Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO LAATAMANNE ISIINIYAA

Yayyiyoogaanne Siriyoogaa Agganawu Baaxetiis

Yayyiyoogaanne Siriyoogaa Agganawu Baaxetiis

1-3. PHeexiroosi awudenne dogenna gallassi hanidabaa ay beˈidee, he galla qammi waanidee?

PHEEXIROOSI wolwoluwaa laagganawu xuman haattaa shaariiddi ba yuushuwan deˈiyaabaa xeellees. I arshsho baggan daabidaabiyaabaa beˈidobay saˈay wonttana haniyoogaa bessiyaabeeshsha? I daro saatiyawu haattaa shaarido gishshawu keehi arggaaciis. He wode wolqqaama carkkoy Galiila Abbaa buqees. Sintta baggaara yiya beetay zaari zaaridi wolwoluwaa shociyo wode, irxxa haattay a somˈˈuwan pushakettees. SHin i haˈˈikka haattaa shaarees.

2 PHeexiroosinne a laggeti haattaa gaxan Yesuusa aggidi ha sohuwaa yiidosona. He gallassi, Yesuusi amarida oyttaanne moliyaa shaˈan qoodettiya asaa mizidoogaa eti beˈidosona. He wode asay a kawoyanawu koyiis; shin i kawotana koyibeenna. Bana kaalliyaageetikka asa haaruwaara gayttidaban ooyyoonne exatennaadan i tamaarissana koyiis. I asaappe baqati simmidi, ba erissiyo ashkkarati wolwoluwan gelidi, abbaappe hefintti baanaadan yootiis; yaatidi, woossanawu barkka deriyaa kiyiis.—Mar. 6:35-45; Yohaannisa 6:14-17 nabbaba.

3 Eti buussaa doommiyo wode eta huuphiyaa ginan deˈiya aginay haˈˈi arggo baggi simmiis. SHin eti amarida kilo meetire xallaa biidosona. Eti haattaa shaariyoogee, carkkoynne beetay issoy haasayiyoobaa haraa sissenna. Hegaa gishshawu, PHeexiroosi issi issibaa wotti denttidi qoppennan aggenna.

Naaˈˈu layttan, PHeexiroosi Yesuusappe darobaa tamaariis; shin biron darobaa tamaarana

4. PHeexiroosi nuuni kaallana bessiyo leemiso gidiyoy aybissee?

4 I wotti denttidi qoppana danddayiyo darobay deˈees! PHeexiroosi Naazireeta Yesuusaara koyro gayttidoy naaˈˈu layttappe kase; i he wodetun maalaaliya darobaa beˈiis. I darobaa tamaariis; shin biron  darobaa tamaarana. I siriyoogaanne yayyiyoogaa agganawu baaxetidi hegaadan oottanawu koyido gishshawu, nuuni a leemisuwaa kaallana danddayoos. I nuussi leemiso gidiyoy aybiinakko ane beˈoos.

“Nuuni Masiyaara Gaittida”!

5, 6. PHeexiroosi ay mala deˈuwaa deˈidee?

5 PHeexiroosi Yesuusaara gayttido gallassaa awudenne dogenna. A ishay Inddiraasi, “Nuuni Masiyaara gaittida” yaagidi ayyo mishiraachuwaa yootiis. Hegaa siyoosaara PHeexiroosa hanotay muleera laamettiis. Hegaappe simmin, i kaseegaappe dumma deˈuwaa deˈana.—Yoh. 1:41.

6 PHeexiroosi Galiila Abbawu huuphessa gaxan deˈiya Qifirinaahooma kataman deˈees. Inne Inddiraasi Zabddiyoosa naatu, Yaaqoobaaranne Yohaannisaara moliyaa oyqqoosona. PHeexiroosaara a keettaayee xalla gidennan, a bollotiyaanne a ishay Inddiraasikka issippe deˈoosona. Moliyaa oyqqiyoogan so asawu koshshiyaabaa kunttanawu minni oottananne hiillancha gidana koshshees. PHeexiroosi haratuura darotoo moliyaa oyqqanawu kumetta qammaa naaˈˈu wolwoluwaappe gidduwan gitiyaa yeggidi, mole demmiyo wode ubban hegaa goochidi kessees; hegee ay keena daafurssiyaabakko qoppa. Qassi gallassan loˈˈo moliyaa maxiyoogeenne bayzziyoogee, qassi gitiyaa giigissiyoogeenne geeshshiyoogee daafurssiya ooso.

