1. PHeexiroosi ba deˈuwan keehi kayyottidoy awudeeshsha?

BA GODAY a xeellin ikka a xeellido wodiyaa PHeexiroosi awudenne dogenna. Yesuusi a xeellido hanotay PHeexiroosa aggidoogaa bessiyaabee? Hegaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafay, “Godai guyye simmidi, PHeexiroosa xeelliis” giyoogaappe harabaa yootenna gishshawu, hegaadan gaana danddayokko. (Luq. 22:61) SHin Yesuusi a xeellidoogee PHeexiroosi ba balay ay keena wolqqaamakko akeekanaadan oottiis. I Yesuusa mule kaddennaagaa mintti yootidaba gidikkokka, Yesuusi kaseti yootidoogaadan, PHeexiroosi ba siiqiyo Godaa kaddidoogaa he wode akeekiis. Akeekidi keehi unˈˈettiis; i ba deˈuwan awudenne hegaa keeni waayi kayyottana.

2. PHeexiroosi ay tamaarana koshshii, qassi nuuni a taarikiyaappe waani goˈettana danddayiyoo?

2 SHin PHeexiroosa hanotay i hidootaa qanxxanaadan oottiyaaba gidenna. PHeexiroosi mino ammanoy deˈiyo asa gidiyo gishshawu, ba oottido balan zilˈˈettidi ba hanotaa giigissananne Yesuusi tamaarissido keehi koshshiyaabatuppe issuwaa tamaarana. Hegee maarotaara gayttidaba. Nuuni ubbay hegaabaa tamaarana koshshiyo gishshawu, PHeexiroosi hegaa waati tamaaridaakko ane beˈoos.

Darobaa Tamaarana Bessiya Asa

3, 4. (a) PHeexiroosi Yesuusa woygi oychidee, geella PHeexiroosi ay qoppideeshsha? (b) PHeexiroosi he wode deˈiya daro asaagaadan qoppidoogaa Yesuusi waati bessidee?

3 Usuppun agina gidiya wodiyaappe kase, PHeexiroosi ba diccido Qifirinaahooma kataman Yesuusa, “Godau, ta ishai tana aapputoo naaqqikko taani ayyo atto gaanau bessii? Laappuntto gakkanaassi naaqqiineeyye?” yaagidi oychiis. PHeexiroosi bana haratuugaappe aattidi maariya asadan qoppennan aggenna. He wode haymaanootiyaa kaalettiyaageeti issi uri bana naaqqida uraa heezzutoo xalla maarana koshshiyoogaa tamaarissoosona! SHin Yesuusi, “CHii, taani nena laappun tammutoo laappuntto gaisippe attin, laappuntto giikke” yaagidi zaariis.—Maa. 18:21, 22.

4 Yesuusi hegaadan giidoy, PHeexiroosi asi bana naaqqiyo naaqo  ubbaa qoodana bessees gaanaassee? CHiikka, ubba i PHeexiroosi laappuntto giidoogaa laappun tammutoo laappuntto giyoogan, siiqoy nuuni naaquwaa paydennaadan oottiyoogaa yootiis. (1 Qor. 13:4, 5) PHeexiroosi he wode deˈiya, asawu kehenna, qassi maaranawu koyenna asaagaadan qoppiyoogaa Yesuusi yootiis. SHin issi asi Xoossaa milatana koyikko, zaari zaari maarana koshshees.—1 Yohaannisa 1:7-9 nabbaba.

5. Maarotay keehi koshshiyaaba gidiyoogaa nuuni akeekiyoy awudee?

5 PHeexiroosi Yesuusaara palamettibeenna. SHin Yesuusi giidobay a wozanaa denttettidee? Maarotay keehi koshshiyaaba gidiyoogaa nuuni issi issitoo akeekiyoy hara uri nuna maaranaadan keehi koyiyo wodiyaana. Hegaara gayttidaagan, Yesuusi hayqqido wode hanidabaa yootiya taarikiyaa ane zaarettidi beˈoos. He unˈˈo saatiyan, PHeexiroosi a Goday a maarana koshshiyo, bala gidida darobaa oottiis.

Yesuusi PHeexiroosa Darotoo Maariis

6. Yesuusi ba kiittidoogeeti bantta huuphiyaa kawushshanaadan tamaarissanawu oottiyoobaa beˈidi PHeexiroosi waanidee, shin Yesuusi a waati maaddidee?

