Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO TAMMANNE LAAPPUNAA

“Taani Godaa Ailliyo”

“Taani Godaa Ailliyo”

1, 2. (a) Imatta uri Mayraamo woygi sarotidee? (b) Mayraama ay kuuyana bessii, qassi hegee i deˈoy laamettanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

MAYRAAMA bantta soo yiida imattaa beˈada dagammaasu. He imattay yiidoy i aawaa woy i aayyiyo oychanaassa gidenna. I o koyidi yiis! He imattay Naazireete asa gidennaagaa a erawusu. Naazireeta mala guutta kataman asay imatta ura sohuwaara eri aggees. SHin ha imattay awu biikkokka dumma gidiyoogee erettees. I Mayraamo hara asi saroti erenna ogiyan, “Daro doorettidaaree, saro; Godai nenaara de7ees; nena i daro anjjiis” yaagidi sarotiis.—Luqaasa 1:26-28 nabbaba.

2 Geeshsha Maxaafay Galiilan Naazireete kataman deˈiya Eela naˈee Mayraamibaa yootiyo koyro qofay hegaa. A issi gitabaa kuuyana hanawusu. A dure gidenna, mino ammanoy deˈiyo anaaxiyaa Yooseefa gelanawu giiga uttaasu. A sinttappe ba azinaa Yooseefa maaddayddanne bantta naata dichaydda ishalo gidenna deˈuwaa deˈanawu qoppennan aggukku. SHin he imattay i Xoossay iyyo gita aawatettaa immidoogaa yootiis; hegee i deˈoy laamettanaadan oottiyaaba.

3, 4. Mayraamibaa eranawu asay ibaa woygiyoobaa ammanana bessennee, shin ay akeekana koshshii?

3 Unddenna asay Geeshsha Maxaafay Mayraamibaa darobaa yootennaagan garamettees. Geeshsha Maxaafay i dichaabaanne i eeshshaabaa darobaa yootenna; ubba i meraabaa aynne yootenna. Gidikkokka, Xoossaa Qaalay yootiyoobay ibaa akeekanawu maaddees.

4 Nuuni Mayraamibaa eranawu koyikko, daro haymaanootetun o xeelliyaagan odettiya dumma dummabaa aggidi tuma gididabaa qoppana bessees. Hegaa gishshawu, daro asay Mayraama ‘hagaa milatawusu’ giidi misiliyan qonccissiyoobaa ammanana bessenna. Hegaa bollikka, ba huuphiyaa kawushshiya he maccaasiyo, “Xoossaa Aayyiyo,” qassi “Saluwaa Kawiyo” giidi issi issi haymaanooteti tamaarissiyoobaakka ammanana bessenna. SHin Geeshsha Maxaafay a tumuppe oonakko qonccissiyoobaa akeekana bessees. I ammanuwaabaanne nuuni iigaadan ammanana danddayiyo ogiyaabaa Geeshsha Maxaafay loytti yootees.

 Kiitanchay Ikko Yiis

5. (a) Gabreeli sarotido wode Mayraama hanidobaappe ibaa ay tamaariyoo? (b) Nuuni Mayraamippe keehi koshshiyaabaa ay tamaariyoo?

5 Mayraamikko yiida imattay asa gidennan, kiitanchaa Gabreela. I Mayraamo, “Daro doorettidaaree” gin a hegaa siyada “dagammaasu”; dagammada, “Hegee woigiyo sarotee?” yaagada qoppaasu. (Luq. 1:29) O dooriday oonee? Mayraama asi o daro doorana gaada qoppa erukku. Mayraamo dooridaagee Xoossaa Yihoowa gidiyoogaa kiitanchay yootiis. Hegee a xoqqu oottada xeelliyooba. Gidikkokka, Xoossay o doorido gishshawu a otorettabeykku. Nuuni Xoossan doorettanawu baaxetana bessiyoogaa, qassi i nuna dooriyo wode otorettana bessennaagaa Mayraami hanotaappe tamaaroos. Xoossay otorettiyaageeta ixxees; shin banttana kawushshiyaageeta siiqeesinne maaddees.—Yaaq. 4:6.