7. PHeexiroosi Yesuusabaa ay siyidee, qassi hegee ufayssiyaaba gididoy aybissee?

7 Inddiraasi Xammaqiya Yohaannisa erissiyo ashkkara gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. PHeexiroosi Yohaannisi giidobaa a ishay yootishin ufayttidi siyiis. Issi gallassi Yohaannisi Naazireeta Yesuusabaa, “Xoossaa dorssai hageeho!” yaagidi yootishin Inddiraasi siyiis. Inddiraasi sohuwaara Yesuusa kaalliyoogaa doommidi, Masee yiidoogaa ufayssan PHeexiroosayyo yootiis. (Yoh. 1:35-40) Edene gannatiyan makkalabay denddido 4,000 gidiya layttappe kase, Xoossaa Yihooway asaa naatu hanotaa giigissiya uri yaanaagaa yootiis. (Doo. 3:15) Inddiraasi asaa naata ashshiya Masiyaara gayttiis! PHeexiroosikka Yesuusaara gayttanawu eesuwan biis.

8. Yesuusi PHeexiroosa sunttido sunttaa birshshettay aybee, qassi ha wodiyan issoti issoti he sunttay awu bessennabadan qoppiyoy aybissee?

8 He galla gakkanaashin PHeexiroosa sunttay Simoona. “Yesuusi Simoona be7idi, ‘Neeni Yoona na7aa Simoona; ne sunttai Keefa gidana’ yaagiis. ‘Keefa’ giyoogaa birshshettainne ‘Pheexiroosa’ giyoogaa birshshettai issuwaa.” (Yoh. 1:42) “Keefa” giyoogee “shuchchaa” woy “zaallaa” giyoogaa. Yesuusi yootidobay hiraaga gidiyoogee qoncce. PHeexiroosi zaalladan qaaxxennaagaa, minonne ammanttiyaagaa gididi, Kiristtoosa kaalliyaageetuyyo leemiso gidanaagaa i kasetidi yootiis. PHeexiroosi babaa hegaadan qoppidee? I hegaadan waayi  qoppana. Ubba Geeshsha Maxaafaa nabbabiya issoti issoti PHeexiroosi zaalladan minonne ammanttiyaagaa giidi qoppokkona. Harati qassi, PHeexiroosi mino ammanoy baynna ammanttenna asa giidi Geeshshay Maxaafay yootiyaabadan qoppoosona.

9. Yihoowaynne a Naˈay ay beˈana koyiyoonaa, qassi aybissi, nuuni eta qofay likke gidiyoogaa ammanettana koshshiyoy aybissee?

9 PHeexiroosi darotoo balabaa oottees. Qassi Yesuusi hegaa akeekees. SHin Yesuusi ba Aawaa Yihoowagaadan ubbatoo asawu deˈiya loˈˈobaa xeellanawu koyees. Yesuusi PHeexiroosawu loˈˈo gidida daro eeshshay deˈiyoogaa akeekidi, i he loˈˈo eeshshaa loytti qonccissanaadan maaddana koyiis. Yihoowaynne a Naˈay ha wodiyankka nuussi deˈiya loˈˈobaa xeellanawu koyoosona. SHin nuuni eti beˈiyo loˈˈobi nuussi baynnabadan qoppana danddayoos. SHin eta qofay likke gidiyoogaa ammanettidi, tamaaranawunne loohanawu PHeexiroosaagaadan eeno gaana bessees.—1 Yohaannisa 3:19, 20 nabbaba.

“Yayyoppa”

10. PHeexiroosi Yesuusi waatishin beˈideeshsha, shin i waatanawu simmidee?

10 Yesuusi sabbakanawu biyo wode, PHeexiroosi aara issippe sohuwaara beennan aggenna. Yesuusi ba oottido malaatatuppe koyruwaa, hegeekka Qaana kataman issi bullachan haattaa woyne eessawu laammidoogaa PHeexiroosi beˈennan aggenna. Hegaappekka aaruwan, asawu hidootay deˈanaadan oottiya ufayssiyaabaa, hegeekka Xoossaa Kawotettaabaa Yesuusi yootiyo wode PHeexiroosi siyiis. SHin i he ubbabaa beˈidabanne siyidaba gidikkokka, Yesuusa kaalliyoogaa aggidi kaseegaadankka moliyaa oyqqanawu simmiis. SHin amarida aginappe simmin, PHeexiroosi Yesuusaara zaarettidi gayttiis; he wode Yesuusi bana aggennan kaallanaadan PHeexiroosa shoobbiis.