6 Hegee Yesuusi ha saˈan deˈido wurssetta qamma gidiyo gishshawu, keehi gita gallassa. Yesuusi ba kiittidoogeeta biron darobaa tamaarissana; hegaappe issoy ba huuphiyaa kawushshiyoogaa. Yesuusi ba huuphiyaa kawushshidi eta tohuwaa meecciyoogan etawu leemiso gidiis; hegee ashkkaratu ubbaappe guuxxiyaagee oottiyooba. PHeexiroosi koyro, Yesuusi tumuppe a tohuwaa meeccana haniyaakkonne oychiis. Kaallidi, tohuwaa meeccennaadan diggiis. Qassi kaallidi, Yesuusi a tohuwaa xalla gidennan, a kushiyaanne a huuphiyaakka meeccanaadan woossiis! Gidikkokka, Yesuusi i hegaadan oottiyoy aybissakko, qassi hegee ay keena koshshiyaabakko awu danddayan qonccissiis.—Yoh. 13:1-17.

7, 8. (a) PHeexiroosi harabaa ay oottidi Yesuusa naaqqidee? (b) Yesuusi kehanne maariyaagaa gidiyoogaa waati bessidee?

7 Hegaappe takkennan, PHeexiroosi bala gidida harabaa oottiis; he wodekka Yesuusi danddayancha gidiyoogaa bessiis. PHeexiroosinne kiitettida harati bantta giddon ooni gitakko issoy issuwaara palamettiyoogaa doommidosona. SHin Yesuusi eta kehatettan zoriis, qassi eti oottido loˈˈobawu galatiis; eti bantta Godawu ammanettidi deˈidosona. Gidikkokka, Yesuusi eti a yeggibayidi baqatanaagaa yootiis. SHin PHeexiroosi aara hayqqiyaakkokka Yesuusappe shaahettennaagaa yootiis. Gidoppe attin, kuttoy naaˈˈutoo waassanaappe kase, PHeexiroosi ba Godaa heezzutoo kaddanaagaa Yesuusi yootiis. PHeexiroosi Yesuusa qofaa eqettiyoogaa xalla gidennan, kiitettida haratu ubbaappe aaruwan i ammanettanaagaa yootidi ceeqettiis!—Maa. 26:31-35; Mar. 14:27-31; Luq. 22:24-28; Yoh. 13:36-38.

8 He wode shin, Yesuusi PHeexiroosabaa danddayanee? He iita  wode ubban, Yesuusi nagarancha gidida ba kiittidoogeetuyyo deˈiya loˈˈobaa xeellanawu koyiis. PHeexiroosi bana kaddanaagaa i erikkokka, “Taani ne ammanoi bayenna mala, neessi Xoossaa woossaas; neeni taakko simmiyo wode, ne ishantta minttetta” yaagiis. (Luq. 22:32) Yesuusi hegaadan giyoogan, PHeexiroosi ayyaanaaban minnanaagaanne zaarettidi Xoossaayyo ammanettidi oottanaagaa aynne sirennaagaa yootiis. Hegee Yesuusi kehanne maariyaagaa gidiyoogaa bessiyaaba!

9, 10. (a) Geetesemaane ataakiltte sohuwan Yesuusi PHeexiroosa seeridoy aybissee? (b) PHeexiroosa hanotay nuna ay hassayissii?

9 Ubba guyyeppe Geetesemaane ataakiltte sohuwan PHeexiroosi zaari zaaridi moorin Yesuusi a seeriis. Yesuusi i woossanaashin PHeexiroosi, Yaaqoobinne Yohaannisi naagi uttanaadan yootiis. Yesuusi keehi unˈˈettido he wodiyan eti a maaddana koshshishin, i simmi simmidi yiyo wode PHeexiroosinne harati xiskkidosona. Yesuusi eti hegaadan hanidoy aybissakko akeekidi, etawu atto giis; i, “Ayyaanai giigi uttiis; shin ashoi daafuranchcha” yaagidoy hegaassa.—Mar. 14:32-41.

10 Hegaappe takkennan, daro asay xomppiyaa, bisuwaanne dullaa oyqqidi gakki wodhiis. Hegee yuushshi qoppananne akeekancha gidana koshshiyo wode. SHin PHeexiroosi bisuwaa shoddinne Malkkoosa giyo, qeese ubbatu halaqaa ashkkaraa hayttaa qanxxi yeggiis. Yaatin, Yesuusi PHeexiroosa seeriis; bitaniyaa hayttaa pattiis; qassi a kaalliyaageeti makkalabaa oottana bessennay aybissakko qonccissiis. (Maa. 26:47-55; Luq. 22:47-51; Yoh. 18:10, 11) PHeexiroosi ba Godaa darotoo naaqqin i a maariis. A hanotay, nuuni ubbay darotoo baliyoogaa hassayissees. (Yaaqooba 3:2 nabbaba.) Nu ubbawu galla galla Xoossaa maarotaa koshshees. He galla qammi PHeexiroosi biron wolqqaama balabaa oottanawu deˈees.

