Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO OYDDAA

“Neeni Biyoosaa Awanne Taani Baana”

“Neeni Biyoosaa Awanne Taani Baana”

1, 2. (a) Urutinne Naaˈoomi manddaraabaanne eta kayyuwaabaa qonccissa. (b) Uruti buussay Naaˈoomiigaappe waani dummatii?

URUTA keehi carkkiya Mooˈaaba dembbaa kanttada Naaˈoomiira manddaraydda deˈawusu. Eti he aaho dembban banttarkka biiddi deˈoosona. Uruta saˈay yuuyidoogaa akeekada, ba bollotiyo xeellaydda, ‘qammi awan aqaneeshsha?’ gaada qoppawusu. A Naaˈoomo keehi siiqiyo gishshawu, o maaddanawu bawu danddayettida ubbabaa oottanawu koyawusu.

2 Eti naaˈˈaykka keehi kayyottidosona. Naaˈooma ba azinay hayqqin daro wodiyawu azzanaasu; haˈˈi qassi i naaˈˈu naati, Keliwooninne Mahilooni hayqqin kayyottawusu. Urutakka Mahilooni i azinaa gidiyo gishshawu, kayyottawusu. Eti naaˈˈaykka Israaˈeela biittan deˈiya Beetaliheeme katamaa biiddi deˈoosona. SHin eta naaˈˈawu siyettiyaabay dumma dumma. Naaˈooma ba biitti bawusu. SHin Uruta ba dabbota, ba biittaa, ba xoossata gujjin ba biittaa wogaa ubbaa aggada, erenna biitti bawusu.—Uruto 1:3-6 nabbaba.

3. Nuuni Urutiigaadan ammananawu maaddiyay woygiya oyshatu zaaruwaa eriyoogee?

3 He yelaga maccaasiyaa he ubbabaa aggada baanaadan oottidabay aybee? Uruta he ooratta duussaa meezetanawunne Naaˈoomo maaddanawu waana minnanee? Ha oyshatu zaaruwaa eriyoogee, Mooˈaabee Urutiigaadan ammananawu nuna keehi maaddana. (“ Maalaalissiya Guutta Xuufiyaa” yaagiya saaxiniyaakka xeella.) SHin kasetidi, he naaˈˈu maccaasati Beetaliheeme biyoogaa doommidoy aybissakko ane beˈoos.

Kayyoy Qohido So Asaa

4, 5. (a) Naaˈoomi soo asay Mooˈaaba biidoy aybissee? (b) Naaˈoomo Mooˈaaba biittan gakkida metoy aybee?

4 Uruta yelettidoy Maxine Abbaa matan deˈiya Mooˈaaba giyo guutta biittaana. Mooˈaabi dembba gididi yeddi yeddidi mittay deˈiyoonne adussa wombbay deˈiyo biitta. ‘Mooˈaaba biittay’ aradda gidiyo gishshawu, Israaˈeelan koshay denddido wodekka yan kattay  deˈees. Uruta Mahiloonaaranne eta soo asaara erettidoy hegaa gaasuwaana.—Uru. 1:1.

5 Israaˈeelan koshay denddido gishshawu, Naaˈoomi azinay Elimeleeki ba machiyoonne ba naaˈˈu attuma naata ekki biidi, Mooˈaaba biittan betedan deˈanawu koyiis. Israaˈeelati Yihooway doorido geeshsha sohuwan awu ubba wode goynnana koshshiyo gishshawu, he soo asay hara biitti biyoogee eta ammanoy paacettanaadan oottiyaaba. (Zaa. 16:16, 17) SHin Naaˈooma ba ammanuwan genccanawu baaxetaasu. Gidoppe attin, i azinay hayqqido wode a keehi kayyottaasu.—Uru. 1:2, 3.

6, 7. (a) Naaˈooma ba naati Mooˈaaba biittaa maccaasaa ekkido wode azzanana danddayiyoy aybissee? (b) Naaˈooma ba naatu maccaasata kehatettan oyqqidoogee loˈˈoba gididoy aybissee?

