Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Etaagaadan Ammanite

 SHEMPPO TAMMANNE ICHASHAA

Xoossaa Asawu Exataasu

Xoossaa Asawu Exataasu

1-3. (a) Asttira ba azinaakko baanawu keehi yayyidoy aybisseeshsha? (b) Asttiriira gayttidaagan nuuni pilggana oyshati awugeetee?

ASTTIRA Suusan deˈiya kawo keettaa dabaabaa gakkiyo wode, i wozanay shabbirettido gishshawu xalanawu baaxetawusu. Hegee deexxiyaaba. Kawo keettan deˈiya ubbabay maalaaliyaagaa; shuchaa massidi dumma dumma meran giigissido, qefiyaara deˈiya booraa misilee, wonddafiyaa dukkiya asaa misilee, loytti tiyido godaa bolli medhido gaammotu misileenne loˈˈiya hawultteti yan deˈoosona; he kawo keettay CHoˈasppesa SHaafaappe goggiya geeshsha haattaa duge xeellanawu injjetiya keehi loˈˈiya Zagrosa Deriyaa matan deˈees. Ha ubbabay kawo keetti geliya ubbay, Asttira aara gayttanawu biyo, bana “gita kawo” giya bitaniyaa gitatettaa eranaadan qoppidi giigissidoba. He bitanee iyyo azina.

2 Woni Asttira he bitaniyaa waana geladee? Arxxekssiisi ammanettida Ayhuda geelaˈiyaa geliyo asa gidenna! * Ba machiyaa Saara giyoobaa siyanaadan Xoossay azazin ba huuphiyaa kawushshidi siyida Abrahaamappe he bitanee dumma. (Doo. 21:12) He kawoy Asttiri Xoossaa Yihoowabaa woy a Higgiyaabaa eriyoobay laafa woy mule erenna. SHin Arxxekssiisi Parsse higgiyaa erees; he higgee Asttira oottana haniyoobaa diggees. Hegee aybee? He higgee Parsse kawoy xeesennan akko geliya ooninne hayqqanaadan azazees. SHin Asttira kawoy o xeesennan xalada akko gelana hanawusu. A kawuwaa araataa baazzan deˈiya giddo dabaabaakko matiyo wode hayqqanawu matidabadan qoppennan aggukku.—Asttiro 4:11; 5:1 nabbaba.

3 A hegaadan shemppo miyaabaa hanidoy aybissee? Mino ammanoy deˈiyo ha maccaaseeppe nuuni ay tamaariyoo? Ane kasetidi, Asttira waanada Parsse kawiyo gididaakko beˈoos.

Asttira Diccido Hanotaa

4. Asttira waana diccadee, qassi a ba dabbuwaa Marddikiyoosaara deˈanawu ayssi baadee?

4 Asttira aawu aaya baynna naˈa. O Hadaaso gi sunttida i  aawaabaanne i aayeebaa Geeshsha Maxaafay darobaa yootenna; Ibraawettuwan i sunttaa birshshettay keehi loˈˈiya bootta ciishshaa ciyyiya ataakilttiyaa giyoogaa. I aawaynne aayyiyaa hayqqido wode, i dabbotuppe issuwaa gidida, Marddikiyoosa giyo keha bitanee o dichanawu efiis. Marddikiyoosi iyyo aawaa ishaa naˈa; shin i ippe keehi gastta. Marddikiyoosi o ba soo efiidi, ba naˈa oottidi dichiis.—Ast. 2:5-7, 15.

Marddikiyoosi ba dichido naˈen ufayttanaadan oottiyaabay deˈees

5, 6. (a) Marddikiyoosi Asttiro waati dichidee? (b) Asttiranne Marddikiyoosi Suusan ay mala deˈo deˈidonaa?