Mayraama Xoossay o doorido gishshawu otorettabeykku

6. Kiitanchay iyyo ay dumma maatay imettidoogaa Mayraamiyyo yootidee?

6 Kiitanchay Mayraamiyyo keehi dumma maatay imettidoogaa yootidoy, a hegaadan ba huuphiyaa kawushshiya asa gidiyo gishshataassa. Kiitanchay a asaa naatu ubbaappe dumma gidida naˈaa yelanaagaa iyyo yootiis. Gabreeli hagaadan giis: “Godai ayyo a aawaa Daawita kawotettaa immana; inne Yaaqoobantta zariyan merinau kawotana; a kawotettaassi wurssetti baawa.” (Luq. 1:32, 33) Xoossay issi shaˈu layttappe kase, a zaretuppe issoy merinawu haaranaagaa Daawitayyo yootido qaalaa Mayraama eriyoogee qoncce. (2 Sam. 7:12, 13) I naˈay Xoossaa asay daro xeetu layttawu hidootan naagido Mase gidana!

Kiitanchaa Gabreeli Mayraamiyyo dumma maatay imettidoogaa yootiis

7. (a) Mayraama oychidobay ibaa ay qonccissii? (b) Yelagati Mayraamippe ay tamaariyoonaa?

7 Kiitanchay a yeliyo naˈay ‘Ubbaappe Bolla Xoossaa Naˈa geetettanaagaakka’ yootiis. Issi asi Xoossaa Naˈaayyo waanidi aayo gidana danddayii? Qassi Mayraama waana naˈa yelana danddayay? A Yooseefayyo giigidaba gidikkokka, biron gelaychabeykku. Mayraama, “Taani geela7o gidishin, hegee waanidi hananee?” yaagada oychaasu. (Luq. 1:34) Mayraama geelaˈo gidiyoogaa yeellatennan yootidoogaa akeeka. Ubba a geelaˈo gidiyoogaa ufayssan yootaasu. SHin ha wodiyan daro yelagati bantta geelaˈotettaa mooridi, hara geelaˈota boroosona. Alamiyaa hanotay laamettikkokka, Yihooway laamettibeenna. (Mil. 3:6) Yihooway ba kessido kandduwaa maaraa naagiyaageeta Mayraami wode nashshidoogaadan, ha wodiyankka nashshees.—Ibraawe 13:4 nabbaba.

8. Mayraama nagarancha gidikkokka waatada nagari baynna naˈaa yelanee?

8 Mayraama Xoossaayyo ammanettida ashkkara gidikkokka,  nagarancha. Yaatin, a waatada Xoossaa Naˈaa, nagari baynnaagaa yelanee? Gabreeli, “Geeshsha Ayyaanai ne bolli yaana; Ubbaappe Bolla Xoossaa wolqqai nenan shemppana; hegaa gishshau, ne yelana geeshsha na7ai Xoossaa Na7aa geetettana” yaagiis. (Luq. 1:35) Naati banttana yelidaageetuppe nagaraa laattoosona. SHin Yihooway ba Naˈaara gayttidaagan keehi maalaalissiyaabaa oottana. I ba Naˈaa deˈuwaa saluwaappe Mayraami uluwawu aattana; qassi ba Naˈaa ayba nagarinne moorennaadan ba wolqqaa woy geeshsha ayyaanaa Mayraami bolli ‘shemppissana.’ Mayraama kiitanchay giidobaa ammanadee? A kiitanchawu woygadee?

Mayraama Gabreelayyo Giidobaa

9. (a) Geeshsha Maxaafaa qofaa siriyaageeti Mayraamibaa yootiyoobay likke gidennay aybissee? (b) Gabreeli Mayraami ammanoy minnanaadan oottiyaabaa ay yootidee?

9 Kiristtaane giyo haymaanootiyaa amarida asttamaareta gujjin, Geeshsha Maxaafaa qofaa siriyaageeti geelaˈiyaa naˈaa yelana danddayukku giidi qoppoosona. Eti darobaa eriyaabadan qoppikkokka, ha qoncce tumaa akeekibookkona. SHin Gabreeli giidoogaadan, ‘Xoossaassi danddayettennabi baawa.’ (Luq. 1:37) Mayraama mino ammanoy deˈiyo yelaga gidiyo gishshawu, Gabreeli giidobay tuma gidiyoogaa ammanaasu. SHin hegee coo ammaniyoogaa gidenna. A yuushsha qoppiya asa gidiyo gishshawu, hegaa ammananawu naqaasha gidiyaabaa koyaasu. Yaatin, Gabreeli i ammanuwaa minttiya harabaa yootiis. Kiitanchay Mayraamiyyo, daro wodiyawu mayne gidada deˈida, layttaa sugida i dabbee Elssaabeexibaa odiis. Xoossay maalaaliya ogiyan Elssaabeexa shahaaranaadan oottiis!