6 I naati Mooˈaaba biittaa maccaasaa ekkido wodekka Naaˈooma azzanennan aggukku. (Uru. 1:4) I mayzza aaway Abrahaami ba naˈaa Yisaaqassi Yihoowayyo goynniya ba dabbotuppe macho koyanawu baaxetidoogaa Naaˈooma erawusu. (Doo. 24:3, 4) Muuse Higgeekka Xoossaa asay eeqatuyyo goynnenna mala allaga biittaa asaa ekkennaadan woy gelennaadan diggees.—Zaa. 7:3, 4.

7 Gidikkokka, Mahilooninne Keliwooni Mooˈaaba biittaa maccaasaa ekkidosona. Naaˈoomo he hanotay geella azzanttidaba gidikkokka, a ba naatu maccaasatuyyo Urutiyyoonne Orppiyyo kehaasunne eta siiqaasu. A etikka iigaadan issi wode Yihoowayyo goynnana gaada hidootennan waaya aggana. Hanotay ayba gidikkokka, Urutanne Orppa o siiqidosona. Eti hegaadan siiqettiyoogee metoy gakkido wode maaddiis. He naaˈˈu maccaasatikka naˈa yelennan eta azinati hayqqidosona.—Uru. 1:5.

8. Uruta Yihoowakko shiiqanaadan oottidabay aybeeshsha?

8 Uruta goynniyo goynoy metoy gakkido wode o minttettidee? Minttettana danddayenna. Mooˈaabati daro eeqatuyyo goynnoosona; hegeetuppe waannay Kamoosha giyo xoossaa. (Qoo. 21:29) Mooˈaabatu goynuwan naata yarshshiyoogaa gujjin, he wode meeze gidida iitabaynne yashshiyaabay oosettiyoogee qoncce. Uruta Mahiloonappe woy Naaˈoomippe siyidobay siiqiyaanne maariya Israaˈeela Xoossaa Yihooway Mooˈaaba xoossatuppe dumma gidiyoogaa akeekanaadan maaddidoogee erettidaagaa. Yihooway siiquwan haareesippe attin yashissenna. (Zaarettido Wogaa 6:5 nabbaba.) Uruta ba azinay hayqqido gishshawu, kaseegaappe aaruwan ba bolloteera dabbotada, ubbaappe wolqqaama Xoossaa Yihoowabaa, maalaalissiya a oosuwaabaanne i ba asaa siiquwaaninne maarotan oyqqidoogaabaa Naaˈooma yootiyo wode ufayttada siyennan aggukku.

Uruta ba azinay hayqqin kayyottido wode Naaˈoomiira keehi dabbotidoogee eratetta

9-11. (a) Naaˈooma, Urutanne Orppa waatanawu qofaa qachidonaa? (b) Naaˈoomo, Urutonne Orppo gakkida metuwaappe ay akeekiyoo?

 9 Naaˈooma ba biittaabaa eranawu keehi koyaasu. A haˈˈi Israaˈeelan koshay baynnaagaa siyaasu; a hegaa zalˈˈanchappe siyennan aggukku. Yihooway ba asaa maariis. “Oyttaa Keettaa” giyo birshshettay deˈiyo Beetaliheemee daro oyttay deˈiyoosa gidiis. Yaatin, Naaˈooma ba biitti simmanawu qofaa qachaasu.—Uru. 1:6.

10 Urutanne Orppa shin waananee? (Uru. 1:7) Naaˈoomo gujjin eta ubbaa issi mala metoy gakkido gishshawu, eti Naaˈoomippe shaahettanawu koyibookkona. Naaˈoomi kehatettaynne a Yihoowa mintta ammaniyoogee Uruta o keehi siiqanaadan oottennan aggenna. Heezzu amˈˈetikka Yihudaa biitti baanawu denddidosona.

