Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO LAAPPUNAA

I “GODAA Sinttan Dicciis”

I “GODAA Sinttan Dicciis”

1, 2. Sameeli Israaˈeela deriyaassi yootiyo wode yuushuwan deˈiya hanotay ay malee, qassi eti bantta nagaraappe simmanaadan i maaddana koshshidoy aybissee?

SAMEELI Israaˈeelata xeellees. Hananabaa yootiyaagaanne daanna gididi daro layttaa ammanettidi oottida ha bitanee xeegin, eti Gelggala kataman shiiqidosona. Hegee ha wodiyaa qoodaadan Uddufune woy Tamme; qassi bonee geloosappe takkiis. He heeran goshshan deˈiya gisttee cahaa bessiis. Asay coˈˈu giis. Sameeli eta wozanaa waati denttettanee?

2 Asay ba hanotay keehi iita gidiyoogaa akeekibeenna. Eti kawo gididi haariya asa sunttanaadan Sameela oychiiddi takkidosona. Yaatiyoogee, eti Yihoowanne i kiittin hananabaa yootiya Sameela kariyoogaa bessiyaaba gidiyoogaa akeekibookkona. Hegee eti Yihooway bantta Kawo gidennaadan ixxidoogaa bessees! Eti bantta nagaraappe simmanaadan Sameeli waati maaddanee?

Sameeli naatettan deˈiyo wode hanidabay harati iitabaa oottishinkka Yihoowan ammanettana danddayiyoogaa bessees

3, 4. (a) Sameeli ba yelagatettaa wodiyaabaa yootidoy aybissee? (b) Sameeli ammanuwan oottidobay nuna maaddiyoy aybissee?

3 Sameeli shiiqida asawu, “Taani daro de7aasinne cimaas” yaagiis. A puulunttaykka hegee tuma gidiyoogaa bessiyaaba. I gujjidikka, “Taani ta yelagatettaasappe hachchi gakkanaashin inttena kaalettaas” yaagiis. (1 Sam. 11:14, 15; 12:2) Sameeli cimikkokka, ba yelagatettaa wodiyaabaa dogibeenna. I naatettan oottidobaa ubbaa hassayees. I naatettan kuuyidobay ba deˈo laytta ubban mino ammanoy deˈiyo, Xoossaa Yihoowayyo aqida asa gidanaadan maaddiis.

4 SHin ammaniyoogaanne ammanettiyoogaa aggida asaa  giddon deˈiyo gishshawu, Sameeli ubba wode ba ammanuwaa minttana koshshees. Nuunikka ammanoy baynna iita alamiyan deˈiyo gishshawu, nu ammanuwaa minttanawu baaxetana koshshees. (Luqaasa 18:8 nabbaba.) Sameeli oottidobaappe nuuni ay tamaaranaakko ane beˈoos; shin kasetidi a naatettaabaa beˈana.

‘Naatettan Deˈiiddi Yihoowayyo Oottees’

5, 6. Sameeli naatettan deˈido hanotay hara naatuugaappe waani dummatii, shin i loˈˈidi deˈanaagaa a aawaynne aayyiyaa ammanettidoy aybissee?

5 Sameeli naatettan deˈido hanotay hara naatuugaappe dumma. I xanttaa duuxxidoogaappe guyyiyan takkennan, awu layttay geella heezza gidiyo wode woy hegaappe keehi darennan, eta keettay deˈiyo Raamappe 32 kilo meetireppe dariyaagaa haakkiya Seelon Yihoowa dunkkaaniyan deˈiyoogaa doommiis. Elqqaaninne Haanna bantta naˈay Yihoowayyo dumma oosuwaa oottanaadan, hegeekka ba deˈo laytta ubban Naaziraawe gididi deˈanaadan geppidosona. * Hegee a aawaynne a aayyiyaa Sameela aggibayidosona giyoogee?