11, 12. (a) PHeexiroosi kumetta qammaa ay oottidee? (b) PHeexiroosi Yesuusi tamaarissidobaa ezggidoogee i ay qoppanaadan oottideeshsha?

11 PHeexiroosi kumetta qammaa daafurssiya ooso oottiiddi aqiis. Moliyaa oyqqiyaageeti zaari zaaridi bantta gitiyaa haattan yeggikkokka, aynne oyqqibookkona. PHeexiroosi molee deˈana giidi qoppido ubbasan hiillan loytti koyidoogee qoncce. Moliyaa oyqqiya hara daro asaagaadan, PHeexiroosikka ba gitiyaa daro molee deˈiyoosan olidi oyqqanawu koyiyoogee erettidaagaa. SHin i hegaadan qoppiyoogee hidootaa qanxxanaadan ootteesippe attin aynne maaddenna. PHeexiroosi moliyaa oyqqiyoy allaxxanaassa gidennan, ba soo asawu koshshiyaabaa kunttanaassa. SHin i he galla issi molenne oyqqibeenna. Gidikkokka, i haˈˈi ba gitiyaa geeshshanawu qoppiis. Yesuusi akko yiyo wode, PHeexiroosi gitiyaa giigissees.

Yesuusi ba tamaarissiyoobawu waanna qofa gidida Xoossaa Kawotettaabaa yootiyo wode ubban PHeexiroosi hegaa yeemotti siyiis

12 He wode daro asay shiiqidi Yesuusi tamaarissiyoobaa siyiiddi deˈees. He sohuwaa shiiqida asay daro gidiyo gishshawu, PHeexiroosi ba wolwoluwaa guuttaa giddokko shiishshanaadan Yesuusi woossiis.  Yesuusi he asaa tamaarissiyo wode a cenggurssaa asay loytti siyanaadan haattay maaddiis. Abbaa gaxan shiiqida haratuugaadan, PHeexiroosikka loytti ezggiis. Yesuusi ba tamaarissiyoobawu waanna qofa gidida Xoossaa Kawotettaabaa yootiyo wode ubban PHeexiroosi hegaa yeemotti siyiis. Yesuusi he ufayssiya hidootaa ubbasan yootiyo wode aara issippe oottiyoogee gita maata! SHin PHeexiroosi hegaadan oottanawu danddayanee? Yaatikko, i ba soo asawu koshshiyaabaa waati kunttanee? PHeexiroosi he wode kumetta qammaa mole oyqqennan aqidoogaakka qoppennan aggenna.—Luq. 5:1-3.

13, 14. Yesuusi PHeexiroosa maaddiya oorattabaa ay oottidee, qassi PHeexiroosi waanidee?

13 Yesuusi asaa tamaarissi simmidi PHeexiroosa, “Ciimmatiya sohuwaa shiiqa; moliyaa oiqqanau intte gitiyaa haattan yeggite” yaagiis. SHin PHeexiroosi mole oyqqanaagaa siriis. I, “Godau, qamma ubbaa daafuridi, ainne oiqqibookko; shin ha77i ne qaalaadan gitiyaa yeggais” yaagiis. He wode PHeexiroosi gitiyaa geeshshi wottiis. I moliyaa oyqqana danddayettenna giidi qoppiyo he wodiyan gitiyaa haattan yegganawu koyibeennaagee qoncce! SHin i eeno giidi, gitiyaa haattan yeggidi, hara wolwoluwan deˈiyaageeti akko yaanaadan wuttennan aggenna.—Luq. 5:4, 5.

14 PHeexiroosi gitiyaa goochiyoogaa doommido wode a deexxiis. Maalaaliyaabay, i bawu deˈiya wolqqa ubban guuttaa goochidi, gitiyan keehi daro molee shamˈˈi shamˈˈiyoogaa beˈiis! I keehi garamettidi, hara wolwoluwan deˈiyaageeti yiidi maaddanaadan wuttiis. Eti he ubba moliyaa issi wolwolo xallan wottana danddayennaagaa eridosona. Eti naaˈˈu wolwoluwaakka moliyaa kunttin, wolwolota haattay mittana haniis. PHeexiroosi maalaalettidi haniyoobaa xayiis. Kiristtoosi oottiyo maalaaliyaabaa PHeexiroosi kasekka beˈiis; shin hagee anne a soo asaa maaddiyaaba. Yesuusi molee gitiyan gelanaadan oottana danddayiyoogaakka PHeexiroosi akeekiis! Hegaa gishshawu, PHeexiroosi yayyiyoogaa doommiis. I gulbbatidi, “Godau, taani nagaranchcha gidido gishshau, taappe shaahetta” yaagiis. Xoossay immido wolqqaa hegaadan goˈettiya uraara PHeexiroosi waani laggetana danddayii?Luqaasa 5:6-9 nabbaba.