11 Uruti taarikee loˈˈo asaa bollikka iita asaa bollikka kayyoyiyaabay gakkana danddayiyoogaa bessees. (Era. 9:2, 11) Qassi nuna wolqqaama metoy gakkiyo wode harati, ubba qassi Naaˈoomi Xoossaa Yihoowa banttawu baqati attiyo soho oottidaageeti, nuna minttettanaadan eta maaduwaa koyiyoogee eratetta gidiyoogaakka he taarikiyaappe akeekoos.—Lee. 17:17.

Uruta Bessido Aggenna Siiquwaa

12, 13. Urutanne Orppa bantta biitti simmanaadan Naaˈooma koyidoy aybissee, qassi he naaˈˈu yelagatuyyo koyro aybi siyettidee?

12 He heezzu amˈˈeti Mooˈaabappe haakki haakki biyo wode Naaˈooma hirggiyoogaa doommaasu. A he naaˈˈu yelaga maccaasatubaa, qassi eti onne i naata siiqidoogaabaa qoppiyoogaa doommaasu. A eta metuwaa bolli hara metuwaa gujjana koyabeykku. Eti bantta biittaa aggidi iira biikko, a etawu Beetaliheemen ay oottanaee?

13 Wurssettan, Naaˈooma eta hagaadan gaasu: “Simmite; intte ubbaikka intte aayee soo aayee soo biite. Intte haiqqidaageetussinne  taassinne kehidoogaadan, GODAI intteyyo keho.” A Yihooway etawu kehin eti hara azina gelidi loˈˈo deˈuwaa deˈanaadan amottiyoogaakka yootaasu. Yootada, ‘eta yerin eti bantta qaalaa xoqqu oottidi yeekkidosona.’ Urutanne Orppa kehanne asa siiqiya bantta bollotiyo hegaadan keehi siiqidoy aybissakko akeekana danddayoos. SHin eti naaˈˈaykka, “Nuuni nenaara ne asaakko baana” yaagidi mintti yootidosona.—Uru. 1:8-10.

14, 15. (a) Orppa aybaakko simmadee? (b) Naaˈooma Uruta guyye simmanaadan ammanttanawu waata maladee?

14 SHin Naaˈooma eti guyye simmana mala ammanttanawu malaasu. Iyyo koshshiyaabaa kunttiya azini baynna gishshawu, eta ekkiya naati iyyo baynna gishshawu, qassi sinttappekka a hegaa malabaa hidootenna gishshawu, eti iira Israaˈeela biitti biyoogee eta maaddennaagaa yootada ammanttanawu baaxetaasu. A eta maaddana danddayennaagee o keehi azzanttiyoogaa yootaasu. Orppa Naaˈoomi qofaa maayaasu. A Mooˈaaba simmikko, i aayyiyaa o mokka ekkanaageenne iyyo yan keettaykka deˈanaagee qoncce. Mooˈaaba simmiyoogee likke milatana danddayees. Hegaa gishshawu, a keehi azzanada yeekkaydda Naaˈoomo yerada, ba biitti simma aggaasu.—Uru. 1:11-14.

15 Uruta shin? Naaˈooma yootidobay Urutiyyookka haniyaaba. “SHin Uruta o baqqa oiqqada ixxaasu.” Naaˈooma hagaadan gaada o ammanttanawu malaasu: “Be7a, ne keettaawaa ishaa machchiyaa  ba asaakkonne ba xoossatukkonne simmaasu. Neenikka iira simmada ba.” (Uru. 1:15) Naaˈooma giidobay nuuni akeekana koshshiyaabaa qonccissees. Orppa ba asaakko xalla gidennan, ‘ba xoossatukko’ simmaasu. A Kamooshayyoonne hara eeqatuyyo goynnaydda deˈanawu koyaasu. Uruti qofay shin hegaa malee?

16-18. (a) Uruta aggenna siiquwaa waata bessadee? (b) Aggenna siiquwaa xeelliyaagan Urutippe ay tamaarana danddayiyoo? (Naaˈˈu maccaasatu misiliyaakka xeella.)