6 CHii, gidenna! Eti bantta naˈay Seelon loˈˈidi deˈanaagaa eroosona. Qeese Ubbatu Halaqaa Eeli yan oosettiyaabaa kaalliyoogee erettidaagaa; qassi Sameeli Eelaara oottees. Qassi dunkkaaniyaa penggen oottiya daro maccaasatikka deˈoosona.—Kes. 38:8; Daan. 11:34-40.

7, 8. (a) Layttan layttan, Sameela aawaynne aayyiyaa a siiquwan waati minttettidonaa? (b) Ha wodiyan deˈiya aawatinne aayeti Sameela aawaappenne aayeeppe ay tamaarana danddayiyoonaa?

7 Hegaa bollikka, woossin Xoossay immido, bantta siiqiyo naˈaa Haannanne Elqqaani mule dogokkona. Haanna Xoossay baayyo attuma naˈa immikko, deˈo laytta ubban Ayyo oottana mala immanawu qaalaa gelaasu. Layttan layttan Seelo biyo wode, Sameeli dunkkaaniyan oottiyo wode maayiyo ooratta qoliyaa Haanna awu efawusu. He guutta naˈay a yelidaageeti yiidi oychiyo wode keehi ufayttiyoogee qoncce. Eti a siiquwan minttettiyo wodenne he dumma sohuwan Yihoowayyo oottiyoogee gita maata gidiyoogaa yootidi a zoriyo wode i keehi ufayttiyoogee erettidaagaa.

8 Ha wodiyan deˈiya aawatinne aayeti Haannippenne Elqqaanappe darobaa tamaarana danddayoosona. Daro aawatinne aayeti bantta naatuyyo asatettan koshshiyaabaa kunttanawu baaxetikkonne etawu ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttennan aggibayoosona. SHin Sameela aawaynne aayyiyaa ayyaanaabaa kaseyidosona; qassi hegee eta naˈay dicciyo wode keehi loˈˈo asa gidanaadan maaddiis.—Leemiso 22:6 nabbaba.

9, 10. (a) Dunkkaaniyaabaanne he geeshsha sohuwan oottiyoogan yelaga Sameelawu siyettidabaa yoota. (Tohossa qofaakka xeella.) (b) Sameeli oottiyo oosuwaappe amaridaagee aybee, qassi ha wodiyan deˈiya yelagati a leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa?

 9 He naˈay gitatidi Seelo heeran deˈiya dereta yuuyidi beˈiyoogaa qoppa. I deriyaa bollan eqqidi katamaanne zanggaaraa duge xeelliyo wode, Xoossaa dunkkaaniyaa beˈidi keehi ufayttidoogee qoncce. He dunkkaanee geeshsha soho. * He dunkkaanee Muusee kaalettin 400 gidiya layttappe kase keexettiis; he wode kumetta alamiyan Yihoowayyo goynniyo geeshsha sohoy hegaa xalla.

10 Sameeli gitatiyo wode he dunkkaaniyaa keehi dosiis. Geeshsha Maxaafay, “Sameeli na7atettan de7iiddi, liinuwaa giyo kiriyaappe dadettida eefuude giyo maayuwaa maayidi, GODAAYYO oottees” yaagees. (1 Sam. 2:18) He qolee Sameeli dunkkaane giddon qeeseta maaddiyoogaa bessiyaaba. Sameeli qeese zare gidana xayikkokka, guuran dunkkaaniyaa dirssaa penggiyaa dooyiyoogaanne ubbatoo cima bitaniyaa Eela maaddiyoogaa gujjin, hara darobaa oottiis. I he maataa xoqqu oottidi xeelliyaaba gidikkokka, guyyeppe a azzanttiyaabay merettiis. Yihoowa keettan wolqqaama nagaray oosettiis.

Harati Iitabaa Oottishin Geeshsha Gididi Deˈiis

11, 12. (a) Hofiniininne Piinihaasi nagaraa oottanaadan gaaso gidida waannabay aybee? (b) Hofiniininne Piinihaasi Xoossaa dunkkaaniyan oottido keehi iitabay aybee? (Tohossa qofaakka xeella.)