“Godau, taani nagaranchcha”

15. PHeexiroosi sirananne yayyana bessennaagaa Yesuusi waati tamaarissidee?

15 Yesuusi kehatettan a, “Yayyoppa; hagaappe sinttan neeni asa  oiqqiyaagaa gidana” yaagiis. (Luq. 5:10, 11) Hegee siriyo woy yayyiyo wode gidenna. PHeexiroosi ba soo asawu koshshiyaabaa waati kunttanaakko hirggana, qassi bana balanchanne era paca gi qoppidi yayyana bessenna. Yesuusi alamiyan deˈiya asaa keehi maaddiya mishiraachuwaa yootiyo gita oosuwaa oottees. I ‘coo atto giya’ Xoossaayyo haggaaziis. (Isi. 55:7) Yihooway PHeexiroosi ba soo asawu koshshiyaabaa kunttiiddi, kumetta wodiyawu a haggaazanaadan maaddana.—Maa. 6:33.

16. PHeexiroosi, Yaaqoobinne Yohaannisi Yesuusi shoobbin waanidonaa, qassi eti kuuyidobay bessiyaaba gididoy aybissee?

16 Yaaqoobinne Yohaannisi oottidoogaadan, PHeexiroosikka sohuwaara Yesuusayyo azazettiis. “Eti wolwolota haattaappe gaxaa kessidoogaappe guyye baggan, ubbabaa aggi bayidi, Yesuusa kaallidosona.” (Luq. 5:11) PHeexiroosi Yesuusanne a kiittida Xoossaa  ammaniis. Hegee bessiyaaba. Ha wodiyankka, Xoossaayyo haggaazanawu siriyoogaanne yayyiyoogaa aggiya Kiristtaaneti hegaadan ammaniyoogaa bessoosona. Yihooway hegaadan banan ammanettiyaageetuyyo koshshiyaabaa ubba wode kunttees.—Maz. 22:4, 5.

“Aissi Siradii?”

17. PHeexiroosi Yesuusaara gaytti simmin deˈiya naaˈˈu layttatun beˈidobaa ay hassayii?

17 Ha huuphe yohuwaa doomettan odettidaagaadan, i Yesuusaara gayttido wodiyaappe naaˈˈu laytta gidiyaagee aadhi simmin, keehi carkkiya qamman PHeexiroosi Galiila Abbaa shaariiddi wolwoluwan bees. SHin i he wode ay qoppiiddi deˈiyaakko erokko. I qoppana danddayiyo darobay deˈees! PHeexiroosa bollotiyaa harggin Yesuusi o pattiis. I Deriyaa Bolla Timirttiyaa tamaarissiis. I zaari zaari tamaarissidobaaninne oottido maalaalissiyaaban i Yihooway Dooridoogaa, Masiyaa gidiyoogaa bessiis. Amarida aginay aadhin, PHeexiroosi yayyiyoogaanne siriyoogaa aggi aggi biis. Yesuusi i kiittido 12tuppe issuwaa gidanaadan PHeexiroosa dooriis! SHin PHeexiroosi haˈˈikka guuttaa guuttaa yayyiyoogaanne siriyoogaa akeekanawu deˈees.

18, 19. (a) PHeexiroosi Galiila Abban beˈidobaa yoota. (b) PHeexiroosi oychidobaa Yesuusi woygi zaaridee?

18 Bayra kuttoy waassin, woy qammaappe uddufun saatiyaappe biidi away kiyanaashin deˈiya wodiyan PHeexiroosi haattaa shaariyoogaa aggibayiis. I abbaa beetaappe bollaara issibay hemettiyoogaa beˈiis! Hegee abbaa beetaa bollan beettiya aginaa pooˈooshsha? CHii, hegee sitti giidi hemettiyaaba. Hegee asa! Ee, he bitanee abbaa bolli hemettiiddi deˈees! He bitanee etakko matiis; shin etappe aadhidi biyaaba milatees. Erissiyo ashkkarati keehi dagammidi, hegee ayyaana gidana giidi qoppidosona. SHin he bitanee, “Aikko baawa; tanattennee; yayyoppite” yaagiis. Hegee Yesuusa!—Maa. 14:25-28.