10. Xoossaa Naˈaa aayyiyo gidiyoogee keehi boncho maata gidikkokka, Mayraamo deexxiyaaba gididoy aybissee?

10 Haˈˈi Mayraama waatanee? Iyyo gita aawatettay imettiis; qassi Gabreeli giido ubbabaa Xoossay polanaagaa a ammananaadan oottiyaabay deˈees. Xoossaa Naˈaa aayyiyo gidiyoogee keehi boncho maata gidikkokka, hegee Mayraamissi deexxiyaaba. Issi baggaara, A Yooseefawu giiga uttidoogaabaa qoppawusu. A shahaaridoogaa eridi i o ekkanee? Hara baggaara qassi, iyyo gita aawatettay imettido gishshawu, hirggennan aggukku. A shahaaranay Xoossay medhido ubbabaappe keehi alˈˈo gidida, a siiqo Naˈaa gidiyoogaa akeeka! Mayraama i yiira gidiyo wode a maaddana; qassi guyyeppe iita alamiyaappe naagana. Hegee tumukka gita aawatetta!

11, 12. (a) Minonne ammanettida attuma asatikka Xoossay etawu gita aawatettaa immin issi issitoo waanidonaa? (b) Mayraama Gabreelawu giidobay ibaa ay qonccissii?

11 Geeshsha Maxaafay minonne ammanettida attuma asatikka Xoossay immiyo deexxiya aawatettaa ekkanawu issi issitoo yayyidoogaa  yootees. Muusee Xoossaa gishshaa loytti haasayana danddayennaagaa yootidi, aawatettaa koyro ekkibeenna. (Kes. 4:10) Ermmaasi qassi bana “na7a” giyoogan Xoossay awu immido aawatettaa ekkana danddayennaagaa yootiis. (Erm. 1:6) Yoonaasi qassi bawu imettida aawatettaa aggidi baqatiis! (Yona. 1:3) Mayraama shin?

12 Ha wodiyan daro asay, a ba huuphiyaa kawushshadanne azazettada giidobaa erees. A Gabreela, “Taani Godaa ailliyo; ne qaalaadan, taassi hano” yaagaasu. (Luq. 1:38) Macca aylliyaa aylletu ubbaappe guuxxiyaaro; qassi a muleera ba godan ammanettawusu. Mayraamakka ba huuphiyaa kawushshada Xoossaa ashkkaratu ubbaappe guuxxiyaabadan qoppaasu; qassi ba Godaa Yihoowan ammanettaasu. Yihooway bawu ammanettiyaageetuyyo ammanettiyoogaanne he gita aawatettaa polanawu iyyo danddayettidaagaa keenaa baaxetiyo wode o anjjanaagaa eriyo gishshawu woppu gaasu.—Maz. 18:25.

Ammanettiya Xoossaa Yihooway o anjjanaagaa Mayraama erawusu

13. Xoossay nuna azaziyoobay deexxiyaaba, woy mule danddayettennaba milatiyo wode, Mayraami leemisuwaappe goˈˈiyaabaa ay tamaariyoo?

13 Xoossay issi issitoo nuna azaziyoobay keehi deexxiyaaba, woy mule danddayettennaba milatana danddayees. Gidikkokka, a Qaalay nuunikka Mayraamiigaadan an ammanettanaadan zaari zaaridi yootees. (Lee. 3:5, 6) Yaatin nuuni Yihoowan ammanettanee? Nuuni hegaadan oottikko, kaseegaappe aaruwan an ammanettanaadan oottiyoogan i nuna anjjana.

Mayraama Elssaabeexo Oychanawu Baasu

14, 15. (a) Mayraama Elssaabeexikkonne Zakkaariyaasakko biido wode Yihooway o waati anjjidee? (b) Mayraama yootido, Luqaasa 1:46-55n deˈiya qofay ibaa ay qonccissii?