11 Sameeli naatettan keehi iitabay oosettishin beˈiis. Eelayyo Hofiniinanne Piinihaasa giyo naaˈˈu attuma naati deˈoosona. Sameeli, “Eela attuma naati iita asata; eti GODAA erokkona” yaagiis. (1 Sam. 2:12) Ha naaˈˈu qofay issoy issuwaa kaafees. Ha xiqisiyan “iita asata” geetetti birshshettida Ibraawetto qaalay “pattenna asata” giyoogaa. Hofiniininne Piinihaasi Yihoowa karidosona. Eti a geeshshatettaa maaraa kaallanawu, qassi banttappe koyettiyaabaa oottanawu mule koyibookkona. Hegaa gishshawu, nagaraa oottidosona.

12 Xoossaa Higgee qeeseti oottiyoobaa yootees; qassi eti a dunkkaaniyan yarshshuwaa waati yarshshanaakkokka yootees. Hegee  higgiyan qonccidoogee bessiyaaba! He yarshshoy asay Xoossaa sinttan geeyanaadan, i eta anjjanawunne kaalettanawu halchidi eta nagaraa atto gaanaassi giigissido ubbabaa bessiyaaba. SHin Hofiniininne Piinihaasi banttanaara oottiya qeeseti yarshshuwaa karanaadan oottidosona. *

13, 14. (a) Dunkkaaniyan oosettiya nagaray ashkke asaa qohennan aggenna giyoy aybissee? (b) Eeli aawa, qassi qeese ubbatu halaqa gidiyo aawatettaa waati polennan aggidee?

13 Hegaa mala gita nagaray ubba wode oosettiyoogaa guutta naˈay Sameeli beˈidi, keehi dagammiyoogaa qoppa. Ayyaanaaban minettanawu hidootidi he boncho sohuwaa yiida hiyyeesa, ashkkenne naaqettida asati darotoo azzanidi woy yeellatidi simmiyoogaa i beˈidoogee qoncce. Qassi Hofiniininne Piinihaasi Xoossaa dunkkaaniyaa penggen oottiya issi issi maccaasaara zinˈˈiyoogan Xoossaa higgiyaa kanttiyoogankka Yihoowa karidoogaa akeekido wode Sameeli keehi azzanidoogee qoncce. (1 Sam. 2:22) Geella hegaa giigissanawu Eeli issi issibaa oottana giidi i hidootennan aggenna.

Sameeli Eela naati haniyo iitaban unˈˈettidoogee erettidaagaa

14 Keehi moorettiiddi deˈiya he hanotaa ay asappenne aaruwan giigissana danddayiyay Eela. I qeese ubbatu halaqa gidiyo gishshawu, dunkkaane giddon oosettiyaabay a aawatettaa garssan deˈees. I eta aawa gidiyo gishshawu ba naata seerana bessees. Eti banttanakka he biittan deˈiya hara darotakka qohidosona. SHin Eeli aawa, qassi qeese ubbatu halaqa gidiyo aawatettaa kiyibeenna. I eta loytti seeribeenna. (1 Sameela 2:23-25 nabbaba.) I ba naata mintti seerana bessees shin. Eti oottido nagaray eta worissiyaaba!

15. Yihooway Eelassi ay wolqqaama kiitaa kiittidee, qassi Eela soo asay he kiitay odettin waanidonaa?

15 Hanotay yaa iiti iiti biido gishshawu, sunttay odettibeenna issi “Xoossaa asi” Eelayyo biidi wolqqaama pirddaa kiitaa yootanaadan Yihooway kiittiis. Yihooway Eela, “Neeni ne naata taappe aattada aissi bonchchadii?” yaagiis. Hegaa gishshawu, Eela naati naaˈˈaykka issi gallassi hayqqin Eela soo asay keehi kayyottanaagaa, qassi eta zaree qeese gidiyo maataa zaarettidi demmennaagaa Xoossay yootiis. He wolqqaama kiitaa siyidi he keettaa asay laamettanee? He taarikee eti laamettibeennaagaa bessees.—1 Sam. 2:27–3:1.