16 Eta naaˈˈaa xallay attido he ogiyan Uruta Naaˈoomo tishshi oottada xeellawusu. A Naaˈoomonne i Xoossaa keehi siiqaasu. Hegaa gishshawu Uruta hagaadan gaasu: “Taani neeppe shaahettanaadan woikko nena aggada guyye simmanaadan tana waayissoppa. Neeni biyoosaa awanne taani baana; neeni de7iyoosan awaaninne taani de7ana. Ne asai ta asaa gidana; ne Xoossai ta Xoossaa gidana. Neeni haiqqiyoosan taani haiqqana; hegan moogetta aggana. Haiqoppe attin, harabai tana neeppe shaakkikko, GODAI tana woro.”—Uru. 1:16, 17.

“Ne asai ta asaa gidana; ne Xoossai ta Xoossaa gidana”

17 Uruta giidobay keehi wolqqaamaba gidiyo gishshawu, a hayqqoosappe 3,000 layttay aadhi simminkka, asay hegaa hassayees. A giidobay keehi loˈˈo eeshsha gidida aggenna siiquwaa qonccissees. Uruta bessido aggenna siiqoy keehi wolqqaama gidiyo gishshawu, a Naaˈooma biyoosaa awanne baanawu o baxuuxa oyqqaasu. Eta shaakkana danddayiyay hayqo xalla. Uruta Mooˈaaba xoossata gujjin, Mooˈaaban deˈiya ubbabaa aggada baanawu giigettido gishshawu, Naaˈoomi asay i asa gidana. A oottidobay Orppiigaappe dumma gidiyo gishshawu, Naaˈoomi Xoossay Yihooway issikka Xoossa gidanaadan koyiyoogaa Uruta wozanappe yootaasu.

18 Haˈˈi eta naaˈˈaa xallay Beetaliheeme efiya adussaa ogiyaa zaarettidi biyoogaa doommidosona. Issi xinaatee qonccissidoogaadan, hegee issi saaminttaa hemetissiya oge gidennan aggenna. Eti azzanida asa gidikkokka, eta laggetettay issoy issuwaa minttettanawu maaddidoogee qoncce.

19. Uruta bessido aggenna siiquwaa so asaa giddon, laggetettaaninne gubaaˈiyan waati bessana danddayiyoo?

19 Ha wodiyan daro asaa azzanttiyaabay gakkees. Geeshsha Maxaafay ‘wayssiya wode’ giyo ha wodiyan, nu ubbaa dumma dumma metoynne azzanttiyaabay gakkees. (2 Xim. 3:1) Uruta bessido eeshshay ha wodiyan awudeegaappenne aaruwan koshshees. Dosiyoobaa keehi dosanaadaaninne appe shaahettennaadan oottiya, siiqo qommo gidida aggenna siiqoy ha iita alamiyan nuuni loˈˈobaa oottanaadan denttettiyaaba. Nuuni nu aqo laggeti, nu soo asay, nu laggetinne gubaaˈiyan deˈiyaageeti aggenna siiquwaa bessanaadan koyoos. (1 Yohaannisa 4:7, 8, 20 nabbaba.) Nuuni hegaa mala siiquwaa bessiyo wode, Uruti leemisuwaa kaalloos.

 Urutanne Naaˈooma Beetaliheeme Gakkidosona

20-22. (a) Mooˈaaba duussay Naaˈoomo waati qohidee? (b) Naaˈooma bana gakkida metuwan qoppido balabay aybee? (Yaaqooba 1:13kka xeella.)

20 Aggenna siiquwaa oosuwan bessiyoogee yootiyoogaadan metennaba gidenna. Uruta Naaˈoomi xallaassi gidennan, baassi Xoossa gidanaadan doorido Yihoowassikka aggenna siiquwaa bessana.