PHeexiroosi Oottido Wolqqaama Balaa

11, 12. (a) Asay Yesuusa oyqqi simmin, PHeexiroosi xala gidiyoogaa waati bessidee? (b) PHeexiroosi oottana giidobaa waani polennan aggidee?

11 Yesuusi he cora asay a koyidaba gidikko, kiitettidaageeta yeddana mala yootiis. Cora asay Yesuusa oyqqidi qachiyo wode PHeexiroosi aynne oottana danddayibeenna gishshawu coˈˈu giidi xeelliis. Hegaappe simmin, kiitettida haratuugaadan PHeexiroosikka baqatiis.

12 PHeexiroosinne Yohaannisi baqatiyoogaa aggidoy, asay Yesuusa oychanawu koyro efiido, Qeese Ubbatu Halaqaa gididi kase oottida Haanna soo matido wode gidennan aggenna. Asay Yesuusa hegaappe ekkidi efiyo wode, PHeexiroosinne Yohaannisi matan gidennan, “haahuwan” kaallidosona. (Maa. 26:58; Yoh. 18:12, 13) PHeexiroosi yashshaa kokkoribeennaagee qoncce. I Yesuusa geeduwaa kaallidi biidoogee xala gidiyoogaa bessiyaaba. He asati ola  miishshaa oyqqi uttidosona; qassi i etappe issuwaa hayttaa qanxxidoogaa hassaya. SHin PHeexiroosi koshshiyaaba gidikko ba Godaa gishshaa hayqqana koyiyoogaa yootidoogaa keenaa ammanettibeenna.—Mar. 14:31.

13. Kiristtoosa maara kaallanawu waatana bessii?

13 Ha wodiyankka daroti hara asay eti Kiristtoosa kaalliyoogaa akeekennaadan yayyidi, PHeexiroosaagaadan a “haahuwan” kaallana koyoosona. SHin PHeexiroosi guyyeppe ba huuphe giidoogaadan, Kiristtoosa kaallana bessiyo maara ogee, ay hanotankka gidin, ubbaban a leemisuwaa kaalliyoogaa woykko a matattidi kaalliyoogaa.—1 PHeexiroosa 2:21 nabbaba.

14. Asay Yesuusa shilootaa sintti aattido qammi PHeexiroosi waanidee?

14 PHeexiroosi Yesuusa kaallidi Yerusalaamen deˈiya issi gita keettaa gakkanawu biis. Hegee Qayaafa giyo durenne erettida qeesiyaa keettaa. Hegaa mala keettay darotoo sintta baggaara wogga penggee deˈiyo aaho gibbiyan keexettees. PHeexiroosi he pengge gakkin a gelissennan diggidosona. Yaatin, qeese ubbatu halaqaara erettiyaanne kasetidi gibbe giddo gelida Yohaannisi penggiyaa naagiyaarikko yiidi PHeexiroosa gelissanaadan oychiis. PHeexiroosi giddo gelidi Yohaannisaara waayi takkana; woy ba Godaa miyyiyan eqqanawu soo gelanawu waayi koyana. I gibbe giddon takkidi, saˈay meeggiyo gishshawu tamaa hoˈˈiya ashkkaratuuranne halaqatuura tamaa hoˈˈiiddi, Yesuusa bolli wordduwaa markkattiya asati shilootaa geliyo wodenne yaappe kiyiyo wode xeellees.—Mar. 14:54-57; Yoh. 18:15, 16, 18.

15, 16. PHeexiroosi heezzutoo kaddanaagaa Yesuusi yootidobay waani polettidaakko qonccissa.