16. (a) Sameeli dicci dicci biyo wode oottidobaa Geeshsha Maxaafay woygii? (b) Hegee ufayssiyaaba gidennee? Qonccissa.

16 He iita oosuwan guutta naˈay Sameeli qohettideeshsha? Ha  taarikee he iitabaa yootikkokka, loˈˈobaa, hegeekka Sameeli suure asa gididi diccidoogaakka yootees. Koyro Sameela 2:18y, “Sameeli na7atettan de7iiddi, . . . GODAAYYO oottees” giyoogaa hassaya. Sameeli naatettan deˈiyo wodekka, Xoossaayyo oottanawu qoppiis. He shemppuwan paydo 21 hara ufayssiyaabaa, “Na7ai Sameeli GODAA sinttan dicciis” yaagidi yootees. I dicci dicci biyo wode, saluwan deˈiya ba Aawaara awu deˈiya dabbotay minni minni biis. Yihoowaara hegaa mala mino dabbotaa medhiyoogee iitabaa oottennaadan naagees.

17, 18. (a) Yelaga Kiristtaaneti asay iitabaa oottikkokka, Sameela leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa? (b) Sameeli oottana bessiyaabaa oottidoogaa aybin eriyoo?

17 Qeese ubbatu halaqaynne a naati nagaraa eriiddi oottiyoogee, Sameelikka ba koyidobaa oottana danddayiyaabadan qoppanaadan oottana danddayees. SHin aawatettay deˈiyoogeeta gujjin, harati iitabaa oottiyoogee i nagaraa oottanawu qoppanaadan mule denttettibeenna. Ha wodiyan deˈiya daro yelaga Kiristtaanetikka, harati loˈˈo leemiso gidana xayikkonne, Sameela leemisuwaa kaallidi ‘Yihoowa sinttan diccoosona.’

18 Sameeli Yihoowayyo azazettido gishshawu ay demmidee? Geeshsha Maxaafay, “Na7ai Sameeli GODAA sinttaaninne asaa sinttan dicciisinne sabettiis” yaagees. (1 Sam. 2:26) He wode deˈiya amarida loˈˈo asati Sameela nashshidosona. He naˈay ammanettidi deˈido gishshawu Yihoowaykka a nashshiis. Seelon oosettiya iitabaa ubbaa Xoossay xayssanaagaa Sameeli erees; shin hegee awude hananeeshsha giidi i qoppennan aggenna. Gido shin, issi galla qammi he oyshaa zaaruwaa demmiis.

 “Yoota; Taani Ne Ashkkarai Siyais”

19, 20. (a) Issi galla saˈay wonttana hanishin Sameelaara gayttidaagan dunkkaaniyan hanidabaa yoota. (b) Sameeli a haasayissiiddi deˈiyay oonakko waati eridee, qassi i Eela waati xeellidee?

19 Saˈay wonttana hanikkokka, biron xumi uttiis; dunkkaaniyan eexxiya xomppeekka liiˈˈi liiˈˈi gees. Cenggurssi baynna he saatiyan Sameeli issi uri bana xeegiyoogaa siyiis. I bana xeegiday keehi cimanne ayfee galjjido Eela giidi qoppiis. Sameeli denddidi he cima bitaniyaakko ‘woxxi biis.’ Eeli ay koyidaakko eranawu Sameeli mela tohuwan woxxiiddi biyoogaa qoppa. Sameeli Eela bonchuwaaninne kehatettan haasayissiyoogee keehi ufayssiyaaba. Eeli he ubba mooruwaa oottidaba gidikkokka, i qeese ubbatu halaqa gididi Yihoowayyo oottiiddi deˈees.—1 Sam. 3:2-5.