5 Marddikiyoosinne Asttira hara Ayhudatuura omoodetti biidi Parsse biittaa waanna kataman deˈoosona; yan deˈiya asay eta ammanuwaa gishshawunne eta wogaa gishshawu eta ixxennan aggenna. SHin maariya Xoossaa Yihooway beni ba asaa waati ashshidaakko Asttira ba aawaa ishaa naˈay iyyo yootiyo wode loytta ezggennan aggukku; Yihooway zaarettidikka ba asaa hegaadan ashshana. (Wog. 26:44, 45) Ee, Asttiranne Marddikiyoosi keehi siiqettoosona.

6 Marddikiyoosi ubbatoo Suusan kawo keettaa penggen uttidi oottiya kawuwaa oosanchatuppe issuwaa gidennan aggenna. (Ast. 2:19, 21; 3:3) Asttira yelagatettan waana deˈidaakko nuuni loytti erana xayikkonne, kawo keettaappe hefinttan hiyyeesati deˈiyo heeran deˈiya cimida ba aawaa ishaa naˈaa maaddaydda deˈennan aggukku. A Suusan zalˈˈanchati worqqaa, biraanne harabaa miccidi bayzziyoogaa beˈanawu darotoo beennan aggukku. He alˈˈobati guyyeppe a xaasaya xeellanabata gidiyoogaa he wode akeekabeykku; sinttappe a ay mala duussa deˈanaakko erabeykku.

‘Qottan Keehi Puulancha’

7. Asxxiina kawiyo gidiyo maataappe aybissi wodhadee, qassi hegaappe kaallidi aybi hanidee?

7 Issi gallassi, Suusan deˈiya asa ubbay kawo keettan hanida issibaa haasayees. Arxxekssiisi baappe garssaara haariyaageetussi gita gibiraa giigissidi miiddinne uyiiddi, kawo keettan harasan macca asaara gibiraa miya, keehi loˈˈiya kawiyaa Asxxiina baakko yaanaadan xeesiis. SHin Asxxiina yeennan ixxaasu. He hanotay kawuwaa yeellayido  gishshawu i hanqquwaa suullidi, Asxxiino waatana bessiyaakko eranchata oychiis. Yaatin, kuuyettidabay aybee? A kawiyo gidiyo maataappe wodhin i sohuwan haranniyaa sunttettana. Kawuwaa oosanchati he kawotettaa giddon deˈiya biitta ubban loˈˈo puulaara deˈiya geelaˈo macca naata koyiyoogaa doommidosona; kawoy he geelaˈotuppe ooratta kawiyo doorana.—Ast. 1:1–2:4.

8. (a) Asttira dicciyo wode Marddikiyoosi ibaa hirggidoy aybisseeshsha? (b) Puulaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa waatidi kaallana danddayiyoo? (Leemiso 31:30kka xeella.)

8 Asttira dicciyo wode a puulancha gidiyoogaa beˈidi Marddikiyoosi ufayttikkokka, ibaa issi issibaa hirggennan aggenna. Geeshsha Maxaafay, “Asttira merankka qottankka keehi puulanchcha” gidiyoogaa yootees. (Ast. 2:7) Qassi puulay ufayssiyaaba gidikkokka, keehi koshshiyaabay aadhida eratettaanne ashkketettaa gidiyoogaakka yootees. Hegee xayikko issi asi ayyiyaagaa, otorettiyaagaanne hegaa mala iita eeshshay deˈiyoogaa gidana danddayees. (Leemiso 11:22 nabbaba.) Hegee tuma gidennee? Asttiri puulay shin o goˈˈideeyye a otorettanaadan oottidee? Hegee wodeppe qonccana.

9. (a) Kawuwaa oosanchati Asttiro beˈi simmin hanidabay aybee, qassi a Marddikiyoosappe shaahettiyoogee deexxiyaaba gidana danddayiyoy aybissee? (b) Marddikiyoosi Asttira eeqawu goynniya uraa gelennaadan teqqibeennay aybissee? (Saaxiniyan deˈiya qofaappe gujjada yoota.)