21 Wurssettan, he naaˈˈu maccaasati Yerusalaameppe 10 kilo meetire gidiyaagaa haakkiya Beetaliheeme gakkidosona. Naaˈoomi yuussaabaa yan deˈiya asa ubbay haasayidoy anne eta soo asay kase erettida asa gidiyo gishshataassa gidana. Maccaasay o xeelliiddi, “Hanna Naa7oomii?” yaagiis. Mooˈaaban o duussay keehi qohido gishshawu, i meray kaseegaappe laamettennan aggenna; beˈiya asay daro layttawu o metoynne kayyoyiyaabay gakkidoogaa akeekana danddayees.—Uru. 1:19.

22 Naaˈooma daro layttappe guyyiyan ba dabbotuuranne ba beni shoorotuura gayttada bana gakkida wolqqaama metuwaabaa yootaasu. Asay o Naaˈoomo (hegaa birshshettay “Ufayssee” giyoogaa) giidi xeegiyoogaappe Maaro (hegaa birshshettay “Camettidaaree” giyoogaa) giidi xeeganaadan koyaasu. Naaˈooma tumukka azzanaasu! Ippe kase deˈida Iyyoobaagaadan, ba metuwawu gaasoy Xoossaa Yihoowa gaada qoppaasu.—Uru. 1:20, 21; Iyy. 2:10; 13:24-26.

23. Uruta ay qoppiyoogaa doommadee, qassi Muuse Higgee asay hiyyeesawu qarettanaadan woygi azazii? (Tohossa qofaakka xeella.)

23 He naaˈˈu maccaasati Beetaliheemen deˈiyoogaa doommin, Uruta baayyoonne Naaˈoomiyyo koshshiyaabaa waata kunttanaakko qoppiyoogaa doommaasu. Yihooway Israaˈeelan deˈiya ba asawu immido Higgiyan asay hiyyeesawu qarettanaadan azazidoogaa a akeekaasu. Kattaa cakkiyo wodiyan, hiyyeesati gadiyaa gaxan deˈiya kattaa ekkananne cakkiya asaa geeduwaa kaallidi poshiluwaa qorana danddayoosona. *Wog. 19:9, 10; Zaa. 24:19-21.

24, 25. Uruta qaadadan Booˈeeza gade baada waatadee, qassi poshiluwaa qoriyoogee ay keena deexxiya oosoo?

 24 Eti yaa gakkidoy banggaa cahay doomettiyo, nu wodiyaa qoodan Hosppuniyaa heeraana gidiyo gishshawu, Uruta bana poshiluwaa qorissanay oonakko eranawu cakkiyoosaa baasu. Qaadadan a poshiluwaa qoranawu biido gadee, hayqqida Naaˈoomi azinaa Elimeleeka dabbuwaa Booˈeeza giyo dure bitaniyaagaa. Higgee a poshiluwaa qoriyoogaa diggennaba gidikkokka, a coo qoriyoogaa doommabeykku; a cakkiya asatu halaqaa poshiluwaa qoranawu oychaasu. I eeno gin, a sohuwaara qoriyoogaa doommaasu.—Uru. 1:22–2:3, 7.

25 Uruta cakkiya asatu geeduwaa kaalliyoogaa qoppa. Eti baacan banggaa cakkiyo wode, a eti olidobaa woy aggi aadhidobaa hokkada qorawusu, mirqqiyan mirqqiyan qachawusu, yaatada wurssettan qoxxanawu issisaa efawusu. Hegee elle wurenna daafurssiya ooso; qassi guuttaa takkiyo wode ubba keehi daafurssees. SHin Uruta cawaa qucciyo wodenne laaxaa miyo wode xallan shemppaasu.

Uruta baassinne Naaˈoomissi koshshiyaabaa kunttanawu asay ziqqi oottidi xeelliyo oosuwaa minnada oottaasu

26, 27. Booˈeezi ay mala asee, i Urutiyyo qarettiyoogaa waati bessidee?

26 Uruta ba hanotaa akeekiya uri deˈana gaada qoppabeykku; shin hegaa issi asi akeekiis. Booˈeezi o beˈidi, a oonakko cakkiyaageetu halaqaa oychiis. Mino ammanoy deˈiyo Booˈeezi ba oosanchata, “GODAI intteyyo wolqqaa immo” yaagiis; he asatuppe issoti issoti qaxarettidi oottiyaageeta woy kare biittaa asata gidennan aggokkona. Etikka ayyo hegaadan zaaridosona. Yihoowa siiqiya ha cima bitanee Booˈeezi Urutiyyo qarettiis.—Uru. 2:4-7.