20 Sameeli Eelayyo, “Neeni xeesin hekko yaas” yaagidi a xiskkuwaappe denttiis. SHin Eeli naˈaa xeesibeennaagaa yootidi, ‘baada zinˈˈa’ yaagiis. SHin zaari zaaridikka hegaadan haniis! Wurssettan, aybi haniiddi deˈiyaakko Eeli eriis. Yihooway oottanawu qoppidobaa ba asawu ajjuutan woy aymuwan yootiyoogaa aggoosappe daro wodee aadhiis; qassi hegee aybissakko akeekanawu metenna. SHin Eeli Yihooway ha naˈaa haasayissiiddi deˈiyoogaa akeekiis! Sameeli simmidi xiskkanaadan Eeli yootidi, Yihooway zaarettidi haasayissiyo wode i woygi zaarana bessiyaakko odiis. Sameeli hegaa siyiis. Sohuwaara, “Sameelaa, Sameelaa” yaagi xeegiyoogaa siyiis. Siyidi, “Yoota; taani ne ashkkarai siyais” yaagiis.—1 Sam. 3:1, 5-10.

21. Ha wodiyan Yihooway yootiyoobaa waati siyana danddayiyoo, qassi hegee keehi koshshiyoy aybissee?

21 Wurssettan, Yihooway yootiyoobaa siyiya ashkkari Seelon beettiis. Sameeli ba deˈo laytta ubban Yihoowa siyiis. Neeni shin Yihooway yootiyoobaa ubbatoo siyay? Hegaadan oottanawu nuuni qamman saluwaappe cenggurssaa siyana giidi naagana bessenna. Ha wodiyan, Yihooway nuna ubba wode haasayissees gaana danddayoos. Xoossay ba Qaalaa Geeshsha Maxaafaa baggaara yootees. Xoossay yootiyoobaa siyiyaabanne hegaa oosuwan peeshshiyaaba gidikko, nu ammanoy minnana. Sameelikka hegaadan oottiis.

Sameeli yayyikkokka, Yihoowa pirddaa kiitaa Eelayyo yootiis

22, 23. (a) Sameeli yootanawu koyro yayyidobay guyyeppe waani polettidee? (b) Sameeli waani loˈˈo eeshshan erettiya asa gididee?

22 He galla qammi Sameeli Seelon keehi gitabaa beˈiis; hegeekka i Xoossay kiittin hananabaa yootiyaagaanne Xoossaa gishshaa haasayiyaagaa gididi Yihoowaara dumma dabbotaa medhiyoogaa doommiis. Eela soo asaa bolli mata wode bashshay gakkanaagaa yootana koshshiyo gishshawu, he naˈay hegaa yootanawu koyro yayyiis. SHin Sameeli xalidi yootiis; Eelikka Xoossay yootido pirddaa siyiis. Takkennan, Yihooway giidobay ubbay polettiis; hegeekka, Israaˈeelati Pilisxxeematuura olettanawu kiyidosona; Hofiniininne Piinihaasi  he galla hayqqidosona; qassi Eeli Yihoowa Taabootay omoodettidoogaa siyosaara dagammidi hayqqiis.—1 Sam. 3:10-18; 4:1-18.

23 SHin Sameeli loˈˈo eeshshan erettiya, ammanettidi hananabaa yootiya asa gididi deˈiis. Geeshsha Maxaafay ‘Sameeli dicciyo wode Yihooway aara deˈiyoogaa,’ qassi i haasayidobaappe issi qaalinne saˈan wodhennaadan oottidoogaa yootees.—1 Sameela 3:19 nabbaba.

“Sameeli GODAAYYO Waassiis”

24. Israaˈeelati guyyeppe ay kuuyidonaa, qassi hegee wolqqaama nagara gididoy aybissee?

24 Israaˈeelati Sameela leemisuwaa kaallidi Yihoowayyo ammanettiya derenne mata dabbo gididonaa? CHiikka. Ubba guyyeppe, eti hananabaa yootiya uri banttana ayssanaadan koyennaagaa yootidosona. Eti bantta yuushuwan deˈiya hara deriyaadan banttana ayssiya kawuwaa koyidosona. Yihooway kaalettin Sameeli eti koyidobaa poliis. SHin eti oottido nagaray ay keena wolqqaamakko Sameeli etawu yootiis. Eti ixxidoy asa gidennan Yihoowa! Hegaa gishshawu, Sameeli asaa Gelggalan shiishshiis.