9 Kawuwaa oosanchati Asttiro beˈidosona. Eti doorettida hara macca naata efiidoogaadan, o Marddikiyoosappe ekkidi shaafaappe hefinttan deˈiya kawo keetti efiidosona. (Ast. 2:8) Marddikiyoosinne Asttira aawanne naˈa mala gidiyo gishshawu, issoy issuwaappe shaahettiyoogee eta naaˈˈaakka deexxennan aggenna. Marddikiyoosi ba dichido naˈiyaa ammanenna asa, haray atto kawuwaakka gidin gelanaadan koyennaagee qoncce; shin i aynne oottana danddayibeenna. * Asttira baanaappe kase Marddikiyoosi o zoridobaa loytta siyiyoogaa qoppa. A Suusan deˈiya kawo keetti biyo wode, o qofissida darobay deˈees. A sinttappe ay mala duussa deˈanee?

“O Be7ida Ubbai I Puulaa Nashshiis”

10, 11. (a) Asttira deˈiyo hanotay o aybin qohana danddayii? (b) Asttiribay Marddikiyoosa qofissidoogaa bessiyaabay aybee?

10 Asttira kase mule qoppa erenna dumma duussaa deˈiyoogaa doommaasu. Asttira Parsse kawotettan deˈiya ubba biittaappe doorettida “daro geela7otuppe” issinno. Eta wogay, qaalaynne eeshshay issuwaagee haraagaappe keehi dummatiyoogee qoncce. He geelaˈoti Hegaaya giyo bitaniyaa aawatettaa garssan bantta puulaa  loyttanawu zaytiyaaninne shittuwan gorppettiiddi issi layttaa takkoosona. (Ast. 2:8, 12) Hegaadan issippe deˈiyoogee he geelaˈoti issoy haraappe puulattidi beettanawu koyanaadaaninne otorettanaadan oottana danddayees. Asttira shin waanadeeshsha?

11 Marddikiyoosaagaa keenaa Asttiribay qofissiyo hara asi deˈenna. Geeshsha Maxaafay Marddikiyoosi Asttiribaa eranawu maccaasaa keettaa sinttaara hachi hachi yaanne haanne hemettiyoogaa yootees. (Ast. 2:11) Marddikiyoosi geelladan kawo keettaa ashkkaratuppe issi ura oychidi Asttiribaa siyiyo wode ufayttees. Aybissi?

12, 13. (a) Asttiro xeelliyaagan o beˈiya asawu aybi siyettidee? (b) Asttira Ayhuda asa gidiyoogaa oossinne yootabeennaagan Marddikiyoosi ufayttana danddayiyoy aybissee?

12 Hegaayi Asttirin keehi ufayttido gishshawu iyyo kehidi, laappun danggiriixetanne maccaasawu giigida keettan, kifile ubbaappe  aadhidi loˈˈiya kifiliyaa iyyo immiis. Geeshsha Maxaafay, “O be7ida ubbai i puulaa nashshiis” yaagees. (Ast. 2:9, 15) Eti o nashshanaadan oottiday i puulaa xallee? CHiikka, eti o nashshanaadan oottida harabaykka deˈees.

Ashkketettaynne aadhida eratettay puulaappe keehi aadhiyoogaa Asttira erawusu

13 “Marddikiyoosi iyyo kasetidi odidoogaadan, Asttira Aihuda asa gidiyoogaa oossinne odabeikku.” (Ast. 2:10) I hegaadan o zoridoy Parsse kawo keettan asay eta zariyaa keehi ixxiyoogaa eriyo gishshataassa. Asttira appe haakkada deˈikkokka, a haˈˈikka akeekanchanne azazettiyaaro gidiyoogaa eridi i keehi ufayttana!