27 Booˈeezi o, “Ta na7ee” gi xeegidi, Uruta ubba wode a gadeppe poshiluwaa qoranaadaaninne attuma ashkkarati o bochennaadan  macca ashkkaratuura peˈanaadan yootiis. Qassi laaxa saatiyan a maana qumaakka immiis. (Uruto 2:8, 9, 14 nabbaba.) Hegaa bollikka, i o minttettanawu koyiis. Waatidi?

28, 29. (a) Uruta ay mala asee? (b) Neenikka Urutiigaadan Yihoowa qefiyaa garssan attanawu ay oottana danddayay?

28 A kare biittaa asa gididaashin i hegaadan iyyo qarettidoy aybissakko Uruta Booˈeeza oychin, a ba bollotee Naaˈoomiyyo oottido ubbabaa siyidoogaa iyyo yootiis. Naaˈooma Beetaliheeme maccaasaassi ba siiqiyo Urutibaa yootennan aggukku; Booˈeezi qassi he woriyaa siyiis. Uruta Yihoowayyo goynniyoogaa doommidoogaakka i siyiis; ayssi giikko i, “Neeni hanidoogaa kushiyaa GODAI neeyyo zaaro. Neeni a qefiyaa garssan attanau yiido GODAI, Israa7eela Xoossai neeyyo kumettabaa immo” yaagiis.—Uru. 2:12.

29 Booˈeezi giidobay Uruto ayba minttettideeshsha! Kafo maray bana iitabaappe ashshiya aayee qefiyaa garssi gelidi woppu giidi uttiyoogaadan, Urutakka Yihoowakko shiiqada a qefiyaa garssan deˈanawu koyaasu. Booˈeezi kehabaa haasayidi o minttettido gishshawu, Uruta a galataasu. Yaatada, omarssa gakkanaassi oottaydda takkaasu.—Uru. 2:13, 17.

30, 31. Oosuwaa, aggenna siiquwaa bessiyoogaanne nashshiyoogaa xeelliyaagan Urutippe ay tamaarana danddayiyoo?

30 Ha wodiyan miishshay keehi metin baaxetiya ubbawu Uruta loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottaasu. A amˈˈe gidiyo gishshawu harati o issi issibaa maaddana gaada qoppabeenna gishshawu, asi iyyo oottiyo ubbabaa nashshaasu. A siiqiyo ba bolloteessi koshshiyaabaa kunttanawu asay ziqqi oottidi xeelliyo oosuwaa daro saatiyawu minnada oottanawu yeellatabeykku. A waata oottana koshshiyaakko, qassi asaara waana maayettada oottanaakko odettida zoriyaa ufayttada siyaasunne oosuwan peeshshaasu. Ubbaappe aaruwan, iitabaappe baqati attiyo sohoy i Aawaa, Xoossaa Yihoowa gidiyoogaakka dogabeykku.

31 Urutiigaadan aggenna siiquwaa bessiyaaba, nu huuphiyaa kawushshiyaaba, minnidi oottiyaabanne nashshiyaaba gidikko, nu ammanuwan harati keehi minettana. SHin Yihooway Urutissinne Naaˈoomissi koshshiyaabaa waati kunttidee? Kaalliya huuphe yohuwan hegaa beˈana.

^ MENT. 23 Hegee Uruta ba biittan deˈaydda eriyoobaappe keehi dummaba. He wode, Giddo Arshshon asay amˈˈeta keehi naaqqees. Issi xuufee hagaadan gees: “Issi maccaaseeyyo azini hayqqikko, a ba attuma naatun zemppawusu; iyyo attuma naˈi baynnaba gidikko, a bana aylletettawu bayzzana, shaaramuxa gidana woy hayqqana.”