15 PHeexiroosa gibbe giddo gelissida ashkkariyaa tamaa pooˈuwan PHeexiroosaa loytta beˈaasu. Beˈada i oonakko eraasu. Yaanidaara, “Neenikka Galiilaa Yesuusaara issippe de7aasa” yaagaasu. Yaagin PHeexiroosi keehi dagammidi, Yesuusa erennaagaa, ubba a woygiyaakkokka akeekibeennaagaa yootiis. Yaatidi, asi a shaakki erennaadan koyidi dirssaa penggekko shiiqiis; shin hara ashkkariyaa a loytta beˈada, hinkkoriigaadankka, “Ha bitanee Naazireeta Yesuusaara de7ees” yaagaasu. Yaagin PHeexiroosi, “Taani hegaa bitaniyaa erikke” yaagidi caaqqiis. (Maa. 26:69-72; Mar. 14:66-68) I naaˈˈanttuwaa kaddi simmin kuttoy waassiyoogaa siyiis; shin a qofay shaahettido gishshawu, Yesuusi guutta saatiyaappe kase giidobaa i hassayana danddayibeenna.

16 Guuttaa gamˈˈishin, PHeexiroosi ay asinne bana eranaadan koyibeenna. SHin he gibbiyan deˈiya amarida asay akko shiiqiis. He asatuppe issoy, PHeexiroosi hayttaa qanxxido ashkkaraa Malkkoosa dabbo. I PHeexiroosa, “Taani nena aara daro wogaraa giddon be7abeikkinaayye?” yaagiis. PHeexiroosi eti balidabadan yootidi ammanttanawu baaxetiis. Hegaa gishshawu, i worddotidaba gidikko qanggettay  ba bolli gakkanaadan caaqqiis. PHeexiroosi hegaadan giidi heezzanttuwaa kaddiis. I hegaa haasayoosaara kuuttoy waassi aggiis; PHeexiroosi kuttoy naaˈˈanttuwaa waassishin siyiis—Yoh. 18:26, 27; Mar. 14:71, 72.

“Godai guyye simmidi, PHeexiroosa xeelliis”

17, 18. (a) PHeexiroosi ba Godaa keehi naaqqidoogaa akeekido wode waanidee? (b) PHeexiroosi woygi qoppideeshsha?

17 He saatiyan Yesuusi pooqiyan deˈiya baranddan eqqidi duge xeelliis. Ha huuphe yohuwaa doomettan qonccidaagaadan, Yesuusinne PHeexiroosi issoy issuwaa xeellidoy he wodiyaana. PHeexiroosi ba Godaa keehi naaqqidoogaa he wode akeekiis. PHeexiroosi ba oottido balan keehi zilˈˈettiiddi he gibbiyaappe kiyiis. Yaatidi, aginaa pooˈuwan Yerusalaame katamaa ogiyan hemettiyoogaa doommiis. A ayfiyan afuttay yooliyoolees. Hegaappe denddidaagan, a ayfee loytti xeellenna. Qassi mishettidi yeekkiyoogaa doommiis.—Mar. 14:72; Luq. 22:61, 62.

18 Issi uri ba oottido balay keehi wolqqaama gidiyoogaa akeekiyo wode, ba nagaray atto geetettana danddayenna giidi qoppiyoogee wottin deˈiyaaba. PHeexiroosikka ba nagaray atto geetettenna giidi qoppennan aggenna. SHin a nagaray atto geetettana danddayennaagee?

PHeexiroosi Maarotaa Demmana Bessenna Asee?

19. Ba balaa xeelliyaagan PHeexiroosawu aybi siyettidee, shin i hidootaa qanxxibeennaagaa aybin eriyoo?

19 PHeexiroosi saˈay wonttin Yesuusa bolli gakkidabaa akeekidi ubba keehi azzanennan aggenna. He gallassi Yesuusi amarida saatiyaa barcheti simmidi hayqqido wode, PHeexiroosi ay keena zilˈˈettideeshsha! PHeexiroosi ba Goday saˈan deˈido he wurssetta gallassi a keehi naaqqidoogaa hassayiyo wode ubban keehi azzanennan aggenna. PHeexiroosi keehi azzanikkokka, hidootaa qanxxibeenna. Aybissi giikko, Geeshsha Maxaafay i sohuwaara Yesuusi erissiyo ashkkaratuura zaarettidi issippe shiiqidoogaa yootees. (Luq. 24:33) Kiitettida ubbati he galla qammi eti hanidoban zilˈˈettidoogeenne issoy issuwaa minttettidoogee qoncce.