14. Ha wodiyan deˈiya yelagati Asttiri leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa?

14 Ha wodiyan deˈiya yelagatikka bantta aawaa woy aayyiyoonne banttana dichiyaageeta hegaadan ufayssana danddayoosona. Eti banttana yelidaageetuppe haakkidi, ubba era paca, shori  baynnabaa haniya woy iita asaara deˈiyaaba gidikkokka, iitabaa eqettananne suure gididabaa mintti oyqqana danddayoosona. Eti hegaadan oottiyo wode, Asttiriigaadan saluwan deˈiya bantta Aawaa ufayssoosona.—Leemiso 27:11 nabbaba.

15, 16. (a) Asttira kawoy bana dosanaadan waatadee? (b) Asttiri hanotay laamettidoogee o metiyaaba gidana danddayiyoy aybissee?

15 Asttira kawuwaakko geliyo kayay gakkin, a ba puulaa loyttana danddayiyaaba gaada qoppiyo ubbabaa ekkanaadan odettiis. SHin a ashkke gidiyo gishshawu, Hegaayi yootidobaappe harabaa oychabeykku. (Ast. 2:15) Puula xallay kawuwaa ufayssennaagaa, qassi he kawo keettan deˈiya daro asay ashkke gidennaagaanne ba huuphiyaa kawushshennaagaa a eraasu. I qofay likkee?

16 Geeshsha Maxaafay, “Kawoi hara maccaasa ubbaappe aattidi, o dosiisinne hara geela7otu ubbaappe in ufaittiis. Hegaa gishshau, kawotaa kallachchaa i huuphiyan goxxidi, o Asxxiini sohuwan kawiyo kessiis” yaagees. (Ast. 2:17) Ba huuphiyaa kawushshiya ha Ayhuda geelaˈiyaa ooratta kawiyoonne he wode wolqqaama kawotettaa kawuwaa macho gidiyo ha hanotaa meezetanawu metootennan aggukku! Hegee a otorettanaadan oottidee? Mule oottibeenna!

17. (a) Asttira o dichida Marddikiyoosawu azazettiyoogaa aggabeennaagaa waata bessadee? (b) Asttiri leemisuwaa kaalliyoogee ha wodiyan keehi maaddiyoy aybissee?

17 Asttira o dichida Marddikiyoosawu azazettiyoogaa aggabeykku. A Ayhuda asa gidiyoogaa haˈˈi gakkanaashinkka oossinne odabeykku. Qassi Marddikiyoosi Arxxekssiisa woranawu maqettida asatu maqquwaa Asttirissi yootin, azazettada Marddikiyoosa sunttan hegaa kawuwaassi yootaasu; hegaa gishshawu he asatu maqqoy polettibeenna. (Ast. 2:20-23) Qassi a ba huuphiyaa kawushshiyaaronne azazettiyaaro gidiyoogan ba Xoossaa mintta ammaniyoogaa bessaasu. Nuuni daro asay azazettennanne makkalancha gidido alamiyan deˈiyo gishshawu, Asttiri leemisuwaa kaalliyoogee bessiyaaba! Wozanappe ammaniya asay azazettiyoogaa Asttiriigaadan xoqqu oottidi xeellees.

Asttiri Ammanoy Paacettiis

18. (a) Marddikiyoosi Hamaana sinttan gulbbatidi a bonchanawu ixxis giidoy aybisseeshsha? (Tohossa qofaakka xeella.) (b) Ha wodiyan deˈiya ammanettida attuma asaynne macca asay Marddikiyoosa leemisuwaa waati kaallii?