Sameeli ammanuwan woossin, Yihooway dadaanne iraa yeddidi a woosaa zaariis

25, 26. Israaˈeelati Yihoowa keehi naaqqidoogaa akeekanaadan maaddanawu Sameeli Gelggalan ay oottidee?

25 Sameeli Israaˈeelata Gelggalan shiishshidi oottiyoobaa ane beˈoos. He cima bitanee naatettaappe doommidi waani ammanettidi deˈidaakko babaa etawu yootiis. Yaatidi, “Sameeli GODAAYYO waassiis.” I Yihooway dadaa yeddanaadan woossiis.—1 Sam. 12:17, 18.

26 He iita boniyan ayba dadi wodhanee? Hagaa malabi mule hani erenna! Asay he qofaa siridaba woy Sameela bolli qilliiccidaba gidikko, eti balidoogaa sohuwaara akeekana. Saloy sohuwaara shaaraa dulkki aggiis. Carkkoy goshshan deˈiya gisttiyaa wozanaa bashshiis. Dadaa gunttay hayttaa tulissees. Wurssettan iray bukkiis. Yaatin, asay waanidee? “Asai ubbai GODAANNE Sameela keehippe yayyiis.” Wurssettan, eta nagaray ay keena wolqqaamakko akeekidosona.—1 Sam. 12:18, 19.

27. Sameelaagaadan ammaniya asaa xeelliyaagan Yihoowawu aybi siyettii?

27 He makkalancha asati wolqqaama nagaraa oottidoogaa akeekanaadan maaddiday Sameela Xoossaa Yihoowappe attin Sameela gidenna. Sameeli naatettaappe cimana gakkanaassi Xoossan ammanettiis. Qassi Yihooway a anjjiis. Yihooway ha wodiyankka laamettibeenna. Sameelaagaadan ammaniyaageeta ha wodiyankka maaddees.

^ MENT. 5 Naaziraaweti cammiya ushshaa uyennan agganawu, bantta huuphiyaa medettennan agganawunne hegaa mala issi issibaa oottennan agganawu geppiya asata. Issoti issoti hegaadan geppiyoy amarida wodiyaassa; shin Samssoona, Sameelanne Xammaqiya Yohaannisa mala amarida asati bantta deˈo laytta ubban Naaziraawe gididi deˈidosona.

^ MENT. 9 He geeshsha sohoy mare mittaa goˈettidi keexxido oyddu zoozee deˈiyo gita dunkkaane. SHin he dunkkaanee alˈˈoban, hegeekka irppaniyaaninne loytti daddido maayuwan, qassi alˈˈo mittaa biran woy worqqan sheeshshidi keexxidoogaa. He geeshsha sohoy oyddu zooziyan direttiis; qassi he dirssaa giddon yarshshuwaa yarshshiyo keehi maalaalissiya sohoy deˈees. Takkidi, qeeseti deˈanaadan he dunkkaaniyaa miyyiyan hara kifileti keexettidoogee qoncce. Sameeli aqiyoy he kifiletuppe issuwaana gidennan aggenna.

^ MENT. 12 Ha asati karido naaˈˈu ogeta ha taarikee qonccissees. Koyruwan, Higgee qeeseti yarshshiyoobaappe maana koshshiyoy aybakko qoncciyan yootees. (Zaa. 18:3) SHin he iita qeeseti hegaappe dummabaa oottidosona. Keriyan sirinttaa yeddidi ashuwaa kessanaadan, qassi ay qommo asho gidikkokka ekkidi ehaanaadan bantta ashkkarata azazidosona! Naaˈˈanttuwan, asay yarshshoy xuugettanaadan yarshshiyoosaa ehiyo wode, iita qeeseti modhoy Yihoowayyo xuugettanaappe kase qayye ashuwaa wolqqan ekkanaadan bantta ashkkarata azazidosona.—Wog. 3:3-5; 1 Sam. 2:13-17.