20. PHeexiroosi oottido loˈˈobaappe ay tamaarana danddayiyoo?

20 Hegee, PHeexiroosi aadhida eratettan kuuyidoba. Xoossawu oottiya uri nagaraa oottikko, qoppana bessiya waannabay, i oottido nagaray wolqqaama gidiyoogaa gidennan, i he nagaraappe simmanawu baaxetana koshshiyoogaa. (Leemiso 24:16 nabbaba.) PHeexiroosi keehi azzanikkokka, ba ishatuura issippe shiiqidoogee awu mino ammanoy deˈiyoogaa bessiyaaba. Issi uri keehi azzaniyo wode hara asaappe shaahettanawu koyana danddayees; shin hegee a qohiyaaba. (Lee. 18:1) Ayyaanaaban minnanawu nu mala Kiristtaanetuura issippe shiiqiyoogee keehippe koshshiyaaba.—Ibr. 10:24, 25.

21. PHeexiroosi Yesuusi erissiyo ashkkaratuura issippe deˈiiddi ay siyidee?

 21 PHeexiroosi erissiyo ashkkaratuura deˈiiddi, Yesuusa ahay duufuwan baynnaagaa yootiyo daganttiya oduwaa siyiis. Yaatin, PHeexiroosinne Yohaannisi Yesuusi moogettin shuchay qumˈˈettido gonggoluwaakko woxxiiddi biidosona. Yohaannisi he sohuwaa kasetidi gakkiis; i PHeexiroosappe yelagennan aggenna. Yohaannisi yaa gakkiyo wode gonggoluwaa qumˈˈido shuchay denddiichiis; shin giddo gelanawu yayyiis. SHin PHeexiroosi yayyibeenna. I woxxidi daafuridaba gidikkokka, giddo gelibayiis. SHin gonggoloy mela!—Yoh. 20:3-9.

22. PHeexiroosi azzaniyoogaanne siriyoogaa agganaadan oottidabay aybee?

22 Yesuusi hayquwaappe denddidoogaa PHeexiroosi ammanidee? Ammanettida maccaasati Yesuusi hayquwaappe denddidoogaa kiitanchatuppe siyidi hegaa erissiyo ashkkaratuyyo yootikkokka, PHeexiroosi koyro ammanibeenna. (Luq. 23:55–24:11) SHin he gallassi guuttaa takkidi hanidabay, PHeexiroosi azzaniyoogaanne siriyoogaa agganaadan oottiis. Yesuusi wolqqaama ayyaana mereta gididi hayquwaappe denddiis! I ba kiittido ubbatuyyo qoncciis. SHin etappe issuwawu ubbaappe kasetidi qoncciis. Kiitettidaageeti he gallassi, “Godai tumu denddiis; Simoonikka a be7iis” yaagidosona. (Luq. 24:34) He gallassi hanidabaa xeelliyaagan kiitettida PHawuloosikka, “[Yesuusi] PHeexiroosassi qoncciis. Hegaappe guyyiyan, ba kiittido tammanne naa77atussi qoncciis” yaagidi xaafiis. (1 Qor. 15:5) Simooni PHeexiroosawu hara suntta. Yesuusi PHeexiroosawu qoncciis; he wode PHeexiroosi barkka deˈennan aggenna.

23. Kiristtaaneti wolqqaama nagaraa oottikko PHeexiroosa hanotaa hassayana koshshiyoy aybissee?

23 Yesuusinne PHeexiroosi zaaretti gayttido wode hanidabaa Geeshsha Maxaafay yootenna. Hegaa eta naaˈˈaappe hara asi erenna. PHeexiroosi ba siiqo Goday hayquwaappe denddidoogan, qassi zilˈˈettidoogaa awu yootana danddayidoogaaninne maarotaa oychana danddayidoogan ay keena ufayttidaakko qoppa. PHeexiroosi aybippenne aaruwan koyiyoobay maarotaa. Yesuusi a maaridoogaa siriya asi deˈanee? Kiristtaaneti wolqqaama nagaraa oottikko PHeexiroosa hanotaa hassayana koshshees. Xoossay nu nagaraa atto gaana danddayennabadan mule qoppana koshshenna. Yesuusi ‘coo atto giya’ ba Aawaa milatiis.—Isi. 55:7.

Maaridoogaa Bessiya Harabaa

24, 25. (a) PHeexiroosi Galiila Abban moliyaa oyqqiyo qammi hanidabaa yoota. (b) Saˈay wonttin Yesuusi maalaalissiyaabaa oottido wode PHeexiroosi waanidee?