18 Arxxekssiisa haaruwan Hamaana giyo bitaniyawu gita aawatettay imettiis. Kawoy Hamaana ba halaqatu halaqa, bana zoriyaagaanne baappe kaallidi xoqqa maatay deˈiyoogaa oottidi sunttiis. Ha halaqaa beˈiyo wode ubba asay gulbbatidi a bonchanaadan kawoy  awaajjiis. (Ast. 3:1-4) He higgee Marddikiyoosi azazettanawu danddayennaba. I kawuwawu azazettana koyees; shin Xoossawu azazettiyoogaa aggidi hegaadan oottana koyenna. Hegaa bolli, Hamaani Agaaga zare. Hamaani Xoossay kiittin hananabaa yootiya Sameeli siifido Amaaleeqatu kawuwaa Agaaga yara gidennan aggenna. (1 Sam. 15:33) Amaaleeqati keehi iita gidiyo gishshawu, Yihoowayyoonne Israaˈeelatuyyo morkke gididosona. Qassi Xoossay Amaaleeqa zare ubbay xayanaadan azaziis. * (Zaa. 25:19) Yaatin, ammanettida Ayhuda asi Amaaleeqa asawu waani gulbbatanee? Marddikiyoosi awu mule gulbbatenna. I Hamaana sinttan gulbbatidi a bonchanawu ixxis giis. Hanno gakkanawu, ammanettida attuma asaynne macca asay, “Nuuni asau azazettanaappe Xoossau azazettanau bessees” giya maaraa kaallanawu, shemppo miyaabaakka oottanawu guyye geenna.—Oos. 5:29.

19. Hamaani waatanawu halchidee, qassi i kawuwaa ammanttanawu waatidee?

19 Hamaani hanqquwaa eexxi kiyiis. I Marddikiyoosa xallaa woriyoogee gidenna giidi qoppiis. Marddikiyoosa asaa ubbaa xayssana koyiis! Hamaani kawoy Ayhudata iita asadan xeellanaadan worddobaa yootidi a ammanttiis. I eta oonatettaa odennan, asaa “giddon mulesan laalettidi de7iya” issi zaree deˈiyoogaa yootiis; i hegaadan giidoy eti aynne maaddenna asa gaanaassa. Ubba i, ‘Eti kawuwaa higgiyawu haarettenna makkalancha asa’ giidi yootiis. I he kawotettan deˈiya ubba Ayhudata worissanawu keehi daro miishshaa kawo buquraa minjjiyo keetti gelissanaadan immanaagaa yootiis. * Arxxekssiisi Hamaani halchidobaa polissanawu a bolli maatafaa wottanaadan ba migido maatafaa ba biradhiyaappe kessidi awu immiis.—Ast. 3:5-10.

20, 21. (a) Marddikiyoosa gujjin, Parsse biittan deˈiya Ayhudati ubbay Hamaani kessido awaajuwaa siyidi waanidonaa? (b) Marddikiyoosi Asttira waatanaadan yootidee?

20 Ayhudatu bolli awaajettida hayquwaa pirddaa he kawotetta ubban yootanaadan eesuwan kiitaa yootiyaageeti paran biidosona. He awaajoy Suusappe keehi haakkidi deˈiya Yerusalaame gakkido wode, Baabiloona omooduwaappe simmidi dirssi baynna katamaa keexxanawu baaxetiya Ayhudati waanidaakko qoppa. Marddikiyoosi he daganttiya awaajuwaa siyido wode etawu, Suusan deˈiya ba  laggetuyyoonne dabbotuyyo hirggiis. I keehi unˈˈettido gishshawu, ba maayuwaa pooshshiis; qassi waaruwaa maayidi ba huuphiyankka bidinttaa qolidi, katamaa giddon ba cenggurssaa xoqqu oottidi yeekkiis. SHin Hamaani i maqqidoban daro Ayhudatinne Suusan deˈiya eta laggeti shabbirettiyo wode, kawuwaara uttidi woyne eessaa uyees.—Asttiro 3:12–4:1 nabbaba.

21 Marddikiyoosi Ayhudata ashshanawu issibaa oottana koshshiyoogaa akeekiis. SHin i waatanee? Asttira i azzanidoogaa siyada, ayyo maayuwaa kiittaasu; shin Marddikiyoosi minettennan ixxiis. I siiqiyo Asttira appe shaahettada eeqawu goynniya kawuwaa macho gidanaadan Xoossaa Yihooway paqqadidoy aybissakko daro wodiyawu qoppennan aggenna. I haˈˈi he gaasuwaa akeekiis. Marddikiyoosi Asttira ‘ba asaassi’ exatada kawuwaa sinttan etawu gaannatanaadan ikko asa kiittiis.—Ast. 4:4-8.