19 PHeexiroosi a, “Ta Godau, hegee nena gidikko, taani haattaa bollaara neekko baana mala, tana azazarkkii” yaagiis. I koyro giidobay i xala gidiyoogaa bessiyaaba. PHeexiroosi he maalaalissiyaaban ufayttidi, ba ammanuwaa minttanawu koyiis. Qassi i ba ammanuwaa minttanawu malaataa beˈanawu koyiis. Yesuusi i baakko yaanaadan kehatettan yootiis. PHeexiroosi wolwoluwaappe wodhidi haattaa bolli eqqiis. PHeexiroosi haattaa bolli eqqido wode ayyo aybi siyettidaakko qoppa. I haattaa bolli hemettidi Yesuusakko biiddi keehi garamettennan aggenna. SHin sohuwaara awu harabay siyettiis.—Maatiyoosa 14:29 nabbaba.

PHeexiroosi “wolqqaama carkkuwaa be7idi yayyiis”

20. (a) PHeexiroosa ammanoy shugganaadan oottidabay aybee, qassi hegee ay kaalettidee? (b) Yesuusi PHeexiroosayyo woygi mintti yootidee?

20 PHeexiroosi ubba wode Yesuusan ammanettana bessees. Yihooway awu immido wolqqan, abbaa balbbuqiya beetaa bolli  PHeexiroosi hemettanaadan oottiday Yesuusattennee. Yesuusi hegaadan oottidoy PHeexiroosi a ammanido gishshataassa. SHin PHeexiroosi hirggiyoogaa doommiis. Geeshsha Maxaafay, “[I] wolqqaama carkkuwaa be7idi yayyiis” yaagees. PHeexiroosi beetay wolwoluwaa shochiyoogaa, haattaa haanne yaanne qaattiyoogaanne haattay hoommuwaa goppu giyoogaa beˈidi yayyiis. I haattay bana mittana giidi qoppennan aggenna. I keehi yayyido gishshawu, a ammanoy shuggiis. A minotettaa beˈidi Zaalla giido asi siriyoogaa doommido gishshawu, sohuwaara shuchaadan haattan muuhettiyoogaa doommiis. PHeexiroosi haattaa warawu gooba; shin he wode i ba eran ammanettibeenna. I, “Ta Godau tana ashsharkkii!” yaagidi waassiis. Yesuusi kushiyaa oyqqidi a pude kessiis. Eti haattaa bolli deˈishin, Yesuusi PHeexiroosa, “Laa ha ammanoi laafidoogoo! Aissi siradii?” yaagidi mintti oychiis.—Maa. 14:30, 31.

21. Siriyoogee keehi iita gidiyoy aybissee, qassi nuuni siriyoogaa waani aggana danddayiyoo?

21 “Aissi siradii?” Hagee wolqqaama oysha! Siriyoogee keehi qohana danddayiyaaba. Nuuni siriyaaba gidikko, nu ammanoy shuggananne muleera xayana danddayees. Nuuni siriyoogaa agganawu baaxetana koshshees! Waatidi? Qoppana bessiyaabaa ubbatoo qoppiyoogaana. Nuuni nuna yashissiyaabaa, hidootaa qanxxissiyaabaa, qassi Yihoowappenne a Naˈaappe haassiyaabaa ubbatoo qoppiyaaba gidikko, kaseegaappekka aaruwan siriyaageeta gidana danddayoos. Nuuni Yihoowanne a Naˈaa, qassi eta siiqiyaageetuyyo eti oottidobaa, oottiiddi deˈiyoobaanne sinttappe oottanabaa qoppiyaaba gidikko, siriyoogaa aggana danddayoos.

22. PHeexiroosaagaadan ammanana koshshiyoy aybissee?

22 PHeexiroosi Yesuusa kaallidi wolwoluwan geliyo wode, beetay coˈˈu giyoogaa beˈiis. Galiila Abban carkkiya carkkoykka woppu giis. PHeexiroosi hara erissiyo ashkkaratuura a, “Neeni Xoossaa Na7aa gididoogee tuma” yaagiis. (Maa. 14:33) Saˈay wonttana haniyo wode, PHeexiroosi wozanappe galatidoogee qoncce. I sirananne yayyana koshshennaagaa akeekiis. PHeexiroosi Yesuusi kaseti yootido zaalla mala mino Kiristtaane gidanawu, darobaa xoonana koshshiyoogee qoncce. SHin i hegaa mala Kiristtaane gidanawu baaxetanawu qofaa qachiis. Neenikka hegaadan baaxetanawu murttadii? Yaatikko, neeni PHeexiroosaagaadan ammaniyoogee bessiyaaba gidiyoogaa akeekana.