24 Yesuusi ba kiittidoogeeti aara zaaretti gayttanaadan Galiila baanaadan yootiis. Eti yaa gakkin, PHeexiroosi Galiila abban moliyaa oyqqanawu koyiis. Haratikka aara issippe biidosona. PHeexiroosi kase  daro wodiyawu moliyaa oyqqido abban zaaretti moliyaa oyqqiyoogaa doommiis. Wolwoluwaa laaggiyo wodenne beetay wolwoluwaa shociyo wode siyettiya cenggurssay, qassi gitiyaa kushiyan oyqqiyo wode siyettiyaabay ubbay i kase meezetidoba gidiyo gishshawu ufayttennan aggenna. SHin eti he galla qammi ay molenne oyqqibookkona.—Maa. 26:32; Yoh. 21:1-3.

PHeexiroosi abban guppi gelidi haattaa wadhidi gaxi kiyiis

25 Maallado wonttaara, abbaa gaxan eqqida issi uri, eti gitiyaa wolwoluwaappe ushacha baggi yegganaadan azaziis. Eti i giidoogaadan oottidi, 153 moliyaa oyqqidosona! PHeexiroosi hegee oonakko eri aggiis. Yaatidi, wolwoluwaappe abban guppi gelidi haattaa wadhidi gaxi kiyiis. Abbaa gaxan, xiixinttaa bonqquwan xiixxido moliyaa  Yesuusi ammanettida ba laggeta miziis. I haratuppe aaruwan PHeexiroosa minttettana koyiis.—Yoh. 21:4-14.

26, 27. (a) PHeexiroosi heezzutoo waatana mala Yesuusi oychidee? (b) Yesuusi PHeexiroosa maaridoogaa bessiyaabaa ay oottidee?

26 PHeexiroosi “hageetuppe” aattidi a siiqiyaakkonne Yesuusi oychiis; i hegaadan oychidoy daro moliyaa bessiiddi gidennan aggenna. I moliyaa oyqqiyoogaa Yesuusappe aattidi siiqanee? PHeexiroosi ba Godaa heezzutoo kaddidoogaadan, Yesuusikka PHeexiroosi ba laggetu sinttan a siiqiyoogaa yootanaadan heezzutoo oychiis. PHeexiroosi a siiqiyoogaa yootin, i aybippenne aattidi geeshsha oosuwaa oottiyoogan, hegeekka Kiristtoosa dorssata woykko ammanettidi a kaalliyaageeta miziyoogan, minttettiyoogaaninne heemmiyoogan a siiqiyoogaa bessanaadan Yesuusi yootiis.—Luq. 22:32; Yoh. 21:15-17.

27 Yesuusi yaatiyoogan, ikka a Aawaykka PHeexiroosa siiqiyoogaa qonccissiis. Kiristtoosi kaalettiyo gubaaˈiyan PHeexiroosi daro maaddiyaabaa oottana. Hegee Yesuusi a maaridoogaa bessiya gitaba! Yesuusi maarido gishshawu PHeexiroosi keehi ufayttidoogeenne hegaa ba wozanan wottidoogee qoncce.

28. PHeexiroosi ba sunttaa birshshettaadan waani deˈidee?

28 PHeexiroosi ammanettidi bawu imettida oosuwaa daro layttawu oottiis. Yesuusi hayqqanaappe kase qammi azazidoogaadan, PHeexiroosi ba ishantta minttettiis. PHeexiroosi Kiristtoosa kaalliyaageeta kehatettaaninne danddayan heemmiisinne miziis. Simooni, Yesuusi a PHeexiroosa woykko Zaallaa giidi sunttidoogaadan, qaaxxennaagaa, minonne ammanttiyaagaa gididi gubaaˈiyawu keehi maaddiyaabaa oottiis. Hegee PHeexiroosi ba siiqo ishatuyyo xaafido naaˈˈu dabddaabbetun loˈˈo hanotan qoncciis; he dabddaabbeti keehi maaddiya Geeshsha Maxaafaa kifile gididosona. He dabddaabbeti PHeexiroosi maarotaa xeelliyaagan Yesuusappe tamaaridobaa awudenne dogennaagaakka qonccissoosona.—1 PHeexiroosa 3:8, 9; 4:8 nabbaba.

29. Nuuni waanidi PHeexiroosaagaadan ammaniyaageetanne a Godaagaadan maariyaageeta gidana danddayiyoo?

29 Nuunikka PHeexiroosaagaadan hegaa tamaariyaageeta gidoos. Nu naaquwaa Xoossay atto gaanaadan a galla galla woossiyoo? I atto giyoogaa akeekidi, nu nagaraa muleera xayssanaagaa ammaniyoo? Nuuni shin haratuyyo atto giyoo? Yaatikko, PHeexiroosaagaadan ammaniyaageetanne a Godaagaadan maariyaageeta gidoos.