22. Asttira kawo gidida ba azinaakko gelanawu yayyidoy aybissee? (Tohossa qofaakka xeella.)

22 Asttira he kiitaa siyada keehi unˈˈettennan aggukku. I ammanoy paacettana hanees. A marddikiyoosassi zaarada kiittidobay a keehi yayyidoogaa bessees. A kawuwaa higgiyaabaa ayyo yootaasu. Kawoy xeesennan akko biyoogee hayqo. SHin kawoy ba worqqa xamˈˈaa akko zaari bessiyo asa xallay attees. Qassi kawoy xeesin  ixxis giida Asxxiini bolli gakkidabaa qoppiyo wode, Asttira attanaagaa qoppana danddayukku. Asttira 30 gallassa gidoosappe kawuwaakko gelanawu xeegetta erennaagaa Marddikiyoosassi yootaasu. Kawoy hegaa keena wodiyawu o xeesibeennaagee, Asttira ba qofaa coo laammiya he kawoy o siiqiyoogaa aggidaakkonne qoppanaadan oottennan aggenna. *Ast. 4:9-11.

23. (a) Marddikiyoosi Asttiri ammanuwaa minttanawu woygidee? (b) Nuuni Marddikiyoosa leemisuwaa kaallana koshshiyoy aybissee?

23 Marddikiyoosi Asttiri ammanuwaa minttiyaabaa yootanaadan kiitaa zaaridi kiittiis. A coˈˈu giyaaba gidikko, atotettay Ayhudatussi harasaappe yaanaagaa mintti yootiis. SHin yedetay wolqqaamiyo wode akka attana danddayukku. Ba asay xayanaadan aatti immennanne ba gelido qaalaa polennan aggenna Yihoowan Marddikiyoosi wozanappe ammanttiyoogaa bessiis. (Yaas. 23:14) Marddikiyoosi Asttiro, “Neeni kawiyo gidada yiidoogee hagaa mala wodiyaassakkonne ooni erii?” yaagidi oychiis. (Ast. 4:12-14) Marddikiyoosi nuuni ubbay kaallana bessiyo leemiso. I kumetta wozanan ba Xoossaa Yihoowa ammanettiis. Nuuni shin ammanettiyoo?—Lee. 3:5, 6.

Hayquwawukka Yayyennaadan Oottida Ammanuwaa

24. Asttira mino ammanoy deˈiyo xala asa gidiyoogaa waata bessadee?

24 Asttira kuuyana bessiyo saatee gakkiis. A Marddikiyoosi Ayhudata ubbaa shiishshidi iigaadan heezzu gallassaa xoomanaadan yootaasu; qassi a, “Taani haiqqikkonne haiqqana” gaada mino ammanoy deˈiyo xala asa gidiyoogaa bessiyaabaa yootaasu. (Ast. 4:15-17) A ba deˈo laytta ubban he heezzu gallassaagaadan waaya mintta woossana. Wurssettan he saatee gakkiis. A kawuwaa ufayssanawu  bawu danddayettida ubbabaa oottaasu; qassi ba kawotaa maayo ubbaappe loˈˈiyaagaa maayada kawuwaakko baasu!

