosuwaa minnidi oottidoy aybissee?

17 Yesuusi naatettan deˈiyo wode, Yooseefi oottiyoobaa xeelliyoogaa qoppa. I Yooseefi ubbabaa minnidi eratettan oottiyoogaa loytti beˈees. Moliyaa poqoy melidaagan mittaa gorppiyoogaa mala issi issi deexxenna oosuwaa ba naˈay oottanaadan Yooseefi tamaarissennan aggenna. I oosuwawu goˈettiyo dumma dumma mittaa qommuwaa, leemisuwawu, ettaa, wolaanne wogaraa giddon deˈiya dummatettaa Yesuusayyo yootennan aggenna.

Yooseefi ba na’ay anaaxe gidanaadan tamaarissiis

18 Yesuusi ba aaway mino anaaxe gidiyoogaa xalla gidennan, assinne a aayeesi, qassi a ishanttussinne michonttussi qoppiyaanne eta siiqiya asa gidiyoogaa erees. Yooseefayyoonne Mayraamiyyo Yesuusa gujjennan, baa giishin usuppun naati deˈiyo gishshawu eta soo asay coratti corattidi biis. (Maa. 13:55, 56) Yooseefi etawu koshshiyaabaa kunttanawu minnidi oottiis.

Yooseefi aybippenne aaruwan ayyaanaaban ba soo asawu koshshiyaabaa kunttana bessiyooga akeekiis

19. Yooseefi ba soo asawu ayyaanaaban koshshiyaabaa waati kunttidee?

 19 Gidikkokka, Yooseefi aybippenne aaruwan ayyaanaaban ba soo asawu koshshiyaabaa kunttana bessiyooga akeekiis. Hegaa gishshawu, i wodiyaa bazzidi ba naata Xoossaa Yihoowabaanne a Higgiyaabaa tamaarissiis. Inne Mayraama asay Higgiyaa nabbabidi birshshi qonccissiyo, matan deˈiya Ayhuda woosa keettaa bantta naata ubba wode efoosona. Yaa biidi yiyo wode Yesuusi darobaa oychennan aggenna; qassi Yooseefi a oyshaa zaaranawu danddayidoogaa keenaa baaxetidoogee erettidaagaa. Yooseefi Yihoowayyo goynnanawu ba soo asaa Yerusalaamekka efees. Paasikaa Baalaa bonchanawu layttan layttan Yooseefi ba soo asaara yaa bees; yaa biidi simmanawu 120 kilo meetire hemettoosona; eti he baalaa bonchidi simmanaashin naaˈˈu saaminttay aadhana danddayees.

Yooseefi ba naˈay anaaxe gidanaadan tamaarissiis

20. Aawati Yooseefa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa?

20 Ha wodiyankka Kiristtaane gidida aawati Yooseefa leemisuwaa kaalloosona. Eti bantta naatuyyo asatettan koshshiyaabaa kunttiyaaba gidikkokka, naatuyyo aybippenne aaruwan koshshiyaabay ayyaanaabaa gidiyoogaa akeekidi, hegaadan oottanawu baaxetiyoogan bantta naata siiqiyoogaa bessoosona. Eti aggennan bantta soo asaa goynuwaa kaalettanawu, qassi gubaaˈe shiiquwaanne gita shiiquwaa bantta naata efaanawu keehi baaxetoosona. Yooseefaagaadan, etikka Yihoowabaa tamaarissiyoogaappe aadhiya harabaa aybanne bantta naatuyyo oottana danddayennaagaa eroosona.

“Daro Tuggatida”

21. Yooseefa soo asay Paasikaa Baalaa bonchiyo wodiyaa waati xeellii, qassi Yooseefinne Mayraama Yesuusi baynnaagaa akeekidoy awudee?

21 Yesuusayyo layttay 12 gidiyo wode, Yooseefi haroodeegaadankka ba soo asaa ekkidi Yerusalaame biis. Hegee Paasikaa Baalaa bonchiyo, ufayssiya wode gidiyo gishshawu, etawu ofintta gidida he wodiyan loˈˈiya gaxariyaa kanttidi daro asay issippe bees. Darobay mokkenna, xoqqan deˈiya Yerusalaame pudettaa eti kiyiyo wode, daro asay eriyo, pudettaa kiyiiddi yexxiyo yettaa yexxoosona. (Maz. 120-134) He wodiyan xeetu shaˈan qoodettiya asay he kataman shamˈˈi shamˈˈeennan aggenna. Baalaa bonchi simmidi he cora asay ba soo ba soo simmiyoogaa doommiis. Yooseefinne Mayraama banttawu aawatettay dariyo gishshawu Yesuusi hara asaara, geella  dabbotuura deˈees giidi qoppidosona. Eti Yerusalaameppe issi gallassa ogiyaa bi simmidi, Yesuusi banttanaara deˈennaagaa akeekidi, keehi dagammidosona!—Luq. 2:41-44.