14 Kiitanchay Elssaabeexibaa yootidobay Mayraama xoqqu oottada xeelliyooba. Iyyo siyettiyaabaa Elssaabeexippe attin hara maccaasi loytti akeekana danddayenna. Mayraama deree dariyo Yihudaa biittaa eesuwan baasu; hegee heezzu woy oyddu gallassaa hemetissennan aggenna. Mayraama Elssaabeexinne qeesiyaa Zakkaariyaasa soo geliyo wode, Yihooway i ammanoy minnanaadan oottiya harabankka o anjjiis. Elssaabeexa Mayraami sarotaa siyido wode, i uluwan deˈiya naˈay ufayssan qaaxxidoogaa akeekaasu. Elssaabeexin geeshsha ayyaanay kumin, a Mayraamo, ‘Ta Godaa aayee’ yaagaasu. Mayraami naˈay i Godaa woy Masiyaa gidanaagaa Xoossay Elssaabeexissi qonccissiis. Qassi, geeshsha ayyaanay denttettin a Mayraamo, “Ammanidaara neeni anjjettidaaro” yaagada a ammanettiyaanne azazettiya asa  gidiyo gishshawu nashshaasu. (Luq. 1:39-45) Ee, Yihooway Mayraamiyyo yootido ubbabay polettana!

Mayraaminne Elssaabeexi laggetettay eta naaˈˈawukka anjjo gidiis

15 Haˈˈi qassi kayay Mayraamiigaa. A yootidobay Xoossaa Qaalan xaafetti uttiis. (Luqaasa 1:46-55 nabbaba.) A haasayido, Geeshsha Maxaafan deˈiya ha adussa qofay ibaa darobaa qonccissees. Mayraama yootidobay, Yihooway Masiyaa aayyiyo gidanaadan iyyo maataa immido gishshawu, a keehi galatiyoogaanne nashshiyoogaa bessees. A Yihooway otorettiyaageetanne wolqqaamata kawushshidi, awu oottiyaageeta woykko bantta huuphiyaa ziqqi oottiyaageetanne hiyyeesata maaddiyoogaa yootidoogee iyyo mino ammanoy deˈiyoogaa bessees. Hegee a Geeshsha Maxaafaa qofaa loytta eriyoogaakka bessiyaaba.  Issi issi asay yootiyoogaadan, a Doomettaabaappe Milkkiyaasa gakkanawu deˈiyaagaappe 20ppe dariya qofaa yootaasu. *

16, 17. (a) Mayraamanne i naˈay nuuni kaallana bessiyaabaa ay oottidonaa? (b) Mayraama Elssaabeexikko biidoogee nuuni aybi demissiyo anjjuwaa qoppanaadan oottii?

16 Hegee Mayraama Xoossaa Qaalaabaa loytta qoppiyoogaa bessiyaaba. Mayraama ba qofaa gidennan, Xoossaa Qaalan deˈiyaabaa yootiyoogan ashkke gidiyoogaa bessaasu. He wode i uluwan deˈiya naˈaykka guyyeppe, “Taani tamaarissiyoogee tana kiittida Xoossaa matappe yiyoogaappe attin, tabaa gidenna” yaagidi iigaadan ashkke gidiyoogaa bessana. (Yoh. 7:16) Nuuni, ‘Taanikka Xoossaa Qaalaa hegaadan bonchiyaanaayye darotoo ta qofaanne tawu siyettiyaabaa yootiyaanaa?’ giidi nuna oychana bessees. Hegaara gayttidaagan Mayraami qofay qoncce.

17 Mayraama heezzu agina gidiyaagaa Elssaabeexi matan takkaasu; he wode eti issoy issuwaa minttettidoogee qoncce. (Luq. 1:56) Mayraama Elssaabeexikko biidoogaabaa yootiya, Geeshsha Maxaafan deˈiya ha qofay laggetettay gita anjjo gidana danddayiyoogaa bessees. Nuuni Xoossaa Yihoowa tumuppe siiqiya laggeta dooriyaaba gidikko, ayyaanaaban minnoosinne Yihoowakko kaseegaappe aaruwan shiiqoos. (Lee. 13:20) SHin wurssettan Mayraama ba soo simmiyo wodee gakkiis. Yooseefi i hanotaa eridi waananee?