Asttira ba asaa ashshanawu shemppo miyaabaa oottaasu

25. Asttira ba azinaakko biido wode hanida, qoppidobaappe dumma gididabaa yoota.

25 Ha huuphe yohuwaa doomettan qonccidaagaadan, Asttira kawo keetti giddo dabaabaa baanawu denddaasu. A ay keena unˈˈettidaakko, qassi ba wozanan ay keena mintta woossidaakko qoppana danddayoos. A kawo keettaa dabaabaa gelaasu; gelada ba kawotaa araatan uttida Arxxekssiisa beˈana danddayawusu. A kawuwaa somˈˈuwaa beˈada awu siyettiyaabaa akeekanawu malennan aggukku. A guutta wodiyaa takkidaba gidiyaakko, hegee iyyo daro wode mala gidana! A yaa gakkin, i azinay o beˈiis. A yiido gishshawu i garamettennan aggenna; gidikkokka kawoy in ufayttidi, ba worqqa xamˈˈaa ikko micciis.—Ast. 5:1, 2.

26. Tumu Kiristtaaneti Asttiriigaadan xalana koshshiyoy aybissee, qassi a biron darobaa oottana deˈawusu giyoy aybissee?

26 Asttira yootiyoobaa kawoy siyanawu koyiis. A ba Xoossawunne ba asawu exataasu; yaatiyoogan, a mino ammanoy deˈiyo asa gidada hanno gakkanawu deˈiya Xoossaa ashkkaratu ubbawu loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottaasu. Ha wodiyan deˈiya tumu Kiristtaaneti hegaa xoqqu oottidi xeelloosona. Yesuusi bana tumuppe kaalliyaageeti bantta goˈˈaa aggidi harata siiqiyoogan erettiyoogaa yootiis. (Yohaannisa 13:34, 35 nabbaba.) Hegaa mala siiqoy nuuni haratu gishshawu nu shemppuwaa aatti immanawu darotoo Asttiriigaadan xalanaadan denttettees. SHin Asttira he gallassi Xoossaa asawu exatikkokka, a oottana darobay deˈees. Kawoy ammanettiyoonne a zoriya Hamaani iita maqqo maqqiya asa gidiyoogaa kawuwaa a waata ammanttanee? A ba asaa waata ashshanee? Ha oyshatu zaaruwaa kaalliya shemppuwan beˈana.

^ MENT. 2 Arxxekssiisi ichashantta xeetu layttan K.K. Parsse kawo gididi haarida asa.

^ MENT. 9 SHemppo 16n deˈiya, “Asttiro Xeelliyaagan Denddiya Oyshaa” giya saaxiniyaa xeella.

^ MENT. 18 Amaaleeqa zaretuppe “attidaageeta” Kawuwaa Hizqqiyaasa haaruwaa wode worido gishshawu, Hamaani hegeetuppe attida wurssetta asa gidennan aggenna.—1 Odi. 4:43.

^ MENT. 19 Hamaani 340,000 kilo giraame deexxiya biraa immiis; hegee ha wodiyan daro xeetu miiloone doolaare keena. Ha kawoy Arxxekssiisa I gidikko, Hamaani immana giido miishshay a keehi ufayssiyaaba. Arxxekssiisi Giriikeera olettanawu daro wodiyawu halchi uttido gishshawu, daro miishshaa koyees; shin i he olan xoonettiis.

^ MENT. 22 Arxxekssiisi ba qofaa sohuwaara laammiyoogaaninne hanqquwaa eexxi kiyiyoogan erettiya asa. Giriike biittaa asa gidida, taarikiyaa xaafee Herodotusi Arxxekssiisi Giriiketuura olettidoogaa xeelliyaagan issi issibaa xaafiis. Kawoy Helesponte SHaafan markkabeti issoy issuwaara oyqettidi zarphe gidanaadan azaziis. Beetay denddidi he zarphiyaa laalin, he zarphiyaa keexxidaageeti siifettanaadan azazidi, cenggurssaa xoqqu oottidi qanggettaa nabbabiyo wode a asati haattaa xurqqayiiddi Helesponte qaxxayanaadan azaziis. Issi dure bitanee ba naˈay he olaa beennaadan woossin, Arxxekssiisi naˈaa naaˈˈu kessi phalqqidi, harati hegaa beˈidi yayyanaadan asay beˈiyoosan wottis.