22, 23. Yooseefinne Mayraama eta naˈay baynnaagaa akeekidi waatidonaa, qassi eti a demmin Mayraama woygadee?

22 Eti Yesuusa koyiiddi Yerusalaame guyye simmidosona. Eti guyye simmidi biyo wode, katamay etawu asi baynna baysa milatidoogaanne eti bantta naˈaa xeesiiddi a ogiyan koyidoogaa qoppa. Naˈay awu biidee? Heezzu gallassaa koyiiddi takkidi, Yooseefi Yihooway bawu immido gita hadaraa polennan aggidabadan qoppiyoogaa doommideeshsha? Wurssettan, eti beeta maqidasiyaa biidosona. Yan koyiiddi eranchanne Higgiyaa tamaarissiya daro attuma asati shiiqido gita kifiliyaa gelidosona; gelidi Yesuusi eta giddon uttidaagaa  demmidosona! Demmidi eti ay keenaa woppu giidaakko qoppa!—Luq. 2:45, 46.

23 Yesuusi tamaarissiyaageetuppe siyeesinne eta oychees. He asati naˈaa eraaninne i immiyo zaaruwan garamettidosona. SHin Mayraamanne Yooseefi hegaa beˈidi dagammidosona. He wode Yooseefi aynne gibeenna. SHin Mayraama, “Ta na7au, nuna aissi hagaadan oottadii? Ne aawainne taani nena koyiiddi, daro tuggatida” giidobay eta naaˈˈaa qofaakka loytti qonccissees.—Luq. 2:47, 48.

24. Geeshsha Maxaafay yelidaageetu aawatettay wolqqaama gidiyoogaa waati qonccissii?

24 Xoossaa Qaalan deˈiya ha taarikee yelidaageetu aawatettay keehi wolqqaama gidiyoogaa qoncciyan yootees. Nagari baynna naˈaa dichiyoogeekka unˈˈissiyaaba gidana danddayees! Ha iita  alamiyan naata dichiyoogee daro ‘tuggayiyaaba’; shin eti gencciyo metuwaa Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa akeekiyoogan yelidaageeti minettoosona.

25, 26. Yesuusi Mayraamiyyoonne Yooseefayyo woygi zaaridee, qassi Yesuusi giidoban Yooseefawu aybi siyettideeshsha?

25 Yesuusi beeta maqidasiyan takkidoy saluwan deˈiya ba Aawaakko keehi shiiqanawunne abaa loytti tamaaranawu koyido gishshataassa. I Mayraamonne Yooseefa, “Tana aissi koyidetii? Taani ta Aawaa keettan de7anau bessiyoogaa erekketii?” yaagidi zaariis.—Luq. 2:49.

26 Yesuusi giidobaa Yooseefi daro wodiyawu qoppidoogee erettidaagaa. Hegan i ufayttennan aggenna. Yooseefi ba naˈay Xoossaa Yihoowabaa hegaadan qoppanaadan oottidi dichanawu keehi baaxetiis. Yooseefi a loytti dichidoogaappe denddidaagan, Yesuusi he wode guutta naˈa gidikkonne “aawa” giyoobi loˈˈoba gidiyoogaa akeekiis.

27. Neeni aawa gidikko, neeyyo waatiyo aawatettay deˈii, qassi neeni Yooseefa leemisuwaa kaallana koshshiyoy aybissee?

27 Neeni aawa gidikko, ne naata siiqiyoogaaninne qohiyaabaappe naagiyoogan, eti Yihoowakka saluwan deˈiya loˈˈo Aawadan xeellanaadan maaddana danddayaasa. Neeyyookka balakko naati woy dichiyo naati deˈiyaaba gidikko, Yooseefa leemisuwaa hassayada eti alˈˈo gidiyoogaa akeeka. Ne dichiyo naati saluwan deˈiya bantta Aawaa Xoossaa Yihoowakko shiiqanaadan maadda.Efisoona 6:4 nabbaba.