Mayraamonne Yooseefa

18. Mayraama Yooseefayyo ay yootadee, yaatin i waatanawu qofaa qachidee?

18 Mayraama shahaara gidiyoogaa Yooseefayyo yootanawu, a shahaaridoogee erettana gakkanaashin takkabeykku. A hegaa Yooseefayyo yootana koshshiyoogee erettidaba. SHin a yootanaappe kase, ashkkenne Xoossawu yayyiya he bitanee hegaa siyidi waananaakko qoppennan aggukku. Gidoppe attin, a ba hanotaa ubbaa ayyo yootaasu. Yooseefi hegaa siyidi keehi unˈˈettidoogaa akeekana danddayaasa. I ha yelagiyaa yootiyoobaa ammanana koyiis; shin hanotay a ayyo ammanettabeennabadan Yooseefi qoppanaadan oottiyaaba. He wode awu siyettidabaa Geeshsha Maxaafay yootenna. Gidikkokka beni, azinay giigissido geelaˈiyaa gelaychidabadan asay qoppiyo gishshawu, i o aggibayanawu qofaa qachidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. SHin i o kawushshanawu koyibeenna gishshawu, ibaa qonccissennan o agganawu qoppiis. (Maa. 1:18, 19) He hani erennabaa siyidi he keha bitanee unˈˈettidoogaa beˈada Mayraama azzanidoogee qoncce. SHin Mayraama i o ammanibeenna gishshawu Yooseefawu lanccabeykku.

19. Yooseefi suurebaa oottanaadan Yihooway waati maaddidee?

 19 Yooseefi suurebaa oottanaadan Yihooway kehatettan maaddiis. Xoossaa kiitanchay aymuwan qonccidi, Mayraama maalaaliya ogiyan shahaaridoogaa ayyo yootiis. Hegee Yooseefa woppissiis! Hegaappe simmin Yooseefi Mayraama koyroppekka oottidoogaadan Yihooway appe koyiyoobaa oottiis. I Mayraamo macho oottidi ekkiis; qassi Yihoowa Naˈaa dichiyo dumma aawatettaa ekkanawu giigettiis.—Maa. 1:20-24.

20, 21. Aqo oyqqidaageetinne hegaabaa qoppiyaageeti Mayraamippenne Yooseefappe ay tamaariyoonaa?

20 Aqo oyqqidaageeti, qassi ekkanawu woy gelanawu qoppiyaageeti 2,000 layttappe kase deˈida ha yelaga azinaappenne macheeppe darobaa tamaaroosona. Yooseefi yelaga gidida a machiyaa aayo gidada ba aawatettaa loytta polishin beˈidi, i Yihoowa kiitanchay yootidobaa siyido gishshawu ufayttidoogee qoncce. Gitabaa kuuyiyo wode Yihoowan ammanettiyoogee koshshiyaaba gidiyoogaa Yooseefi akeekiis. (Maz. 37:5; Lee. 18:13) I so asawu huuphe gididi kuuyiyooban akeekanchanne keha gidana bessiyoogaa akeekidoogeekka qoncce.

21 Qassi Yooseefi i hanotaa guuttaa siridaba gidikkokka, Mayraama Yooseefa gelanawu eeno giidoogaappe ay tamaariyoo? Mayraama, Yooseefi i hanotaa koyro akeekanawu metootidaba gidikkokka, sinttappe so asawu huuphe gidanay a gidiyo gishshawu, i banttabaa issibaa kuuyanaashin danddayan naagaasu. Danddayan naagiyoogee koshshiyaaba gidiyoogaa a he hanotaappe akeekaasu; hegee ha wodiyan deˈiya Kiristtaane maccaasawukka loˈˈo timirtte. Issoy issuwaara wozanappe ulobaa haasayiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa Yooseefikka Mayraamakka he hanotaappe eridosona.—Leemiso 15:22 nabbaba.

22. Yooseefanne Mayraami aqo deˈoy loˈˈo hanotan doomettiis giyoy aybissee, eti sinttappe ay oottanee?

22 He yelaga azinaynne machiyaa bantta aqo deˈuwaa loˈˈo hanotan doommidosona. Aybippenne aaruwan eti naaˈˈaykka Xoossaa Yihoowa siiqoosona; qassi aawanne aayo gidiyo aawatettaa loytti kiyiyoogan Yihoowa ufayssanawu koyidosona. SHin eti sinttappe daroban anjjettana; gidikkokka, eta wolqqaama paaceekka gakkana. Eti saˈan deˈida asa ubbaappe aadhiyaagaa gidana naˈaa Yesuusa dichana.

^ MENT. 15 Mayraama yootido qofaappe issoy, Yihooway iyyo immidoogaadan naˈa immidi anjjido, ammanettida Haanna giidobaa gidennan aggenna.—SHemppo 6n deˈiya, “Maalaalissiya Naaˈˈu Woosaa” yaagiya saaxiniyaa xeella.