Minnidi Oottiis

28, 29. (a) Luqaasa 2:51, 52n deˈiya qofay Yooseefabaa ay qonccissii? (b) Yooseefi ba naˈay aadhida eratettaara diccanaadan waati maaddidee?

28 Geeshsha Maxaafay Yooseefabaa yootiyo harabay keehi guutta gidikkokka, hegee nuuni pilggana bessiyaaba. Geeshsha Maxaafay Yesuusi Yooseefassinne Mayraamissi ubbatoo ‘azazettidoogaa’ yootees. Gujjidikka, “Yesuusi aadhdhida eratettaaranne geesaara dicciiddi, Xoossaaninne asan sabettiis” yaagees. (Luqaasa 2:51, 52 nabbaba.) Ha qofay Yooseefabaa amaridabaa  qonccissees. Nagari baynna a naˈay a maataa bonchidoogeenne awu ubbatoo azazettidoogee, Yooseefi ba soo asaa sintta xeera gididi kaalettidoogaa bessiyaaba.

29 Yesuusi aadhida eratettan diccidoogaakka he qofaappe akeekoos. Yooseefi ba naˈay hegaadan diccanaadan maaddidoogee erettidaagaa. He wode, Ayhuda asay daro wodiyaasappe doommidi giyo issibay deˈees. Hegee ha wodiyankka erettiyaaba. Eti giyoobay, aadhida erancha gidana danddayiyay dure asa xalla gidiyoogaa, qassi anaaxe, goshshancha, wogaacenne hegaa mala asi “suure pirddaa pirddana danddayennabadan, qassi leemisoy odettiyoosan deˈana bessennabadan” qonccissees. Guyyeppe, Yesuusi hegee worddo gidiyoogaa bessiis. A dichida aaway Yooseefi hiyyeesa anaaxe gidikkokka, Yihoowa “suure pirddaa” Yesuusa loytti tamaarissiis! Yooseefi hegaabaa a darotoo tamaarissidoogee qoncce.

30. Yooseefi waanidi ha wodiyan deˈiya aawatuyyo leemiso gidii?

30 Yesuusi geesan woykko asatettan diccidoogeekka Yooseefi a loytti dichidoogaa bessiyaaba. Yooseefi a loytti dichido gishshawu, Yesuusi minonne payya gidiis. Qassi Yooseefi ba naˈaa oosuwaakka tamaarissiis. Yesuusi anaaxiyaa naˈaa xalla gidennan, “anaaxiyaa” geetettidikka xeegettiis. (Mar. 6:3) Hegee Yooseefa daafuray hada attibeennaagaa bessees. Naati payya gididi diccanaadaaninne banttawu koshshiyaabaa kunttanaadan oosuwaa tamaarissi dichiyoogan aawati Yooseefa leemisuwaa kaalliyoogee bessiyaaba.

31. (a) Yooseefi hayqqido wodiyaabaa naqaashati ay qonccissiyoonaa? ( Saaxiniyan deˈiya qofaa gujjada yoota.) (b) Yooseefi nuuni kaallana bessiyaabaa ay oottidee?

31 Yesuusawu layttay 30 heera gidin xammaqettido wodenne hegaappe simmin hanidabaa Geeshsha Maxaafay qonccissiiddi, Yooseefabaa aynne yootenna. Issi issi naqaashay Yesuusi haggaaziyoogaa doommiyo wode Mayraama amˈˈe gidiyoogaa bessees. (“ Yooseefi Hayqqidoy Awudee?” yaagiya saaxiniyaa xeella.) Gidoppe attin, Yooseefi ba soo asaa qohiyaabaappe naagiyoogan, etawu koshshiyaabaa kunttiyoogaaninne ubbatoo minnidi oottiyoogan ba aawatettaa maara poliis. Aawati, bantta soo asawu huuphe gididaageeti woy hara Kiristtaanetikka Yooseefaagaadan ammanana danddayoosona.

^ MENT. 4 He wode giigida woy giigissida uraa asay gelidabadan woy ekkidabadan xeellees.

^ MENT. 8 He xoolinttee tumu xoolintte woykko Xoossay kiittidoba gidenna. He xoolinttiyaa goˈettidi ba iita qofan Yesuusa xayssanawu halchiday Seexaanaa gidiyoogee qoncce.

^ MENT. 11 Geeshsha Maxaafay “Yesuusi ba oottido wolqqaama malaatatuppe . . . koiruwaa” oottidoy xammaqetti simmiina gidiyoogaa yootees.—Yoh. 2:1-11.